Luottamus

Olen seurustellut parikymppisen naisen kanssa yli kolme kuukautta. Kaikki meni ihan mukavasti pidemmän aikaa, sillointällöin tuli pientä riitaa mutta ei kuitenkaan mitään vakavaa. Olimme jatkuvasti yhdessä päivästä sekä yöstä toiseen ja nautimme toistemme seurasta. Suunnittelimme lomamatkaa naisen ehdotuksesta keväälle. Kun aloimme tosissamme suunnittelemaan matkan tekoa ja varausta, kävikin ilmi etten kykene lähtemään lomalle taloudellisen tilanteeni takia ja työtkin ovat esteenä. Totesin että useamman viikon reissu ei sovi budjetilleni eikä aikataululleni ollenkaan. Ilmoitin asiasta ja tämän jälkeen tapahtui jonkinlainen välirikko. Nainen ei suostunut ymmärtämään että matkan teko ei ole mahdollista tässä vaiheessa ja loukkaantui minulle sekä syytti valehtelijaksi. Olin johtanut häntä hänen mielestä harhaan.

Hermostuin tilanteeseen seuraavana päivänä ja riitelimme aiheesta hetken aikaa huutamalla. Tilanne rauhoittui, mutta emme ole enää nukkuneet miltei kahteen viikkoon yhdessä. Ero tuli samana päivänä mutta halusimme vielä jatkaa tapaamista. Olemme tavanneet useamman kerran ja läheisyyttäkin on ollut, tosin ei niin paljon kuin ennen. Onko kaikki toivo menetetty?

Hän ei enää pysty luottamaan mihinkään mitä sanon tai lupaan ja vaikuttaa muutenkin ahdistuneelta. Onko tällainen käytös aiheellista vai ei? Harmittaa että kaikki luottamus on menetetty pelkästään sen takia etten pystynyt tekemään useamman tuhannen euron lomamatkaa hänen kanssaan. Muuten kaikki on toiminut parisuhteessa hyvin. Ymmärtäisin suuttumuksen jos matka olisi jo ollut varattu ja maksettu, ja olisin sen jälkeen perunut. Pidän naisesta todella paljon ja haluaisin saada asiat kuntoon. Tuntuu vain vaikealta saada toinen luottamaan. Mitä voin tehdä vai kannattaako tehdä mitään?