Ahdistusta ja pelkoa yksin ollessa ja nukkumaan mennessä

peloottaa kirjoitti:

Loppukesästä kärsein pahasta ahdistuneisuus/paniikkihäiriöstä, joka laukesi stressin vuoksi. Silloin oli todella rankkaa, ja luulin että en selviä siitä. Asuin yksin, soittelin äidille joka päivä ja itkin kuinka ahdistaa ja pelottaa että kuolen. Pikkuhiljaa kuitenkin paranin tuosta. Joulu-tammikuussa elämä oli jo lähes normaalia, nukkumaan meno edelleen pelotti aina hiukan, sillä oli jäänyt kammo siitä kun aloin iltaisin tärisemään ja tuntemaan "kipuja", ja muutaman kerran en saanut nukuttua koko yönä. Minulla on aina ollut jonkinlaista kuoleman pelkoa. Olen asunut yksin jo melkein 3 vuotta, eikä minulla ennen tätä ole ollut mitään ongelmia yksin olemisessa, olen oikeastaan ihan tykännyt siitä. Tammikuussa kuulin että eräs tyttö, jonka tiesin, oli kuollut. Siitä asti aina ollessani yksin olen alkanut taas pelätä nukkumaan menoa, ja aina yksin ollessani minulla on tunne että jotain pahaa tapahtuu, että esimerkiksi joku läheinen kuolee tai jotain. Tämä tytön kuolema siis laukaisi minussa taas nämä ahdistukset ja pelot. Nyt tuntuu että on todella vaikea asua yksin, kun koko ajan pyörii ahsitavia asioita mielessä. Nukkumaan mennessäni joskua alan tärisemään, ja silloin unta on vaikea saada. Sitten mieleen tulee myös kaikkia muita pelkoja, kuten sairauksia yms. Kotona ollessani tällaisia tuntemuksia ei ole. Mutta heti kun tulen taas yksin asunnolle. Onneksi ei tarvitse enään kuin viikko asua täällä yksin ja pääsee pitkäksi aikaa kotiin. Minua pelottaa että en pääse näistä tunteista eroon, ja syksyllä kun edessä on jälleen muutto yksin johonkin uuteen paikkaan, pelottaa että edelleen ahdistun yksin ollessani. Onko muilla vastaavanlaisia kokemuksia? Entä neuvoja käsittelemään pelkoja? Syksyllä kävin puhumassa asiasta asiantuntian kanssa ja sain silloin myös lääkettä. Olen siis 19.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä