Koska oon yksinäinen, kävin sellaisessa yksinäisille ihmisille tarkoitetussa illanvietossa ja voi hyvä luoja sentään.... munattomia nuoria miehiä, joilla on vaikeuksia muodostaa lausetta, kävellä samaan aikaan ja katsoa silmiin. Mulla ei ole tämä oma hommani sentään mennyt noin pahaksi. Lähdin kuitenkin kesken pois, koska koin että tuolla tapahtumalla ja noilla ihmisillä ei ole mulle mitään annettavaa. Menin kotiin ja olin taas lähtökuopassa.
Kannatti silti mennä ja kokea, sillä opin että yksinäisyys on varsin eritasoista. Itse vain näin olevani jollain ihan muulla tasolla kuin tuo syräytymisen reunalla hiipparoiva porukka.
Kannatti silti mennä ja kokea, sillä opin että yksinäisyys on varsin eritasoista. Itse vain näin olevani jollain ihan muulla tasolla kuin tuo syräytymisen reunalla hiipparoiva porukka.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mistä löysit ilmoituksen tuollaisesta yksinäisten illanvietosta? Oliko siellä yhtään naista edes?
=>koska koin että tuolla tapahtumalla ja noilla ihmisillä ei ole mulle mitään annettavaa.
Minä olen sen verran vanha että minä puolestani miettisin olisiko minulle heille jotakin annettavaa. Puuttuuko heiltä isä, tai ylipäätään miehen malli.
Mutta totta on että kynnys tutustua erilaisiin ihmisiin on korkea. Kun ei tiedä miksi he ovat erilaisia, ja aikovatko jatkaa samaan malliin.
Jos avaus ei ole pelkkä trolli, niin annan kyllä pisteitä kyseisille "munattomille" miehille jo siitä, että he ovat ylipäänsä lähteneet mukaan toimintaan.
Naisille kaikki miehet ovat "munattomia", jotka eivät heitä joko visuaalisesti tai muuten kiinnosta.
Epäilen että olisiko näillä miehillä ollut yhtään sen paremmat mahdollisuudet vaikka he olisivat olleet huippusosiaalisia kyseisessä tapahtumassa.
Aloittaja siis menee yksinäisille järjestettyyn tapahtumaan ja luulee löytävänsä joukon sosiaalisia, rikkaita ja komeita? Niin raadollista kuin se onkin, ainakaan mulle ei ole yllätys ettei sellaista löytynyt. Aloittaja olis voinut vaikka jutella jollekulle, eikä odottaa kymmeniä iskuyrityksiä miehiltä niin kuin varmaan yleensä ulos ovesta lähtiessään.
Tähän vois sanoa vaikka kuinka paljon, mutta uskon että ne on kyllä kaikki sanottu jo aiemmin tällä palstalla satoja kertoja. Naiset löytää aina seuraa, jotkut kokee yksinäisyyttä vaikka on parisuhde tai peräti perhe, miehen pitää tehdä aloite jne. Kyllä nämä on kaikki sanottu.
Niin kuin tuossa ylempänä joku jo kirjoittikin, saatoit nähdä paikalla sellaisia, joille jo kynnys lähteä moiseen tapahtumaan on aika hemmetin korkea. Mutta jatka ihmeessä löytämälläsi tiellä, nauti niin pitkään kuin jaksat siitä että huomasit joillain menevän vieläkin huonommin.
Tämä lienee ihan yleinen suomalainen piirre: tärkeää ei ole se että itsellä menee hyvin, vaan se että muilla menee huonommin. Tai toisaalta, ei se että itsellä menee huonosti, vaan se että muilla menee vieläkin huonommin. Siitä nähtävästi kaltaisesi ilonsa ammentavat.
Kyllä me yksinäisetkin ihmisiä ollaan. Kestää vaan helvetin paljon kauemmin kuin teillä kauniilla ja sosiaalisilla tutustua ihmisiin. Eikä tule puhettakaan taukoamatta samaan tahtiin kuin teiltä normaaleilta.
" miehen pitää tehdä aloite jne. Kyllä nämä on kaikki sanottu. "
Tekee nainenkin aloitteen jos mies tarpeeksi kiinnostaa. Mutta se on yleensä harvinaista.
Tälläisissä tapauksissa ei yleensä mies kiinnosta jos ei ulkonäkö ole ihan erikoisluokkaa tai rahaa löydy omaan ferrariin. On tietysti yksittäisiä tapauksia joissa ei tarvitse mennä ihan noin "äärimmäisyyksiin".
---
"tärkeää ei ole se että itsellä menee hyvin, vaan se että muilla menee huonommin. Tai toisaalta, ei se että itsellä menee huonosti, vaan se että muilla menee vieläkin huonommin. Siitä nähtävästi kaltaisesi ilonsa ammentavat."
Ihan oikeassa olet tuosta että yleensä omaa iloa ammennetaan siitä jos jollakin menee asiat huonommin.
Heh, aloittajalle varmaankin sopisi paremmin tuo Winukka selaimissa
pyörivä mainosbanni elitistinen deitti.
Josko sieltä löytyis aloittajan kaipailemaa ns. paremman tasoista
seuraa.
Pientä ymmärrystä toivois löytyvän kuitenkin hieman huonompaan
tilanteeseen ajautuneille ihmisillekin, ihmisiä tässä ollaan
kuitenkin kai mekin, vai eikö?
En yhtään ihmettele yksinäisyyttäsi.
Tuohan on ihan sellaista tyypillistä yksinäisen hommaa.
Nämä nuoret miehet ei todellakan ole "munattomia" vaan todella ujoja, epävarmoja ja yksinäisiä. Taas yksi tyhmä akka heitä mollaa.Mikä lisää yksinäisyyttä.
Niin, tuli vain mieleen tuosta aloituksesta, että lähteekö ja saako syrjäytynyt enää iteään liikkeelle ja itsestään irti sen verran, että lähtisi muka tuollaiseen tilaisuuten. Minusta yksinäinen on vielä siinä tilassa, että tajuaa yskinäisyytensä ja halun tehdä sille jotain, mutta syrjäytynyt on jo sen verran pohjalla, ettei hän halua tai hänessä ole voimia tehdä tilanteelleen mitään. ????
Riippuu siitäkin että missä tuollainen tapahtuma järjestettiin ja kenen toimesta...
Mutta on melko todennäköistä että tuon kaltaisia miespuolisia henkilöitä noista tapahtumista löytyy varsinkin jos kyseinen tapahtuma on tehty todellisille yksinäisille.
Syrjäytyminen on vain viranomaisten ja poliitikkojen kehittämä termi niille, jotka eivät pärjää omilla tuloillaan. Ei siis riitä pääoma- tai palkkatulot elämiseen.
Kukaan ei pidä syrjäytyneenä yksinäistä työllistä, joka elää palkallaan eikä kuormita sosiaalihuoltoa.
Esimerkiksi mulla tuskin koko elämäni aikana tulee asiaa sossun luukulle, yhtä varmana jos en varmempana pidän sitä että en koskaan löydä kumppania. Yksinäisyys ja se mitä pidetään syrjäytymisenä, eivät aina kulje todellakaan käsi kädessä.
Olet aivan oikeassa että "syrjäytyminen" on lähinnä ns. haukkumistermi kaikille sellaisille tahoille jotka eivät ole kannattavia yhteiskuntaa ajatellen.
Aivan samaa mieltä asiasta. Näitä syrjäytyneitä yhteiskunta sitten yrittää Kelan painostuksen keinon millä tahansa saada taikaisin yhteiskunnalle tuottaviksi kansalaisiksi, mutta täysin väärin ja ihmisarvoa alentavin keinoin. Yhteiskuntamme rakenne on myöskin tehty siten, että se tekee ihmisistä eriarvoisia, syrjäytyneitä ja yksinäisiä.
Kerrotko vielä että mikä tuo tuollainen tapahtuma oli ja mistä löysit sinne?
Milläköhän (kieroutuneella) päättelyllä eräät tulivat siihen päätelmään että, aloittaja olisi nainen joka on mennyt yksinäisten tapaamiseen hakemaan deittiseuraa?!
Itse tulkitsin kirjoituksen nimenomaan miehen kirjoittamaksi. Ymmärrän kyllä aloittajan pointin mutta se tuntuu hieman rumasti ilmaistulta.
Oma kokemukseni erilaisilta työkkärin järjestämiltä kursseilta, tunsin itseni liian hyväosaiseksi ja pärjääväksi. Minulla kun oli masennusta ja ADD, päättötodistukseni kuitenkin kasin pintaan, monet ryhmässä kymppiluokkalaisia ja useilla päihdeongelmaa ja "vaikeuksia" viranomaisten kanssa, joillakin niin pahat oppimisvaikeudet etteivät osanneet lukea ja kirjoittaa, yhden nuoren miehen puheesta en saanut selvää ollenkaan vaikka kuinka yritin. En ole kovin taitava sosiaalisesti enkä sopinut joukkoon, olisin jättänyt menemättä jos se olisi ollut vapaaehtoista.
Työpajoilla tuli kyllä tavattua ihan mukavia tyyppejä joiden elämänkokemukset ja -tavat pisti mietityttämään, tuli sellainen kermapeeppufiilis itsestäni.
No, on mulla nyt tekemistä ihmisten keskuudessa pitkäksi aikaa eteenpäin, vaikkakin edelleen yksin muiden keskellä. Omalla kohdallani uskoisin olevani yksin loppuun asti, tähän ikään mennessä kun ei ole kyennyt ystävyyssuhteisiin niin enpä pidä kovin todennäköisenä että solmisin niitä myöhemminkään.
Parempi elää ja pyrkiä eteenpäin kuin jäädä murehtimaan jotain mitä ei voi saada.
"Milläköhän (kieroutuneella) päättelyllä eräät tulivat siihen päätelmään että, aloittaja olisi nainen joka on mennyt yksinäisten tapaamiseen hakemaan deittiseuraa?!
Itse tulkitsin kirjoituksen nimenomaan miehen kirjoittamaksi. "
Eivät miehet tuollaisia kirjoittele ja toisekseen eivät miehet taida ajatella "munattomia vässyköitä" edes ajatuksen tasolla.
Ylipäätään sen huomaa tyylistä. Miehet eivät naisia hauku jos ovat jossakin tilaisuudessa itse käyneet ainakaan saamattomiksi mutta naisten suhtautuminen miehiin on ylimielisen halveksuva.
Hyvä että sinulla on vielä jotain itsetunnon rippeitä olemassa, mutta tuolla asenteelle sinultakin kynitään ne loput. Jos ajattelet noin huomatessasi mielestäsi sinua vielä heikomassa loosissa olevat kanssamatkaajat niin olet yksi joka edesautat yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Entäpä jos itsekkin joudut seuraavaksi vaikka porukkaan jossa kaikki on paljon rohkeampia ja juttu heillä luistaa ja jäät jonnekin nurkkasopeen taivastelemaan ja sinua alaspainetaan sanoin, katsein ja asentein niin kuin itse toimit tuossa tilaisuudessa.
Jos et kasva ja nöyrry ihmisenä niin saat olla varamsti sitten yksin (ainakin hekisesti yksin). Ja olet ihmisuhteissasi se ottava ja kuluttava osapuoli. Sinulla ei ole sitten tippaakaan empaattisuutta mikäli ihmisuhteessa ei ole sinulle jotain hyötyä. Jos olet nokkela ja osaat manipuloida niin voit saada jopa ihmisuhteita ympärillesi, mutta niissä ei ole koskaan todellista yhteyttä ja kaikki osapuolet kärsivät. Ihan toivon että joudut itsekkin tuollaiseen tilnteeseen että sinua katsellaan ylhäältä alaspäin. Ei sen vuoksi, että mielessäsi kostan vaan että ehkä sitä kautta oppisit hitusen elämää ja kasvaisit ihmisenä.
Sorry vain. että latelen suoraan. Tällainen ei kuulu yleensä minun tapaani, mutta sinulle en kyllä ole mujuta sanottavaa. Ja haluan vain auttaa sinua. Jos et ymmärrä tästä mitään ja vain suutut niin olet kyllä jonkinasteen narsisti.