Miten voi laskea höyryveturin hevosvoimat kp:nä ilmoitetuista vetovoimista? Ukkopekan vetovoima oli 11610 Kp.
Vastaukset 11
- 5+18
Ukkopekan kattilatehoksi ilmoitetaan 1600 hv. Tuo vetovoima riippuu kai välityksistä, joten sen ja tehon välinen yhteys ei ole helposti laskettavissa.
- sitroen.
Vetovoiman ja vastaavan nopeuden perusteella tehon voi laskea. Tosin en itse viitsi alkaa pähkäilemään tuota.
- Ukkopekkauu-uu*
Ihan simppelisti, teho = voima kertaa nopeus. Hevosvoima = 735 wattia. Kilopondi on suunnilleen 10 Newtonia. Nopeudeksi tulee suunnilleen 1 m/s.
- Taas sitikan hölinää
Tosin et muuten pystykään sitä laskemaan.
Vetovoima ilmoitetaan nopeudella 0, liikkeessä olevaa voimaa ei ole mitattuna.
Höyryn virtaushäviöitä tai paisuntasuhdetta, kattilan kapasiteettia jne. et taatusti pysty laskemaan, pähkäilit tai viitsit sitten miiä vaan. - Simppeliä tosiaan ?
Ukkopekkauu-uu* kirjoitti:
Ihan simppelisti, teho = voima kertaa nopeus. Hevosvoima = 735 wattia. Kilopondi on suunnilleen 10 Newtonia. Nopeudeksi tulee suunnilleen 1 m/s.
Matematiikka ja suureet ? ?
- Ukkopekkauu-uu*
Ukkopekkauu-uu* kirjoitti:
Ihan simppelisti, teho = voima kertaa nopeus. Hevosvoima = 735 wattia. Kilopondi on suunnilleen 10 Newtonia. Nopeudeksi tulee suunnilleen 1 m/s.
Taisi tulla laskuissani pilkkuvirhe, oikeampi nopeus on 10 m/s. Näin laskien tuo vetovoima ja hevosvoimamäärä vaikuttavat yhteensopivilta. Eli esim. ylämäkeen voisi vetää tuolla nopeudella vaunukuormaa, joka aiheuttaa noin 100 kN vastusvoiman.
- oh-now
"Miten voi laskea höyryveturin hevosvoimat kp:nä ilmoitetuista vetovoimista? Ukkopekan vetovoima oli 11610 K"
Ei mitenkään. Hevosvoima ilmoitti alunperin tehtyä työtä (painon nostoa tietyn matkan tietyssä ajassa) suhteessa siihen, montako hevosta ajateltiin vaadittavan tekemään sama työ.
Koska aika vetovoimaa mitatessa on = 0, ei siitä saada esiin tehtyä työtä.
Oikea menettely olisi esim. verrata sähköveturia (jonka energiankulutus ja häviot tiedetään/osataan arvioida) saman vaunuston kiihdyttämiseen höyryveturilla samaan nopeuteen.
Kuitenkin mm. veturin pyörien lipsuminen eri syistä johtuen hankaloittaa tilannetta.Justiinsa noin.
Höyryvetureiden vetokyky ilmoitetaan kilopondeina, joka riippuu suurimmalta osaltaan veturin painosta ja kitkasta, / kuiva kisko/pyörä.
Tehon arviointiin tuo sähköveturin vastaava kiihtyvyys on aika hyvä, sähköveturin teho kun on helposti mittauksilla saatavissa.
Tästä tuli esille muuan ihmetyksen aihe, miksi ratasähköistyksessä käytetään 25 kV verkkoa vaikka maamme siirtoverkot käyttävät lähinnä 20 ja 110 kv siirtojännitteitä ? ?
Tähän ilmeisesti on joku looginen selitys, viitsisikö joku kertoa miksi syöttöjännite on juuri 25 kV ?- minä se vaan
e.d.k kirjoitti:
Justiinsa noin.
Höyryvetureiden vetokyky ilmoitetaan kilopondeina, joka riippuu suurimmalta osaltaan veturin painosta ja kitkasta, / kuiva kisko/pyörä.
Tehon arviointiin tuo sähköveturin vastaava kiihtyvyys on aika hyvä, sähköveturin teho kun on helposti mittauksilla saatavissa.
Tästä tuli esille muuan ihmetyksen aihe, miksi ratasähköistyksessä käytetään 25 kV verkkoa vaikka maamme siirtoverkot käyttävät lähinnä 20 ja 110 kv siirtojännitteitä ? ?
Tähän ilmeisesti on joku looginen selitys, viitsisikö joku kertoa miksi syöttöjännite on juuri 25 kV ?vois kuvitella että junien moottorit on yleisimmin 25kv motteja ja helpompi muuttaa jännite kuin motti...
- emmätiä
Eiköhän suuremmalla jännitteellä alkaisi tulla ongelmia, kuten suurempi vaara sähkötapaturmista.
Voimansiirtoverkossa on kolme vaihejohdinta, sähköjunassa vain yksi ajojohdin, kisko toimii toisena johtimena, en ole varma miten suurempi jännite vaikuttaisi tuohon kiskon jännitteeseen silloin kun juna on kohdalla.
Eli jos mitataan jännite kiskosta, sitten vaikkapa viedään jodin johonkin maadoitukseen muutaman sadan metrin päähän.- Amatööri ajattelija
Enpä tunne rataverkon sähköistystä paremmin, mutta käsittääkseni siinä on 3 johdinta, 25 kV syöttöjohto ja 25 kV paluujohto sekä kiskot.=2*25kV
Toimintaa ohjaa välimuuntajat, joissa piirinä on syöttö/kisko ja paluu/kisko vain sillä osalla jossa juna kulkee joten tehoa pitäisi olla enemmän kuin 25 kV syöttöjännite yksin mahdollistaisi ja muilla osilla kisko toimii 0-johtimena.
Moottorit eivät välttämättä ole nirsoja jännitteelle, johtimien siirtokyky ei ainakaan ole syy, olisiko mahdollisesti alun alkaen Sweitsistä, missä sähköistys alkoi, ja laitteiden yhteensopivuus tms. olisi valinnan perusteena.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä mieltä olet?
Miehestä jolla ei ole yhtään kaveria, ei facebookissa eikä livenä ja hän harrasta ja tekee kaiken yksin. Onko vähän outo1922031Muistakaa pojat tämä.
Mies joka haluaa naisen, löytää keinon. Ei epäröi eikä hämmennä. Tekee kaiken eteenne.1581402Muhun rakastuu kaikki naiset, mut mä en rakastu niihin
Mun vaatimustaso on 10+ Mut mua tavottelee 7+ naiset2231030- 71907
- 58888
Pahoin pelkään nainen
että pidät minua epäempaattisena, itsekeskeisenä, narsistisena ja kylmänä ihmisenä. Oletko koskaan ajatellut, että minus71813- 47803
- 93767
Martina avaa suhdettaan
IL 22.7: Martina avaa suhdettaan nuoreen Muhikseen. Nyt on jo vakavaa, on käyty syömässä Itä-Helsingissä. Onkohan muutt200687Martinan alamäki jatkuu
Surkeasti menee ... https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/f899cee6-e216-4bd1-be3e-c61f68e67a4c ”Surkeasti kulkee”151666