Allekirjoita kansalaisaloite: ruotsi vapaaehtoiseksi

up!

Opintosisältöjen pakollisuudesta voi olla montaa mieltä, mutta yhteiskuntatieteilijän kannattaisi ainakin vapaaehtoisesta ruotsia opiskella joka tapauksessa. Itse olen esimerkiksi töissä ulkoministeriössä (yksi tyypillisiä työpaikkoja yhteiskuntatieteilijälle), jossa jatkuvasti toimitaan pohjoismaisessa yhteistyössä: neuvotellaan kantoja, sovitaan yhteisiä ehdokkaita jne. sekä ylipäänsä bondataan heidän kanssaan. Viralliset kannat toki esitetään englanniksi, mutta heti kun virallinen puheenvuoro on käytetty puhuvat ruotsalainen ja norjalainen keskenään skandinaviskaa. Jos ei ymmärrä, niin se on voivoi. Tärkeimmistä asioista monesti keskustellaan epävirallisesti käytävillä, ja siellä sekä vapaa-ajalla luodaan verkostot. Jos ei osaa ruotsia, niin ei pääse samalla tavalla sisään joukkoon vaan jää sivuraiteille, koska Pohjolan lingua franca on skandinaviska eikä englanti, vastaavasti kuin muillakin maaryhmillä on omat yhteiskielet (Benelux-maat, saksankieliset maat, ranskankieliset maat jne.). Sama pätee muihinkin yhteistyöalueisiin mm. poliittisella uralla ja liike-elämässä. Virallinen ja epävirallinen kieli ovat kaksi eri asiaa. Mutta jos ei kiinnosta menestyä uralla, niin toki voi jättää ruotsin opiskelematta.

42 000 nimeä menee rikki tänään?

Levitä sähköpostitse, allekirjoita itse

http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi