transistori/optoerotin

Jos kuorma on resistiivinen, ei juuri ole väliä. Induktiiviselle kuormalle voi olla hankala kytkeä transistoria pois päältä nopeasti, jos on emitterillä, virran jatkavuuden takia. Myöskin transistorin tyypillä on väliä, ts. onko pnp vai npn: Eli aina voi valita kollektorityyppisen kytkennän. Kollektoripiirissä saa nopeimman ja häiriöttömimmän ohjauksen, kun emitterillä oleva kuorma jarruttaa hiukan ohjauksen nopeutta, johtuen kuorman yli muodostuvasta jännitteestä, mikä syö BE-jännitettä. Voi myös muodostua epätoivottuja transientteja takaisinkytkeytymisen takia.

Toimivat erilailla. Jos kuorma on emitterillä, ei kuormaan välttämättä saada koko käyttöjännitettä. Kytkennästä käytetty nimitystä emitteriseuraaja. Kuormalle tulee jännite, joka on n. 0.7V pienempi kuin kantajännite.
Jos tarkoitus ohjata on-ei-tyyppisesti, kuorma kollektorille.

ihan yksinkertaisesti sanottuna, laita opto kollektorin ja jännitten väliin, koska kannan ja maan väliin tulee 0,7v jännite-ero se haittaa jos tuon npn. jos pnp niin kaiikki tosinpäin. jos ohjaat jännitejaolla ei suurta merkitystä ole. Ja kun optossa ei ole virtasuuntaa yleensä. on silloin sama minne huiskasee.

miten nämä nyt liittyvät toisiinsa tää opto ja Bc639 ?

Kiitoksia kaikille vastauksista!

Siis vetohidastettu relekytkentä kyseessä. Otan auton kojelaudasta merkkivalolta jännitetiedon ja koska en vielä tiedä onko merkkivalon ohjaus negatiivinen vai poisitiivinen, käytän optoa joka on potentiaalivapaa.

Liitin transistorin ja opton toisiinsa kun käsitykseni mukaan optossa on sisällä valoherkkä transistori ja led, bc639 vain nimimerkki.

Optolla varaan kondensaattoria säätövastuksen kautta. ja konkka vastuksineen on nyt maan ja emitterin välissä. Tuo 0,7v jännite-ero ei tässä kytkennässä haittaa mitään eikä kondensaattori pääse purkautumaan opton suuntaan.

Lähinä mietin onko tuo oikeaoppista laittaa kuorma noin vai pitääkö laittaa PNP?

Jeps on sitä täällä, että on sitä hullumpia kysytty, mutta mikähän ne opto mahtaa olla tässä niitä on http://koti.mbnet.fi/~stinger/optot.php niin osa auton merkkivaloissa on - maassa, mutta joku toimiin kääntäen ja osa jokin vastuksen tai sitten ohjaimen kautta. Jos autossa ns tietokoneohjaus, niin en ottais mekilampusta oikein mitään virtaa. Sillai vois tehdä, että kiertää lankaa merkkilampun johtimen ympäri ja sitten väsää vahvistimin, sillä sitten ohjaa vaikka optotransua tai kytkintarnsua, ja sittten releen, mikähän merkkilamppu on kyseessä? Mitähän sillä konkalla teet? Vai pitääkö se relettä päällä?
Ja jos epälet optoa, tee sellainen ite, eli lamppu ja valovastus, tai sitten vanhanmallinen transitori ja viilaat siitä kuorta pois, se toimii kuten valovastus mutta on samalla ransu. Siksi siellpäuolella on ransu, että kun sen ohjaus lakkaa, ei virta pääse takasinpäin, samaan pääsee jos ei oo tarkka mitä palautuu, eli diodi estosuuntaan.
se valitsetko npn tai pnp ei ole muuta eroa kun kytkinkaava käännetään ympäri.
Ja silloin tarviin missä on ja - eli jokin koitin millä nää autosta selviää on pikkasen pakko hommata.

Juu nyt asia on aika selvä, ja kolme ransua peräkkäin tai yks ja darlington, sellainen imee vaikka kärpänen istuis langalle, se säädetään trimmerillä, jolla tehdään jännitejako, nyt on vainupää siis silmukalle valmiina.
Toinen on että rosvolla johdosta jännite, sitten vain konkka ja rele, rele pitää kiinni kun konkassa riittää sähköä, eikä mitään optoa, nyt vain maat ja selvitettävä. Autoon kun laittaa herkkää omaa elektroniikkaa, niin tuhotuminen on aika varmaa, sillä autossa ilmenee virtapiikkejä ja alijännitteitä, siksi n555 piiri olis hyvä millä pitää jännitettä yllä, mutta sen kesto ilman konkkia ja keloja on epävarmaa, siis suodatus pitää ollan hyvä.
Jos et tiedä mikä opto on sinulla, niin sen käyttö ei ole pakollista.
Mutta tolla ekalla härpäkkeellä voi ohjata optoa ja sitten konkka säätövastus ja rele. Nyt tämä opto eroittaa siis lampunvirran ja kompuran ohjausvirran, jos eka juttu on käytössä ja johtokierukalla ohjaa, eroittaa se samanlailla lampun ja kompuran virran. Mä tekisin sen vain rosvolla, konkalla ja releellä, sen voi vaikka diodin laittaa väliin, niin virta ei menis takasinpäin.
Tässä sitä pähkäiltävää, on sitä releitä, joissa on tuollainen ominaisuus.

Toi darlinton on vain kaksi ransua samassa kotelossa, voi käyttää kuten ransua, mutta herkkyys lisääntyy paljon. Jos laitat regun ja siihen vielä pikkasen suodatusta, niin 555 piiri sopii hyvin.http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=ml10.siis täällä olis niitä. ja ohjaus muutama kierros käämiä lampun johtimen ympärille ja siitä toi ransusysteemistä ohjaus ja opto 555 perään ja säätö käy säätövastuksella, mitenkauan on päällä. Tossa ajastin kytkimessä on painonappi siihen ransukytkin, aika virrankesto, en viitsi laskea, mutta tehofetti kestää, noin korvakuulolla.
Se että merkkiledi ottaa jotain ei ole sama kuin mitä se johdin kuljettaa, eli johtimesta saa senmukaan ampeereita miten paksua se on ja mistä se tulee. Jos esim jostain palalaselta, niin se sitten kärävähtää, mutta jos sulakkeen kautta lampun virtakytkimelle niin tehot riittää. Pikkasen tutkimista niin jotakin sinnepäin. Koita saada selville mistä ledin ohjauskaapeli tulee, nytkun autoissa on kaikenlaiset vikakoodit ymm.. niin kiekuralla rosvoaminen on kaikista turvallisinta. Auton sähkökaavio jos sellainen on siitä sekin selvii.
Eli mä tekisin 555 piirillä, tai sitten rosvoominen ja siitä ohjaus. ja loppuhäntä sitten optoo relettä ja muuta härpäkkää. Jos otat ohjausjännitteen rosvoliittimellä sekin on mahdollista. Mutta kaikenlainen eristäminen on autoelektroniikassa vain hyvää ja koskaan ei liikaa. Toinen on tuo virran suodatus. Regukin pitää ympäröidä konkilla, ei kuitenkaan suurilla, ettei ala värähtelemään. Jotain 10n molemmin puolin. Kela myös sarjaan, sillä saa piikit pois. Regussa itessään näitä ei ole.
Koitas laittaa jonnkein kytkentä mikä sinulla on ja miksi se ei toimi,niin vois pähkäillä.

hehe... on täällä monenlaista virittäjää !

Viritykset ovat kivoja, kun on nykyän testiohjelmia, eikä tarvii katsella sauhun jälkeen kytkentöjä, eikös tää oo juuri PellePelottomien keskutelubaana, ja hienoa todetta, että meitä vielä riittää.
Mutta autoelelektroniikka on oma lajinsa, siinä saa helposti hienon testilaitteessa ja koelevyssä olevan härpäkkeen mykäksi, johtuu virtapiikeistä, startatessa ja kipinöidessään, sitten on kelaa ja konkkaan sielläsun täällä, jotka vielä tehostaa vaikutusta. Siihen lisättynä prossat ja tietokoneet, ollaan aika melkein kun yks lintu tervatullan sillalla.
On vain kaksi vanhaa sotaratsua, joita ei vois vaihtaa, eli 555 ja 3055, kaikki muuttuu nämä pysyvät.

Osaisko joku auttaa mua tässä sähkötehtävässä, kysmys menee näin: Kumpi MOSFET-transistoreista BUZ11 ka BS170 soveltuu paremmin ohjaamaan pientä relettä ja kumpi tehokasta halogeenivalaisinta ja miksi?
Tässä infoa transistoreista
BUZZ11 50v-0.03 ohm-33A
BS170 60v-5ohm-0.5A