Hei!
Olen pienen vauvan äiti ja minulle on valitettavasti tullut seksuaalisia pakkoajatuksia. Eli siis ajatuksia/pelkoja, vaikka en haluaisi tehdä pahaa vauvalleni.
No mutta otsikkoni kysymys liittyy siihen, että kun kerran olin pyyhkimässä vauvan alapäästä likaa, niin minulle tuli niitä pakkoajatuksia ja hetken aikaa ajattelin että teen niinkuin ne ajatukset käskee (koska stressaannuin), joten heilutin vähän aikaa kättä vauvan alapäässä (ehkä noin kahden-kolmen sekunnin ajan). Pidetäänkö minua tällä perusteella hyväksikäyttäjänä? Koen tuosta asiasta ihan älyttömän pahaa oloa, ja olen yrittänyt keskustella tuosta eri ammattiauttajillekin.
Olen miettinyt voinko ajatella, että kysessä oli stressissä tehdyt liikkeet ja unohtaa asian? Kannan todella huonoa omatuntoa tuosta ja olen pahalla mielellä usein. Osaisiko joku auttaa minua? Piäisikö minut tuomita jostakin tuolla perusteella? En nimittäin oikeasti haluaisi vauvalleni seksuaalisesti mitään pahaa ja kadun ihan älyttömästi noita virheliikkeitäkin. Miten pääsen yli tästä?
Toivon asiallisia vastauksia.
Olen pienen vauvan äiti ja minulle on valitettavasti tullut seksuaalisia pakkoajatuksia. Eli siis ajatuksia/pelkoja, vaikka en haluaisi tehdä pahaa vauvalleni.
No mutta otsikkoni kysymys liittyy siihen, että kun kerran olin pyyhkimässä vauvan alapäästä likaa, niin minulle tuli niitä pakkoajatuksia ja hetken aikaa ajattelin että teen niinkuin ne ajatukset käskee (koska stressaannuin), joten heilutin vähän aikaa kättä vauvan alapäässä (ehkä noin kahden-kolmen sekunnin ajan). Pidetäänkö minua tällä perusteella hyväksikäyttäjänä? Koen tuosta asiasta ihan älyttömän pahaa oloa, ja olen yrittänyt keskustella tuosta eri ammattiauttajillekin.
Olen miettinyt voinko ajatella, että kysessä oli stressissä tehdyt liikkeet ja unohtaa asian? Kannan todella huonoa omatuntoa tuosta ja olen pahalla mielellä usein. Osaisiko joku auttaa minua? Piäisikö minut tuomita jostakin tuolla perusteella? En nimittäin oikeasti haluaisi vauvalleni seksuaalisesti mitään pahaa ja kadun ihan älyttömästi noita virheliikkeitäkin. Miten pääsen yli tästä?
Toivon asiallisia vastauksia.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Täh. Et oo tosissas varmaan...? Tuohan ois ihan sairasta... :/
Siis olen tosissani. Mutta siis tosiasiassahan en halua mitään pahaa vauvalleni. Eli voi olla, että olen tehnyt stressaantuneena heiluttanut/tärisyttänyt kättäni, kun pyyhin vauvan alapäätä.
Siis en todellakaan oikeasti halua vauvalle mitään pahaa, ja toimin tuossa tilanteessa kovin stressissä. Ja jos olisin joku hyväksikäyttäjä, tuntisinko näin pahaa oloa muutaman sekuntin kestäneestä liikkeestä?
Anteeksi vielä kirjoitusvirhe. Piti lukea että voi olla, että olen stressaantuneena heiluttanut/tärisyttänyt kättäni, kun pyyhin vauvan alapäätä.
En usko että olet mikään hyväksikäyttäjä, mutta kuullostaa nyt kovasti siltä että kannattaa kyllä hakea jotain apua joltain taholta....
Synnytyksen jälkeen saattaa olla vaikka mitä tuntemuksia ja ajatuksia, masennusta jne...
Ehkä jonkun kanssa jutteleminen helpottaa ....?sanoit että olet jutellut jo ammattiauttajalle, eikö siitä ole ollut apua?mitä he ovat sanoneet?
Täällä joka viikko miltei aloitus tästä aiheesta. Älkää vastatko, on joku sairas pedofiili tai silkka provoilija. Imetys ja sen herättämät pakkoajatukset on olleet aiemmin jankutuksen aiheena. Vauva potkii millon äidin haaroväliä ja milloin on imeminen näitä pakkoajatuksia herättänyt jen. Kerjää vaan kokemuksia muilta, sanon minä.
Ja kyllä, olet sairas. Anna lapsesi huostaan.
Minulle tuli tosi paha mieli. Kärsin nykyisin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja pakko-oireisesta häiriöstä.
Olen miettinyt, että kannattaako minun jatkaa elämää.. Mitä se sellainen elämä olisi, jos joutuisi lapsensa hylkäämään?
Itkettää jatkuvasti.
Onko sulla lääkitys ja terapia kunnossa? Pakkoajatuksia sulla on, tarvitset lääkityksen ja terapian. Mars psykiatrille. Synnyttänyt nainen voi pelätä tekevänsä vauvalleen vaikka mitä, ne on niitä pakko-ajatuksia.
Varmasti saat asiasi selvitettyä ei koskaan niin huonosti voimennä ja suuntahan on ylöspäin.. Haet nyt vaan rohkeasti apua ongelmiisi!'
Ajatuksistasi senverran että eivät kyllä ole normaaleja eivätkä kuulu pienen lapsen äidille, itse kun vauvaa pesen , pyyhin putsausliinoilla niin ei käy kyllä mielessäkään kauan siihen mennyt aikaa jne..
Sinun täytyy vauvasi ja ennen kaikkea itsesi takia saada hoitoa, ethän pysty pyörittämään arkea tuollaisten kamalien ajatusten ja pelkojen kanssa!
Oletko yksinhuoltaja, onko olemassa joku ihminen joka voisi hoitaa vauvaasi sen aikaa että pääset pahimman yli?
Sanot, ettet pidä seksuaalisista ajatuksistasi lastasi kohtaan. Se ei ole puolustus. En tiedä, mitä lasten hyväilijät ajattelevat, mutta sillä ei ole mitään väliä. Se teko on väärä, ajattelit sen aikana/jälkeen ihan mitä tahansa.
Pieni lapsesi tarvitsee turvaa, HAE LAPSELLESI APUA, itse olet tällä hetkellä aivan toissijainen asia.
Voit soittaa lastensuojeluun ja sanoa, että aikuinen on hyväillyt lastasi seksuaalisesti. Sen jälkeen saat ihan varmasti sekä lapsellesi että itsellesi apua. Kirjoita ajatuksesi paperille lyhyesti ja ytimekkäästi, jotta lastensuojeluntyöntekijät saavat hyvän kuvan ajatuksistasi ja siitä, kuinka raskas tilanteesi tällä hetkellä on.
Kyllä tarvitset mielestäni myös itse apua ja on todella hyvä että olet ottanut sen puheeksi, vaikkapa sitten täällä. Hae rohkeasti apua. Kehoittaisin sinua juttelemaan mielenterveystoimistossa ja hakemaan terapia tms. apua. Sinähän tulet kuitenkin olemaan lapsesi kanssa joka päivä, joten tee se pian! Varmasti yhteydenotto lastensuojeluun auttaa myös. Voimia!