Miksei ammattikoulun kestoa voitaisi lyhentää? Keskeytysten määrä laskisi huomattavasti ja nuorilla olisi muutenkin suurempi motivaatio aloittaa opiskelut.
Eihän se kovin järkevältä kuulosta että insinööriksi valmistutaan neljässä vuodessa, kun taas amiksessa, vaikka rekkakuskiksi kolmessa vuodessa!
Vain yhden vuoden ero ja kuitenkin niin suuri ero ammateilla....
Oma ideani:
-Pelkkää ammattillista opetusta! Ei matikkaa,äidinkieltä,kemiaa,fysiikkaa ym.
-Työharjoittelut suoritettaisiin kesäloman aikana, saaden työmarkkinatukea tai vaihtoehtoisesti kesätöissä.
-Koulun ja työnantajien suurempi yhteistyö.
-Koulupäivät max. 6h pitkiä.
-Opetuksen ja opettajien laadun parantaminen.
Tuolla suunnitelmalla kesto olisi maksimissaan sen 1,5v tai vähemmän.
Ammattikoulu 1,5 vuoden mittaiseksi!
tuostanoin
34
3673
Vastaukset
- nimimerkki on pakoll
Ammattikoulun ja ammattikorkeakoulun ero on oikeastaan suurempi kuin 1 vuosi, koska ammattikorkeakoulun pohjalla on se 3 vuotta amista tai lukioo.
Opetus sisältää myös yleissivistäviä aineita osittain siksi että niistä on hyötyä ammatissa, jatko-opinnoissa ja elämässä. Yleissivistävien aineiden tulisi olla kohdistettuna kyseiseen ammattiin.
Joissain kouluissa on mahdollista suorittaa työharjoittelu kesätöinä. Tällöin kuitenkin oppilas itse hoitaa asiat. esätöillävoi myös hyväksilukea valinnaisia kursseja ja näin aikaistaa valmistumista.
Koulupäivät tulisi olla työpäivän pituisia. Teoriapäivät mahdollisesti lyhyempiä
Opetuksen ja opettajien laatu on usein huolestuttavan huonoa.
Jos ammatti koulu olisi tuo 1,5 vuotta niin voisi käydä niin että uudet ammattilaiset olisivat liian nuoria aloittamaan työelämää. Kun itse valmistun niin suuri osa luokkakavereista tuntui silloinkin liian epäkypsiltä vaikka koulu kesti 3 v - asfaf1
En kannata!!
Kannatan ehdottomasti että kaikkien tulee jonkinverran opiskella yleissivistäviä aineita. Lähihoitajan yopohjainen koulu kestää 2 vuotta ja kyllä huomaa millä kiireellä asiat opetetaan, ei mitään järkeä!! - sabgfukabgcusk
KANNATAN. 1,5v tehokasta opiskelua palvelis kaikkia.
- ÄäniKentältä
Millä tahansa toisen asteen tutkinnolla on kelpoinen hakemaan korkea-asteelle (amk, yliopistot). (Toinen juttu on sitten se, että kuinka moni pääsee...) Sen takia niitä teoria-aineita on. Laki asetettiin noin, jotta ns. koulutukselliset umiperät poistuvat. Jos ei tämä miellytä, niin ota yhteyttä kansanedustajaasi tai äänestä ensi kerralla eri lailla.
Kyllähän 1,5 v "pätkäamis" olisi ihan hyvä, halukkaat voisivat sitten myöhemmin tehdä toiset 1,5 v teoriaa iltakouluna tjsp. Mutta kouluilla ei kyllä riittäisi paukkuja näin rajuun muutokseen, keskushallinto pitää muutenkin aina jotain säätöä koko ajan päällä ja aika menee kaikkeen humpuukin, ts. muuhun kuin opettamiseen. Sen takia taso on mitä on. - yleissivistäviä
En tiedä joutuuko ammattikoulussa käymään yhden kurssin uskontoa, mutta jos joutuu, on selvää että se pitää poistaa turhana opiskelua pitkittävänä tekijänä.
Äidinkieli ja englanti taas on selvästi amiksillekin tarpeellisia. Matematiikasta puhumattakaan. Jos ei muuta osaa laskea niin kyllä parturikampaajankin pitää edes vähän ymmärtää että paljonko rahaa pyytää työstään. - miksiolisi?
Ei ole uskontoa.
- hyvä juttu sitten
Lukiossakin on, miksi siis ei olisi ammattikoulussakin?
Onhan molemmissa myös pakollinen liikuntakin.
Hyvä vaan jos uskontoa ei siis ole. - Jykä herätys!
Enneminkin ammattikoulun pituutta pitäisi nostaa vaikkapa 5-6 vuotiseksi niin puff, suomen nuorisotyöttömyysluvut kaunistuvat välittömästi. Siinä hallitukselle ilmainen vinkki.
Ei kukaan jaksa puskee ammattiopistoo 1,5 vuodes läpi!
- lukio:master:race
Joo kyllä sitä turhautuu jos parissa kuukaudessa kun ei ole amiksessa mitään haastetta.
- Lyhempi amis
"Miksei ammattikoulun kestoa voitaisi lyhentää? Keskeytysten määrä laskisi huomattavasti ja nuorilla olisi muutenkin suurempi motivaatio aloittaa opiskelut."
Aikoinaan kaksivuotisen ammattikoulun käyneenä ja pitkän työuran tehneenä kannatan koluajan lyhentämistä. Kannatan sitä siitä syystä, että ammattikoulun tulee keskittyä ammattiin valmentavaksi, ei jatkokoulutukseen valmentavaksi opiskelupaikaksi. Nythän koko homma menee jälkimäisen ehdoilla, eli niiden tietä pyritään silottelemaan, jotka tähtäävät tehtäviin, joihin koko homman suunittelusta vastaavat henkilöt ovat koulunpenkkiä kuluttamalla päätyneet. Näyttää siltä, että koulutusohjelmaa suunniteltaessa on täysin unohtunut kysyä sellaisten mielipidettä, jotka ovat ammattikoulusta ammattityöntekijöiksi valmistuneet. Niille, jotka aikovat jatkaa ylempiin oppilaitoksiin, koulutus voisi olla hieman pitempi, mutta silti voimavarat tulisi keskittää alkuperäisen tarkoituksen mukaan eli ammatti-ihmisten tuottamiseen.
Perustelen mielipidettäni: Ammattikoulun puuhastelupainotteisesta opetuksesta ei valmistu todellisia ammatintaitajia. Niitä todellisia olosuhteita, joissa ammattiurat toteutetaan ei voi simuloida opetustiloihin, eikä harjoittelujaksoihin, joissa ei ole todellista tulosvastuuta eikä lopputilin pelkoa. Siis todellinen ammattitaito joudutaan joka tapauksessa hankkimaan oikeassa työpaikassa ja todellisissa olosuhteissa.
Omalta kohdaltani muistan hieman katkerana pohtineeni, että jos olisin sen kahden vuoden jakson, jonka amiksen penkkiä kulutin, ollut todellisissa töissä, olisi jonkinlaisesta ammattitaidosta jo voinut puhua. Ne olivat kauhuntäyteisiä aikoja ensimmäisissä työpaikoissa, kun joutui pelkäämään, milloin työnantajalle paljastuu, että on palkannut tehtäviään hallitsemattoman työntekijän.
Kyllä minä vaikkapa yhden lukuvuoden pituisen koulutusjakson olisin valmis hyväksymään, sillä eihän kaikilla ole saatavilla sellaisia hyväntahtoisia tuttavia tai työnantajia, jotka olisivat valmiit perehdyttämään tulokasta työtehtäviin. Mutta sitten kiireesti todellisiin töihin! Tämä kolmivuotinen koulutus on turhaa veronmaksajien varojen tuhlausta.- amiksesta yo:hon
Paitsi että sinun aikana oikeaa työharjoittelua taisi olla viikko tai kaksi, kun taas nykymallilla harjoittelua kertyy 4-5 kuukautta. Tämä tietysti pidentää myös koulutusaikaa ja työharjoittelu nimenomaan on monelle nuorelle se tärkein väylä työllistyä ja solmia kontakteja. Tätä ei missään nimessä saa karsia. Amiksessa ei todellakaan tähdätä mihinkään hakukelpoisuuksiin ja yhteiset aineet on tyyliin yläasteen kertausta, jonka hyödyllisyydestä voidaan olla ainakin kahta mieltä. Joten jos tai kun päättää hakea jatko-opiskeluihin on ihan itse osattava ottaa kirja käteen ja opiskella. Tosin jotkut amikset tarjoavat valinnaisina jatko-opintoihin valmistavia kursseja, mikä on hyvä.
- Lyhempi amis
amiksesta yo:hon kirjoitti:
Paitsi että sinun aikana oikeaa työharjoittelua taisi olla viikko tai kaksi, kun taas nykymallilla harjoittelua kertyy 4-5 kuukautta. Tämä tietysti pidentää myös koulutusaikaa ja työharjoittelu nimenomaan on monelle nuorelle se tärkein väylä työllistyä ja solmia kontakteja. Tätä ei missään nimessä saa karsia. Amiksessa ei todellakaan tähdätä mihinkään hakukelpoisuuksiin ja yhteiset aineet on tyyliin yläasteen kertausta, jonka hyödyllisyydestä voidaan olla ainakin kahta mieltä. Joten jos tai kun päättää hakea jatko-opiskeluihin on ihan itse osattava ottaa kirja käteen ja opiskella. Tosin jotkut amikset tarjoavat valinnaisina jatko-opintoihin valmistavia kursseja, mikä on hyvä.
"Amiksessa ei todellakaan tähdätä mihinkään hakukelpoisuuksiin..."
Ei kai sen tarkoitus ole valmistaa ylempiin oppilaitoksiin, mutta käytännössä se siihen painottuu. Tämä johtuu siitä, että opetushenkilökunnalla ei ole käytännön kokemusta siitä ammatista, jonka taitajiksi he opiskelijoita kouluttavat. Opettajat ovat teknikoita tai insinöörejä ja keskittyneet näiden oppiarvojen hankkimiseen ja niiden mukaisten valkokaulustöiden hoitamiseen. Siksi he tekevät sitä mitä osaavat eli silottelevat niiden tietä, jotka pyrkivät koulun penkkiä kuluttamalla niihin samoihin valkokaulushommiin, mihin ovat itsekin päätyneet.
Meidänkin, kirvesmiehiksi opiskelevien opettajina toimi rakennusmestareita, joiden ainoa käytännön kokemus rakennusalalta käsitti apumiehinä kesätöissa opiskeluaikoina oloa. Niinpä he alkoivat kaveerata niiden opiskelijatyyppien kanssa, joille pystyi päättelemään koituvan samankaltaisen uran, mikä opettajillakin oli. Me todellisiin kirvesmiehen ammattiin suuntaavat saimme sitten tulla toimeen miten parhaiten taisimme.
Sama ongelma sanotaan oleva yhä ammattikouluyissa vallitseva. Tämä johtuu siitä, että tietyt mukavuudenhaluiset ja herraskaiset tyypit seuloontuvat näihin opetustehtäviin, joissa ei ole todellista lopputilinpelkoa. Ne tyypit, jotka pystyisivät ammattiin käytännön kokemuksen perusteella opetusta antaa, evät juuri koskaan päädy näihin suojatyöpaikanomaisiin koulutustehtäviin.
Syyn siihen, että ammattikoulu tuottaa ammattitaidottomia työntekijöitä, voi aina kuitata resurssipulaan vedoten.
Ja lopuksi muistutus siitä, kuinka hommahoidetaan USA:ssa. Eihän siellä ole olemassakaan tällaista järjestelmää, jossa nuoret oppimisikäiset ihmiset hautautuisivat ammattiin oppimisen takia vuosikausiksi koulun penkkiä kuluttamaan. Siitä huolimatta USA on kaikessa teknologisessa osaamisessa maailman huippumaita. On sielläkin jotain ammattikoulutusta, mutta sen pituus on järkevissä puitteissa,sillä heidän veronmaksajansa eivät ole niin hyväuskoisia, että suostuisivat kustantamaan monivuotisia puuhastelukoulutuksia ja niitä pyörittävää henkilökunnan armeijaa. - Satunnainen kulkija
Lyhempi amis kirjoitti:
"Amiksessa ei todellakaan tähdätä mihinkään hakukelpoisuuksiin..."
Ei kai sen tarkoitus ole valmistaa ylempiin oppilaitoksiin, mutta käytännössä se siihen painottuu. Tämä johtuu siitä, että opetushenkilökunnalla ei ole käytännön kokemusta siitä ammatista, jonka taitajiksi he opiskelijoita kouluttavat. Opettajat ovat teknikoita tai insinöörejä ja keskittyneet näiden oppiarvojen hankkimiseen ja niiden mukaisten valkokaulustöiden hoitamiseen. Siksi he tekevät sitä mitä osaavat eli silottelevat niiden tietä, jotka pyrkivät koulun penkkiä kuluttamalla niihin samoihin valkokaulushommiin, mihin ovat itsekin päätyneet.
Meidänkin, kirvesmiehiksi opiskelevien opettajina toimi rakennusmestareita, joiden ainoa käytännön kokemus rakennusalalta käsitti apumiehinä kesätöissa opiskeluaikoina oloa. Niinpä he alkoivat kaveerata niiden opiskelijatyyppien kanssa, joille pystyi päättelemään koituvan samankaltaisen uran, mikä opettajillakin oli. Me todellisiin kirvesmiehen ammattiin suuntaavat saimme sitten tulla toimeen miten parhaiten taisimme.
Sama ongelma sanotaan oleva yhä ammattikouluyissa vallitseva. Tämä johtuu siitä, että tietyt mukavuudenhaluiset ja herraskaiset tyypit seuloontuvat näihin opetustehtäviin, joissa ei ole todellista lopputilinpelkoa. Ne tyypit, jotka pystyisivät ammattiin käytännön kokemuksen perusteella opetusta antaa, evät juuri koskaan päädy näihin suojatyöpaikanomaisiin koulutustehtäviin.
Syyn siihen, että ammattikoulu tuottaa ammattitaidottomia työntekijöitä, voi aina kuitata resurssipulaan vedoten.
Ja lopuksi muistutus siitä, kuinka hommahoidetaan USA:ssa. Eihän siellä ole olemassakaan tällaista järjestelmää, jossa nuoret oppimisikäiset ihmiset hautautuisivat ammattiin oppimisen takia vuosikausiksi koulun penkkiä kuluttamaan. Siitä huolimatta USA on kaikessa teknologisessa osaamisessa maailman huippumaita. On sielläkin jotain ammattikoulutusta, mutta sen pituus on järkevissä puitteissa,sillä heidän veronmaksajansa eivät ole niin hyväuskoisia, että suostuisivat kustantamaan monivuotisia puuhastelukoulutuksia ja niitä pyörittävää henkilökunnan armeijaa.Olen elämäni aikana ollut runsaasti tekemisissä sekä ammattikoulun että yliopiston käyneiden kanssa. Koskaan en ole törmännyt liialliseen ammatilliseen osaamiseen. Osaamattomuutta on useinkin ollut aivan harmiksi asti.
Siis miksi koulutusta pitäisi jostakin syystä vielä typistää? Tietysti näin saataisiin halvemmalla väkeä työttömyyskortistoon, mutta onkohan tuossakaan pitemmän ajan kuluessa mitään järkeä. - Lyhempi amis
Satunnainen kulkija kirjoitti:
Olen elämäni aikana ollut runsaasti tekemisissä sekä ammattikoulun että yliopiston käyneiden kanssa. Koskaan en ole törmännyt liialliseen ammatilliseen osaamiseen. Osaamattomuutta on useinkin ollut aivan harmiksi asti.
Siis miksi koulutusta pitäisi jostakin syystä vielä typistää? Tietysti näin saataisiin halvemmalla väkeä työttömyyskortistoon, mutta onkohan tuossakaan pitemmän ajan kuluessa mitään järkeä."Siis miksi koulutusta pitäisi jostakin syystä vielä typistää?"
Sitä ammattikoulun pituutta pitää supistaa seuraavista syistä: Koulun penkillä ei opita hyväksi ammattityön tekijäksi. Ammattilaiseksi opitaan käytännön töissä ja todellisissa työskentelyolosuhteissa. Koulussa opitaan hyväksi opiskelijaksi.
Nykyisellään kolmivuotisena ammattikoulun pituus on niin tolkuttoman pitkä, että keskeyttäneiden osuus on karmean suuri. Se syö paitsi veronmaksajien rahoja, myös näiden epäonnistujien itsetuntoa.
Tätä koulun keston pituutta laadittaessa ei olla otettu huomioon teini-ikäisten ja koulutusta suunnitelleiden aikuisten välillä vallitsevaa aikakäsitteen eroa. Kolme vuotta on keski-ikäiselle yksi hujaus, mutta 16-vuotialle älyttömän pitkä ajanjakso. Väittäisin jopa, että keski-ikäisen ajantajuun suhteutettuna se vastaa suunnilleen viittätoista vuotta. Ajatelkaapa varttuneemmat ihmiset, että aikuinen hautautuisi sen pituiseksi ajanjaksoksi johonkin oppilaitokseen puuhastelemaan.
"Koskaan en ole törmännyt liialliseen ammatilliseen osaamiseen..."
Tässähän se ongelman ydin piilee. Kun kysyt tästä ammatillisesta osaamisesta niiltä työnantajilta, jotka ovat palkanneet vaikkapa yhdeksän kuukauden kurssin, kaksivuotisen tai kolmivuotisen ammattikoulun käyneitä, heidän taitotasossaan ei lähtöhetkellä ole mitään eroa. Varsinaisen ammattitaitonsa he kaikesta huolimatta joutuvat hankkimaan työmaalla ja useimmiten tämän yksityisen työnantajan kustannuksella. Liiallisen osaamisen sijaan näillä koulutuksen tuottamilla tulokkailla ei ole edes lähellekään tarpeellista osaamista.
Tähän koulutuksen kaikkivoipaisuuteen uskovat ne päättävässä asemassa olevat vaikuttajat, jotka ovat omat korkeapalkkaiset asemansa koulun penkkiä kuluttamalla hankkineet. Eivät he muuta lähestymistapaa tunne, kun eivät itse ole yksityisissä persaukisissa firmoissa, jatkuvan lopputilinuhan alaisina koskaan toimineet. Niissä pitäisi hyvää ammattitaitoa vaativaa tulosta saada aikaan jo ensipäivästä lähtien.
- kouluja keskeyttänyt
Kannatan. Mahdollisimman lyhyet ammattikoulutukset, ja erikseen lisäkoulutusta vaikkapa iltalukiossa niille, jotka haluavat jatkaa amk:ssa tai yliopistossa. Lyhyt, mutta loppuun asti suoritettu koulu on aina parempi kuin pitkä mutta keskeytetty. Varsinkin, jos lyhyttä koulutusta voi myöhemmin täydentää. Aikuispuolella on joitain lyhyitä koulutuksia; esim. laitoshuoltaja, välinehuoltaja ja hoiva-avustaja taitavat alle vuoden koulutuksia. Jokin kokeiluhan taisi tänä vuonna ollakin, mistä saisi parissa kuukaudessa jonkin ammatin alkeet.
- Täysin ikäinen
Amikseen mennään 15-16-vuotiaina. Kyllä siellä pitäisi viihtyä vähintään siihen asti, että täyttää 18. Kuka ottaisi nykyaikana alaikäistä töihin?
- Da-dum
Kannatan tietyillä aloilla, en kuitenkaan laatisi siitä mitään yleissääntöä.
- Tietyille aloille
Esim joku kampaaja? Eikö hiustenleikkuuta oppis vähemmässäkin ajassa kuin 3v? Mitä ihmeen värien historiaa ja hiustyylien aikakausia siellä opiskellaan sen 3 vuotta?
- Lyhempi amis
"Eikö hiustenleikkuuta oppis vähemmässäkin ajassa kuin 3v?"
Puhut asiaa. On hoopoa, että ammatin kuin ammatin kohdalla on sama, jo muutenkin älyttömältä tuntuva kolmen vuoden opiskelupituus. Monien ammattien kohdalla koulun penkillä istumisen ja puuhastelun voisi supistaa jopa yhteen lukukauteen.
Kun itse aikoinaan kävin amiksen kahden vuoden pituisena, se tuntui, kuten olen tainnut jo ylempänä kertoa, aivan liian pitkältä ja tyhjänpäiväiseen puuhasteluun painottuneelta. Ymmärrän kyllä, että niillä aloilla, joilla työura muistuttaa tätä opetustiloissa puuhastelua, pitkä opiskeluaika on helpommin perusteltavissa. Siirtymä todellisuuteen ei saata tuntua niin rankalta, kuin se kohdallani raadolliselle rakennusalalle siirtyessäni tuntui. - Ei amista
Lyhempi amis kirjoitti:
"Eikö hiustenleikkuuta oppis vähemmässäkin ajassa kuin 3v?"
Puhut asiaa. On hoopoa, että ammatin kuin ammatin kohdalla on sama, jo muutenkin älyttömältä tuntuva kolmen vuoden opiskelupituus. Monien ammattien kohdalla koulun penkillä istumisen ja puuhastelun voisi supistaa jopa yhteen lukukauteen.
Kun itse aikoinaan kävin amiksen kahden vuoden pituisena, se tuntui, kuten olen tainnut jo ylempänä kertoa, aivan liian pitkältä ja tyhjänpäiväiseen puuhasteluun painottuneelta. Ymmärrän kyllä, että niillä aloilla, joilla työura muistuttaa tätä opetustiloissa puuhastelua, pitkä opiskeluaika on helpommin perusteltavissa. Siirtymä todellisuuteen ei saata tuntua niin rankalta, kuin se kohdallani raadolliselle rakennusalalle siirtyessäni tuntui.Miksi siis ei suoraan lopeteta ammatikoulutusta, eli turhaa "puuhastelua" ja siirrytä vanhaan kunnon mestari-kisälli koulutusmuotoon?
- Lyhempi amis
Ei amista kirjoitti:
Miksi siis ei suoraan lopeteta ammatikoulutusta, eli turhaa "puuhastelua" ja siirrytä vanhaan kunnon mestari-kisälli koulutusmuotoon?
"Miksi siis ei suoraan lopeteta ammatikoulutusta, eli turhaa "puuhastelua" ja siirrytä vanhaan kunnon mestari-kisälli koulutusmuotoon?"
Sellaisen kooltaan valtavan ja byrokraattisen institution lopettaminen ja perusteellinen uudistaminen on vastuullisilta poliitikoilta niin suurta rohkeutta vaativa hanke toteutettavaksi, ettei siihen helposti ryhdytä.
Jo omalta kohdaltani muistan, kuinka muutaman kuukauden amista käytyäni ja sen puuhastelupainotteisen sisällön huomattuani aloin teini-ikäisen ehdottomuudella kyseenalaistaa laitoksen toimintatapoja.
Olin sellainen rakennusmieslinjan opiskelija, joka oli jo ennen kouluun menoa työskennellyt rakennusalalla. Siksi minulla oli mahdollista perustella näkemyksiäni. Mutta tässä iässä en vielä ymmärtänyt, millainen on sellaisten aikuisten ihmisten ajatusmaailma, jotka työskentelevät julkisen vallan palkkalistoilla ja ilman tulosvastuuta. Olisivatko he ryhtyneet uudistamaan luutuneita toimintatapojaan ja vaarantamaan omaa mukavuudentavoitettaan?
Ainoa seuraus purnaamisestani oli se, että kevätlukukaudella minun työssäoppimisen numeroita alennettiin. Kun kerran oppilas väittää, ettei laitoksessa opi todelliseksi ammatin taitajaksi, niin olisiko suuri byrokraattinen laitos myöntänyt, että syy on sen toimintatavoissa, ja ryhtynyt yhden oppilaan mielipiteen vuoksi korjaustoimiin?
Eihän ammattikoululaitos ole näiden myöhempienkään vuosikymmenten aikana uudistunut muuten, kuin jatkamalla opiskeluaikaa ja paisuttamalla oman henkilökuntansa määrää ja byrokratiaansa.
Haluttaisi siis kysyä, tehtiinkö ennen opiskeluajan pidentämistä edes mitään tutkimusta sen suhteen, että parantaako opiskeluajan pidentäminen missä määrin ammattiin valmistuneiden valmiutta selviytyä oman ammattinsa työtehtävissä, heidän todellisisissa työoloissa työskennellessään? - Herätyys!
Lyhempi amis kirjoitti:
"Miksi siis ei suoraan lopeteta ammatikoulutusta, eli turhaa "puuhastelua" ja siirrytä vanhaan kunnon mestari-kisälli koulutusmuotoon?"
Sellaisen kooltaan valtavan ja byrokraattisen institution lopettaminen ja perusteellinen uudistaminen on vastuullisilta poliitikoilta niin suurta rohkeutta vaativa hanke toteutettavaksi, ettei siihen helposti ryhdytä.
Jo omalta kohdaltani muistan, kuinka muutaman kuukauden amista käytyäni ja sen puuhastelupainotteisen sisällön huomattuani aloin teini-ikäisen ehdottomuudella kyseenalaistaa laitoksen toimintatapoja.
Olin sellainen rakennusmieslinjan opiskelija, joka oli jo ennen kouluun menoa työskennellyt rakennusalalla. Siksi minulla oli mahdollista perustella näkemyksiäni. Mutta tässä iässä en vielä ymmärtänyt, millainen on sellaisten aikuisten ihmisten ajatusmaailma, jotka työskentelevät julkisen vallan palkkalistoilla ja ilman tulosvastuuta. Olisivatko he ryhtyneet uudistamaan luutuneita toimintatapojaan ja vaarantamaan omaa mukavuudentavoitettaan?
Ainoa seuraus purnaamisestani oli se, että kevätlukukaudella minun työssäoppimisen numeroita alennettiin. Kun kerran oppilas väittää, ettei laitoksessa opi todelliseksi ammatin taitajaksi, niin olisiko suuri byrokraattinen laitos myöntänyt, että syy on sen toimintatavoissa, ja ryhtynyt yhden oppilaan mielipiteen vuoksi korjaustoimiin?
Eihän ammattikoululaitos ole näiden myöhempienkään vuosikymmenten aikana uudistunut muuten, kuin jatkamalla opiskeluaikaa ja paisuttamalla oman henkilökuntansa määrää ja byrokratiaansa.
Haluttaisi siis kysyä, tehtiinkö ennen opiskeluajan pidentämistä edes mitään tutkimusta sen suhteen, että parantaako opiskeluajan pidentäminen missä määrin ammattiin valmistuneiden valmiutta selviytyä oman ammattinsa työtehtävissä, heidän todellisisissa työoloissa työskennellessään?En tiedä, mutta oletko huomannut että puhut koko ajan HENKILÖKOHTAISESTA kokemuksestasi, jonka sitten yleistät koskemaan koko ammatillista koulutusta.
Olisiko jo aika herätä? - Lyhempi amis
Herätyys! kirjoitti:
En tiedä, mutta oletko huomannut että puhut koko ajan HENKILÖKOHTAISESTA kokemuksestasi, jonka sitten yleistät koskemaan koko ammatillista koulutusta.
Olisiko jo aika herätä?"...puhut koko ajan HENKILÖKOHTAISESTA kokemuksestasi,..."
Tämä on totta, ja teen sen ihan tarkoituksella. Sellaisen jättimäisen instituution uudistamishankkeessa on aivan turha lähteä etenemään esittelemällä jotain toiminnan mielekkyyttä kyseenalaistavia tilastolukuja. Niiden kumoamiseksi sellaisessa jättimäisessä laitoksessa on kokonainen insinöörien ja maisterien armeija valmiina esittämään omia vastaperustelujaan.
Jos sen uudistaminen jotakin poliittista päättäjää kiinnostaa, niin parempi, että herätykseksi saavat lukea jonkin kuulun läpi käyneen henkilökohtaisia tuntemuksia.
Minua ei tarvitse herätellä. - JotkutJääAllekin
Lyhempi amis kirjoitti:
"...puhut koko ajan HENKILÖKOHTAISESTA kokemuksestasi,..."
Tämä on totta, ja teen sen ihan tarkoituksella. Sellaisen jättimäisen instituution uudistamishankkeessa on aivan turha lähteä etenemään esittelemällä jotain toiminnan mielekkyyttä kyseenalaistavia tilastolukuja. Niiden kumoamiseksi sellaisessa jättimäisessä laitoksessa on kokonainen insinöörien ja maisterien armeija valmiina esittämään omia vastaperustelujaan.
Jos sen uudistaminen jotakin poliittista päättäjää kiinnostaa, niin parempi, että herätykseksi saavat lukea jonkin kuulun läpi käyneen henkilökohtaisia tuntemuksia.
Minua ei tarvitse herätellä.Joo, ei tarvitse herätellä. Ei voi. Olet täysin aivokuollut.
Maailma on kuule avara ja meitä on yllättävän moneen junaan...
- Joujoujoustava
Riippuu toki ihan ihmisestä... Jotkut on niin pönttöjä, etteivät edes siinä kolmessa vuodessa opi tasamaan niitä hiuksia, jotkut on niin motivoituneita, että loihtivat kampauksia ja viikon opiskelun jälkeen. Pitäis melkein olla semmoista joustavaa opsikelua, että kaikki omaan tahtiin, mutta miten semmoisen sit järjestää?
- joopajoo
Mites sitten lähihoitaja opiskelijat ? Jos ei ole matikkaa niin kuinkas käy lääkelaskujen. Pari yliannostusta, tai sitten joku sa aliian vähän lääkettä. Mitäpä tuolla väliä kuhan opiskeluaikaa on mahdollisismman vähän.
- Nimimerkki on pakoll
Lähihoitaja voisi olla ikään kuin "ylempi ammattitutkinto", jonka suoritus kestäisi pari vuotta, ja sitä ennen suoritettaisiin esim. hoiva-avustajan tutkinto. Eli jaettaisiin noita ammattikoulutuksia 2 osaan.
Tosin aloittajan ideana taisi olla että ko ammatin kannalta TURHAT yleissivistävät aineet karsittaisiin pois. Lääkelaskuthan eivät ole lähihoitajalle turhaa matematiikkaa.- Koulutusasteet
"Jaettaisiin noita ammattikoulutuksia kahteen osaan."
Vielä -80-luvulla olikin koulu- ja opistoasteen tutkinnot. Myös tuolloin oli ensimmäisenä vuonna terveyskasvatus, fysiikka, kemia, kielet, matikka, yhteiskuntaoppi jne. koulutuksesta riippumatta, jos meni peruskoulusta. Toisena ja kolmantena vuonna oli ammatilliset erikoistumisopinnot. Ylioppilailla kesti 1-2 vuotta koulutusasteesta riippuen.
Alaltasi apuhoitaja oli kouluaste sekä sairaanhoitaja opistoaste. Nykyinen lähihoitaja vastaa opistoasteen sairaanhoitajaa. Erikoissairaanhoitaja vastasi nykyistä AMK:ta.
Oletan, että ei olisi pahitteeksi palauttaa nuo molemmat koulutusasteet takaisin toisen asteen koulutusjärjestelmään.
Samanaikaisesti ollaan silti kehittämässä kahden lukuvuoden pituista korkeakoulututkintoa tähänastisten lisäksi. Lyhin AMK kestää 3,5 lukuvuotta, joten tuo uusi korkea-asteen tutkinto on suppeampi kuin kaikki tähänastiset.
- Työelämää varten
Meida-alalta ainakin kaikki "turhat" maalailut ja askartelut pois ja tilalle jotain pelisuunnittelua ja yleistä koodaamista. Maalailut sitten valinnaisille kursseille tai kansanopistoihin.
- syrjäytynyt nuori
Itse olen lopettanut amiksen 2 kertaa, kun ei ole jaksanu noit paskoi yleissivistävii aineita. Kyllä ehdottamasti lyhyemmäks kesto ja yleissivistävät vittuun sielt amiksest.
- Tehoa koulutukseen
Kaikkein kustannustehokkaimpaa olisi jakaa ammattioppilaitoksen päästötodistukset ensimmäisen orientointipäivän päätteeksi. Silloin eivät edes hätäisimmätkään ehtisi pitkästyä.
Työkkärin listoille kelpaisivat kaikki silti samalla tavalla.
- hengetär(nostattaja)
Kun on kysymys toisen asteen kolutuksesta, se on nykyisin 3v joka paikassa / alalla, ja mielestäni hyvä niin. Sit ne "täyteaineet" ovat mielestäni juuriki paikallaan yleissivistäviksi. Sillä olisihan se surkuhupaisaa, jos ihmisen yleissivystys jäisi 16-vuotiaan tasolle.
Kieliä tarvitaan aina, ja tulevaisuudessa yhä enemmän. Vaikuttaa varmaan jokaisen työkuvioihin tulevaisuudessa jollain tasolla. Kannattaa olla kauaskantoisen. Ylipäätään elämässä ajatella muutakin, siis pidemmälle, kuin vain just tämä hetki.
Ja äidinkieli on aivan MUST. Itseilmaisu, YHDYSSANAT ovat tärkeitä, ja mielestäni niiden hallinta osoittaa jotain (en tiedä, mitä ,parempi olla sanomatta jotta ei tule kaivaneeksi verta nenästään.)
Tsemppiä, Suomen nuoriso! Kovat ajat on edessä! Just pressiklubissa Sarasvuo sanoi, että se on sitten HIKEÄ, KOVAA TYÖTÄ JA YHTEEN HIILEEN PUHALTAMISTA = TOISISTA HUOLEHTIMISTA, MILLÄ JATKOSSA MENNÄÄN. Eli asennevammat matalaks ja positiivinen mieli negatiivisen sijaan! Stemppiä!:) - automake
Amiksen tämänhetkinen koulutusjärjestelmä
50 % poissaoloa ja "etäopetusta"
25 % työssäoppimista
20 % sluibailua ja konehallissa kattoon räkimistä
5 % tehokasta opiskelua
Sitten ku lasketaan siitä kolmesta vuodesta se opiskelu eli 25 % 5 % nii saadaanki 30 % eli kolme vuotta kertaa 30 % on suunnilleen se yks vuosi.
Amiksessa siis oikeasti opetettavat asiat voisi tehdä yhdessä vuodessa, jos oikeasti opiskeltaisiin, eikä vain seisoskeltaisi tupakalla suurinta osaa ajasta tai pelattais Clash of Clansia kännykällä. Näistä asioista ainakin omat autoalan "opintoni" koostuvat. Kamoon hei te amis-veljet ja siskot! Ammattikoulu on yks suuri vitsi kiitos oppilaiden motivaation ja tyhmyyden!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3207600Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662176- 1761853
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161382- 1121287
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91251Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181701231RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j561181Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901019