Höyryveturien hevosvoimat

löllöpoo

Miten voi laskea höyryveturin hevosvoimat kp:nä ilmoitetuista vetovoimista? Ukkopekan vetovoima oli 11610 Kp.

11

553

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 5+18

      Ukkopekan kattilatehoksi ilmoitetaan 1600 hv. Tuo vetovoima riippuu kai välityksistä, joten sen ja tehon välinen yhteys ei ole helposti laskettavissa.

    • sitroen.

      Vetovoiman ja vastaavan nopeuden perusteella tehon voi laskea. Tosin en itse viitsi alkaa pähkäilemään tuota.

      • Ukkopekkauu-uu*

        Ihan simppelisti, teho = voima kertaa nopeus. Hevosvoima = 735 wattia. Kilopondi on suunnilleen 10 Newtonia. Nopeudeksi tulee suunnilleen 1 m/s.


      • Taas sitikan hölinää

        Tosin et muuten pystykään sitä laskemaan.
        Vetovoima ilmoitetaan nopeudella 0, liikkeessä olevaa voimaa ei ole mitattuna.

        Höyryn virtaushäviöitä tai paisuntasuhdetta, kattilan kapasiteettia jne. et taatusti pysty laskemaan, pähkäilit tai viitsit sitten miiä vaan.


      • Simppeliä tosiaan ?
        Ukkopekkauu-uu* kirjoitti:

        Ihan simppelisti, teho = voima kertaa nopeus. Hevosvoima = 735 wattia. Kilopondi on suunnilleen 10 Newtonia. Nopeudeksi tulee suunnilleen 1 m/s.

        Matematiikka ja suureet ? ?


      • Ukkopekkauu-uu*
        Ukkopekkauu-uu* kirjoitti:

        Ihan simppelisti, teho = voima kertaa nopeus. Hevosvoima = 735 wattia. Kilopondi on suunnilleen 10 Newtonia. Nopeudeksi tulee suunnilleen 1 m/s.

        Taisi tulla laskuissani pilkkuvirhe, oikeampi nopeus on 10 m/s. Näin laskien tuo vetovoima ja hevosvoimamäärä vaikuttavat yhteensopivilta. Eli esim. ylämäkeen voisi vetää tuolla nopeudella vaunukuormaa, joka aiheuttaa noin 100 kN vastusvoiman.


    • oh-now

      "Miten voi laskea höyryveturin hevosvoimat kp:nä ilmoitetuista vetovoimista? Ukkopekan vetovoima oli 11610 K"

      Ei mitenkään. Hevosvoima ilmoitti alunperin tehtyä työtä (painon nostoa tietyn matkan tietyssä ajassa) suhteessa siihen, montako hevosta ajateltiin vaadittavan tekemään sama työ.

      Koska aika vetovoimaa mitatessa on = 0, ei siitä saada esiin tehtyä työtä.
      Oikea menettely olisi esim. verrata sähköveturia (jonka energiankulutus ja häviot tiedetään/osataan arvioida) saman vaunuston kiihdyttämiseen höyryveturilla samaan nopeuteen.
      Kuitenkin mm. veturin pyörien lipsuminen eri syistä johtuen hankaloittaa tilannetta.

      • Justiinsa noin.

        Höyryvetureiden vetokyky ilmoitetaan kilopondeina, joka riippuu suurimmalta osaltaan veturin painosta ja kitkasta, / kuiva kisko/pyörä.

        Tehon arviointiin tuo sähköveturin vastaava kiihtyvyys on aika hyvä, sähköveturin teho kun on helposti mittauksilla saatavissa.

        Tästä tuli esille muuan ihmetyksen aihe, miksi ratasähköistyksessä käytetään 25 kV verkkoa vaikka maamme siirtoverkot käyttävät lähinnä 20 ja 110 kv siirtojännitteitä ? ?

        Tähän ilmeisesti on joku looginen selitys, viitsisikö joku kertoa miksi syöttöjännite on juuri 25 kV ?


      • minä se vaan
        e.d.k kirjoitti:

        Justiinsa noin.

        Höyryvetureiden vetokyky ilmoitetaan kilopondeina, joka riippuu suurimmalta osaltaan veturin painosta ja kitkasta, / kuiva kisko/pyörä.

        Tehon arviointiin tuo sähköveturin vastaava kiihtyvyys on aika hyvä, sähköveturin teho kun on helposti mittauksilla saatavissa.

        Tästä tuli esille muuan ihmetyksen aihe, miksi ratasähköistyksessä käytetään 25 kV verkkoa vaikka maamme siirtoverkot käyttävät lähinnä 20 ja 110 kv siirtojännitteitä ? ?

        Tähän ilmeisesti on joku looginen selitys, viitsisikö joku kertoa miksi syöttöjännite on juuri 25 kV ?

        vois kuvitella että junien moottorit on yleisimmin 25kv motteja ja helpompi muuttaa jännite kuin motti...


    • emmätiä

      Eiköhän suuremmalla jännitteellä alkaisi tulla ongelmia, kuten suurempi vaara sähkötapaturmista.
      Voimansiirtoverkossa on kolme vaihejohdinta, sähköjunassa vain yksi ajojohdin, kisko toimii toisena johtimena, en ole varma miten suurempi jännite vaikuttaisi tuohon kiskon jännitteeseen silloin kun juna on kohdalla.
      Eli jos mitataan jännite kiskosta, sitten vaikkapa viedään jodin johonkin maadoitukseen muutaman sadan metrin päähän.

      • Amatööri ajattelija

        Enpä tunne rataverkon sähköistystä paremmin, mutta käsittääkseni siinä on 3 johdinta, 25 kV syöttöjohto ja 25 kV paluujohto sekä kiskot.=2*25kV
        Toimintaa ohjaa välimuuntajat, joissa piirinä on syöttö/kisko ja paluu/kisko vain sillä osalla jossa juna kulkee joten tehoa pitäisi olla enemmän kuin 25 kV syöttöjännite yksin mahdollistaisi ja muilla osilla kisko toimii 0-johtimena.
        Moottorit eivät välttämättä ole nirsoja jännitteelle, johtimien siirtokyky ei ainakaan ole syy, olisiko mahdollisesti alun alkaen Sweitsistä, missä sähköistys alkoi, ja laitteiden yhteensopivuus tms. olisi valinnan perusteena.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sannan kirja USA:n bestseller!

      "Congratulations to Sanna Marin's HOPE IN ACTION, officially a USA TODAY bestseller!" Kertoo Scribner. Mitäs persut tä
      Maailman menoa
      44
      10629
    2. Yritystuet 10 mrd. vuodessa, eli yrittäjäriski valtiolla kuten kommunismissa

      Pelkästään Viking Linen viinanhakuristeilyitä sponsoroidaan 20 miljoonalla eurolla vuosittain. Dieselin verotukikin on
      Yrittäjyys
      128
      10166
    3. Oikeistolainen luki Med mod att leda : en biografi

      ...ei tykänny Sanna Marinista
      Maailman menoa
      22
      7947
    4. Sture Fjäder haluaa tuensaajien nimet julki

      Kokoomuspoliitikko haluaa yli 800 euroa kuukaudessa tukia saavien nimet julki. Ehkä olisi syytä julkaista myös kuvat? h
      Maailman menoa
      177
      6354
    5. Metsäalan rikolliset

      Jokohan alkaa vähitellen kaatua kulissit näillä ihmiskauppaa harjoittavilla firmoilla.
      Sotkamo
      35
      5038
    6. Milloin viimeksi näit kaivattusi?

      Toimisitko nyt toisin kuin siinä tilanteessa teit?
      Ikävä
      58
      4790
    7. Ruotsalaistoimittaja: "Sanna Marinin saunominen saa minut häpeämään"

      Sanna Marinin kirja saa täyslaidallisen ruotsalaislehti Expressenissä perjantaina julkaistussa kolumnissa.....voi itku..
      Maailman menoa
      130
      4144
    8. Maahanmuuttajat torjuvat marjanpoiminnan - "emme ole rottia"

      Ruotsalaisen journalistin selvitys paljasti, miksi maahanmuuttajat kieltäytyvät työstä. Taustalla vaikuttavat kulttuuris
      Maailman menoa
      129
      3466
    9. Missä vaiheessa

      Päätit luovuttaa suhteeni?
      Ikävä
      63
      3175
    10. Adonikselle

      Kuvittelitko oikeasti, että ootan sua? Kuvittelitko, että voit noin vain vetäyttä ja kun tulet takaisin, kaikki on niin
      Ikävä
      227
      3114
    Aihe