Mielikuvia - kokenutkin lienen -

Ihana on suomenkieli.

Villikissan pentu, tosi villi kissa, mummolassa, metsästi lankakerää. Mummolla musta ja pitka hame, aina. Kerkeä kieli ja mielikuvituksekas mieli, mummolla.
Pahansisuinen, mutta minun mummoni.

Maalaisvaarini keitteli meren rannalla kahvia, vesi oli sopivan suolaista kielelleen. Siellä dyyneillä, kesä paisteli ja helli, oli hyvä kelliä, sannalla, rannalla. Patikoida pitkälle, uimavesille.

0-osastolla hiljainen käynti, kuolema oli niittänyt, en saanut olla paikalla, olin töissä, ei ilmoitettu H-hetken olevan käsillä. Rauha hänen muistolleen, sitä hän varmaan usein itsekin kaipasi, ajatuksiltaan.

Finaali päättyi, jatkoajan maaliin, heti kotiedun jälkeen.
havuja haudalle, lunta tuiskusi näkyvyys nolla,

banaanipotku.legendaarinen ..muisto
http://www.youtube.com/watch?v=jyLKsiHj_U4

Käki tietää tulevan - harakan hutut, ketun kainalossa - jäniksen käpälät, korppi polttaa Vähän soveltaen sanoma muuttaa merkityksen.
Mistä nuo vanhat eläimiin liittyvät ennusteet muodostuivat?
Ehkä jotain tapahtui ja niistä muodostui uskomuksia, ennusmerkkejähän seurailtiin nimenomaan luonnonilmiöistä, eikö

Kansan parista tarinat on liitetty satuihin ja ehkä joinakin stereotypioina kirjallisuuteen. (Jos näkee Korpin saunan katolla - se ennustaa tulipaloa.)

Nykyajan eläimistä ennustajia ovat kissa - tietää millaiset kelit tulevana vuonna, myös sammakko on yrittänyt ja mustekala mm-jalkapallon voittajan ym. En tiedä onnistuivatko.

Mummo varoitti tappamasta ristilukkia ja hevosmuurahaista - mummo sanoi - käkiää taitaa tulla vieraita, yleensä tuli.

Palokärki tietää kuolemaa,sanoi mummo,se huutaa.Mies hukkui lampeen juuri sillä hetkellä.
Putosi veitsi potilaalle ruokaa viedessä,potilas sanoi,sano minun sanoneen,joku kuolee ja sain kortin tulla sukulaiseni hautajaisiin.

Unessa näet hampaan irtoavan,sekin tietää jonkun menettämistä.

Älä juokse portaiden alta ja sylkäise kolme kertaa kun näet mustan kissan menevän tien yli.
Koira ulvoo yössä kuolemaa,kuoli itse auton alle.

Mielikuvani 80 luvulta.
Takana on huonosti nukuttu yö, ilmastointikone hajosi ja korjaus kesken.
Nukuin venekannella ilmapatjan päällä,kostean nihkeä ilma piinasi koko yön.
Yöllä unenhorteen läpi eroitin kansimiesten äänet ,kolinat ja pääkoneen kumun laivan kiinnittyäessä.
Valon lisääntyessä nousin ja istuin pelastusliivi laatikolla uikkareissani, katsoin mustaa taivaanrantaa joka hiljaa punertui muuttuen kirkkaammaksi ja lopuksi antoi kullanvärisen valon satamaan.
Istuin melkein tunnin ja katselin ensimmäisten kumisaapas jalkaisten duunarien saapumisen ja yhdellä polkupyörä.
kirkkaan vihreä ,kaksi pitkävartista peiliä ja valot eressä ja takana ja se omistajan ylpeys mikä liikkeissä kuvastui on vielkin mielessä.

k/k
No nyt kerroit hienon tarinan - mielikuvan - joka toivottavasti tallentui miudenkin mieliin, kyllä kesästä jää eniten muistiin.
Omani liittyy lapsuuden uintiretken jälkeen kotiin juostessani, hiljensin kävelyksi vähän ennen pihalle tuloa, kypsyvän viljan ja runsas hellepäivän jälkeinen tuoksu, se on hieno mielikuva - sisältäen jotain oleellista, kauan ennen tulevia elämän murheita.

kawe

Kirjoituksesi jäi mieleeni, koska itselleni tulee muistoihin noita lapsuusajan tuokioita ja maisemia sieltä lapsuuskodista.