Taas niin levoton olo, eikä liene turhaan. Kaksi kammottavaa biisiä.
Ja ei, en voi soittaa hänelle.
Ja ei, en voi soittaa hänelle.
En osaa taaskaan nukkua, kun olen niin huolissani hänestä
voiei
13378
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
No laita viesti? - Ja kyllä voit laittaa...
minusta ei tarvi olla huolissaan. Olen ajoittain hyvinkin synkkä. Kuolemansynkkä. Koska elämäni on sitä pahimmillaan ollut.
Kyllä se minunkin ajatus maailmaan, kuuluu huolissaan oleminen!
Palstabiisit saivat siis sut ajattelemaan häntä. Hän siis itsetuhoinen...... Hei, noi on täysin ventovieraitten ihmisten linkittämiä kappaleita. Kun sanot, ettet voi soittaa hänelle, tarkoittanee siis ettei sulla ole numeroa. Muuten kyllä pitää ottaa toiseen yhteyttä jos aihetta olla huolissaan.
Jos oikeasti olet huolissasi, otat heti yhteyttä häneen ja kysyt onko kaikki kunnossa, kun sinulle tuli kumma tunne.
Siis miksi olet huolissasi? Tiedätkö että hänellä olisi joku hätänä, vai onko vaan joku epämääräinen tunne.
Epämääräinen tunne oli yöllä. Sellainen tunne, että hänellä on asiat sekaisin tai että hän kokee olevansa taas sekoamassa. Voihan kyse myös olla totaalisen erilaisesta musiikkimausta, ei mun pitäisi tehdä toisen asioista olettamuksia epämääräisen tunteen perusteella. En voi soittaa, koska en tiedä, kuka hän on. Hän on siis nettiystävä.
Kannattaako stressailla sellaisten ihmisten elämää, jonka tuntee vain nettiystävänä.Murheita tässä maailmassa riittää, ei niitä näin kannata lisää kasata.
Kaikki aikuiset ihmiset olemme kuitenkin vastuussa omasta elämästämme.
En stressaa kenenkään toisen elämällä. Tunsin yöllistä huolta hänestä, se on eri asia. Monikin tunne on sellainen, mitä ei kannattaisi tuntea, mutta tietoisuus tunteen turhuudesta ei poista sitä poista.
Ymmärrän kuitenkin pointtisi ja myönnän sun olevan oikeassa. Ei mua nyt huoleta, enkä tunne tarvetta holhota häntä edes ajatuksen tasolla - aikuinen ihminen sentään.
Ihmiset monesti projisoi omia tunteitaan toiseen, aina edes itse sitä huomaamatta. Esim. kun itse tuntee surua niin projisoi sen toiseen ja itkee sitä surua ikään kuin toisen puolesta, vaikka se toinen ei olisi yhtään surullinen vaan itse on. Ehkä se on jotenkin helpompaa käsitellä tunteita niin kuin ne olisivat sen toisen. Oma taakka voi tuntea kevyemmältä kun voi kuvitella jakavansa sen toisen kanssa. Siitä toisesta se vaan saattaa tuntua vähän ahdistavalta, jos saa tietää asiasta.
Tavoitan ajatuksesi, näinhän se menee. Myös mun kohdalla.
Olette vain nettiystäviä, mutta etkö saa häneen siis yhteyttä sitä kautta missä olette netissä kirjoitelleet? Koska ette ole vaihtaneet numeroita, niin kai teillä on meilit tai jotain?
Toivottavasti tavoitat hänet ja saat tietää onko hänellä kaikki ok.
vittu tätä nykypäivää.... nettiystävä?