Perjantaina 15. maaliskuuta juhlistetaan kansainvälistä UFO-kontaktipäivää. Tänä vuonna on kyseessä erityisen merkittävä juhlapäivä, sillä ensimmäisestä kontaktipäivästä tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta. Siksi kontaktipäivää juhlitaan periaatteessa koko viikko.
http://dome.fi/viihde/ajankohtaista/hyvaa-kansainvalista-ufo-kontaktipaivaa-tanaan-otetaan-yhteys-avaruusolentoihin
Otetaampa yhteyksiä....:D
http://dome.fi/viihde/ajankohtaista/hyvaa-kansainvalista-ufo-kontaktipaivaa-tanaan-otetaan-yhteys-avaruusolentoihin
Otetaampa yhteyksiä....:D
Vastaukset 32
Vanhimmat
No joo kaikki muu mutta tuo rukoileminen ei kuulu 2000-luvulle. Se kalskahtaa keskiaikaan ja inkvisitioon ja noitavainoihin jolloin tapettiin kymmeniä tuhansia jos ei satoja tuhansia viattomia ihmisä lähinnä katolisen kirkon toimesta. ns. maalliset uskonnot pitäisi muutenkin hävittää maan päältä. Ne ovat vain keino alistaa ja orjuuttaa toista ihmistä jonkin ryhmän toimesta.
Puhelinlangat laulaa ja taivaalla paistaa kuu laulaa Katrikin. Monilla on kontaktoinnin kykyä ja herkkyyttä jos ei ufoihin niin rajantakaisiin tuttaviin.
Katsokaapa näkymätön rakkaus - Ghost.
Parapuolella tutkimus etenee myös laitteistopuolella näihin ghost-juttuihin liittyen.
Skål.
Telepatiaako?
Oiskohan telepatia nykyversio rukoilemisesta kun rukoilemisella tarkoitetaan yhteyttä itsensä ulkopuoliseen?
Varhaisemassa harvaan asutussa suomenmaassa oli aika yleitä etiäiset.
Monet tiesivät vieraan tulevan kylään pitkän taipaleen takaa jopa vuorokausia tai tunteja ennen tupaan tulemista.
Varsinki Lapin kairoilla !
Hoidatappa tuo vakava ufomielisairaus!
Kyllä esim. se suihinottopäivä oli paljon merkittävämpi koko ihmiskunnan kannalta kuin joku konkaktipäivä joka koskettaa vain muutamaa kanavakeijoa ja muuta vinksahtanutta höppänää
Kansainvälinen kehonsiirto työkkäriin päivä.
Kansainvälinen Työn kanavointi työkkärissä päivä.
Tuollaistako on tehty jo 60 vuotta... ja voisi kai sanoa tuloksetta?
Olkoon onni tällä kertaa myötä osallistujille :)
On se vaan silti niin ihanaa kun on perjantai :)
Ennen oli ufot rautaa, nyt ne ovat valopalloja hiiohoi...
Sytytän kynttilän rautaufojen muistolle tänä ufo-kont-aktipäivänä.
Saattaa olla, että riipasen kovan kännin tänään.
Hoidatappa, sinäkin vale-kekkonen, tuo vakava ja alati paheneva ufomielisairaus nyt!
Tänään täytyy myös harrastaa raja-ja muuta joogaa ja myös palleahengitys täytyy
muistaa ja hupsista vaan,akashatason yhteydet Oz-kentässä avaruusveljimme ja siskoihimme avautuvat kuin Lootuskukat pyramidien huippujen violetissa valossa
kesäisellä nurmella ilman paitaa napapiirin tuntumassa.
Kyllähän sitä tuli koko eilinen päivä harrastettua raja-ja muuta joogaa,meditoitua ja
höpistyä kaikkia tunnettuja mantroja.
Mutta ei!
Mitään ei tapahtunut vaikka avasin myös kaikkien henkisten silmieni lisäksi myös sen kolmannen silmäni.
Missä mahdoin tehdä virheen koska en saanut kontaktia?
Oliko Akasha-ja Oz-kenttäni kenties jotenkin vinoutunut?
Onnistunut kontakti alieneihin.
http://english.pravda.ru/society/anomal/21-02-2013/123859-x_files_soviet_defense-0/
Niin notta milloinkas on seuraava kansainvälinen UFO-kontaktipäivä?Viimeks mä en kerinny ottaan osaa kun oli muita hommia...muijan kaa...ja sillai...
Nyt kontaktoimaan!
Olen juuri alkaa kontaktoimaan, tarvikkeina rulla kontaktimuovia ja tuubi kontaktiliimaa, aion saada kerralla pysyvät kontaktit.
Ehkäpä lyhytaikanen telakoituminen olisi parempi ratkaisu.Näin siitä syystä,että olisi aika kornia mennä lääkäriin kun on jäänyt humiksen kanssa nalkkiin..Uuuh!
Kyllä sitä kansainvälisiä ufo-kontaktipäiviä vietetään mutta ei kansainvälisiä kanavointipäiviä.On se niin väärin koska itsekin joka ainoa päivä käyn läpi päivän kanavoinnit.
Näin ollen olisi tosi ilahduttavaa järjestää kansainväliset kanavointipäivät joissa erityisen ansioituneet kanavointien välittäjät ja jopa henkioppaatkin jakaisivat informaatiota kanavointien ihanista päämääristä!
Milloin kävit viimeksi raittiissa ulkoilmassa? Ymmärrä tuota trollaamistasi vain, jos olet vammainen liikuntakyvytön uskovainen aivopesty henkilö. Kerro hieman itsestäsi! Oletko yksinäinen?
Mielenkiintoista!
Haluatko kertoa itsestäsi hieman lisää?
No,avaudu ihan rohkeasti lisää vaan koska se helpottaa pahaa oloa.Kyllä me ymmärrämme tai ainakin yritämme ymmärtää.
Sitä paitsi en ole yksinäinen vaan varattu,joten saat etsiä itsellesi seuraa muualta kuten vaikka sinisten humisten parista.
Kutsuvatko suljetun osaston pojat nykyään itseään "varatuiksi"? Vaikka se leveätakamuksinen hoitaja tuo sinulle puuroa ja hymyilee, niin hän ei ole tyttöystäväsi. Pahoittelen jos tieto musertaa sinua. Kerro vaikka binäärikoodeista jokin juttu jokaiseen ketjuun niin se varmaan helpottaa! :)
Ehdotan kaikille skepoille joka vuotista IKIOMAA LIITERIPÄIVÄN viettoa. Aktiivisimmat voisivat viettää joka kuukausi tarvittaessa sitten Kuukautisliiteripäivää. Silloin skepot voisivat mielensä mukaan käyttää kuinka monta sidettä kuin tarvitsevat vuotaviin vaivoihinsa.
Oletko aivan varmasti muistanut käyttää pikkuhousunsuojia aina silloin kun tuot noita alitajuisia fantasioitasi esille?
Heippa kaikille!
Niin ihqun iha-NAA ufopäivää ihan jokaiselle.
Ollaan kontakteissa ja näkyillään. Moi moiiii...
Ja sit yleisesti tosta kontaktimeditaatiosta. Meditaatiossa nukkuminen ei tuo yhteyksiä, vaan tulee olla tarkkaavaisesti hereillä. Kun tietoisuus on riittävän puhdas ja ollaan täysin tarkkaavaisesti läsnä, niin huomaat ettet ole keho. Olet pelkkä tietoisuus, ajatusten ulkopuolellakin.
Kun pääset parinirvanaan, niin sulle aukeaa ufoilun salat ja sen sisin olemus. Olen siellä, tervetuloa käymään.
Ufoilun kauttakin voit harrastaa meditaatiota, tosin taivaanväen tutkiminen voi tulla ja usein tuleekin sivutuotteena.
Todellakin niin että kun pääsee parinirvanaan,niin kaikki ufoilun salat ja muut jutut aukevat kuin lootuksen kukat täyden kuun aikana sinisen liekin palaessa pyramidin huipulla!
Siinä tilassa ollessamme emme kuule noiden maanpäällisten solarmänien,solkkujen ja kanavakeijojen pölinöitä kun he kerjäävät Randilta aamupuuroa,hoitureilta lääkkeitä ja meksikolaispojilta kiisseliä!
toi 15. maaliskuuta meni jo tossa. Pitää oottaa melkeen vuosi taas, että sais kontakstin taas vai voiko ees nähä niitä sitä ennen.. .ees valoina taivaalla... out there tai?
Ei muuta ku LIITERIIN!! Kaikki laivaan biisistä pitäs tehä kaikki liiteriin versio!
Ennen oli ufot puuta
Tutkijat ol´ rautaa
Hiiohooi
Tutkijat on puuta nyt
Ja ufot ovat rautaa
Hiiohooi, Hiiohooi
Martta-täti katsahti keittiön ikkunasta ulos. Mitä ihmettä! Hänen Roosa-lehmänsä lenteli taivaalla! Täti tiesi kyllä, että Roosa oli lehmä, joka teki mitä tahtoi, mutta tämä oli kyllä jo liikaa. Miten kummassa hän nyt voisi lypsää Roosan?
Täti pyyhälsi nuttura tutisten niitylle.
- Roosa, alas ja äkkiä! hän huusi kiukkuisena. Lehmät eivät lennä. Tiedät sen kyllä itsekin. Kuuletkos, lehmät eivät osaa lentää.
- Nöff, eivät osaa, vahvisti porsas.
Roosa ei ollut kuulevinaan. Se piirsi hännällään kaarevan kahdeksikon taivaalle ja nautti täysin siemauksin elämästään.
Martta täti koetti maanitella Roosaa tulemaan alas.
- Roosa ruususeni, katsopas miten rapeaa heinää, sinun lempiruokaasi. Tule rouskimaan, tule.
Roosa katsahti alas. Se sukelsi tätiä ja heinätuppoa kohti mutta suhahti sitten takaisin yläilmoihin. Roosapa ei halunnutkaan laskeutua. Se nautti lentämisestä!
Voi täti parkaa. Hän tajusi, että tuo jukuripää ei tulisi vapaaehtoisesti alas. Kuinka hän saisi Roosan siepatuksi? Täti tuumi hetken ja kiiruhti sitten latoon. Sieltä hän löysi tukevan ongenvavan ja otti sen mukaansa niitylle. Täti odotti kunnes Roosa lensi alemmas, tähtäsi ja sinko siiman ilmaan.
- Huh huh, hanhi huokaili.
Roosa ei piitanut tädin puuhista. Se harjoitteli taitolentoa puiden latvojen yläpuolella.
Roosa laskeutui tuuheaan kirsikkapuuhun ja oli laulavinaan kuin lintu:
- Mitityy, titityy, mytytyy...
- Roosa kulta, lopeta heti paikalla, täti torui. Lehmät eivät laula! Lehmät ammuvat: ammuu, ammuu.
Martta täti kapusi vintille. Hän otti mukaansa vahvan köyden ja teki siitä lasson. Nyt hän viimein saisi Roosan kiinni. Mutta voi. Lasso singahti viuhuen ohi ja Roosa lenti vihellellen tiehensä. Martta-täti kimmastui ja kapusi vintin ikkunasta katolle. Siellä hän päätti odottaa. Ennemmin tai myöhemmin Roosa lentäisi hänen ulottuvilleen ja silloin täti tarttuisi sitä hännästä.
Sekään ei kuitenkaan onnistunut.
- Mokoma kanttura, saa minut aivan näännyksiin, täti puhisi. Miten hän saisi Roosan käyttäytymään niin kuin tavalliset lehmät? Ilta jo tummeni ja aurinko kultasi sinisinä siintävät kunnaat, kun täti vihdoin keksi. Hän haki ladosta pensselin, maalia ja valtavan vanerilevyn. Täti maalasi kookkaan kyltin ja ripusti sen veräjään. Kyltissä luki: TAVALLINEN LEHMÄ SAA PAIKAN. VIHREÄ LAIDUN JA LÄMMIN NAVETTA VAPAANA!
Roosa kaarteli huoletonna taivaalla ja täti ei ollut moista lintusta huomaavinaankaan.
Martta-täti meni sisään. Hän kaivoi kaapistaan tilkkuvakkansa, kaksi paria vanhoja rullaluistimia ja istui ompelukoneen ääreen. Hän harkitsi ja punnitsi, suunnitteli ja sommitteli ja valitsi yhteensopivat tilkut. Lopuista tulisi täytettä. Täti ryhtyi ompelemaan ja huristeli koneellaan koko yön. Kun aamuaurinko nousi, uusi lehmä oli valmis. Porsas ja hanhi katselivat hämmäställeen tuota ilmestystä.
Täti talutti uuden Tilkku-Tiltunsa navettaan. Se sai Roosan paikan, suolakiven ja seimen, joka oli täynnä herkullista heinää. Martta-täti taputteli uuden lehmänsä kangasposkea.
- Juuri tuollaisen lehmän minä tarvitsen, hän kujersi. Hän leperteli Tiltulle oikein kovalla äänellä, jotta Roosa varmasti kuulisi joka sanan.
Martta-täti meni sisään laittamaan aamiaista. Hän paahtoi leipää ja paistoi munakokkelia. Hän näki ikkunastaan, kuinka Roosa liihotti ilmassa Tilkku-Tiltun yläpuolella. Roosa kiersi ja kaarsi - ja lensi äkkiä nuolena taivaalle, yhä ylemmäs ja ylemmäs. Sitten se syöksyi yhtäkiä kuin raketti alas ja laskeutui laitumella loikoilevan Tilkku-Tiltun päälle. Humpsis! Kangaslehmästä tuli laakea kuin lakana ja Martta-täti taitteli sen huolella piirongin laatikkoon.
Roosa-lehmä söi lopun päivää laitumella heinää kuten tavalliset lehmät tekevät. Se hätisteli hännällään kärpäsiä, kuten lehmät aina tekevät. Se vilkuili tosin tuhka tiheään ja kovin kiinnostuneena vajan katoksessa olevaa traktoria, Martta-tädin mielestä vähän liiankin uteliaana.
- Höpsis, taidan kuvitella turhia, täti tuumi itsekseen. Roosako muka tahtoisi ajaa traktoria!