Äiti tekee itsestään marttyyrin

APUA!

kieriskelee itsesäälissä, suorastaan rypee. On paljon asioita, joita hän aivan helposti voisi muuttaa ja kohentaa elämässään, mutta vaikuttaa siltä, että hänestä on mukavampi valittaa ja suorastaan ruikuttaa elämänsä surkeutta.

Vastavuoroisesti hän ei pysty edes yhtä lausetta kuuntelemaan keneltäkään, jos se on hiukankin kielteinen.

Mihinkään hän ei "voi" ryhtyä, vaan kaikki hänen ympärillään rappeutuu. Edes vessan pesualtaan viemäriä hän ei pysty avaamaan ja puhdistamaan, yököttävää. Jonkun muun täytyy se välttämättä tulla tekemään. Tuollaiset pikkuasiatkin ovat mukamas ylivoimaisia. Hän ikään kuin nauttii surkeudestaan.

Paikkakunnalla on saatavilla kylätalkkareita, mutta hän ei "kehtaa" käyttää näitä hyväkseen, vaikka ne eivät edes oikeastaan maksa mitään. Viime talvena oli joku vähän lumia luomassa silloin tällöin.

Se iänikuinen vanhoista asioista ruikutus on kamalaa!!! Kuin mankkanauha joka jatkuvasti pyörii päällä. Olen ihan väsynyt kuulemaan niitä samoja juttuja joka kerta käydessäni.

Kertokaa joku tällaisen kokenut, onko mahdollista "piristää" eläkeläistä, joka ei mikään ikäloppu vielä ole ja jalatkin kantaa. En ymmärrä, miten tällaisesta tilanteesta voisi päästä yli. Hänellä on rahaakin pankissa ihan mukavasti, joten hän voisi silloin tällöin ostaa jonkin kylpylämatkan ja hoitaa itseään vähän paremmin ym. Mutta kun ei halua.

4

686

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • huooooh

      Hui kauhistus, ihan kuin itse olisin kirjoittanut tuon. Hetken jo epäilin omaa mielenterveyttäni ja ajattelin että olen kirjoittanut tänne mutta unohtanut....

      Eli oma äitini on ihan samanlainen, käynnissä on jatkuva valitus ja volina, oli asia mikä vaan. Kaikki hyvätkin asiat hän muuttaa huonoiksi, mustan valkoiseksi, valitus ja toisten syyllistäminen kaikesta on kai jonkinlainen elinehto hänelle. Itse ei ole vastuussa mistään, kaikkeen on aina joku muu syyllinen, yleensä siis minä..... :)

      Äitini on lisäksi alkoholisti, hän juo päivittäin, on juonut jo monta vuotta. Humalan määrätyssä vaiheessa hän on epänormaalin iloinen, oikeastaan riehakas, koheltaa ympäriinsä täysin vailla minkäänlaista kontrollia, puhuu rumia, laulaa pornolauluja kovalla äänellä, esittelee "isoja tissejään" kenelle tahansa ja käyttäytyy todella rumasti.

      Krapulassa masennus iskee ja kaikki on huonosti, todella huonosti. Valitus ja uikutus on nostettu kymmenenteen potenssiin. Kun viinantuska iskee, hän on kärttynen kuin perseelle ammuttu karhu. Mikään ei ole hyvä, joka asiasta nousee kauhea valitus, tällä kertaa ulina ja voivotus maustettuna äreydellä nousee kahteenkymmeneen potenssiin...

      Joskus voi olla myös pari päivää ilman humalaa, krapulaa tai viinantuskaa. Tällöin valitus ja uikutus saa ihan omanlaisensa sävyn. Silloin ollaan kaikkien hylkäämiä, kukaan ei rakasta, kukaan ei auta, kukaan ei välitä, silloin voisi yhtä hyvin olla kuollut, lapsetkin ja lastenlapset vaan toivovat hänen kuolemaansa...Sama syyllistäminen ja marttyyrinvolina kaikuu ylimpänä oli tilanne mikä tahansa...

      Kaikki on hänen mukaansa aina minun vikani. On ollut aina. Olen sanonut hänelle etten ole hänen äitinsä, en ole vastuussa hänen juopporeissuistaan. En ole vastuussa hänen kännipäissään tekemisistä töppäyksistään eikä minulla ole mitään velvollisuutta kuunnella jatkuvaa syyllistämistä tai hänen iljettävää itsesäälissä rypemistään joka on muuten eräs pahimmista syyllistämistavoista.

      En voi oikein muuta sanoa sinulle kuin että yritä tehdä loppu hyväksikäyttämisestäsi. Sitä minäkin yritän tehdä omalla kohdallani. Et ole äitisi holhooja. Hän on aikuinen ihminen ja niin olet sinäkin. Sano äidillesi ettet enää halua tavata häntä ellei hän kohtele sinua aikuisena ihmisenä sellaisella kunnioituksella kuin kohdellaan ketä tahansa ihmistä. Mikäli hän ei osaa puhua sinulle muuten kuin valittamalla ja syyllistämällä, lähde pois ja sano tulevasi takaisin sitten kun hän on oppinut puhumaan sinulle niinkuin ihmiselle puhutaan.

      Toisekseen et ole velvollinen piristämään häntä millään tavalla. Olet velvollinen piristämään itseäsi ja huolehtimaan OMASTA hyvinvoinnistasi ja mielenterveydestäsi. Siitä ei pidä huolta kukaan muu kuin sinä. Äidilläsi ei ole oikeutta pilata sinun elämääsi omalla itsekkyydellään, sillä sitähän tuollainen marttyyriys on, pahimman lajin itsekkyyttä!

      Tiedän että kaikki tuo on helpommin sanottu kuin tehty, ei ole helppoa puhua järkeä aikuiselle ihmiselle joka tuijottaa vain omaan napaansa ja on aina tottunut siihen että on oikeassa ja muut ovat olemassa vain hänen tarpeitaan varten. Mutta yritä edes, niin minäkin teen.

      Onnea matkallesi itsenäisyyteen ja oman elämäsi herruutteen.

      • APUA

        "Kaikki hyvätkin asiat hän muuttaa huonoiksi, mustan valkoiseksi, valitus ja toisten syyllistäminen kaikesta on kai jonkinlainen elinehto hänelle. Itse ei ole vastuussa mistään, kaikkeen on aina joku muu syyllinen"

        NIMENOMAAN!!! Kaameaa kielteisyyttä koko hänen elämänsä.

        Sinulla on sitten vielä se viinajuttukin siinä kestettävänä, voi kauhistus. Mun ei äitini sentään juo, mutta isäni joi, ja siitäkös saan vieläkin kuulla, vaikka he erosivat 27 vuotta sitten ja isä on jo kuollutkin 18 v sitten. Voivoi, kun äitini ei saanutkaan leskeneläkettä, kun ehti erota! Voivoi.

        Olen jo päättänyt aiemmin, etten ole vastuussa niistä asioista, jotka hän itse voi aivan hyvin parantaa ja kohentaa.

        Mutta esim. nyt kun vein vaihteeksi miehenikin kylään, niin en voi väittää, että olisimme tunteneet itsemme tervetulleiksi.

        Vaikka sanoin jo puhelimessa varmuuden vuoksi, että meidän tarvisi varmaan päästä pesulle (tulimme luontoretkeltä jolla ei paljon lämmintä vettä ollut saatavilla) hän olisi hyvin voinut painaa nappulaa ja panna yösähkön päälle, jolloin se vesi olisi ollut lämmintä tullessamme aivan ilman mitään vaivannäköä. Mutta ei. Ja sitten hän jälkeenpäin voivotteli että voivoi, kunnemmä pannut sitä yösähköä päälle.

        Tarjosi moneen kertaan lämmitettyä kesäkeittoa, ja sama ruikutus, voivoi, kunnei siinä enää ole paljon kukkakaaliakaan jäljellä, kun edelliset vieraat olivat jo sitä syöneet.

        Tarjosi kitkeriä puolipilaantuneita viimevuotisia mustikoita, taas ruikutus, voivoi, eihän nää ollutkaan hyviä.

        Tarjosi janojuomaksi hapanta marjapuskan lehdistä tehtyä mehua. Voivoi, kun se olikin lähes juomakelvotonta.

        Kahvia saimme keittää itse, onneksi olimme ostimme paketin.

        Makuupaikat ihan kummalliset, ei edes vilttiä vaan onneksi meillä oli itsellä mukana vuodevaatteet. Toisen sängyn päädyssä teräviä ruuveja juuri sillä kohtaa, missä sopivasti pääsee loukkaamaan säärensä. Mieheni ne sitten katkaisi vaivoin, kun talosta ei helkutti sentään löytynyt edes tonkeja. Ikkunoissa pelkät valoverhot, niin että jouduimme itse ripustamaan niihin lakanan peitteeksi, ettemme olisi olleet kuin tarjottimella kadulla ohittavien töllisteltävinä. Ei yölamppua, löysin itse jostain sängyn alta puoliksi rikkonaisen kirjoituspöydän lampun. Äiti ei ole päässyt kauppaan ostamaan yölamppua, talossa ei ole yhtään sellaista... Voivoi. No voi helkutti, pitäisikö jonkun tontun toimittaa niitäkin taianomaisesti sinne?

        Voivoi, kun tuo vessa on tuommoinen. (Kaveri, ammatiltaan putkiasentaja, oli kyllä jo vuosia sitten tarjonnut laittaa sen, vaihtaa uuden pytyn jne. mutta ÄITI OLI KIELTÄNYT "ANTAA NYT SEN VIELÄ OLLA!") Yökyök. Nyt tuo kaveri viime vuonna kuoli, ja - arvaat varmaan - voivoi, kun se kaveri kuoli, kyllä hän tarjoutui sen laittamaan, mutta kun voivoi, minä kieltäydyin.....

        "Voivoi, kun emma osaa mitään kieltä, että voisin puhua miehesi kanssa..." Joo, työväenopistot on kursseja pullollaan, mutta kun ei viitsi mennä kielikurssille, niin ei tietenkään sitten osaa mitään kieltä. Voivoi ja voivoi!

        Voivoi kun hän on niin yksin (vaikka vähän väliä kertoo tavanneensa sitä ja tätä, vaikuttaa siltä, että hänellä on useampia ystäviä kuin minulla). Mutta ehkä ystävät ja tuttavat eivät ole niin kärsivällisiä kuuntelijoita kuin tytär? Mutta nyt se loppui minunkin osaltani.

        Se raivostuttava, päättymätön ruikutus, se on aivan kauheaa. Eikö aikuinen ihminen yhtään itse huomaa, kun hän menee liian pitkälle?

        Häpesin äidin puolesta hänen käytöstään, arvaa haluaako mieheni enää koskaan mennä kylään sinne. Talo alkaa rappeutua, tietenkin, ja äiti sen kun vain voivottelee. Emme asu edes samassa maassa, joten emme voi ruveta siellä hyppäämään remontoimassa kun koko talo täytyisi laittaa. Miksei hän myy sitä ja muuta kerrostaloasuntoon, jos ei kerran jaksa laittaa enää yhtään mitään kuntoon? Onhan hänellä kumminkin lisäksi maapaikka, josta riittää siitäkin lisäruikutettavaa aivan loputtomiin.

        Omakin talomme on vanha ja vaatii koko ajan jotain huoltoa. Ei meillä ole varaa matkustella jatkuvasti ja käydä siellä huoltamassa sen paremmin äitiä kuin taloakaan. Emme jaksaisikaan, kun emme kumpikaan ole edes terveitä.

        Ihanaa kun saa edes tänne kirjoittaa, pääsen ainakin itse eroon näistä jutuista enkä aio ajatella koko maatunutta taloa ja muumioitunutta äitiäni tämän enempää, yhteyttä voi pitää puhelimitse ja jos se ruikutus taas alkaa, niin aion keksiä jonkin tekosyyn ja lopettaa puhelut lyhyeen.

        Piristystä hänelle halusin keksiä sen vuoksi, että pääsisi kuulemasta sitä iänikuista ruikutusta, mutta ehkäpä tarvitsenkin piristystä itse. Äiti voi hankkia sitä itsekin tai olla hankkimatta, jos on niin saamaton. Olkoon koko muija minun puolestani. Mielestäni olen tukenut häntä kaikin minulle mahdollisin tavoin jo vuosikaudet saamatta itse koskaan tukea häneltä. Seuraavaksi varmaan näpäytän hänelle kun hän valittaa yksinäisyyttään että sitä saa mitä tilaa.


    • Sumu

      Tuntuu, kuin äitisi oikein elää säälistä (sellaisia ihmisiä on - ikävä kyllä).
      Ymmärrän kyllä, että haluaisit piristää häntä. Oletko kysynyt häneltä, mitä hän haluaa? Ehkä ei kannata ehdotella hälle mitään, koska "mikään ei tunnu hyvältä".

      Minun äitini oli aikoinaan hieman samanlainen. Tein hänelle selväksi etten aio elää hänen elämäänsä, vaan omaani. No, suuttuihan hän. Mutta tokeni kyllä lopulta ja alkoi sen jälkeen pitää enemmän huolta itsestään (alkoi liikkumaan ja matkustelemaan). Joskus tarvitaan "järeitä" aseita, eli esim. juuri se että alat elää omaa elämääsi, vaikka hän loukkaantuisikin. Äitisi ei ole sinun vastuullasi, vaikka kannatkin huolta hänestä. Ehkä hän kuitenkin ennen pitkää ymmärtää?

      Tuntuu kuin äitisi kaipaa kauheasti huomiota ja samalla rypee itsesäälissä. Liekö taustalla myös masennusta?

    • lapsenlapsi

      Mummoni oli juuri näitä ruikuttajia. Mikään häntä ei piristänyt, jos jotenkin yritti kohentaa hänen mielialaansa siitä tuli vain valittamista. Ostamamme lahjat olivat huonoja ja joka paikassa oli jotakin vikaa. Osaan ulkoa vieläkin mummoni valitusvirren hänen orpoudestaan, leskeydestään, huonoista jaloistaan, silmistään, naapureistaan ja ihan kaikesta. Huolestuttavinta tässä on, että äidistäni on alkanut tulemaan samanlainen valittaja. Minulla on pienestä pitäen ollut kauhea riittämättömyyden tunne äitiäni kohtaan ja olen vasta viime vuosina päässyt siitä eroon. Nyt olen 27-vuotias nainen. Toivottavasti en jatka perinnettä mahdollisiin lapsiini!!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9245
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      374
      8100
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      162
      5895
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2420
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2135
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1775
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      20
      1719
    8. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      7
      1498
    9. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1494
    10. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      440
      1399
    Aihe