Rullapurjeen skuuttien irrotus

Enkö vain osaa?

Selittäkääs viisaammat yksi juttu.

Miksi pitäisi irrottaa rullapurjeen skuutit purjeen skuuttikulmasta satamassa?

Tapa tuntuu olevan yleinen uusissa veneissä ja erityisesti Ruotsissa on tullut nähtyä paljon tuollaista.

Yhden syyn keksi itsekin: rullapurjeen päälle vedettävä suojapussi. Eli sitä ei oikein järkevästi saisi paikoilleen skuuttien kanssa.

Mutta, mutta...

Hyvin paljon on tullut nähtyä veneitä, joissa tuota suojapussia ei ole, mutta silti skuutit ovat irti. On nähty myös useampi kuin yksi vene, jossa skuutit ovat olleet irti vesillä.

Vaimon teoria on, että skuuttien kiinnittäminen on purjehduskoulun harjoitus, ja siksi se kouluveneissä otetaan satamaan tullessa irti. Ja sitten kun kurssit on käyty, sama tapa on "jäänyt päälle" omassa veneessä.

Mitä arvelette?

73

1994

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Fintern 35

      Rulla jumiutuu, jos skuutiit tuulessa nykii paikat jumiin 2 viikossa.

      • Enkö vain osaa?

        Mikä kohta rullasta jumiutuu, ja mistä nyintävoima syntyy purjeen ollessa rullalla?

        Purjehtiessa koko systeemiin kohdistuvat voimat ovat kuitenkin varmaan satakertaiset verrattuna mihinkään rullasta tai skuuteista tuleviin voimiin satamassa.

        Vai?


    • Joakim_

      Onhan poisotolle monia syitä. Se on sitten jokaisen oma asia miten tärkeänä noita pitää. Itse yleensä otan skuutit pois, jos olemme satamassa useita päiviä.

      Syitä:
      -Skuutit ovat tiellä kävellessä kannella
      -Skuutit likaantuvat ja saavat turhaa UV:tä
      -Aika usein näkee osin tai jopa kokonaan auki rullaantuneita purjeita, jolloin kiinni oleva skuutti aiheuttaa lisäongelmia

      • Fallit kans?

        Taitavat olla skuuttien poistajat samaa jengiä, joka jättää ison fallin kiinni satamassa, ja siinä se sitten iloisesti yöllä paukuttaa. Yritin kerran ystävällisesti kehottaa naapuriveneilijää laittamaan ison fallin puomin päähän, ja sain vastaukseksi melkoisen kiroiluryöpyn "ota vi..u selvää, ennen kuin tulet neuvomaan, ei falleja kuulu irrotella, sa....a!"


      • Hiljaiseksi
        Fallit kans? kirjoitti:

        Taitavat olla skuuttien poistajat samaa jengiä, joka jättää ison fallin kiinni satamassa, ja siinä se sitten iloisesti yöllä paukuttaa. Yritin kerran ystävällisesti kehottaa naapuriveneilijää laittamaan ison fallin puomin päähän, ja sain vastaukseksi melkoisen kiroiluryöpyn "ota vi..u selvää, ennen kuin tulet neuvomaan, ei falleja kuulu irrotella, sa....a!"

        Totta. Takilan hiljentäminen satamassa tuntuu olevan yllättävän monelle tosi haastava juttu, vaikka se ei tosiaankaan mitään suurta lahjakkuutta vaadi. Ja eikö se olisi hiljainen takila itsellekin mukavampi? Samaa sarjaa kuin ilkeästi naksuttavat lämppärit, jotka kyllä pystyy pienellä miettimisellä asentamaan niin, ettei naksutus kuulu sisätiloihin.


      • FF 27 Charlotta
        Fallit kans? kirjoitti:

        Taitavat olla skuuttien poistajat samaa jengiä, joka jättää ison fallin kiinni satamassa, ja siinä se sitten iloisesti yöllä paukuttaa. Yritin kerran ystävällisesti kehottaa naapuriveneilijää laittamaan ison fallin puomin päähän, ja sain vastaukseksi melkoisen kiroiluryöpyn "ota vi..u selvää, ennen kuin tulet neuvomaan, ei falleja kuulu irrotella, sa....a!"

        Satamassa tuo on hiljentäminen on kohtuullisen helppoa. Ison nostin puomin päähän ja muut saalinkien kautta kiertäen, mutta miten hiljennätte kryssillä spinnun nostimen ja ylägaijan? Mastovalossa saisi olla jotkut urat, mihin ne voisi pingottaa väpättämästä.


      • Babystaagiin
        FF 27 Charlotta kirjoitti:

        Satamassa tuo on hiljentäminen on kohtuullisen helppoa. Ison nostin puomin päähän ja muut saalinkien kautta kiertäen, mutta miten hiljennätte kryssillä spinnun nostimen ja ylägaijan? Mastovalossa saisi olla jotkut urat, mihin ne voisi pingottaa väpättämästä.

        Spinnun nostinta meillä ei ole, mutta ylägaijan laitan kiinni babystaagin alahelaan ja vedän tiukalle.


      • Joakim_
        Fallit kans? kirjoitti:

        Taitavat olla skuuttien poistajat samaa jengiä, joka jättää ison fallin kiinni satamassa, ja siinä se sitten iloisesti yöllä paukuttaa. Yritin kerran ystävällisesti kehottaa naapuriveneilijää laittamaan ison fallin puomin päähän, ja sain vastaukseksi melkoisen kiroiluryöpyn "ota vi..u selvää, ennen kuin tulet neuvomaan, ei falleja kuulu irrotella, sa....a!"

        Millä logiikalla ne, jotka irrottavat skuutit olisivat samaa jengiä kuin ne, jotka eivät irrota falleja? Eikös toisin päin olisi loogisempaa: ei viitsi irroittaa skuutteja = ei viitsi irroittaa falleja?


      • Joakim_
        FF 27 Charlotta kirjoitti:

        Satamassa tuo on hiljentäminen on kohtuullisen helppoa. Ison nostin puomin päähän ja muut saalinkien kautta kiertäen, mutta miten hiljennätte kryssillä spinnun nostimen ja ylägaijan? Mastovalossa saisi olla jotkut urat, mihin ne voisi pingottaa väpättämästä.

        Jos pelkkä kiristys ei riitä (on minulla aina riittänyt purjehtiessa), mikä estää laittamasta sitä spinnufallia saalingin kautta kiertäen tai vaikkapa ruffin katon kahvaan?


      • -Mika-
        FF 27 Charlotta kirjoitti:

        Satamassa tuo on hiljentäminen on kohtuullisen helppoa. Ison nostin puomin päähän ja muut saalinkien kautta kiertäen, mutta miten hiljennätte kryssillä spinnun nostimen ja ylägaijan? Mastovalossa saisi olla jotkut urat, mihin ne voisi pingottaa väpättämästä.

        En muuten irroita ison fallia purjeesta satamassakaan, mutta ei se silti pauku. Vedän vaan fallista noin metrin päähän mastosta silmukan ja laitan yhdellä hihnalla puomin ympäri.

        Spinnun falli on aina kun ei ole käytössä (niin kulussa kuin satamassakin) mantookissa kiinni. Samoin jennin falli, kun mulla ei ole rullaa. Ylägaijan napsautan kiinni alagaijaan, jonka ploki on kannessa jonkin verran maston etupuolella. Siinä on sekin etu, että keulagasti saa molemmat gaijat aina helposti puomiin kiinni niitä etukäteen löysäämättä.


      • FF 27 Charlotta
        Joakim_ kirjoitti:

        Jos pelkkä kiristys ei riitä (on minulla aina riittänyt purjehtiessa), mikä estää laittamasta sitä spinnufallia saalingin kautta kiertäen tai vaikkapa ruffin katon kahvaan?

        Ilmanvastus ja esteettömyys kannella.


      • Ymmyrkäisenä
        Babystaagiin kirjoitti:

        Spinnun nostinta meillä ei ole, mutta ylägaijan laitan kiinni babystaagin alahelaan ja vedän tiukalle.

        Ei spinnun nostinta, mutta spinnupuomin nostin on?
        Ymmärsinkö jotain väärin?


      • 6+9
        Ymmyrkäisenä kirjoitti:

        Ei spinnun nostinta, mutta spinnupuomin nostin on?
        Ymmärsinkö jotain väärin?

        Kait sen spinnun saa ylös genuan fallillakin, etenkin jos pelataan ilman rullalaitetta?


      • oliko vitsi??
        6+9 kirjoitti:

        Kait sen spinnun saa ylös genuan fallillakin, etenkin jos pelataan ilman rullalaitetta?

        Meinaatko 6 9, että oikeasti purjehdit spinnulla, jonka nostat genuafallilla? Ja suosittelet samaa muillekin?

        Genuafallin ploki on yleensä etustaagin alapuolella. Spinnufallin ploki on etustaagin yläpuolella.
        Miten pitkään olet pystynyt ajamaan spinnullasi ennenkuin genuafallisi on hankautunut etustaagiin ja katkennut?


      • Ei genoan fallilla
        oliko vitsi?? kirjoitti:

        Meinaatko 6 9, että oikeasti purjehdit spinnulla, jonka nostat genuafallilla? Ja suosittelet samaa muillekin?

        Genuafallin ploki on yleensä etustaagin alapuolella. Spinnufallin ploki on etustaagin yläpuolella.
        Miten pitkään olet pystynyt ajamaan spinnullasi ennenkuin genuafallisi on hankautunut etustaagiin ja katkennut?

        Näin on. Ja ainakin omassa veneessäni spinnun nostin vielä tulee maston läpiviennin alla olevan reräsrenkaan läpi, joka ottaa sivuttaisvoimat pois. Muuten nostin hankaisi maston aukon reunaan ja menisi poikki. Genoan fallissa rengasta ei tarvita, kun veto on aina suoraan keulastaagin suuntaan. Eli ei missään tapauksessa kannata nostaa spinnua genoan nostimella.


      • ei ole osatakila
        oliko vitsi?? kirjoitti:

        Meinaatko 6 9, että oikeasti purjehdit spinnulla, jonka nostat genuafallilla? Ja suosittelet samaa muillekin?

        Genuafallin ploki on yleensä etustaagin alapuolella. Spinnufallin ploki on etustaagin yläpuolella.
        Miten pitkään olet pystynyt ajamaan spinnullasi ennenkuin genuafallisi on hankautunut etustaagiin ja katkennut?

        > Genuafallin ploki on yleensä etustaagin alapuolella. Spinnufallin ploki on etustaagin yläpuolella.

        Etkö ole koskaan nähnyt mastonhuippurikiä ?
        Staagi tulee toppiin ja fallit sen vierestä kahta puolta.
        Niiden yläpuolella ei mastoa ole, joten sinne ei voi mitään mastoon kiinnittääkään. Antennit ja tuulimittarit taas ei fallien kiinnityksiä kestäisi ...


      • toppihela
        ei ole osatakila kirjoitti:

        > Genuafallin ploki on yleensä etustaagin alapuolella. Spinnufallin ploki on etustaagin yläpuolella.

        Etkö ole koskaan nähnyt mastonhuippurikiä ?
        Staagi tulee toppiin ja fallit sen vierestä kahta puolta.
        Niiden yläpuolella ei mastoa ole, joten sinne ei voi mitään mastoon kiinnittääkään. Antennit ja tuulimittarit taas ei fallien kiinnityksiä kestäisi ...

        Älähän puhu pötyä. Toppirikejä on nähty tusinoittain ja joka ikisessä spinnufallit lähtevät etustaagin yläpuolelta. Ja niinhän on paako olla, koska spinnu on aina etustaagin ulkopuolella.Vaikkei masto varsinaisesti jatku etustaagin yläpuolelle, siellä on vielä maston toppihela.


    • Joonasch

      Helpompi teutaroida yöllä flänässä takaisin veneeseen kun ei oo köydet tiellä.

      • Enkö vain osaa?

        Tämä tuntuu ihan järkevältä syyltä, itse asiassa.

        Vielä yksi juttu tuosta skuuttien poustamisesta: miten se rulla pysyy ilman skuutteja rullalla? Ilmeinen vastaus olisi, että pannaan joku hihna tms. skuuttikulmasta ja sidotaan sillä. Vaan kun meilläkin tuo genoan skuuttikulma on reilusti kahden metrin korkeudessa, niin onpahan homma! Olen kokeillut, kun on pitänyt esim. rullausköyden pituutta säätää.

        Miten se purje muuten rullautuu auki, varsinkin kun rullaa kiinni niin, että myös skuutit menevät pari kierrosta purjeen ympäri?


      • 8 + 8
        Enkö vain osaa? kirjoitti:

        Tämä tuntuu ihan järkevältä syyltä, itse asiassa.

        Vielä yksi juttu tuosta skuuttien poustamisesta: miten se rulla pysyy ilman skuutteja rullalla? Ilmeinen vastaus olisi, että pannaan joku hihna tms. skuuttikulmasta ja sidotaan sillä. Vaan kun meilläkin tuo genoan skuuttikulma on reilusti kahden metrin korkeudessa, niin onpahan homma! Olen kokeillut, kun on pitänyt esim. rullausköyden pituutta säätää.

        Miten se purje muuten rullautuu auki, varsinkin kun rullaa kiinni niin, että myös skuutit menevät pari kierrosta purjeen ympäri?

        > miten se rulla pysyy ilman skuutteja rullalla? Ilmeinen vastaus olisi, että pannaan joku hihna tms. skuuttikulmasta ja sidotaan sillä. Vaan kun meilläkin tuo genoan skuuttikulma on reilusti kahden metrin korkeudessa, niin onpahan homma!

        Ei täällä kukaan osaa järkeviin kysymyksiin vastata, täällä saa kysellä vaan tyhmiä.


      • gh34

        Riippuu veneestä onko skuutit satamassa/koneajossa tiellä vai apuna ikäänkuin kaiteena. Ennen kuin pääsee keulasta vanttien kohdalle, voi pidellä kiinni skuutista. Mantookit kun ovat niin matalalla ettei niistä aikuiselle paljoa tukea ole.

        Kahva rullan ympärillä on ilmeisen pomminvarma tapa pitää rulla kasassa oli skuutit kiinni tai ei. Samalla saa kaupanpäälle turvavarusteen.

        Mutta eipä ole itsellä tullut mieleen käydä skuutteja irroittelemaan. Nopea vesillelähtö ja rantautuminen ovat tärkeitä tekijöitä siinä, että tulee lähdettyä pienillekin iltapurjehduksille.


    • emmätiiä...

      Olisikohan niin moni tullut harrastuksen pariin purjehduskoulujen kautta, että siitä voisi jäädä jokin yleisenä pidettävä tapa. Toisaalta itse en juurikaan ole nähnyt rullapurjeista skuuteja irrotettavan. Peitteen vetäminen purjeen päälle on tietysti hyvä syy skuutien poistamiseen. Toinen mieleen tuleva on se, että skuutit olisivat kannella kulun tiellä. Poistaisiko joku ne myös nokeentumisen takia?

      Muissa kuin rullapurjeissa irrottaminen on tietenkin luonnollista. Kaikkia purjeita käytetään samoilla skuuteilla.

      • Vain kotisatamassa.

        Itse en irroita skuuttiköysiä kuin kotisatamassa. Silloin laitan tuon jennin suojan paikoilleen. Vierasatamissa saavat skuuttiköydet olla paikoillaan.


    • 3+20

      Ei ole mitään syytä irroittaa. Rullapurjeen peitteenkin voi vetää päälle kun kieputtaa ensin muutaman kierroksen skuuttia purjeen ympäri ja omassa keulastaagin kiinnityshelassa on jostain syystä reivikoukun näköiset metallikoukut molemmin puolin, skuutit vain niiden kautta ja kireälle. Sen jälkeen spinnufallilla peite päälle ja tärkeää on tiukata se kunnolla.

      • 3+20

        Muuten, vesillä ollessa jos skuutit on vedetty em. tavalla keulastaagin kiinnityshelan kautta, niin näyttää kuin ne olisi irroitettu, ainakin kauempaa katsellen.


      • Kummat koukut

        Mitkä nuo reivikoukun näköiset koukut joidenkin etustaagien alapäässä muuten ovat?


      • Reckman
        Kummat koukut kirjoitti:

        Mitkä nuo reivikoukun näköiset koukut joidenkin etustaagien alapäässä muuten ovat?

        Koukut ovat ajalta ennen rullapurjetta. Purjeen alapää siis koukkuun ja muuten pujotus foiliin tai hakasilla kiinni förstaagiin. Joskus on sitten hankittu rullapurje jolloin kuokut ovat jääneet virattomaksi. Tosin edelleen voi käyttää tavallista purjetta , irroittamalla foilin ohjuri ja pujottamalla taas purje foiliin. Tällöin ei sitten enää voi kaan rullata sitä purjetta.


      • 19+19
        Reckman kirjoitti:

        Koukut ovat ajalta ennen rullapurjetta. Purjeen alapää siis koukkuun ja muuten pujotus foiliin tai hakasilla kiinni förstaagiin. Joskus on sitten hankittu rullapurje jolloin kuokut ovat jääneet virattomaksi. Tosin edelleen voi käyttää tavallista purjetta , irroittamalla foilin ohjuri ja pujottamalla taas purje foiliin. Tällöin ei sitten enää voi kaan rullata sitä purjetta.

        Uskottavan kuuloinen selitys, mutta omassani on nuo koukut, vaikka rullapurje on kuulunut siihen vakiona jo alunperin. Vai olisi veistämöllä vain haluttu antaa mahdollisuus poistaa rulla, jos niin haluaa? Tai vain käytetty jotain vakiohelaa ja siten vähän säästetty?


      • pari syytä
        19+19 kirjoitti:

        Uskottavan kuuloinen selitys, mutta omassani on nuo koukut, vaikka rullapurje on kuulunut siihen vakiona jo alunperin. Vai olisi veistämöllä vain haluttu antaa mahdollisuus poistaa rulla, jos niin haluaa? Tai vain käytetty jotain vakiohelaa ja siten vähän säästetty?

        Vaikka rulla on vakio, joku saattaisi silti tilata veneen ilman rullaa. Ja kilpailevat voivat poistaa rullan kilpailun ajaksi. Joka tapauksessa ne koukut antavat hiukan lisää mahdollisuuksia poikkeustilanteisiinkin.


      • rulla pois kisoihin
        pari syytä kirjoitti:

        Vaikka rulla on vakio, joku saattaisi silti tilata veneen ilman rullaa. Ja kilpailevat voivat poistaa rullan kilpailun ajaksi. Joka tapauksessa ne koukut antavat hiukan lisää mahdollisuuksia poikkeustilanteisiinkin.

        Just näin. Meillä kisapurje, ykkösgenua, on kannen myötäinen. Kiinnitetään siihen koukkuun. Rulla otetaan aina pois kisojen ajaksi. Rulla rullapurje on perhekäyttöön.


      • koukku- helassa
        19+19 kirjoitti:

        Uskottavan kuuloinen selitys, mutta omassani on nuo koukut, vaikka rullapurje on kuulunut siihen vakiona jo alunperin. Vai olisi veistämöllä vain haluttu antaa mahdollisuus poistaa rulla, jos niin haluaa? Tai vain käytetty jotain vakiohelaa ja siten vähän säästetty?

        "Uskottavan kuuloinen selitys, mutta omassani on nuo koukut, vaikka rullapurje on kuulunut siihen vakiona jo alunperin. Vai olisi veistämöllä vain haluttu antaa mahdollisuus poistaa rulla, jos niin haluaa? Tai vain käytetty jotain vakiohelaa ja siten vähän säästetty?"

        Voi herranlettas sentään. Onko tää enää totta mitä täällä kysellään. Oiskohan hei noin, että on mahdollisuus myös vielä siihen että ei halutakkaan rullaa. Olisko järkevämpää mielestäsi, että ois tehty hela ilman koukkuja ja rullasta luopuessa tulisi myös hela vaihtaa..


      • 2+18
        koukku- helassa kirjoitti:

        "Uskottavan kuuloinen selitys, mutta omassani on nuo koukut, vaikka rullapurje on kuulunut siihen vakiona jo alunperin. Vai olisi veistämöllä vain haluttu antaa mahdollisuus poistaa rulla, jos niin haluaa? Tai vain käytetty jotain vakiohelaa ja siten vähän säästetty?"

        Voi herranlettas sentään. Onko tää enää totta mitä täällä kysellään. Oiskohan hei noin, että on mahdollisuus myös vielä siihen että ei halutakkaan rullaa. Olisko järkevämpää mielestäsi, että ois tehty hela ilman koukkuja ja rullasta luopuessa tulisi myös hela vaihtaa..

        Oikeastaan kuulostaa vähän epätodennäköiseltä tuo tilanne, että venettä, jota myydään vakiona rullapurjeen kanssa, haluaisi ostaa kukaan sellainen, joka ei haluaisi rullaa? Meinaan, että yleensä ne "antirullapurjeilijat" jotenkin suuntautuu toisentyyppisiin veneisiin.


      • Joakim_
        2+18 kirjoitti:

        Oikeastaan kuulostaa vähän epätodennäköiseltä tuo tilanne, että venettä, jota myydään vakiona rullapurjeen kanssa, haluaisi ostaa kukaan sellainen, joka ei haluaisi rullaa? Meinaan, että yleensä ne "antirullapurjeilijat" jotenkin suuntautuu toisentyyppisiin veneisiin.

        Tosiaan voi herranjestas sentään! Tiedän Suomessa varmasti toistasataa venettä, joissa on rulla ja joissa käytetään myös purjeita ilman rullaa. Kaikki rullathan on suunniteltu purettavaksi, jolloin voi käyttää pelkkää foilia. Omassa veneessänikin on kaksi keulapurjetta rullattavia ja kolme ko. koukkuihin kiinnitettäviä. Rullalaite oli vakiovaruste.


    • 4+8

      itse otan rullagenoan skuutit pois kun poistun pitemmäksi ajaksi veneeltä. Kun skuutit ovat sisällä eivät haalistu, haperru tai likaannu.

      • 222,mm

        Suomessa ei skuutit haperru eikä haalistu vaikka olisivat paikallaan 50 vuotta. Aurinko paistaa jonkun päivän vuodessa. Tropiikissa vois ajatella mut Suomesa naurettavaa pelleilyä. Jopa purjeen peittely on aika turha hommaa.
        Käypä joskus esim Karibialla.


      • älkää vain uskoko
        222,mm kirjoitti:

        Suomessa ei skuutit haperru eikä haalistu vaikka olisivat paikallaan 50 vuotta. Aurinko paistaa jonkun päivän vuodessa. Tropiikissa vois ajatella mut Suomesa naurettavaa pelleilyä. Jopa purjeen peittely on aika turha hommaa.
        Käypä joskus esim Karibialla.

        Käypä ite ensin vaikka lähimmässä purjeneulomossa. Se on paljon Karibiaa lähempänä ja siellä on varmasti koska vain esittää korjattavaksi tullut uv:n rapistama purje. 50 v auringossa säilytetty köysi kootaan harjalla ja kihvelillä. Tropiikissa suojaamaton purje hajoaa käsiin muutamassa kuukaudessa. Täällä rullapurjeen uv-suoja kestää muutaman vuoden, kunnes se on vaihtokunnossa.


      • 222,mm kirjoitti:

        Suomessa ei skuutit haperru eikä haalistu vaikka olisivat paikallaan 50 vuotta. Aurinko paistaa jonkun päivän vuodessa. Tropiikissa vois ajatella mut Suomesa naurettavaa pelleilyä. Jopa purjeen peittely on aika turha hommaa.
        Käypä joskus esim Karibialla.

        Käsittämätön harhaluulo. Polyesteri on pitkäikäinen ja hyvä materiaali käytettäväksi köysissä ja purjeissa, mutta ikääntyy melko nopeasti auringon valon UV-säteilyn johdosta. Tämä ikääntyminen tapahtuu yleensä retkipurressa huomattavasti nopeammin kuin köysien mekaaninen kuluminen. Tarkoittaa sitä, että köysi ja purje menee tyypillisesti vaihtoon UV-ikääntymisen takia, ei sen takia, että olisi käyttämällä kulutettu loppuun. Kilpaveneissä tai muuten kovassa käytössä eri juttu, kulutus saattaa olla niin kova, että köysi tai purje käytetään puhki ennen kuin UV säteilyn vaikutuksella on merkitystä.

        Matka/retkiveneilijän kannattaa ehdottomasti kiinnitttää huomiota veneen varusteiden aurinkosuojaukseen, erityisesti muovisten. Purjeet peittoon ja köydet mahdollisuuksien mukaan nekin varjoon, mittareihin kannet päälle jne.


      • UV:n tuhoja
        spkoo kirjoitti:

        Käsittämätön harhaluulo. Polyesteri on pitkäikäinen ja hyvä materiaali käytettäväksi köysissä ja purjeissa, mutta ikääntyy melko nopeasti auringon valon UV-säteilyn johdosta. Tämä ikääntyminen tapahtuu yleensä retkipurressa huomattavasti nopeammin kuin köysien mekaaninen kuluminen. Tarkoittaa sitä, että köysi ja purje menee tyypillisesti vaihtoon UV-ikääntymisen takia, ei sen takia, että olisi käyttämällä kulutettu loppuun. Kilpaveneissä tai muuten kovassa käytössä eri juttu, kulutus saattaa olla niin kova, että köysi tai purje käytetään puhki ennen kuin UV säteilyn vaikutuksella on merkitystä.

        Matka/retkiveneilijän kannattaa ehdottomasti kiinnitttää huomiota veneen varusteiden aurinkosuojaukseen, erityisesti muovisten. Purjeet peittoon ja köydet mahdollisuuksien mukaan nekin varjoon, mittareihin kannet päälle jne.

        Hyvä muistutus spkoo:lta! Lisätään tähän vielä sekin, että UV aiheuttaa myös gelcoatin liituuntumista. Sitä ei vahaaminenkaan estä. Jos käytetyn veneen ostaa vaikkapa Välimereltä, siinä on todennäköisesti enemmän UV-säteilyn aiheuttamia vaurioita kuin pohjoisemmilla latitudeilla syntyy saman ikäiseen veneeseen.
        Koska gelcoatin tummat sävyt ovat herkempiä, uudet jenkkeihin menneet tummasävyiset Swanit maalattiin Naurorilla jo valmistusvaiheessa. Maalattu pinta ei haalistunut yhtä nopeasti kuin polyesteri-gelcoat.

        Skuuttien irrottaminen pitkien seisokkien ajaksi ei ole turhamaisuutta edes Suomessa!

        On muuten hyvä tarkistaa pelastusrenkaiden kunto. Nekin, varsinkin naru lenkit, haurastuvat muutamassa vuodessa eivätkä välttämättä enää kestä tositilanteessa. Ei kestä vanha Ankaroliinakaan. Sen vetolujuuden on todettu heikentyvän UV-säteilyn takia n. 15%/vuosi.
        Pitkille purjehduksille trooppisille vesille monet ompelevat kangassuojat paitsi jollalle myös pelastusrenkaille ja köysikelalle.


      • Joakim_
        UV:n tuhoja kirjoitti:

        Hyvä muistutus spkoo:lta! Lisätään tähän vielä sekin, että UV aiheuttaa myös gelcoatin liituuntumista. Sitä ei vahaaminenkaan estä. Jos käytetyn veneen ostaa vaikkapa Välimereltä, siinä on todennäköisesti enemmän UV-säteilyn aiheuttamia vaurioita kuin pohjoisemmilla latitudeilla syntyy saman ikäiseen veneeseen.
        Koska gelcoatin tummat sävyt ovat herkempiä, uudet jenkkeihin menneet tummasävyiset Swanit maalattiin Naurorilla jo valmistusvaiheessa. Maalattu pinta ei haalistunut yhtä nopeasti kuin polyesteri-gelcoat.

        Skuuttien irrottaminen pitkien seisokkien ajaksi ei ole turhamaisuutta edes Suomessa!

        On muuten hyvä tarkistaa pelastusrenkaiden kunto. Nekin, varsinkin naru lenkit, haurastuvat muutamassa vuodessa eivätkä välttämättä enää kestä tositilanteessa. Ei kestä vanha Ankaroliinakaan. Sen vetolujuuden on todettu heikentyvän UV-säteilyn takia n. 15%/vuosi.
        Pitkille purjehduksille trooppisille vesille monet ompelevat kangassuojat paitsi jollalle myös pelastusrenkaille ja köysikelalle.

        Mulla meni pelastusrenkaan valon naru (valon mukana tullut) aivan haperoksi alle kahdessa vuodessa Suomessa. Ei kestänyt edes valon painoa enää. Tuskin oli polyesteriä tosin.


      • 12+8
        UV:n tuhoja kirjoitti:

        Hyvä muistutus spkoo:lta! Lisätään tähän vielä sekin, että UV aiheuttaa myös gelcoatin liituuntumista. Sitä ei vahaaminenkaan estä. Jos käytetyn veneen ostaa vaikkapa Välimereltä, siinä on todennäköisesti enemmän UV-säteilyn aiheuttamia vaurioita kuin pohjoisemmilla latitudeilla syntyy saman ikäiseen veneeseen.
        Koska gelcoatin tummat sävyt ovat herkempiä, uudet jenkkeihin menneet tummasävyiset Swanit maalattiin Naurorilla jo valmistusvaiheessa. Maalattu pinta ei haalistunut yhtä nopeasti kuin polyesteri-gelcoat.

        Skuuttien irrottaminen pitkien seisokkien ajaksi ei ole turhamaisuutta edes Suomessa!

        On muuten hyvä tarkistaa pelastusrenkaiden kunto. Nekin, varsinkin naru lenkit, haurastuvat muutamassa vuodessa eivätkä välttämättä enää kestä tositilanteessa. Ei kestä vanha Ankaroliinakaan. Sen vetolujuuden on todettu heikentyvän UV-säteilyn takia n. 15%/vuosi.
        Pitkille purjehduksille trooppisille vesille monet ompelevat kangassuojat paitsi jollalle myös pelastusrenkaille ja köysikelalle.

        He pelastusrenkaan lenkit on perssiistä! Maritimin älykalliin, 47 euroa :-o hevosenkengän ympärysköyden kiinnityslenkit hapertuivat kahdessa vuodessa. On se sitten somaa kun jeesusteipillä runttailee kirkkaankeltaista rinkulaa kasaan. :(

        Genuan skuutit ei ole hajoneet juurikaan auringon vuoksi, ei myöskään ison skuutti, eikä spinnunfalli tai ylä- ja alagaijat. Annan niiden kaikkien olla paikallaan, vaikka spinnuskuutit sekä barberit kyllä kerään pois silloin kun ei tarvita.

        Ja jos köysi alkaa hajota, yleensä hankauskohdista vaikka muu köysi on ok, niin sitten ostetaan uusi. Kymmenkunta vuotta hyvin kuitenkin kestää köysi kuin köysi, joten melkoista hifistelyä ja näpräystä jos on niin pihi että haluaa jatkaa köyden ikää kauas oman oletetun elinikänsä ulkopuolelle. No, silti pihi olen minäkin, köyden näes voi kääntää ja tuon homman teen kelien lämmettyä spinnun fallille, muutama vuosi käyttöikää tulee heti lisää.


      • Antaa olla paikallaan
        UV:n tuhoja kirjoitti:

        Hyvä muistutus spkoo:lta! Lisätään tähän vielä sekin, että UV aiheuttaa myös gelcoatin liituuntumista. Sitä ei vahaaminenkaan estä. Jos käytetyn veneen ostaa vaikkapa Välimereltä, siinä on todennäköisesti enemmän UV-säteilyn aiheuttamia vaurioita kuin pohjoisemmilla latitudeilla syntyy saman ikäiseen veneeseen.
        Koska gelcoatin tummat sävyt ovat herkempiä, uudet jenkkeihin menneet tummasävyiset Swanit maalattiin Naurorilla jo valmistusvaiheessa. Maalattu pinta ei haalistunut yhtä nopeasti kuin polyesteri-gelcoat.

        Skuuttien irrottaminen pitkien seisokkien ajaksi ei ole turhamaisuutta edes Suomessa!

        On muuten hyvä tarkistaa pelastusrenkaiden kunto. Nekin, varsinkin naru lenkit, haurastuvat muutamassa vuodessa eivätkä välttämättä enää kestä tositilanteessa. Ei kestä vanha Ankaroliinakaan. Sen vetolujuuden on todettu heikentyvän UV-säteilyn takia n. 15%/vuosi.
        Pitkille purjehduksille trooppisille vesille monet ompelevat kangassuojat paitsi jollalle myös pelastusrenkaille ja köysikelalle.

        Entä ison skuutti, kikkitalja, hekkitalja, gaijat, nostimet, inhaulerit, cunningham, rullan köysi, reiviköydet, alaliikin säätököysi jne.. ? Keräättekö kaikki pois kun vene seisoo useamman päivän laiturissa? Jos noita muita ei ota pois, niin kyllä pelkkien genoan skuuttien suojaan ottaminen tunuu "tekopyhältä".


      • järkeily sallittu
        Antaa olla paikallaan kirjoitti:

        Entä ison skuutti, kikkitalja, hekkitalja, gaijat, nostimet, inhaulerit, cunningham, rullan köysi, reiviköydet, alaliikin säätököysi jne.. ? Keräättekö kaikki pois kun vene seisoo useamman päivän laiturissa? Jos noita muita ei ota pois, niin kyllä pelkkien genoan skuuttien suojaan ottaminen tunuu "tekopyhältä".

        Joo olen kerännyt kaikki köydet ja purjeet pois, kun olen jättänyt veneeni seisomaan pariksi kuukaudeksi tropiikissa. Täällä kotilaiturissa en viitsi ottaa skuutteja irti, vaikka ne kyllä likaantuvat ja nokeentuvat.
        UV-säteilyn tuho riippuu tietysti sen määrästä ja vaikutusajasta.


      • Astroloogi
        222,mm kirjoitti:

        Suomessa ei skuutit haperru eikä haalistu vaikka olisivat paikallaan 50 vuotta. Aurinko paistaa jonkun päivän vuodessa. Tropiikissa vois ajatella mut Suomesa naurettavaa pelleilyä. Jopa purjeen peittely on aika turha hommaa.
        Käypä joskus esim Karibialla.

        Suomessa aurinko paistaa vuodessa juuri yhtä kauan kuin päiväntasaajalla. Suomessa aurinlkoa on kesällä kauemmin kuon päiväntasaajalla.


      • Herra huu
        222,mm kirjoitti:

        Suomessa ei skuutit haperru eikä haalistu vaikka olisivat paikallaan 50 vuotta. Aurinko paistaa jonkun päivän vuodessa. Tropiikissa vois ajatella mut Suomesa naurettavaa pelleilyä. Jopa purjeen peittely on aika turha hommaa.
        Käypä joskus esim Karibialla.

        "Suomessa ei skuutit haperru eikä haalistu vaikka olisivat paikallaan 50 vuotta. Aurinko paistaa jonkun päivän vuodessa. Tropiikissa vois ajatella mut Suomesa naurettavaa pelleilyä. Jopa purjeen peittely on aika turha hommaa.
        Käypä joskus esim Karibialla."

        Eli siis veneessäsi on tällä hetkellä skuutit ja mahdolliset narufallit vuodelta 63??
        Olet ilmeisesti pitänyt niistä hyvää huolta. Ovatko purjeesi myös samaa vuosikertaa?? Vai vaihtanut aina uuteen veneeseen 10v välein niin ei tullut huomattua että kamoista tulee pitää huoli ja välillä myös päivittää...

        Se on mahtavaa kun otetaan noin voimakkaasti kantaa ja ei tajuta mitä puhutaan..


    • ei anneta

      Mulla ainakin genoan skuutit on metrihinnaltaan kalleimmat ja helpoimmat kerätä pois. Ovat samalla pois kannelta pyörimästä jalan alla. Kannella lojuessaan imevät myös paljon enemmän likaa kantta pitkin valuvasta vedestä. Samoista syistä kerään spinnuskuutit pois. Muut köydet sitten uusitaan useammin.

    • 18+12

      Siis ihan naurettavaa hopötystä että rullan skuutit pitää ottaa pois kun tulee satamaan. kun purje laitetaan uraan ja nostetaan ylös niin silloin ne tulevat siihen ja kun purje syksyllä otetaan alas niin ne lähtee purjeen mukana varastoon.

      Ei aurinko niitä haprista oleellisesti. Jos on rullassa alas vedettävä UV suoja niin ne skuutit voi myös vetää alakautta.

      Höpön löpöä taas tämäkin keskustelu. Huomaa että amatöörit ovat asialla.

      • Just niin

        Ääni tälle mielipiteelle. Tässä on seilattu yli 30 vuotta ja skuuttien uusimistarpeen syynä on aina tähän mennessä ollut kuluminen plokien, vinssien ja vinssinvapauttajien kohdissa.


      • turha vähätellä!

        Asiatietoakin toki löytyy. Tässä muutama poiminta UV-säteilystä:

        Elvström sails: “We take this challenge very seriously, and are constantly looking for ways to reduce the UV degradation of our sails”.

        North sails: “UV degradation is one of the most common causes of premature aging in sails.”

        UV-säteilyn vaikutus köysiin. Polypropyleeni kestää vähiten.
        http://en.wikipedia.org/wiki/UV_degradation
        UV-säitely ja eri purjemateriaalit:
        http://en.wikipedia.org/wiki/Sailcloth

        dyneeman väitetään sietävän uv-säteilyä paremmin
        http://www.boatropes.co.uk/Dyneema


      • 18+8

        No jaa amatöörit useinkin tunnistaa jyrkistä suvaitsemattomista mielipiteistä. Matkailu saattaa avartaa näkemään asioista myös muitakin puolia. Tuolla maailman merillä näkee montakin eri käytäntöä.

        Tuon alakautta vetämisen voi estää se että skuutit ovat juuri oikean pituiset purjehdukseen jolloin alakautta vedettynä pää ei enää yletä vinssille.

        Ihme keskustelu muutenkin. Joitain ei UV säteily huoleta ja ostavat mielellään muutaman vuoden välein uusia köysiä. Toiset taas pyrkivät välttämään UV säteilyä. Kaikki kunnia mielipide-eroille. Kaikkein parhaimmassa kunnossa vene säilyisi koko kannen peittävä muotopressun alla ja niitäkin näkee. Genoan skuuttien irroitus ja kiinnitys ei yli viittä minuuttia vie ja pimeässä kuivassa lokerossa säilytetty skuutti säilyy uudenveroisena. Suomen säälittävässä kesässä haalistuu vain hiukan mutta kyllä jo viidenkin kauden jälkeen ero uuteen on selvästi havaittavissa. Sisällä säilytetty skuutti on viiden vuoden päästä uuden veroinen, ulkona säilytetty on selvästi käytetyn näköinen.

        Muitakin köyden päitä voi laittaa kangaspusseihin suojaan auringolta ja vuosien kuluessa säilyvät selvästi parempana näin.


      • 18+8 kirjoitti:

        No jaa amatöörit useinkin tunnistaa jyrkistä suvaitsemattomista mielipiteistä. Matkailu saattaa avartaa näkemään asioista myös muitakin puolia. Tuolla maailman merillä näkee montakin eri käytäntöä.

        Tuon alakautta vetämisen voi estää se että skuutit ovat juuri oikean pituiset purjehdukseen jolloin alakautta vedettynä pää ei enää yletä vinssille.

        Ihme keskustelu muutenkin. Joitain ei UV säteily huoleta ja ostavat mielellään muutaman vuoden välein uusia köysiä. Toiset taas pyrkivät välttämään UV säteilyä. Kaikki kunnia mielipide-eroille. Kaikkein parhaimmassa kunnossa vene säilyisi koko kannen peittävä muotopressun alla ja niitäkin näkee. Genoan skuuttien irroitus ja kiinnitys ei yli viittä minuuttia vie ja pimeässä kuivassa lokerossa säilytetty skuutti säilyy uudenveroisena. Suomen säälittävässä kesässä haalistuu vain hiukan mutta kyllä jo viidenkin kauden jälkeen ero uuteen on selvästi havaittavissa. Sisällä säilytetty skuutti on viiden vuoden päästä uuden veroinen, ulkona säilytetty on selvästi käytetyn näköinen.

        Muitakin köyden päitä voi laittaa kangaspusseihin suojaan auringolta ja vuosien kuluessa säilyvät selvästi parempana näin.

        >> Joitain ei UV säteily huoleta ja ostavat mielellään muutaman vuoden välein uusia köysiä. Toiset taas pyrkivät välttämään UV säteilyä. Kaikki kunnia mielipide-eroille.


      • Hakro kirjoitti:

        >> Joitain ei UV säteily huoleta ja ostavat mielellään muutaman vuoden välein uusia köysiä. Toiset taas pyrkivät välttämään UV säteilyä. Kaikki kunnia mielipide-eroille.

        Anteeksi näppäilyvirheet. Piti olla "Myös purjeet ovat alkuperäiset."

        Haluaisin vielä korostaa, että "UV-säteily voi hapertaa _huonoja_ köysiä". Hyvät köydet kestävät.


      • Korjausta
        18+8 kirjoitti:

        No jaa amatöörit useinkin tunnistaa jyrkistä suvaitsemattomista mielipiteistä. Matkailu saattaa avartaa näkemään asioista myös muitakin puolia. Tuolla maailman merillä näkee montakin eri käytäntöä.

        Tuon alakautta vetämisen voi estää se että skuutit ovat juuri oikean pituiset purjehdukseen jolloin alakautta vedettynä pää ei enää yletä vinssille.

        Ihme keskustelu muutenkin. Joitain ei UV säteily huoleta ja ostavat mielellään muutaman vuoden välein uusia köysiä. Toiset taas pyrkivät välttämään UV säteilyä. Kaikki kunnia mielipide-eroille. Kaikkein parhaimmassa kunnossa vene säilyisi koko kannen peittävä muotopressun alla ja niitäkin näkee. Genoan skuuttien irroitus ja kiinnitys ei yli viittä minuuttia vie ja pimeässä kuivassa lokerossa säilytetty skuutti säilyy uudenveroisena. Suomen säälittävässä kesässä haalistuu vain hiukan mutta kyllä jo viidenkin kauden jälkeen ero uuteen on selvästi havaittavissa. Sisällä säilytetty skuutti on viiden vuoden päästä uuden veroinen, ulkona säilytetty on selvästi käytetyn näköinen.

        Muitakin köyden päitä voi laittaa kangaspusseihin suojaan auringolta ja vuosien kuluessa säilyvät selvästi parempana näin.

        Skuuttiköydet säilyvät uudenveroisina vain jos niitä ei käytä, mutta silloin niistä ei ole hyötyäkään.


      • Lisää tietoa
        turha vähätellä! kirjoitti:

        Asiatietoakin toki löytyy. Tässä muutama poiminta UV-säteilystä:

        Elvström sails: “We take this challenge very seriously, and are constantly looking for ways to reduce the UV degradation of our sails”.

        North sails: “UV degradation is one of the most common causes of premature aging in sails.”

        UV-säteilyn vaikutus köysiin. Polypropyleeni kestää vähiten.
        http://en.wikipedia.org/wiki/UV_degradation
        UV-säitely ja eri purjemateriaalit:
        http://en.wikipedia.org/wiki/Sailcloth

        dyneeman väitetään sietävän uv-säteilyä paremmin
        http://www.boatropes.co.uk/Dyneema

        Nailon, polyesteri, polyamidi, HMDPE (Spectra, Dyneema) ja Vectra sietävät uv-säteilyä hyvin. Sen sijaan luonnonkuidut, polypropyleeni ja aramidit huonosti. Uv-sietoa voi tietysti parantaa käyttämällä paremmin kestävää kuorta.

        Esim:
        http://www.cncphotoalbum.com/rope/


      • UV vs. Latitudi
        18+8 kirjoitti:

        No jaa amatöörit useinkin tunnistaa jyrkistä suvaitsemattomista mielipiteistä. Matkailu saattaa avartaa näkemään asioista myös muitakin puolia. Tuolla maailman merillä näkee montakin eri käytäntöä.

        Tuon alakautta vetämisen voi estää se että skuutit ovat juuri oikean pituiset purjehdukseen jolloin alakautta vedettynä pää ei enää yletä vinssille.

        Ihme keskustelu muutenkin. Joitain ei UV säteily huoleta ja ostavat mielellään muutaman vuoden välein uusia köysiä. Toiset taas pyrkivät välttämään UV säteilyä. Kaikki kunnia mielipide-eroille. Kaikkein parhaimmassa kunnossa vene säilyisi koko kannen peittävä muotopressun alla ja niitäkin näkee. Genoan skuuttien irroitus ja kiinnitys ei yli viittä minuuttia vie ja pimeässä kuivassa lokerossa säilytetty skuutti säilyy uudenveroisena. Suomen säälittävässä kesässä haalistuu vain hiukan mutta kyllä jo viidenkin kauden jälkeen ero uuteen on selvästi havaittavissa. Sisällä säilytetty skuutti on viiden vuoden päästä uuden veroinen, ulkona säilytetty on selvästi käytetyn näköinen.

        Muitakin köyden päitä voi laittaa kangaspusseihin suojaan auringolta ja vuosien kuluessa säilyvät selvästi parempana näin.

        Kukin tehköön miten parhaaksi näkee. Muistakaa kuitenkin, että Suomessa UV-altistus on hieman eri luokkaa kuin lähellä päiväntasaajaa. Tässä osviittaa:

        http://www.who.int/uv/intersunprogramme/activities/uv_index/en/index3.html

        UV-indeksi on lineaarinen, eli "integroimalla" taulukon arvoja purjehduskauden yli saa verailukelpoiset arvot. Esim. Pietarissa touko-syyskuu = 20, ja Singaporessa tammi-joulukuu = 138. Singaporessa säteilyannos on vuodessa siis lähes 7-kertainen. Eli jos köydet kestävät Singaporessa käyttökelpoisena UV:n puolesta edes pari vuotta, kestävät ne Suomessa n. 15 vuotta.


      • turhia yleistyksiä!
        Hakro kirjoitti:

        Anteeksi näppäilyvirheet. Piti olla "Myös purjeet ovat alkuperäiset."

        Haluaisin vielä korostaa, että "UV-säteily voi hapertaa _huonoja_ köysiä". Hyvät köydet kestävät.

        Hakro kertoi omat havaintonsa, joita ei mitenkään voi yleistää. Köysien ja purjeiden kestoikä riippuu siitä miten ja missä niitä käytetään.
        Omassa veneessäni skuutteja katkeili jo ensimmäisen Atlantin ylityksen aikana ja rullagenuan UV-suojus haperoitui runsaan vuoden kuluessa (uusin sen jo palonkierronpuolivälissä). Genua haurastui reikäiseksi jo 5 vuodessa, kun sillä oli purjehdittu 45.000 mpk. Isopurje kesti kauemmin.

        Omalla esimerkilläni kumoan Hakron yleistykset myös siitä, että UV-suojan kestoiäksi voisi arvioida vähintäin 15-20 vuotta. Väitän myös, että köysistön haurastumista ei ole helppo huomata. Katkeaminen voi tapahtua yllättäen. Esim. ankkuriliinan/köyden kohdalla se voi olla kohtalokasta.

        Itse en todellakaan ottaisi vanhoja skuuttejani kiinnitysköysiksi, vaikka ne ovat olleet käytössä pelkästään täällä kotoisilla latitudeilla. Skuutit eivät jousta eikä vanhojen rispaantuneiden skuuttien murtolujuudesta ole varmuutta. Kiinnitysköysien on oltava skuutteja tukevampaa ja materiaalin joustavampaa. Kiinnitysköydet kannattaaa uusia mieluummin kuin odottaa katkeamista ja vahinkoja - naurakoon Hakro ja muut, jos haluavat ;-)

        Purjeet ja köydet eivät kulu eivätkä haurastu, jos niitä ei käytetä eivätkä ne altistu UV-säteilylle.


      • Joakim_
        UV vs. Latitudi kirjoitti:

        Kukin tehköön miten parhaaksi näkee. Muistakaa kuitenkin, että Suomessa UV-altistus on hieman eri luokkaa kuin lähellä päiväntasaajaa. Tässä osviittaa:

        http://www.who.int/uv/intersunprogramme/activities/uv_index/en/index3.html

        UV-indeksi on lineaarinen, eli "integroimalla" taulukon arvoja purjehduskauden yli saa verailukelpoiset arvot. Esim. Pietarissa touko-syyskuu = 20, ja Singaporessa tammi-joulukuu = 138. Singaporessa säteilyannos on vuodessa siis lähes 7-kertainen. Eli jos köydet kestävät Singaporessa käyttökelpoisena UV:n puolesta edes pari vuotta, kestävät ne Suomessa n. 15 vuotta.

        Toisaalta purjehduskaudella UV-säteily täällä on lähes puolet Singaporesta. Purjeille määritellään UV-kestävyys 50% lujuuden menetyksellä. Dacronille se on 6 kuukautta ja monille hienommille 3. Tuo tuskin on määritetty Singaporessa, vaan todennäköisesti Jenkeissä tai Euroopassa.


      • Käyttämättömät
        UV vs. Latitudi kirjoitti:

        Kukin tehköön miten parhaaksi näkee. Muistakaa kuitenkin, että Suomessa UV-altistus on hieman eri luokkaa kuin lähellä päiväntasaajaa. Tässä osviittaa:

        http://www.who.int/uv/intersunprogramme/activities/uv_index/en/index3.html

        UV-indeksi on lineaarinen, eli "integroimalla" taulukon arvoja purjehduskauden yli saa verailukelpoiset arvot. Esim. Pietarissa touko-syyskuu = 20, ja Singaporessa tammi-joulukuu = 138. Singaporessa säteilyannos on vuodessa siis lähes 7-kertainen. Eli jos köydet kestävät Singaporessa käyttökelpoisena UV:n puolesta edes pari vuotta, kestävät ne Suomessa n. 15 vuotta.

        Näin on.

        Purjevene säilyy parhaassa kunnossa, kun sitä ei kuluteta purjehtimalla.

        Tähän se skuuttienkin poistaminen varmasti liittyy. Ja ne voi jättää pois vesilläkin, jos purjetta ei tarvita.

        Sinänsä merkillistä, ettei purjeita tarvita, koska esimerkiksi Turun saaristossa kesä-elokuussa ei ole yhtään päivää, jona ei voisi purjehtia. Pläkässä toki pitää joskus ajaa koneella, mutta aika tympivää on katsella 40-jalkaisten uusien purkkareiden paahtamista 2--3 tuntia päivässä koneella 5 m/s sekunnissa sivutuulessa satamasta toiseen kaljaa kittaamaan ja varusteita vertailemaan.

        Kyllä se jotain kertoo suomalaisesta "purjehdusharrastuksesta", että Nauvon iso satama tyhjenee kesällä kymmenen aikoihin ja täyttyy kahteen, kolmeen mennessä...

        (pahasti off topic, joo, sorry, tulipa vain mieleen)


      • Purjeen käyttöikä?
        Joakim_ kirjoitti:

        Toisaalta purjehduskaudella UV-säteily täällä on lähes puolet Singaporesta. Purjeille määritellään UV-kestävyys 50% lujuuden menetyksellä. Dacronille se on 6 kuukautta ja monille hienommille 3. Tuo tuskin on määritetty Singaporessa, vaan todennäköisesti Jenkeissä tai Euroopassa.

        Mitenhän tämä näkyy käytännössä ? Menettääkö purje helpommin muotonsa, vai yksinkertaisesti hajoaa kappaleiksi kovemmassa tuulessa? Kolme tai kuusikin kuukautta kuullostaa uskomattoman lyhyeltä, senhän saa täyteen muutamassa kesässä ihan vain ahkerasti purjehtimalla vaikka UV-suojat olisivat kunnossa. Lomareissulla purje on päivällä auki, ja yöt rullalla suojassa tai peitteen alla kun UV:tä ei taivaalta tule.

        Toisaalta naapuriveneen omistaja ajoi 15 vuotta samoilla jo ostettaessa käytetyillä purjeilla, ja oli 4 viikkoa reissussa joka kesä. Muoto oli mennyt, ja kulmavahvikkeet lähes puhki kuluneita. Mutta "purjeet" olivat edelleen yhtenä kappaleena.


      • Joakim_
        Purjeen käyttöikä? kirjoitti:

        Mitenhän tämä näkyy käytännössä ? Menettääkö purje helpommin muotonsa, vai yksinkertaisesti hajoaa kappaleiksi kovemmassa tuulessa? Kolme tai kuusikin kuukautta kuullostaa uskomattoman lyhyeltä, senhän saa täyteen muutamassa kesässä ihan vain ahkerasti purjehtimalla vaikka UV-suojat olisivat kunnossa. Lomareissulla purje on päivällä auki, ja yöt rullalla suojassa tai peitteen alla kun UV:tä ei taivaalta tule.

        Toisaalta naapuriveneen omistaja ajoi 15 vuotta samoilla jo ostettaessa käytetyillä purjeilla, ja oli 4 viikkoa reissussa joka kesä. Muoto oli mennyt, ja kulmavahvikkeet lähes puhki kuluneita. Mutta "purjeet" olivat edelleen yhtenä kappaleena.

        En tiedä tarkemmin mitä tuo 6 kuukautta ja 50% tarkoittaa. Miten paksulle kankaalle? Lasketaanko kokonaisia vuorokausia vai kerätäänkö vain päivän aurinkoisia tunteja 6 kk aikaa vastaavasti eli yli vuoden. Miten voimakkaassa UV-säteilyssä?

        Ihan noin aikana 6 kk * 30 d/kk * 24 h/d * 5 kn = 21 600 mailia. Aika pitkä matka, joka keskimääräisellä suomalaisella purjehtijalla kestää helposti 20 vuotta ja siitäkin merkittävä osuus on ajettu koneella. Tuo on samaa luokkaa kuin yleensä sanotaan Dacron-purjeiden kestävän. Saman UV-määrän saa kyllä purjeeseen, tai ainakin näkyvään osaan siitä, helposti Suomessakin parissa vuodessa, jos ei käytä suojia.

        50% lujuuden menetys ei välttämättä tarkoita purjeen hajoamista. Hajoamisen todennäköisyys varmasti kasvaa ja tietysti purje myös venyy selkeästi enemmän eli muoto on huonompi, ainakin kuormattuna.

        En toki ole varma oliko tämä syynä, mutta nykyisestä isopurjeesta lähti skuuttikulmasta rengas irti (kangas repesi renkaan reunasta, vaikka laskin ko. kohdasta 8 päällekkäistä kangasta), vaikka polyesteripurje oli vain 6 vuotta vanha ja lokissa alle 6000 M. Ostettaessa puomipeitesysteemi oli säädetty niin, että ko. kulma jäi suojaamatta. Oliko kulma saanut 5 kesää UV-säteilyä edellisen omistajan aikana?


      • 12+2
        Joakim_ kirjoitti:

        En tiedä tarkemmin mitä tuo 6 kuukautta ja 50% tarkoittaa. Miten paksulle kankaalle? Lasketaanko kokonaisia vuorokausia vai kerätäänkö vain päivän aurinkoisia tunteja 6 kk aikaa vastaavasti eli yli vuoden. Miten voimakkaassa UV-säteilyssä?

        Ihan noin aikana 6 kk * 30 d/kk * 24 h/d * 5 kn = 21 600 mailia. Aika pitkä matka, joka keskimääräisellä suomalaisella purjehtijalla kestää helposti 20 vuotta ja siitäkin merkittävä osuus on ajettu koneella. Tuo on samaa luokkaa kuin yleensä sanotaan Dacron-purjeiden kestävän. Saman UV-määrän saa kyllä purjeeseen, tai ainakin näkyvään osaan siitä, helposti Suomessakin parissa vuodessa, jos ei käytä suojia.

        50% lujuuden menetys ei välttämättä tarkoita purjeen hajoamista. Hajoamisen todennäköisyys varmasti kasvaa ja tietysti purje myös venyy selkeästi enemmän eli muoto on huonompi, ainakin kuormattuna.

        En toki ole varma oliko tämä syynä, mutta nykyisestä isopurjeesta lähti skuuttikulmasta rengas irti (kangas repesi renkaan reunasta, vaikka laskin ko. kohdasta 8 päällekkäistä kangasta), vaikka polyesteripurje oli vain 6 vuotta vanha ja lokissa alle 6000 M. Ostettaessa puomipeitesysteemi oli säädetty niin, että ko. kulma jäi suojaamatta. Oliko kulma saanut 5 kesää UV-säteilyä edellisen omistajan aikana?

        Yksi missä UV-rasitus saattaa näkyä on ompelulangat. Genuan UV-suojat lähtevät repsottamaan vaikka kankaat ovat vielä OK.


      • turhia yleistyksiä! kirjoitti:

        Hakro kertoi omat havaintonsa, joita ei mitenkään voi yleistää. Köysien ja purjeiden kestoikä riippuu siitä miten ja missä niitä käytetään.
        Omassa veneessäni skuutteja katkeili jo ensimmäisen Atlantin ylityksen aikana ja rullagenuan UV-suojus haperoitui runsaan vuoden kuluessa (uusin sen jo palonkierronpuolivälissä). Genua haurastui reikäiseksi jo 5 vuodessa, kun sillä oli purjehdittu 45.000 mpk. Isopurje kesti kauemmin.

        Omalla esimerkilläni kumoan Hakron yleistykset myös siitä, että UV-suojan kestoiäksi voisi arvioida vähintäin 15-20 vuotta. Väitän myös, että köysistön haurastumista ei ole helppo huomata. Katkeaminen voi tapahtua yllättäen. Esim. ankkuriliinan/köyden kohdalla se voi olla kohtalokasta.

        Itse en todellakaan ottaisi vanhoja skuuttejani kiinnitysköysiksi, vaikka ne ovat olleet käytössä pelkästään täällä kotoisilla latitudeilla. Skuutit eivät jousta eikä vanhojen rispaantuneiden skuuttien murtolujuudesta ole varmuutta. Kiinnitysköysien on oltava skuutteja tukevampaa ja materiaalin joustavampaa. Kiinnitysköydet kannattaaa uusia mieluummin kuin odottaa katkeamista ja vahinkoja - naurakoon Hakro ja muut, jos haluavat ;-)

        Purjeet ja köydet eivät kulu eivätkä haurastu, jos niitä ei käytetä eivätkä ne altistu UV-säteilylle.

        Niinkuin sanoit, kerroin omistahavainnoistani ja esitin muutamia johtopäätöksiä niiden perusteella. En tehnyt mitään yleistyksiä, enkä missään tapauksessa puhunut valtameripurjehduksesta subtrooppisella tai trooppisella alueella. Tiedän hyvin, että etelässä aurinko rassaa venettä monin verroin pahemmin kuin täällä Pohjolassa. Mielestäni ei kuitenkaan ole järkevää "tehdä yleistyksiä" pallonkiertopurjehduksen perusteella, niinkuin itse teit.

        Enkä todellakaan ymmärrä, miksi poijuköyden pitäisi olla joustavampaa materiaalia kuin skuuttiköydet. Osaatko selittää näkemystäsi?


    • entä elämänlangat?

      Jatkan skuuteista käynnistynyttä keskustelua elämänlangalla (jack stay), joka usein on samanlaista nauhaa kuin monien suosima Ankarolina. Ankarolina haurastuu ja sen vetolujuus alenee n 15%:lla vuodessa.

      Aika monessa veneessä näkyy olevan se käytäntö, että turvavaljaiden kiinnitykseen käytettävät elämänlangat ovat kannella koko purjehdussesongin ajan. Siinä, jos missään ne altistuvat auringon uv-säteilylle ja varmaankin haurastuvat salakavalasti.
      Kysymys kuuluu: poistatteko elämänlangat satamassa vai annatteko niiden olla kannella koko kesän?
      Miten usein elämänlangat tulisi uusia jälkimmäisessä tapauksessa?

      • 3--4 vuotta?

        Tuo on mietityttänyt minuakin. Ajattelin, että jos vaihtaisi lifeline-hihnat 3--4 vuoden välein vähän sen mukaan, missä liikutaan.

        Veneen purkaminen ja osien aktiivinen irrottelu rantautumisen kunniaksi ei yleisesti ottaen tunnu mielenkiintoiselta tai mielekkäältä.


      • = jackstay
        3--4 vuotta? kirjoitti:

        Tuo on mietityttänyt minuakin. Ajattelin, että jos vaihtaisi lifeline-hihnat 3--4 vuoden välein vähän sen mukaan, missä liikutaan.

        Veneen purkaminen ja osien aktiivinen irrottelu rantautumisen kunniaksi ei yleisesti ottaen tunnu mielenkiintoiselta tai mielekkäältä.

        Varmaankin 3-4 vuoden vaihtoväli on turvallinen. Itse olen vaihtanut 5 vuoden välein, mutta ottanut ne pois kannelta pitkien seisokkien ajaksi. Luulisin, että nauhojen ompeleetkin haurastuvat auringossa.

        Korjaan pienen sekaannuksesi: "lifeline" tarkoittaa kylläkin kaidevaijeria ja kannella oleva elämänlanka on englanniksi "jackstay". Ehkä tämä linkki käy viitteeksi:
        http://www.racingyachtmanagement.com/blog/?p=319


      • Muovit pois
        = jackstay kirjoitti:

        Varmaankin 3-4 vuoden vaihtoväli on turvallinen. Itse olen vaihtanut 5 vuoden välein, mutta ottanut ne pois kannelta pitkien seisokkien ajaksi. Luulisin, että nauhojen ompeleetkin haurastuvat auringossa.

        Korjaan pienen sekaannuksesi: "lifeline" tarkoittaa kylläkin kaidevaijeria ja kannella oleva elämänlanka on englanniksi "jackstay". Ehkä tämä linkki käy viitteeksi:
        http://www.racingyachtmanagement.com/blog/?p=319

        Kaidevaijereista hajahuomio: kannattaa ehdottomasti poistaa vaijereiden muovipäällysteet, jos sellaisia on. Ne keräävät kosteutta sisäänsä ja mädättävät vaijerit. Lisäksi ne estävät tarkkailemasta vaijereiden kuntoa. Päällyste lähteepois ihan vetämällä, kun ensin leikkaa päästä parikymmentä senttiä.


    • gördis

      Ainakin minun veneessä on alämän langat ohutta vaijeria... En uusi niitä siis vuosittain.

      • vaijerin haitta!

        Mullakin ne oli aikoinaan vaijeria, mutta kannella oleva vaijeri oli liukastumisriski! Vaihdoin nauhaan. Nauha ei pyörähtele päälle astuessa.


      • Gördis
        vaijerin haitta! kirjoitti:

        Mullakin ne oli aikoinaan vaijeria, mutta kannella oleva vaijeri oli liukastumisriski! Vaihdoin nauhaan. Nauha ei pyörähtele päälle astuessa.

        Toi pitää paikkaansa. Mulla tosi leveä kansi 39 jalkaisessa veneessä niin se ei ole ongelma.,


      • samoin köyden
        vaijerin haitta! kirjoitti:

        Mullakin ne oli aikoinaan vaijeria, mutta kannella oleva vaijeri oli liukastumisriski! Vaihdoin nauhaan. Nauha ei pyörähtele päälle astuessa.

        Sama pätee kaikkiin kannella lojuviin köysiin. Ne ovat aivan riittävän pyöreitä jalan alla aiheuttamaan liukastumisen.Siinä on yksi hyvä syy irrottaa skuutit.


      • 11+17
        samoin köyden kirjoitti:

        Sama pätee kaikkiin kannella lojuviin köysiin. Ne ovat aivan riittävän pyöreitä jalan alla aiheuttamaan liukastumisen.Siinä on yksi hyvä syy irrottaa skuutit.

        Nojaa, meillä vedetään skuutit molemmin puolin tiukalle, kun sitä on ensin pari kierrosta purjeen ympärillä. Näin itse asiassa saa yhden tarttumisliinan lisää, jos satamassa olevan veneen kannella on niin huonossa hapessa että ei meinaa askel kantaa ;)


      • 5+17
        11+17 kirjoitti:

        Nojaa, meillä vedetään skuutit molemmin puolin tiukalle, kun sitä on ensin pari kierrosta purjeen ympärillä. Näin itse asiassa saa yhden tarttumisliinan lisää, jos satamassa olevan veneen kannella on niin huonossa hapessa että ei meinaa askel kantaa ;)

        Sama systeemi meillä


    • 8+13

      Sillä tavalla hassu keskustelu, että olen veneillyt Itämerellä yli 15 vuotta enkä ole ikinä nähnyt kenenkään irrottelevan rullapurjeen skuutteja satamassa. Tietysti pitää muistaa, että toki olen nähnyt kotisatamaoloissa veneitä lähinnä vain omassa satamassa, muuten vierassatamissa. Ja tietysti voi olla, etten vain ole huomannut, koska en niin kovin utelias ole muiden veneitä tarkastamaan.

    • seppomartti

      Jatkoa moniin mielipiteisiin UV kestävyydestä. Purjeet, purjepeitteet, biminit ja sprayhoodit hajoaa aika säännönmukaisesti saumasta eikä kankaasta. Ompelulankojen UV - kestävyys on kulloista kangasta heikompi. Nyt on minulla 23000 mailia ja 7. sesonki meneillään Elfströmin peruspurjeilla Välimeren ja Karibian latitudeilla ilman, että olisivat kovassakaan kelissä hajonneet. Ja niitä on kuitenkin rääkätty tahallaan kohtuukovasti. Muoto on sitten toinen juttu. Eihän niitä enää kryssipurjeiksi voi kehua. Jos materiaalin vahvuus puolittuisi 6kk: ssa yo väitteiden mukaisesti niin purjevarastoni olisi lähinnä pitsivarasto. Osa falleista ja skuuteistakin on alkuperäisiä. Eli kokemukseni mukaan Suomen lyhyt sesonki ja UV:n vähäinen määrä tuskin on kovin merkittävä ongelma kun käyttää satamassa seisonta-ajan kunnon suojia.
      Skuutteja falleja on toki mennyt poikki uutenakin ja jopa päivittäin mekaanisista syistä. Genaakkeri ja pari spinnua räjähtänyt heti uutena ilman, että uv:llä olisi osuutta.
      Elämänlankana olen käyttänyt ankaroliinaa koska kaikki pyöreät köydet tai vaijerit kannella ovat kaatumista edistäviä. Oletan, ettei ole uv.suojaa. Muutaman tonnin vetolujuus on menetetty epämääräisessä ajassa. Sen vuoksi seisonta-ajaksi pois kannelta ja vaihto muutaman vuoden välein.
      -suojattua.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      66
      2975
    2. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      25
      2093
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      67
      1678
    4. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      24
      1530
    5. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1281
    6. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      16
      1277
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1196
    8. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      28
      1160
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1117
    10. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      62
      1001
    Aihe