Haluan kertoa jotain tapahtumia elämästäni, joka alla olevasta huolimatta on ollut aika tavallista: urheilua, opiskelu ja valmistuminen yliopistosta, paljon kavereita ja nyttemmin avioliitto ja lapsi.
Noin 15 vuotiaana kiinnostuin yliluonnollisista asioista, etenkin ufoista. Hain kirjastosta alan kirjallisuutta ja luin. Öisin alkoi tapahtua erikoisia asioita - poistuin ruumiistani ja näin tässä tilassa kotikaupunkini päällä vaalean värisen aluksen. Eräs henkilö tästä aluksesta yritti pakottaa minua sopimaan yhteistyöstä heidän kanssa. Sillä hetkellä tiesin menneeni liian pitkällä "harrastuksissani" ja kaduin sitä, että olin kantanut näitä kirjoja kirjastosta. Huusin Jumalaa apuun ja tämän vaalean olennon täytyi väistyä. Palasin takaisin ruumiiseeni.
Tästä alkoi sisäinen taistelu elämässäni. Näin kerran vielä yhdessä kavereiden kanssa vaalean
lentävän aluksen eräänä perjantai-iltana, mutta tiesin, että en enää haluaisi olla tekemisissä tällaisten asioiden kanssa, koska pelko alkoi hallita elämääni.
Kaipasin sitä, että joku rakastaisi minua siitä huolimatta millainen olin. Kaipasin pysyvää tarkoitusta elämääni kaiken turhuuden sijaan.
Menestyminen koulussa ja kaverien sosiaalinen hyväksyminen ei tuonut tyydytystä. Kaipasin pysyvän rauhan levottomaan sydämeeni.
Jumala alkoi kutsua minua. Aloin lukea Raamattua silläkin uhalla, että kaverini saisivat tietää - huomasin olevani vapaa ihmisten hyväksynnän kerjäämisestä hinnalla millä hyvänsä.
(jatkuu ... )
Noin 15 vuotiaana kiinnostuin yliluonnollisista asioista, etenkin ufoista. Hain kirjastosta alan kirjallisuutta ja luin. Öisin alkoi tapahtua erikoisia asioita - poistuin ruumiistani ja näin tässä tilassa kotikaupunkini päällä vaalean värisen aluksen. Eräs henkilö tästä aluksesta yritti pakottaa minua sopimaan yhteistyöstä heidän kanssa. Sillä hetkellä tiesin menneeni liian pitkällä "harrastuksissani" ja kaduin sitä, että olin kantanut näitä kirjoja kirjastosta. Huusin Jumalaa apuun ja tämän vaalean olennon täytyi väistyä. Palasin takaisin ruumiiseeni.
Tästä alkoi sisäinen taistelu elämässäni. Näin kerran vielä yhdessä kavereiden kanssa vaalean
lentävän aluksen eräänä perjantai-iltana, mutta tiesin, että en enää haluaisi olla tekemisissä tällaisten asioiden kanssa, koska pelko alkoi hallita elämääni.
Kaipasin sitä, että joku rakastaisi minua siitä huolimatta millainen olin. Kaipasin pysyvää tarkoitusta elämääni kaiken turhuuden sijaan.
Menestyminen koulussa ja kaverien sosiaalinen hyväksyminen ei tuonut tyydytystä. Kaipasin pysyvän rauhan levottomaan sydämeeni.
Jumala alkoi kutsua minua. Aloin lukea Raamattua silläkin uhalla, että kaverini saisivat tietää - huomasin olevani vapaa ihmisten hyväksynnän kerjäämisestä hinnalla millä hyvänsä.
(jatkuu ... )
Vastaukset 2
Vanhimmat
taidanpa poistua paskalle
Benjamin Creme ei vain torjunut yhteydenottoa ja nyt hän on aikamoisen tunnettu mies:
>Tunsin miehen, jolla oli jonkinlaisia yhteyksiä Mestareihin. Hän tuli luokseni vuoden 1958 lopulla ja kertoi, että Mestarit ovat yrittäneet ottaa yhteyttä minuun ja että hänet oli lähetetty kertomaan siitä.
Mies kertoi Cremelle, etteivät tämän kanavat olleet auki telepaattiselle kommunikaatiolle ja samalla kehotti tätä vain ottamaan kaiken rauhallisesti. Kaikki tapahtuisi ajallaan, asiat asettuisivat paikoilleen.
- Olin kai toiminut oikealla tavalla, sillä viisi viikkoa myöhemmin, tammikuun kolmantena 1959, sain ensimmäisen viestini. Olin aivan valvetajunnassani. En tunnistanut äänestä, kuka Mestareista oli kyseessä. Hän pyysi minua kysymään kysymyksiä, mutta olin siihen liian ujo. Hänen antamansa viesti oli kuitenkin aivan selvä: ”Mene Blackfriarsin sillalle Lontoossa kahden ja puolen viikon kuluttua puoli kymmeneltä.”
Kyseessä on yksi Thamesin ylittävistä silloista. Creme teki työtä käskettyä ja löysi yllätyksekseen sillan toista päästä auton ja muutamia ihmisiä, joista hän tunnisti juuri tuon miehen, joka oli aiemmin ottanut yhteyttä ja kertonut kommunikaatiovaikeuksista.
- Siitä asiat sitten alkoivat kohdallani. Tapahtui monia asioita, joista en voi puhua, niillä on tekemistä UFO:jen ja avaruusolentojen kanssa. Työskentelin heidän kanssaan pitkään.>
http://www.minaolen.com/lehti/art1_102.html