Tätä tapahtunutta mietin useasti ja olisin toivonut keskustelua kanssasi
puhelimitse,mutta se on ilmeisesti mahdotonta!
Välillämme oleva yhteys,katkesi ja ehkä syy on minun ,sillä itse halusin näin
säästääkseni itseni suuremmalta pettymykseltä. Olet varattu nainen !
Et edes uskaltanut tunnustaa tunteitasi ja minun piti lukea ne rivien välistä.
Ehkä mielestäsi olen raukka kun pakenin ja katkaisin kaiken välillämme
mutta en halua rikkoa kenenkään perhettä vaikka se ei onnellinen olisikaan
enkä halua vahingoittaa itseäni ja sydäntäni enempää.
Minä luovuin sinusta ja olen onneton ,tiedän että sinäkin olet!
Toivon,että lopettaisit kulissi elämäsi!
Minä lähdin jutusta ulos,en kestänyt katsella enempää!
puhelimitse,mutta se on ilmeisesti mahdotonta!
Välillämme oleva yhteys,katkesi ja ehkä syy on minun ,sillä itse halusin näin
säästääkseni itseni suuremmalta pettymykseltä. Olet varattu nainen !
Et edes uskaltanut tunnustaa tunteitasi ja minun piti lukea ne rivien välistä.
Ehkä mielestäsi olen raukka kun pakenin ja katkaisin kaiken välillämme
mutta en halua rikkoa kenenkään perhettä vaikka se ei onnellinen olisikaan
enkä halua vahingoittaa itseäni ja sydäntäni enempää.
Minä luovuin sinusta ja olen onneton ,tiedän että sinäkin olet!
Toivon,että lopettaisit kulissi elämäsi!
Minä lähdin jutusta ulos,en kestänyt katsella enempää!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tuosta ei kukaan kyllä itseään tunnista. Laita jotain tuntomerkkejä tai selvennystä, kiitos!
Tuskin olet hän,sillä ei hän lue varmaankaan tuota aloitustani ja kyllä hän itsensä siittä tunnistaisi!
Koska tämä tapahtui?
https://www.youtube.com/watch?v=A4JecxvnG8A&feature=youtube_gdata_player
Vaikka ihastuisin varattuun,mutta päästin menemään jo hänet.Ei sitä voi kaikkea saada.Jos hän ei tunnusta tunteita niin päästä hänet menemään.Mikäli odotat kauemmin hänen vuoksi niin ei se auta kuin jatkaa elämää.Ehkä varattu hetero tai bi,mutta on muutakin pelättävä esimerkiksi ei uskaltaisi kumppanin vuoksi tai epävarmuuden takia.En minäkään haluaisi rikkoa perhettä,että jos olisi toinen asiaa.Riippuu toisesta sitä kun halusi tai ei.Mielummin vielä kaverina/ystävänä vaikka ei onnistuisi muutakin.Joskus vaikea ja helppoa,että päästä menemään tai ei.Heterot naiset voivat myös testata oma viehätysvoimaa joka teki minulle ollut.En tiedä kenelle tämä menee tarkoitat..
Rakastuit naiseen, joka on varattu ja jolla ei ole aikomusta päättää suhdettaan. Se on raskasta, mutta se on myös pakko hyväksyä. Sekin tulee käsiteltyä ja siitäkin voi toipua vain ajan kanssa. Toisen elämästä pois lähteminen on ihan hyvä idea, jos siihen on mahdollisuus. Etäisyys hoitaa.
Kaikki eivät tule kaapista... Minkä sille voi? Hyväksyä, päästää irti, jatkaa matkaa...
Juuri niin teen parhaillaan,jatkan matkaa!
Ja jos tulee, mitä sitten? Onko väärin jatkaa kuitenkin entisensä kanssa, vaikka ei kaapissa eläisikään?
Jokainen tavallaan.
Samahan se on jos heterosuhteessa rakastuu toiseen, mutta halua rikkoa/lähteä vanhasta kyllin hyvästä suhteesta.
Sama jos heteronainen hakee heterosuhteensa ulkopuolelta seuraa ja pientä jännitystä elämäänsä jos on kyllästynyt omaan mieheensä samalla tavoin kuin naisimissa oleva ukkomies hakee (seksi)seuraa avioliiton ulkopuolelta tarkoituksenaan jatkaa avioliittoa ja tarkoituksena salata pettäminen omalta puolisolta.
Pohjautuen omaan kokemukseeni sanoisin että olit ehkä hieman liian hyökkäävä.
En tiedä oliko teidän jutussanne asia näin. Omassani oli.
Itse olin tavatessamme ja olen edelleen varattu.
Ihastuin tähän naiseen korviani myöten ja halusin olla hänelle se jota hän halusi minun olevan. Luulin tehneeni hänelle selväksi mikä tilanteeni on, pitkästä suhteesta ei ihan noin vain lähdetä. Enkä halunnut sitä paitsi lyödä asiaa lukkoon, olin liian pelokas ja epävarma. Lyödä lukkoon siinä mielessä että tiesin että jos annan sen tapahtua, olen hänen kanssaan loppuelämäni. En vain ollut varma onko se sitä mitä itse elämältäni haluan vai yritänkö vain miellyttää häntä. En voinut alkaa suhteeseen ihmisen kanssa vain rikkoakseni hänen sydämensä myöhemmin.
Hän oli sinnikäs ja erittäin huomioiva, hukutti minut lahjoihin ja pitkävartisiin punaisiin ruusuihin (jotka maksoivat varmaan miljoonia..) ..hän kirjoitti minulle aina pitkiä ihania kirjeitä mistä kaikesta hän haaveilee meidän kahden tulevaisuudessa. Sellaista ihanaa romanttista fantasiaa josta jokainen unelmoi,
Kaikki tuo huomio ja kiinnostus oli tottakai imartelevaa, ja jos olisin sekä sadisti että masokisti, olisin varmaan heittäytynyt siihen vielä syvemmälle mukaan ja antanut itsekin samanlaisia lupauksia kuin hän.
Mutta jonkin ajan kuluttua huomasin, että hän puhui aina vain siitä mitä hän itse haluaa ja mistä hän haaveilee ; minun järkeilyni tai se, mitä minä haluan eivät painaneet kamalasti vaakakupissa hänen tehdessään suunnitelmia.
Luultavasti kaiken takana oli lähinnä hänen suunnaton rakkaudentarpeensa, hän halusi vain jonkun jota rakastaa. Sillä ei luultavasti ollut edes paljoa merkitystä olinko se minä vai joku muu.
Hän oli hirveän epävarma minusta (syystäkin tosin) ja yritti jatkuvasti käyttää minusta onkimiaan tietoja minua vastaan, aidon narsistin tavoin. Hän analysoi käytöstäni pikkutarkasti jatkuvasti. Tuollainen voi tuntua imartelevalta, että joku on noin kiinnostunut minusta ja tekemisistäni, mutta siinä vaiheessa kun kontrollointi ja omien arkipäiväisten tekemisten kritisointi alkaa, alkaa tarkkailtavan ahdistuskin melko pian.
En tiedä onko kyse samasta kaikkien naisten kohdalla (minulla oli ennen häntä kokemusta lähinnä miehistä) , tapailtaessa tai seurusteltaessa, mutta hän oli minulle aivan liian tunteellinen, melodramaattinen ja voimakas. Kuin jonkinlainen pyörremyrsky =
kyydissä olisi varmaan kivaa mutta lopputulema voi olla ihan mikä vain.
Päätin vapauttaa itseni. Kokemamme positiiviset asiat ja tunteet eivät olleet enää negatiivisten arvoisia. Tein tyhmästi ja lopetin kaiken yhteydenpidon kuin seinään, mutta en yksinkertaisesti kyennyt muuhun. En voinut asiaa puhumalla parantaa. MInulla ei ollut hänelle enää mitään sanottavaa.
Sellaista elämä on, ehkä jatkossa olen vähän varovaisempi tuollaisissa asioissa ja tottakai setvin tilanteen nykyisen suhteeni kanssa (joka on kuitenkin tästä irrallinen asia) .. Minun täytyy selvittää itselleni mitä haluan, että voin olla rakastava ja tasapainoinen kumppani toiselle.
Kiitos hienosta kirjoituksestasi,vaikka en siittä itseäni löytänytkään!
On olemassa asioita joita kunnioitan toisten liitossa. Periaatteen vuoksi en halua
sotkeutua kenenkään perhe-elämään!
Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin ottaa suunta eteenpäin.
Elämä on...