Loma-asunto, jota lämmitetään kivilattian kautta vain yösähköllä silloin, kun siellä ei oleskella. Lämpötila putoaa tietysti normaalista, koska lämmitys on päällä vain 9 tuntia per vrk. Lisäksi on 3 kW:n 1- vaihe varaaja (kytkettynä pääjännitteeseen) ja se menee päälle samaan aikaan, kun lattialämmitys.
Vaiheesta, jossa on 2,2 kW lämmitysvastus ja varaaja paloi 25 A:n pääsulake. Virta lienee ollut tuolloin noin 10 8 = 18 A. Tieto vaiheen puuttumisesta tuli valvontajärjestelmästä. Muuta kuormaa ei tuolloin ollut päällä.
Pääsulakkeet ovat 7 vuotta vanhoja. Onko yleistä, että sulake palaa kaiketi vanhenemisilmiöstä johtuen, vaikka sen nimellisvirta ei ylittyisikään.
Vaiheesta, jossa on 2,2 kW lämmitysvastus ja varaaja paloi 25 A:n pääsulake. Virta lienee ollut tuolloin noin 10 8 = 18 A. Tieto vaiheen puuttumisesta tuli valvontajärjestelmästä. Muuta kuormaa ei tuolloin ollut päällä.
Pääsulakkeet ovat 7 vuotta vanhoja. Onko yleistä, että sulake palaa kaiketi vanhenemisilmiöstä johtuen, vaikka sen nimellisvirta ei ylittyisikään.
Vastaukset 17
Vanhimmat
on melko varmaan ollut muutakin, eli esim. jänniteen alenema jostain verkon viasta, yms.
Mittaa pihtimittarilla mikä on todellinen virran meno.
Voi olla vastuksissa vikaakin.
Jännitteen alenema kylläkin laskee virtoja eikä nosta niitä.
VÄÄRIN! Jännite on suoraan verrannollinen virtaan nähden. jännitteen kasvaessa virta pienenee... ja toisinpäin... Sen takia meillä on korkejännitelinjat että voidaan siirtää suuri teho pienellä virralla ja samalla voidaan käyttää paljon pienempiä johtimia...
Eiköhän jätetä se Ohmin laki entiselleen, jookosta...
Näin menee resistiivisellä kuormalla.
Esim. moottorit sitten taas haukkaavat enemmän virtaa pienemmällä jännitteellä.
Tuo mävaan ei varmaan ole kuullut kapsituksesta nimeltä muuntaja...
Ja joskus ne sulakkeet palaa vanhuuttaan tai aikaa myöten termisestä rasituksesta.
Onkohan lämmityskaapelit itsestään säätyviä? Paljonko menee virtaa ensimmäiset 10 min?
SORI SORI SORI.... En tiedä mitä oikein ajattelin... olen todellakin väärässä ja tiedän sen... ei kannata näköjään edes vain muutaman saunakaljan jälkeen tänne kirjotella ku noin metsään menee. Pahoittelen... ainakin uskalsin tunnustaa olleeni väärässä toisin kuin monet muut tällä palstalla...
Tarkennus: enpä oikein voi mitata tilannetta, koska tyhjä mökki on muutaman sadan kilometrin päässä. Eikä siellä todellakaan ollut muuta kulutusta tuossa vaiheessa, kuin esittämäni suuruusluokaltaan18 A. Mökissä on ilmastointikone, joka puhallinmoottorit ovat muutaman sadan watin luokkaa. Se on eri vaiheessa, joten se ei kaiketi vaikuta po. vaiheen virtaan.
Minun ymmärtääkseni alijännite pienentää vastuskuorman virtaa, joten tuokaan selitys ei tunnu uskottavalta. Lämmityskaapelissa ei mielestäni ole vikaa, koska uusi pääsulake (tulppa) kestää nyt. Jos kaapeli olisi viallinen, niin silloinhan sitä suojaavan pääsulakkeen jälkeisen johdonsuojan olisi pitänyt laueta ensin?
Mene ja tiedä sitten!
Jakeluverkon puolella hommissa olevana sanoisin että on yleistä, harva se viikko noita tulee vastaan -sulakkeita palaa aina silloin tällöin ilman mitään syytä, eli ensimmäisestä mystisestä palamisesta ei kannata vielä alkaa kauheasti ihmään.
No jakeluverkon sulakkeet ovat yleisimmin ulkotiloissa ja muutkin kuin sähköiset rasitukset kovemmat mutta on sitä sen verran usein asiakkaiden sisätilojenkin pääsulakkeita tullut vaihdeltua joiden palamiselle ei syytä ole ilmennyt
No ainahan palamiselle jokin tarkempi syy tietysti on ja vaikka esim jos sulakkeet ulkotiloissa niin lämpötilaerot saattavat vuosien varrella tehdä tehtävänsä -viimeksi viikolla kävin vaihtamassa yhdelle asiakkaalle lähtevän johdon 50A kahvasulakkeen ja kiinnostuksesta purin sen ja totesin että hiekat olivat märät ja lanka siististi poikki jolloin pystyi päättelemään että kostuneen hiekan jäätyminen ja sulaminen oli venyttänyt lopulta langan poikki.
Mutta sitten esim. jokin alkava maakaapelivika tekee monesti sitten myös tuommoista että polttelee ens alkuun sillointällöin sulaketta joka vaihdon jälkeen kestää taas pitkiäkin aikoja -tämmösissä vioissa kosteusolosuhteet on usein vaikuttamassa.
"Lisäksi on 3 kW:n 1- vaihe varaaja (kytkettynä pääjännitteeseen)", kuinkas tuo kytketään. Ei niinku oikein saa edes hahmoteltua.
On olemassa varaajia joita voi käyttää kahdella teholla, kytkemällä sen nollan ja vaiheen väliin tai kahden vaiheen väliin (230/400 V).
Eikö se silloin ole 2-vaihe varaaja, jos se on kytektty 400V jännitteeseen?
Eli 5200 wattia per 230 volttia tekee 22,6A, jos jännite olisi 220 volttia niin virta olisi jo 23,6A, eli kyllä mennään hajonnan piikkiin.
Aika jännät lämmityssysteemit sinulla, kun jännitteen laskiessa virta automaattisesti kasvaa (=verkon näkemä impedanssi pienenee)... Oikosulkumoottori käyttäytyy noin ja hakkuri-virtalähteet, mutta kyllä resistiivisessä lämmityskuormassa se virta on ihan suoraan verrannollinen verkon jännitteeseen.
"Eli 5200 wattia per 230 volttia tekee 22,6A, jos jännite olisi 220 volttia niin virta olisi jo 23,6A, eli kyllä mennään hajonnan piikkiin. "
Miten tuo tapahtuu käytönnössä?
Kai tää oli provo?
Jos 230V on 5200W, niin 220V:lla teho on 4850W ja virta 22A. Vastus on vakio, ei teho.
Taas mennään hakoteille. Vaiheen L1 ja nollan välillä on 2,2 kW lattialämmitysvastus. Virta on 230 V:lla 9,6 A. Vaiheiden L1 ja L2 välillä on 3 kW:n vedenlämmitysvastus. Virta on 400 V:lla 7,5 A. Yhteensä L1 vaiheessa siis 17,1 A..
Varaaja on tavanomainen ulkoisilta mitoiltaan, korkeus noin 180 cm, ja leveys 60 cm. Litroista en tiedä, mutta samankokoinen kolmella vastuksella varustettu on vakituisessa asunnossani.
Sähköurakoitsija on varmaan aikoinaan asentanut kustannuksia säästääkseen yhdellä vastuksella varustetun varaajan. Se voidaan toki kytkeä vaiheen ja nollan väliin, mutta silloin tehokin jää vain 1 kW:iin. Jos 3 kW tehtäisiin kolmella vaiheella ja kolmella eri vastuksella olisi virta silloin 4,3A. Nyt virta on neliöjuuri kolmen verran suurempi. Näinhän se sähkötekniikka menee?
Toivoisin kirjoittajien keskittyvän kysymykseen miksi sulake paloi noin 18 A:n virralla. Jjjp 1:llä oli ihan hyvä ajatelma.
Ps sulakkeet ovat ulkotilassa, puuovisessa ”komerossa” ja siellä peltikotelossa.
Taas tänään käytiin yhdestä lumenpeittämästä jakokaapista vaihtamassa 63A:n kahvasulake, hiekat taas märät -tämpötilavaihtelut olleet nyt viimeaikoina niin suuria ja nopeita että kostuneen hiekan sisällä oleva lanka ei ilmeisesti kestä tätä.
Voimakkaat lämpötilanvaihtelut voi olla sinullakin tosiaan syynä tai ainakin viimesenä niittinä sulakkeelle jolla alkanut ampeeritunnit olla jo täynnä, mutta kyllä noita tosiaan palaa muutenkin ilman mitään semmosta syytä jota ainakaan keksisi joten yhdestä palamiskerrasta ei kannata vielä huolestua.
Tietysti jos sulakkeelta lähtee esim. maakaapeli tai jotain muita vanhoja epäilyttäviä kaapeleita niin voihan niille eristysvastusmittauksen tehdä jolla saattaisi löytyä tuommonen vika joka vain silloin tällöin intoutuu sulaketta polttamaan.
Liikekiinteistöjen sähköjen kanssa lähinnä puljaan ja sulakkeiden "palamista"
tapahtuu aika paljon ilman että varsinaista vikaa löytyisi.
Virrat voivat hyvinkin olla huomattavasti pienempiä kuin sulakkeen nimellinen
virta ja mitään moottoreita ei ole perässä ja silti sulake "palaa"
Aika turvallisella tasolla tossa tapauksessa ollaan sulakkeen mitoituksen kanssa
mutta lämpötila vaihtelu sulakkeen yli on varmasi aika kovaa koska sulake on ilmeisesti päivällä (jäässä) ja yöllä lämpenee eli mekaanisesti lanka kuluu.
Ei mikään odottamaton tilanne että sulake "palaa" eli vanhuuttaan lanka menee vaan poikki ilman että mitään sähköistä syytä olisi.
Ei kun uusi sulake ja mitaten virta jos ei mittaria ole niin sitten vaan uusi sulake.
Jos alle vuoden korkkaa niin sitten vikaa etsimään.