Eli olen niin nykyinen "uusikko" ja myös jonkun ex. Vähän siis hukassa täällä palstalla oma rooli, joissain keskusteluissa kun haukutaan exät maan rakoon ja toisissa uusikot. En käsitä miksi näistä asioista pitää vääntää, jokainenhan meistä on ihminen, enkä ymmärrä sitä yleistystä. Exät on katkeria ja uusikot on katkeria ja mies vaan seilaa siellä välissä ihan tossuna? Onko uusperheissä muka asiat OIKEASTI näin huonosti?
Itse luulen, että jokainen vanhempi (jolla vähänkään on järkeä päässä) osaa ajatella lapsensa parasta erotilanteessa ja käyttäytyä. Toki täällä palsoilla voi sitten päästellä höyryjä, morkata ja mollata niitä ex-vaimoja jne. mutta tuskin sitä tosielämässä pahemmin huudellaan, saati sitten lasten kuullen. Joten tekeekö nämä kirjoitukset täällä sitten lasten elämästä helvettiä?
Jokaisen on varmasti pakko jonnekin tunteitaan purkaa, ei se ihmissuhteissa yleensäkään ole aina niin ruusuilla tanssimista. Aina niihin negatiivisiin tunteisiinkin pitää osata suhtautua, ja jokainen selvittää ne omalla tavallaan.
Tässäpä siis minun purkautumiseni tälle aamua, kovasti toivoen että täällä palstoilla saataisiin enemmän asiallista palautetta, rakentavaa keskustelua ja järkevää mielipiteiden vaihtoa ;)
Itse luulen, että jokainen vanhempi (jolla vähänkään on järkeä päässä) osaa ajatella lapsensa parasta erotilanteessa ja käyttäytyä. Toki täällä palsoilla voi sitten päästellä höyryjä, morkata ja mollata niitä ex-vaimoja jne. mutta tuskin sitä tosielämässä pahemmin huudellaan, saati sitten lasten kuullen. Joten tekeekö nämä kirjoitukset täällä sitten lasten elämästä helvettiä?
Jokaisen on varmasti pakko jonnekin tunteitaan purkaa, ei se ihmissuhteissa yleensäkään ole aina niin ruusuilla tanssimista. Aina niihin negatiivisiin tunteisiinkin pitää osata suhtautua, ja jokainen selvittää ne omalla tavallaan.
Tässäpä siis minun purkautumiseni tälle aamua, kovasti toivoen että täällä palstoilla saataisiin enemmän asiallista palautetta, rakentavaa keskustelua ja järkevää mielipiteiden vaihtoa ;)
Vastaukset 22
Vanhimmat
Lissua ahdistaa.
Onhan niitä sellasiakin uusperheitä, varmaan enemmän, joissa on äiti, lapset ja uusi mies. Eli isäpuolia on enempi kuin äitipuolia, mutta jotenkin äitipuolista vaan lähtee ääntä ja valitusta. Isäpuolet kai sitten kärsivät hiljaa osansa.
Niinpä, naiset ovat vaan niin epärvarmoja ja haluavat pahaat oisille ja pelkää joten pakko saada miehen exä ja lapset pois miehen elämästä. Jos ei muuten niin kiusaamalla lapsia.
Itse en äitinä käsitä, miksi joku haluaisi sulkea miehensä lapset pois elämästä. Lapsella on oikeus isäänsä.
Niinpä, mutta kovasti ne uusikot pelkää ja ajaa niitä lapsia poisisän luota, häiriköivät ja hankaloittavat isää ja lpsia tapaamista. Niinpä, sitä ei voi ymmärtää.
Aivan älytöntä hommaa mielestäni. Omat lapseni eivät isäänsä alko-ongelman takia pysty tapaamaan ollenkaan, tuntuu pahalle itsestäkin kun lapsilla ikävä on kova mutta mitään et asialle voi itse tehdä.
En siis mitenkään voisi itse olla syyllisenä siihen, että mieheni lapset joutuisivat kasvamaan ilman isää. Pelkoakaan tässä en ymmärrä, mitä uusi nainen siis pelkää? En koe että isän ja lasten hyvä suhde olisi millään tapaa minulta pois. He ovat kuitenkin osana mieheni perhettä, ja tämänkin olen jo suhteen alusta asti tiennyt.
Todella inhottavaa, että lapset joutuvat välikäsiksi näissä erotilanteissa, vielä valitettavampaa on, jos uusi nainen pyrkii lapsia isästään erottamaan.
Lopeta lissu toi vaaahtoominen! SINÄ et antanut lasten tavata isäänsä, niinhän olet miljoona kertaa kirjoittanut. Joten lopeta toi paskan kirjoittaminen!
Tuota, en ole näihin "Lissun" teksteihin täällä sen kummemmin törmännyt, mutta en ole tämä henkilö. Enkä missään nimessä itse haluaisi, että lapseni olisivat ilman isää, jos tähän asiaan voisin jotenkin itse vaikuttaa.
Enkä minä nyt varsinaisesti täällä mitään vaahtoa, ihmettelen vain, miksi ollaan niin mustavalkoisia ajatusmaailmalta.
Ihan sama mitä tänne kukakin kirjottaa, oli sitten exä, nykyinen, isä tai äiti, niin aina itse on niin katkera, kateellinen tai muuten vaan paska ihminen.
Voi sua pientä, isää en ole kieltnyt vaan hänen erittäin erittäin katkerat sutturat ja säälittävät naikkoset ei ole meille olleet tervetulleita, ja siitä syystä he saivatkin aiheen estää miestä tapaamasta meidän lapsia. Mutta parempi niinkin ei ole lapset saaneet huonoa esimerkkiä isältään vaan ovat kasvaneet todella upeiksi aikuisiksi minun tarkan valvovan silmän alla ja ovat erittäin läheisiä ja onnellisia nyt kun tietävät että on ollut joku joka heitä lapsena on suojellut, kun isästä ei ole ollut siihen.
Mistä ne uudet nyt voi katkeria olla , sinua eivät ole koskaan edes nähnyt omien juttujesi mukaan ja, jos exälläsi jo toinen tai kolmas menossa niin et tiedä heistä yhtikäs mitään, mutta täällä pitää vaahdota mustasukkaisena, kateellisena ja katkerana.
Lasten tapaamiset tapahtuu lasten isän kotona ei sinun kotona, tiedoksi.
Sinä olet erottanut lapset isästään ja olet isää pilkannu ja haukkunut lapsille niin olet saanut lapsetkin vihaamaan isäänsä, näin olet sanonut.
En usko että on määrällistä eroa sillä, kumman laisia perheitä on enemmän. Mikäli paperilla löytyy enemmän niitä perheitä, missä on naisen lapset ja isäpuoli, niin se johtuu vain siitä, että usein vaikka lapset ovat 50/50 ajastaan isällään, osoite on äidin luona. Täten paperilla ei näy, että isänkin luona on äitipuoli, koska lapset eivät ole isän luona kirjoilla.
No ainakin siitä, etteivät ole päässeet mielle kotiin sotkemaan eikä meitä haukkumaan eikä näkemään meidän lapsia. Se on katkeruuden aihe, tottakai he haluisivat estää lapsia ja hankaloittaa meidän elämää, mutta eivät koskaan ole päässeet sitä tekemään. En äitinä voisi koskaan antaa sitä itselleni anteeksi, jos ex miehen naikkoset olisivat päässeet lastemme lähelle. Se on rakkautta jos mikä kun suojaa omat lapset virailta ja katkerilta ihmisiltä.
Mikä katkeruuden aihe se on, jos ei ole sun kauheita kakaroitasi nähnyt, päinvastoin hänellä on erittäin mukavaa sun exäsi kanssa ei tarvii hoitaa miehen kakaroita saavat exäsi kaa olla, kun ellun kanat ja sinä hoidat vastuun kakaroista.
Exäsi muija on onnellinen sun hullusta mielentilastasi ja nauttii lapsivapaudestaan exäsi kanssa. Hoida ja huolla sinä vaan he nauttivat vapaudesta.
Itse luulen, että jokainen vanhempi (jolla vähänkään on järkeä päässä) osaa ajatella lapsensa parasta erotilanteessa ja käyttäytyä.
Tuo lause pätee uusikoihin myös erittän hyvin, äläkä syyllistä vain lasten vanhempia. Monesti se uusikko on este siihen että lapset eivät tapaa isää, koska isän suttura sen estää.
Tässä tullaan näihin rooleihin. Eli kuten mainitsin, olen ex myös. Minulla on myös lapsia, ja lapsillani isä. Eli tämän roolin mukaan olisin se "viaton" perheenrikkojan uhri(ko?) ;D Mutta samalla ilkeä uusikko?
Ei ollut tarkoitukseni millään tavalla vanhempia tässä syyllistää. Tiedän kyllä senkin, että itselläni uusikkona on myös iso vastuu lasten ja isänsä suhteen kannalta. Että lapsilla on mahdollisuus nähdä isäänsä, viihtyä meidän luonamme ja saada myös omaa aikaa isänsä kanssa ilman minua ja lapsiani.
Tietenkin myös uusikon täytyy olla yhdessä vanhempien kanssa ajamassa lasten etua.
"Itse luulen, että jokainen vanhempi (jolla vähänkään on järkeä päässä) osaa ajatella lapsensa parasta erotilanteessa ja käyttäytyä."
Lainaisin lausetta, sillä olen tästä asiasta käynyt keskustelua asiantuntijoiden kanssa, ja siellä on esiin tullut aina asia, että erotilanteessa vanhemmat muuttuvat kuusivuotiaan lapsen taolle, he eivät osaa nähdä edes omaa parastaan, saatikka ollenkaan lastensa parasta.
Eronnut ihminen on kuin haavoitettu eläin, se lyö jokaista, häneen sattuu ja saattaa jopa vihata lapsiaan, sillä lapsissa on luultavasti ainakin jotain yhdennäköisyyttä tämän entisen puolison lasten toisen vanhamman näöstä, lapsi joutuu vihan välikappaleeksi. Valitettavasti te itse olette niin valtavien tunnekuohujen vallassa, että ette huomaa lainkaan, kuinka rankasti kohtelette lapsianne.
Eronneiden pitäisi aina saada terapiaa mieluiten jo ennen eroa ja senjälkeen, sillä ei ole kenellekään hyväksi olla yksin selviämässä noin vaikeassa tilanteessa, nämä uudet suhteet ovat täysin väärä asia tähän kohtaan, sillä he olvat myös rikottuja usein ja tarvitsisivat myös oman asiantuntevaa auttamista.
Kun etsii sitä uutta, siinä kuuntelee sanoja, mutta kun ne ovat vain valhetta, sillä mitään merkituýstä ei ole sillä että yhdessä haukutaan entisiä ja ylistetään nyt tämän uuden ulkonäköä, kaikki tämä on valhetta.
Yerapian tarpeessa on ne ihmiset jotka rikkoo torsten perheen ja estää miestä näkemästä omia lapsia.
Voi tätä rukkaa kun ei osaa edes kirjoittaa, niin on tyhmä että BUA-HAh-HAAAAAAA
Kenen Torstenin tai Torstin perheen olet nyt rikkonut ja mikä on yerapia?
Kiitos hienosta ja lämmittävästä kirjoituksesta, ihana huomata että täällä on myös järkeviä ihmisiä.
Minäkin olen uusikko ja myös jonkun ex. Parhaimmillaan naurattaa... :) Olen seurannut lähipiiristä sekä onnistuneita tasapainoisia uusperhekuvioita että vaikeita avioeroja, joissa ihmissuhteet ovat menneet niin solmuun että lapsetkin ovat kärsineet. Jälkimmäisistä tosin on jo aikaa, suurin osa kyllä nykyään aidosti jo ajattelee lasten parasta, haluaa ottaa asioista selvää ja osaa käyttäytyä aikuisen ihmisen tavoin. Tässä uusperheet tarvitsevat mielestäni tukea, eivät leimaamista ja syyttelyä. Jos perhe on hajonnut, se on hajonnut, syyttely ei enää auta enää ketään, eikä yhtään mitään.
On ihmisestä kiinni, osaako todella toimia rakentavalla tavalla. Uusperhekuvioissa jo useamman ihmisen kyvystä. Ihmissuhteet eivät todellakaan ole missään muodoissaan pelkkää ruusuilla tanssimista ja siksikin olisi hienoa jos olisi paikka, jossa voisi päästellä anonyyminä myös höyryjä, ettei niitä tarvitsisi sitten todelliseen perhe-elämäään sotkea. Pelkästään auvoa ei ole onnellistenkaan lasten elämä, exän elämä, ei uusikon, ei isä-, äitipuolien, eikä yksinhuoltajien.
Täällä tosin tuntuu toisinaan, että asioista huutelevat myös sellaiset keskenkasvuiset joilla ei ole uusperheiden kanssa yhtään mitään todellista tekemistä. Tai pahasti traumatisoituneet, jotka umpiluupäisesti hakkaavat päätään seinään ja huutavat vihaansa koko maailmalle, eivätkä halua koskaan mitään oppiakaan.
Jos suhteet uusperhekuvioissa eivät toimi, kannattaa muistaa että ainoa jota voi aidosti muuttaa, on oma itse, oma käyttäytyminen ja oma ylpeys.
Hih.. että vastasit sitten itsellesi hienon jalämmittävän tarinan... voi ihme näitä ihmisiä...kun kukaan ei puolustele niin pitää itse itselle vastata.
Tämä on kyllä kanssa kummallinen ilmiö näillä palstoilla, oikeastiko jollekin tulisi mieleen itselleen vastailla? ..Kenties sinulla? Jos haluaisin yksinkeskustelua / omien mielipiteideni pönkitystä, kirjoittaisin ehkä blogia, jossa voisin itse karsia kaikki "epämiellyttävät" kommentit pois? ;D
Tekeekö sinulle pahaa se, jos joku on täällä jonkun kanssa samaa mieltä hyvässä hengessä, eikä vaan muiden mukana haukkumassa kirjoittajia?