Rullapurjeen skuuttien irrotus

Mikä kohta rullasta jumiutuu, ja mistä nyintävoima syntyy purjeen ollessa rullalla?

Purjehtiessa koko systeemiin kohdistuvat voimat ovat kuitenkin varmaan satakertaiset verrattuna mihinkään rullasta tai skuuteista tuleviin voimiin satamassa.

Vai?

Taitavat olla skuuttien poistajat samaa jengiä, joka jättää ison fallin kiinni satamassa, ja siinä se sitten iloisesti yöllä paukuttaa. Yritin kerran ystävällisesti kehottaa naapuriveneilijää laittamaan ison fallin puomin päähän, ja sain vastaukseksi melkoisen kiroiluryöpyn "ota vi..u selvää, ennen kuin tulet neuvomaan, ei falleja kuulu irrotella, sa....a!"

Fallit kans? kirjoitti:

Taitavat olla skuuttien poistajat samaa jengiä, joka jättää ison fallin kiinni satamassa, ja siinä se sitten iloisesti yöllä paukuttaa. Yritin kerran ystävällisesti kehottaa naapuriveneilijää laittamaan ison fallin puomin päähän, ja sain vastaukseksi melkoisen kiroiluryöpyn "ota vi..u selvää, ennen kuin tulet neuvomaan, ei falleja kuulu irrotella, sa....a!"

Lue lisää

Totta. Takilan hiljentäminen satamassa tuntuu olevan yllättävän monelle tosi haastava juttu, vaikka se ei tosiaankaan mitään suurta lahjakkuutta vaadi. Ja eikö se olisi hiljainen takila itsellekin mukavampi? Samaa sarjaa kuin ilkeästi naksuttavat lämppärit, jotka kyllä pystyy pienellä miettimisellä asentamaan niin, ettei naksutus kuulu sisätiloihin.

Fallit kans? kirjoitti:

Taitavat olla skuuttien poistajat samaa jengiä, joka jättää ison fallin kiinni satamassa, ja siinä se sitten iloisesti yöllä paukuttaa. Yritin kerran ystävällisesti kehottaa naapuriveneilijää laittamaan ison fallin puomin päähän, ja sain vastaukseksi melkoisen kiroiluryöpyn "ota vi..u selvää, ennen kuin tulet neuvomaan, ei falleja kuulu irrotella, sa....a!"

Lue lisää

Satamassa tuo on hiljentäminen on kohtuullisen helppoa. Ison nostin puomin päähän ja muut saalinkien kautta kiertäen, mutta miten hiljennätte kryssillä spinnun nostimen ja ylägaijan? Mastovalossa saisi olla jotkut urat, mihin ne voisi pingottaa väpättämästä.

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Satamassa tuo on hiljentäminen on kohtuullisen helppoa. Ison nostin puomin päähän ja muut saalinkien kautta kiertäen, mutta miten hiljennätte kryssillä spinnun nostimen ja ylägaijan? Mastovalossa saisi olla jotkut urat, mihin ne voisi pingottaa väpättämästä.

Lue lisää

Spinnun nostinta meillä ei ole, mutta ylägaijan laitan kiinni babystaagin alahelaan ja vedän tiukalle.

Fallit kans? kirjoitti:

Taitavat olla skuuttien poistajat samaa jengiä, joka jättää ison fallin kiinni satamassa, ja siinä se sitten iloisesti yöllä paukuttaa. Yritin kerran ystävällisesti kehottaa naapuriveneilijää laittamaan ison fallin puomin päähän, ja sain vastaukseksi melkoisen kiroiluryöpyn "ota vi..u selvää, ennen kuin tulet neuvomaan, ei falleja kuulu irrotella, sa....a!"

Lue lisää

Millä logiikalla ne, jotka irrottavat skuutit olisivat samaa jengiä kuin ne, jotka eivät irrota falleja? Eikös toisin päin olisi loogisempaa: ei viitsi irroittaa skuutteja = ei viitsi irroittaa falleja?

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Satamassa tuo on hiljentäminen on kohtuullisen helppoa. Ison nostin puomin päähän ja muut saalinkien kautta kiertäen, mutta miten hiljennätte kryssillä spinnun nostimen ja ylägaijan? Mastovalossa saisi olla jotkut urat, mihin ne voisi pingottaa väpättämästä.

Lue lisää

Jos pelkkä kiristys ei riitä (on minulla aina riittänyt purjehtiessa), mikä estää laittamasta sitä spinnufallia saalingin kautta kiertäen tai vaikkapa ruffin katon kahvaan?

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Satamassa tuo on hiljentäminen on kohtuullisen helppoa. Ison nostin puomin päähän ja muut saalinkien kautta kiertäen, mutta miten hiljennätte kryssillä spinnun nostimen ja ylägaijan? Mastovalossa saisi olla jotkut urat, mihin ne voisi pingottaa väpättämästä.

Lue lisää

En muuten irroita ison fallia purjeesta satamassakaan, mutta ei se silti pauku. Vedän vaan fallista noin metrin päähän mastosta silmukan ja laitan yhdellä hihnalla puomin ympäri.

Spinnun falli on aina kun ei ole käytössä (niin kulussa kuin satamassakin) mantookissa kiinni. Samoin jennin falli, kun mulla ei ole rullaa. Ylägaijan napsautan kiinni alagaijaan, jonka ploki on kannessa jonkin verran maston etupuolella. Siinä on sekin etu, että keulagasti saa molemmat gaijat aina helposti puomiin kiinni niitä etukäteen löysäämättä.

Joakim_ kirjoitti:

Jos pelkkä kiristys ei riitä (on minulla aina riittänyt purjehtiessa), mikä estää laittamasta sitä spinnufallia saalingin kautta kiertäen tai vaikkapa ruffin katon kahvaan?

Lue lisää

Ilmanvastus ja esteettömyys kannella.

Babystaagiin kirjoitti:

Spinnun nostinta meillä ei ole, mutta ylägaijan laitan kiinni babystaagin alahelaan ja vedän tiukalle.

Ei spinnun nostinta, mutta spinnupuomin nostin on?
Ymmärsinkö jotain väärin?

Ymmyrkäisenä kirjoitti:

Ei spinnun nostinta, mutta spinnupuomin nostin on?
Ymmärsinkö jotain väärin?

Kait sen spinnun saa ylös genuan fallillakin, etenkin jos pelataan ilman rullalaitetta?

6+9 kirjoitti:

Kait sen spinnun saa ylös genuan fallillakin, etenkin jos pelataan ilman rullalaitetta?

Meinaatko 6 9, että oikeasti purjehdit spinnulla, jonka nostat genuafallilla? Ja suosittelet samaa muillekin?

Genuafallin ploki on yleensä etustaagin alapuolella. Spinnufallin ploki on etustaagin yläpuolella.
Miten pitkään olet pystynyt ajamaan spinnullasi ennenkuin genuafallisi on hankautunut etustaagiin ja katkennut?

oliko vitsi?? kirjoitti:

Meinaatko 6 9, että oikeasti purjehdit spinnulla, jonka nostat genuafallilla? Ja suosittelet samaa muillekin?

Genuafallin ploki on yleensä etustaagin alapuolella. Spinnufallin ploki on etustaagin yläpuolella.
Miten pitkään olet pystynyt ajamaan spinnullasi ennenkuin genuafallisi on hankautunut etustaagiin ja katkennut?

Lue lisää

Näin on. Ja ainakin omassa veneessäni spinnun nostin vielä tulee maston läpiviennin alla olevan reräsrenkaan läpi, joka ottaa sivuttaisvoimat pois. Muuten nostin hankaisi maston aukon reunaan ja menisi poikki. Genoan fallissa rengasta ei tarvita, kun veto on aina suoraan keulastaagin suuntaan. Eli ei missään tapauksessa kannata nostaa spinnua genoan nostimella.

oliko vitsi?? kirjoitti:

Meinaatko 6 9, että oikeasti purjehdit spinnulla, jonka nostat genuafallilla? Ja suosittelet samaa muillekin?

Genuafallin ploki on yleensä etustaagin alapuolella. Spinnufallin ploki on etustaagin yläpuolella.
Miten pitkään olet pystynyt ajamaan spinnullasi ennenkuin genuafallisi on hankautunut etustaagiin ja katkennut?

Lue lisää

> Genuafallin ploki on yleensä etustaagin alapuolella. Spinnufallin ploki on etustaagin yläpuolella.

Etkö ole koskaan nähnyt mastonhuippurikiä ?
Staagi tulee toppiin ja fallit sen vierestä kahta puolta.
Niiden yläpuolella ei mastoa ole, joten sinne ei voi mitään mastoon kiinnittääkään. Antennit ja tuulimittarit taas ei fallien kiinnityksiä kestäisi ...

ei ole osatakila kirjoitti:

> Genuafallin ploki on yleensä etustaagin alapuolella. Spinnufallin ploki on etustaagin yläpuolella.

Etkö ole koskaan nähnyt mastonhuippurikiä ?
Staagi tulee toppiin ja fallit sen vierestä kahta puolta.
Niiden yläpuolella ei mastoa ole, joten sinne ei voi mitään mastoon kiinnittääkään. Antennit ja tuulimittarit taas ei fallien kiinnityksiä kestäisi ...

Lue lisää

Älähän puhu pötyä. Toppirikejä on nähty tusinoittain ja joka ikisessä spinnufallit lähtevät etustaagin yläpuolelta. Ja niinhän on paako olla, koska spinnu on aina etustaagin ulkopuolella.Vaikkei masto varsinaisesti jatku etustaagin yläpuolelle, siellä on vielä maston toppihela.

Tämä tuntuu ihan järkevältä syyltä, itse asiassa.

Vielä yksi juttu tuosta skuuttien poustamisesta: miten se rulla pysyy ilman skuutteja rullalla? Ilmeinen vastaus olisi, että pannaan joku hihna tms. skuuttikulmasta ja sidotaan sillä. Vaan kun meilläkin tuo genoan skuuttikulma on reilusti kahden metrin korkeudessa, niin onpahan homma! Olen kokeillut, kun on pitänyt esim. rullausköyden pituutta säätää.

Miten se purje muuten rullautuu auki, varsinkin kun rullaa kiinni niin, että myös skuutit menevät pari kierrosta purjeen ympäri?

Enkö vain osaa? kirjoitti:

Tämä tuntuu ihan järkevältä syyltä, itse asiassa.

Vielä yksi juttu tuosta skuuttien poustamisesta: miten se rulla pysyy ilman skuutteja rullalla? Ilmeinen vastaus olisi, että pannaan joku hihna tms. skuuttikulmasta ja sidotaan sillä. Vaan kun meilläkin tuo genoan skuuttikulma on reilusti kahden metrin korkeudessa, niin onpahan homma! Olen kokeillut, kun on pitänyt esim. rullausköyden pituutta säätää.

Miten se purje muuten rullautuu auki, varsinkin kun rullaa kiinni niin, että myös skuutit menevät pari kierrosta purjeen ympäri?

Lue lisää

> miten se rulla pysyy ilman skuutteja rullalla? Ilmeinen vastaus olisi, että pannaan joku hihna tms. skuuttikulmasta ja sidotaan sillä. Vaan kun meilläkin tuo genoan skuuttikulma on reilusti kahden metrin korkeudessa, niin onpahan homma!

Ei täällä kukaan osaa järkeviin kysymyksiin vastata, täällä saa kysellä vaan tyhmiä.

Riippuu veneestä onko skuutit satamassa/koneajossa tiellä vai apuna ikäänkuin kaiteena. Ennen kuin pääsee keulasta vanttien kohdalle, voi pidellä kiinni skuutista. Mantookit kun ovat niin matalalla ettei niistä aikuiselle paljoa tukea ole.

Kahva rullan ympärillä on ilmeisen pomminvarma tapa pitää rulla kasassa oli skuutit kiinni tai ei. Samalla saa kaupanpäälle turvavarusteen.

Mutta eipä ole itsellä tullut mieleen käydä skuutteja irroittelemaan. Nopea vesillelähtö ja rantautuminen ovat tärkeitä tekijöitä siinä, että tulee lähdettyä pienillekin iltapurjehduksille.

Itse en irroita skuuttiköysiä kuin kotisatamassa. Silloin laitan tuon jennin suojan paikoilleen. Vierasatamissa saavat skuuttiköydet olla paikoillaan.

Muuten, vesillä ollessa jos skuutit on vedetty em. tavalla keulastaagin kiinnityshelan kautta, niin näyttää kuin ne olisi irroitettu, ainakin kauempaa katsellen.

Mitkä nuo reivikoukun näköiset koukut joidenkin etustaagien alapäässä muuten ovat?

Kummat koukut kirjoitti:

Mitkä nuo reivikoukun näköiset koukut joidenkin etustaagien alapäässä muuten ovat?

Koukut ovat ajalta ennen rullapurjetta. Purjeen alapää siis koukkuun ja muuten pujotus foiliin tai hakasilla kiinni förstaagiin. Joskus on sitten hankittu rullapurje jolloin kuokut ovat jääneet virattomaksi. Tosin edelleen voi käyttää tavallista purjetta , irroittamalla foilin ohjuri ja pujottamalla taas purje foiliin. Tällöin ei sitten enää voi kaan rullata sitä purjetta.

Reckman kirjoitti:

Koukut ovat ajalta ennen rullapurjetta. Purjeen alapää siis koukkuun ja muuten pujotus foiliin tai hakasilla kiinni förstaagiin. Joskus on sitten hankittu rullapurje jolloin kuokut ovat jääneet virattomaksi. Tosin edelleen voi käyttää tavallista purjetta , irroittamalla foilin ohjuri ja pujottamalla taas purje foiliin. Tällöin ei sitten enää voi kaan rullata sitä purjetta.

Lue lisää

Uskottavan kuuloinen selitys, mutta omassani on nuo koukut, vaikka rullapurje on kuulunut siihen vakiona jo alunperin. Vai olisi veistämöllä vain haluttu antaa mahdollisuus poistaa rulla, jos niin haluaa? Tai vain käytetty jotain vakiohelaa ja siten vähän säästetty?

19+19 kirjoitti:

Uskottavan kuuloinen selitys, mutta omassani on nuo koukut, vaikka rullapurje on kuulunut siihen vakiona jo alunperin. Vai olisi veistämöllä vain haluttu antaa mahdollisuus poistaa rulla, jos niin haluaa? Tai vain käytetty jotain vakiohelaa ja siten vähän säästetty?

Lue lisää

Vaikka rulla on vakio, joku saattaisi silti tilata veneen ilman rullaa. Ja kilpailevat voivat poistaa rullan kilpailun ajaksi. Joka tapauksessa ne koukut antavat hiukan lisää mahdollisuuksia poikkeustilanteisiinkin.

pari syytä kirjoitti:

Vaikka rulla on vakio, joku saattaisi silti tilata veneen ilman rullaa. Ja kilpailevat voivat poistaa rullan kilpailun ajaksi. Joka tapauksessa ne koukut antavat hiukan lisää mahdollisuuksia poikkeustilanteisiinkin.

Lue lisää

Just näin. Meillä kisapurje, ykkösgenua, on kannen myötäinen. Kiinnitetään siihen koukkuun. Rulla otetaan aina pois kisojen ajaksi. Rulla rullapurje on perhekäyttöön.

19+19 kirjoitti:

Uskottavan kuuloinen selitys, mutta omassani on nuo koukut, vaikka rullapurje on kuulunut siihen vakiona jo alunperin. Vai olisi veistämöllä vain haluttu antaa mahdollisuus poistaa rulla, jos niin haluaa? Tai vain käytetty jotain vakiohelaa ja siten vähän säästetty?

Lue lisää

"Uskottavan kuuloinen selitys, mutta omassani on nuo koukut, vaikka rullapurje on kuulunut siihen vakiona jo alunperin. Vai olisi veistämöllä vain haluttu antaa mahdollisuus poistaa rulla, jos niin haluaa? Tai vain käytetty jotain vakiohelaa ja siten vähän säästetty?"

Voi herranlettas sentään. Onko tää enää totta mitä täällä kysellään. Oiskohan hei noin, että on mahdollisuus myös vielä siihen että ei halutakkaan rullaa. Olisko järkevämpää mielestäsi, että ois tehty hela ilman koukkuja ja rullasta luopuessa tulisi myös hela vaihtaa..

koukku- helassa kirjoitti:

"Uskottavan kuuloinen selitys, mutta omassani on nuo koukut, vaikka rullapurje on kuulunut siihen vakiona jo alunperin. Vai olisi veistämöllä vain haluttu antaa mahdollisuus poistaa rulla, jos niin haluaa? Tai vain käytetty jotain vakiohelaa ja siten vähän säästetty?"

Voi herranlettas sentään. Onko tää enää totta mitä täällä kysellään. Oiskohan hei noin, että on mahdollisuus myös vielä siihen että ei halutakkaan rullaa. Olisko järkevämpää mielestäsi, että ois tehty hela ilman koukkuja ja rullasta luopuessa tulisi myös hela vaihtaa..

Lue lisää

Oikeastaan kuulostaa vähän epätodennäköiseltä tuo tilanne, että venettä, jota myydään vakiona rullapurjeen kanssa, haluaisi ostaa kukaan sellainen, joka ei haluaisi rullaa? Meinaan, että yleensä ne "antirullapurjeilijat" jotenkin suuntautuu toisentyyppisiin veneisiin.

2+18 kirjoitti:

Oikeastaan kuulostaa vähän epätodennäköiseltä tuo tilanne, että venettä, jota myydään vakiona rullapurjeen kanssa, haluaisi ostaa kukaan sellainen, joka ei haluaisi rullaa? Meinaan, että yleensä ne "antirullapurjeilijat" jotenkin suuntautuu toisentyyppisiin veneisiin.

Lue lisää

Tosiaan voi herranjestas sentään! Tiedän Suomessa varmasti toistasataa venettä, joissa on rulla ja joissa käytetään myös purjeita ilman rullaa. Kaikki rullathan on suunniteltu purettavaksi, jolloin voi käyttää pelkkää foilia. Omassa veneessänikin on kaksi keulapurjetta rullattavia ja kolme ko. koukkuihin kiinnitettäviä. Rullalaite oli vakiovaruste.

Suomessa ei skuutit haperru eikä haalistu vaikka olisivat paikallaan 50 vuotta. Aurinko paistaa jonkun päivän vuodessa. Tropiikissa vois ajatella mut Suomesa naurettavaa pelleilyä. Jopa purjeen peittely on aika turha hommaa.
Käypä joskus esim Karibialla.

222,mm kirjoitti:

Suomessa ei skuutit haperru eikä haalistu vaikka olisivat paikallaan 50 vuotta. Aurinko paistaa jonkun päivän vuodessa. Tropiikissa vois ajatella mut Suomesa naurettavaa pelleilyä. Jopa purjeen peittely on aika turha hommaa.
Käypä joskus esim Karibialla.

Lue lisää

Käypä ite ensin vaikka lähimmässä purjeneulomossa. Se on paljon Karibiaa lähempänä ja siellä on varmasti koska vain esittää korjattavaksi tullut uv:n rapistama purje. 50 v auringossa säilytetty köysi kootaan harjalla ja kihvelillä. Tropiikissa suojaamaton purje hajoaa käsiin muutamassa kuukaudessa. Täällä rullapurjeen uv-suoja kestää muutaman vuoden, kunnes se on vaihtokunnossa.

222,mm kirjoitti:

Suomessa ei skuutit haperru eikä haalistu vaikka olisivat paikallaan 50 vuotta. Aurinko paistaa jonkun päivän vuodessa. Tropiikissa vois ajatella mut Suomesa naurettavaa pelleilyä. Jopa purjeen peittely on aika turha hommaa.
Käypä joskus esim Karibialla.

Lue lisää

Käsittämätön harhaluulo. Polyesteri on pitkäikäinen ja hyvä materiaali käytettäväksi köysissä ja purjeissa, mutta ikääntyy melko nopeasti auringon valon UV-säteilyn johdosta. Tämä ikääntyminen tapahtuu yleensä retkipurressa huomattavasti nopeammin kuin köysien mekaaninen kuluminen. Tarkoittaa sitä, että köysi ja purje menee tyypillisesti vaihtoon UV-ikääntymisen takia, ei sen takia, että olisi käyttämällä kulutettu loppuun. Kilpaveneissä tai muuten kovassa käytössä eri juttu, kulutus saattaa olla niin kova, että köysi tai purje käytetään puhki ennen kuin UV säteilyn vaikutuksella on merkitystä.

Matka/retkiveneilijän kannattaa ehdottomasti kiinnitttää huomiota veneen varusteiden aurinkosuojaukseen, erityisesti muovisten. Purjeet peittoon ja köydet mahdollisuuksien mukaan nekin varjoon, mittareihin kannet päälle jne.

spkoo kirjoitti:

Käsittämätön harhaluulo. Polyesteri on pitkäikäinen ja hyvä materiaali käytettäväksi köysissä ja purjeissa, mutta ikääntyy melko nopeasti auringon valon UV-säteilyn johdosta. Tämä ikääntyminen tapahtuu yleensä retkipurressa huomattavasti nopeammin kuin köysien mekaaninen kuluminen. Tarkoittaa sitä, että köysi ja purje menee tyypillisesti vaihtoon UV-ikääntymisen takia, ei sen takia, että olisi käyttämällä kulutettu loppuun. Kilpaveneissä tai muuten kovassa käytössä eri juttu, kulutus saattaa olla niin kova, että köysi tai purje käytetään puhki ennen kuin UV säteilyn vaikutuksella on merkitystä.

Matka/retkiveneilijän kannattaa ehdottomasti kiinnitttää huomiota veneen varusteiden aurinkosuojaukseen, erityisesti muovisten. Purjeet peittoon ja köydet mahdollisuuksien mukaan nekin varjoon, mittareihin kannet päälle jne.

Lue lisää

Hyvä muistutus spkoo:lta! Lisätään tähän vielä sekin, että UV aiheuttaa myös gelcoatin liituuntumista. Sitä ei vahaaminenkaan estä. Jos käytetyn veneen ostaa vaikkapa Välimereltä, siinä on todennäköisesti enemmän UV-säteilyn aiheuttamia vaurioita kuin pohjoisemmilla latitudeilla syntyy saman ikäiseen veneeseen.
Koska gelcoatin tummat sävyt ovat herkempiä, uudet jenkkeihin menneet tummasävyiset Swanit maalattiin Naurorilla jo valmistusvaiheessa. Maalattu pinta ei haalistunut yhtä nopeasti kuin polyesteri-gelcoat.

Skuuttien irrottaminen pitkien seisokkien ajaksi ei ole turhamaisuutta edes Suomessa!

On muuten hyvä tarkistaa pelastusrenkaiden kunto. Nekin, varsinkin naru lenkit, haurastuvat muutamassa vuodessa eivätkä välttämättä enää kestä tositilanteessa. Ei kestä vanha Ankaroliinakaan. Sen vetolujuuden on todettu heikentyvän UV-säteilyn takia n. 15%/vuosi.
Pitkille purjehduksille trooppisille vesille monet ompelevat kangassuojat paitsi jollalle myös pelastusrenkaille ja köysikelalle.

UV:n tuhoja kirjoitti:

Hyvä muistutus spkoo:lta! Lisätään tähän vielä sekin, että UV aiheuttaa myös gelcoatin liituuntumista. Sitä ei vahaaminenkaan estä. Jos käytetyn veneen ostaa vaikkapa Välimereltä, siinä on todennäköisesti enemmän UV-säteilyn aiheuttamia vaurioita kuin pohjoisemmilla latitudeilla syntyy saman ikäiseen veneeseen.
Koska gelcoatin tummat sävyt ovat herkempiä, uudet jenkkeihin menneet tummasävyiset Swanit maalattiin Naurorilla jo valmistusvaiheessa. Maalattu pinta ei haalistunut yhtä nopeasti kuin polyesteri-gelcoat.

Skuuttien irrottaminen pitkien seisokkien ajaksi ei ole turhamaisuutta edes Suomessa!

On muuten hyvä tarkistaa pelastusrenkaiden kunto. Nekin, varsinkin naru lenkit, haurastuvat muutamassa vuodessa eivätkä välttämättä enää kestä tositilanteessa. Ei kestä vanha Ankaroliinakaan. Sen vetolujuuden on todettu heikentyvän UV-säteilyn takia n. 15%/vuosi.
Pitkille purjehduksille trooppisille vesille monet ompelevat kangassuojat paitsi jollalle myös pelastusrenkaille ja köysikelalle.

Lue lisää

Mulla meni pelastusrenkaan valon naru (valon mukana tullut) aivan haperoksi alle kahdessa vuodessa Suomessa. Ei kestänyt edes valon painoa enää. Tuskin oli polyesteriä tosin.

UV:n tuhoja kirjoitti:

Hyvä muistutus spkoo:lta! Lisätään tähän vielä sekin, että UV aiheuttaa myös gelcoatin liituuntumista. Sitä ei vahaaminenkaan estä. Jos käytetyn veneen ostaa vaikkapa Välimereltä, siinä on todennäköisesti enemmän UV-säteilyn aiheuttamia vaurioita kuin pohjoisemmilla latitudeilla syntyy saman ikäiseen veneeseen.
Koska gelcoatin tummat sävyt ovat herkempiä, uudet jenkkeihin menneet tummasävyiset Swanit maalattiin Naurorilla jo valmistusvaiheessa. Maalattu pinta ei haalistunut yhtä nopeasti kuin polyesteri-gelcoat.

Skuuttien irrottaminen pitkien seisokkien ajaksi ei ole turhamaisuutta edes Suomessa!

On muuten hyvä tarkistaa pelastusrenkaiden kunto. Nekin, varsinkin naru lenkit, haurastuvat muutamassa vuodessa eivätkä välttämättä enää kestä tositilanteessa. Ei kestä vanha Ankaroliinakaan. Sen vetolujuuden on todettu heikentyvän UV-säteilyn takia n. 15%/vuosi.
Pitkille purjehduksille trooppisille vesille monet ompelevat kangassuojat paitsi jollalle myös pelastusrenkaille ja köysikelalle.

Lue lisää

He pelastusrenkaan lenkit on perssiistä! Maritimin älykalliin, 47 euroa :-o hevosenkengän ympärysköyden kiinnityslenkit hapertuivat kahdessa vuodessa. On se sitten somaa kun jeesusteipillä runttailee kirkkaankeltaista rinkulaa kasaan. :(

Genuan skuutit ei ole hajoneet juurikaan auringon vuoksi, ei myöskään ison skuutti, eikä spinnunfalli tai ylä- ja alagaijat. Annan niiden kaikkien olla paikallaan, vaikka spinnuskuutit sekä barberit kyllä kerään pois silloin kun ei tarvita.

Ja jos köysi alkaa hajota, yleensä hankauskohdista vaikka muu köysi on ok, niin sitten ostetaan uusi. Kymmenkunta vuotta hyvin kuitenkin kestää köysi kuin köysi, joten melkoista hifistelyä ja näpräystä jos on niin pihi että haluaa jatkaa köyden ikää kauas oman oletetun elinikänsä ulkopuolelle. No, silti pihi olen minäkin, köyden näes voi kääntää ja tuon homman teen kelien lämmettyä spinnun fallille, muutama vuosi käyttöikää tulee heti lisää.

UV:n tuhoja kirjoitti:

Hyvä muistutus spkoo:lta! Lisätään tähän vielä sekin, että UV aiheuttaa myös gelcoatin liituuntumista. Sitä ei vahaaminenkaan estä. Jos käytetyn veneen ostaa vaikkapa Välimereltä, siinä on todennäköisesti enemmän UV-säteilyn aiheuttamia vaurioita kuin pohjoisemmilla latitudeilla syntyy saman ikäiseen veneeseen.
Koska gelcoatin tummat sävyt ovat herkempiä, uudet jenkkeihin menneet tummasävyiset Swanit maalattiin Naurorilla jo valmistusvaiheessa. Maalattu pinta ei haalistunut yhtä nopeasti kuin polyesteri-gelcoat.

Skuuttien irrottaminen pitkien seisokkien ajaksi ei ole turhamaisuutta edes Suomessa!

On muuten hyvä tarkistaa pelastusrenkaiden kunto. Nekin, varsinkin naru lenkit, haurastuvat muutamassa vuodessa eivätkä välttämättä enää kestä tositilanteessa. Ei kestä vanha Ankaroliinakaan. Sen vetolujuuden on todettu heikentyvän UV-säteilyn takia n. 15%/vuosi.
Pitkille purjehduksille trooppisille vesille monet ompelevat kangassuojat paitsi jollalle myös pelastusrenkaille ja köysikelalle.

Lue lisää

Entä ison skuutti, kikkitalja, hekkitalja, gaijat, nostimet, inhaulerit, cunningham, rullan köysi, reiviköydet, alaliikin säätököysi jne.. ? Keräättekö kaikki pois kun vene seisoo useamman päivän laiturissa? Jos noita muita ei ota pois, niin kyllä pelkkien genoan skuuttien suojaan ottaminen tunuu "tekopyhältä".

Antaa olla paikallaan kirjoitti:

Entä ison skuutti, kikkitalja, hekkitalja, gaijat, nostimet, inhaulerit, cunningham, rullan köysi, reiviköydet, alaliikin säätököysi jne.. ? Keräättekö kaikki pois kun vene seisoo useamman päivän laiturissa? Jos noita muita ei ota pois, niin kyllä pelkkien genoan skuuttien suojaan ottaminen tunuu "tekopyhältä".

Lue lisää

Joo olen kerännyt kaikki köydet ja purjeet pois, kun olen jättänyt veneeni seisomaan pariksi kuukaudeksi tropiikissa. Täällä kotilaiturissa en viitsi ottaa skuutteja irti, vaikka ne kyllä likaantuvat ja nokeentuvat.
UV-säteilyn tuho riippuu tietysti sen määrästä ja vaikutusajasta.

222,mm kirjoitti:

Suomessa ei skuutit haperru eikä haalistu vaikka olisivat paikallaan 50 vuotta. Aurinko paistaa jonkun päivän vuodessa. Tropiikissa vois ajatella mut Suomesa naurettavaa pelleilyä. Jopa purjeen peittely on aika turha hommaa.
Käypä joskus esim Karibialla.

Lue lisää

Suomessa aurinko paistaa vuodessa juuri yhtä kauan kuin päiväntasaajalla. Suomessa aurinlkoa on kesällä kauemmin kuon päiväntasaajalla.

222,mm kirjoitti:

Suomessa ei skuutit haperru eikä haalistu vaikka olisivat paikallaan 50 vuotta. Aurinko paistaa jonkun päivän vuodessa. Tropiikissa vois ajatella mut Suomesa naurettavaa pelleilyä. Jopa purjeen peittely on aika turha hommaa.
Käypä joskus esim Karibialla.

Lue lisää

"Suomessa ei skuutit haperru eikä haalistu vaikka olisivat paikallaan 50 vuotta. Aurinko paistaa jonkun päivän vuodessa. Tropiikissa vois ajatella mut Suomesa naurettavaa pelleilyä. Jopa purjeen peittely on aika turha hommaa.
Käypä joskus esim Karibialla."

Eli siis veneessäsi on tällä hetkellä skuutit ja mahdolliset narufallit vuodelta 63??
Olet ilmeisesti pitänyt niistä hyvää huolta. Ovatko purjeesi myös samaa vuosikertaa?? Vai vaihtanut aina uuteen veneeseen 10v välein niin ei tullut huomattua että kamoista tulee pitää huoli ja välillä myös päivittää...

Se on mahtavaa kun otetaan noin voimakkaasti kantaa ja ei tajuta mitä puhutaan..

Ääni tälle mielipiteelle. Tässä on seilattu yli 30 vuotta ja skuuttien uusimistarpeen syynä on aina tähän mennessä ollut kuluminen plokien, vinssien ja vinssinvapauttajien kohdissa.

Asiatietoakin toki löytyy. Tässä muutama poiminta UV-säteilystä:

Elvström sails: “We take this challenge very seriously, and are constantly looking for ways to reduce the UV degradation of our sails”.

North sails: “UV degradation is one of the most common causes of premature aging in sails.”

UV-säteilyn vaikutus köysiin. Polypropyleeni kestää vähiten.
http://en.wikipedia.org/wiki/UV_degradation
UV-säitely ja eri purjemateriaalit:
http://en.wikipedia.org/wiki/Sailcloth

dyneeman väitetään sietävän uv-säteilyä paremmin
http://www.boatropes.co.uk/Dyneema

No jaa amatöörit useinkin tunnistaa jyrkistä suvaitsemattomista mielipiteistä. Matkailu saattaa avartaa näkemään asioista myös muitakin puolia. Tuolla maailman merillä näkee montakin eri käytäntöä.

Tuon alakautta vetämisen voi estää se että skuutit ovat juuri oikean pituiset purjehdukseen jolloin alakautta vedettynä pää ei enää yletä vinssille.

Ihme keskustelu muutenkin. Joitain ei UV säteily huoleta ja ostavat mielellään muutaman vuoden välein uusia köysiä. Toiset taas pyrkivät välttämään UV säteilyä. Kaikki kunnia mielipide-eroille. Kaikkein parhaimmassa kunnossa vene säilyisi koko kannen peittävä muotopressun alla ja niitäkin näkee. Genoan skuuttien irroitus ja kiinnitys ei yli viittä minuuttia vie ja pimeässä kuivassa lokerossa säilytetty skuutti säilyy uudenveroisena. Suomen säälittävässä kesässä haalistuu vain hiukan mutta kyllä jo viidenkin kauden jälkeen ero uuteen on selvästi havaittavissa. Sisällä säilytetty skuutti on viiden vuoden päästä uuden veroinen, ulkona säilytetty on selvästi käytetyn näköinen.

Muitakin köyden päitä voi laittaa kangaspusseihin suojaan auringolta ja vuosien kuluessa säilyvät selvästi parempana näin.

18+8 kirjoitti:

No jaa amatöörit useinkin tunnistaa jyrkistä suvaitsemattomista mielipiteistä. Matkailu saattaa avartaa näkemään asioista myös muitakin puolia. Tuolla maailman merillä näkee montakin eri käytäntöä.

Tuon alakautta vetämisen voi estää se että skuutit ovat juuri oikean pituiset purjehdukseen jolloin alakautta vedettynä pää ei enää yletä vinssille.

Ihme keskustelu muutenkin. Joitain ei UV säteily huoleta ja ostavat mielellään muutaman vuoden välein uusia köysiä. Toiset taas pyrkivät välttämään UV säteilyä. Kaikki kunnia mielipide-eroille. Kaikkein parhaimmassa kunnossa vene säilyisi koko kannen peittävä muotopressun alla ja niitäkin näkee. Genoan skuuttien irroitus ja kiinnitys ei yli viittä minuuttia vie ja pimeässä kuivassa lokerossa säilytetty skuutti säilyy uudenveroisena. Suomen säälittävässä kesässä haalistuu vain hiukan mutta kyllä jo viidenkin kauden jälkeen ero uuteen on selvästi havaittavissa. Sisällä säilytetty skuutti on viiden vuoden päästä uuden veroinen, ulkona säilytetty on selvästi käytetyn näköinen.

Muitakin köyden päitä voi laittaa kangaspusseihin suojaan auringolta ja vuosien kuluessa säilyvät selvästi parempana näin.

Lue lisää

>> Joitain ei UV säteily huoleta ja ostavat mielellään muutaman vuoden välein uusia köysiä. Toiset taas pyrkivät välttämään UV säteilyä. Kaikki kunnia mielipide-eroille.

Hakro kirjoitti:

>> Joitain ei UV säteily huoleta ja ostavat mielellään muutaman vuoden välein uusia köysiä. Toiset taas pyrkivät välttämään UV säteilyä. Kaikki kunnia mielipide-eroille.

Anteeksi näppäilyvirheet. Piti olla "Myös purjeet ovat alkuperäiset."

Haluaisin vielä korostaa, että "UV-säteily voi hapertaa _huonoja_ köysiä". Hyvät köydet kestävät.

18+8 kirjoitti:

No jaa amatöörit useinkin tunnistaa jyrkistä suvaitsemattomista mielipiteistä. Matkailu saattaa avartaa näkemään asioista myös muitakin puolia. Tuolla maailman merillä näkee montakin eri käytäntöä.

Tuon alakautta vetämisen voi estää se että skuutit ovat juuri oikean pituiset purjehdukseen jolloin alakautta vedettynä pää ei enää yletä vinssille.

Ihme keskustelu muutenkin. Joitain ei UV säteily huoleta ja ostavat mielellään muutaman vuoden välein uusia köysiä. Toiset taas pyrkivät välttämään UV säteilyä. Kaikki kunnia mielipide-eroille. Kaikkein parhaimmassa kunnossa vene säilyisi koko kannen peittävä muotopressun alla ja niitäkin näkee. Genoan skuuttien irroitus ja kiinnitys ei yli viittä minuuttia vie ja pimeässä kuivassa lokerossa säilytetty skuutti säilyy uudenveroisena. Suomen säälittävässä kesässä haalistuu vain hiukan mutta kyllä jo viidenkin kauden jälkeen ero uuteen on selvästi havaittavissa. Sisällä säilytetty skuutti on viiden vuoden päästä uuden veroinen, ulkona säilytetty on selvästi käytetyn näköinen.

Muitakin köyden päitä voi laittaa kangaspusseihin suojaan auringolta ja vuosien kuluessa säilyvät selvästi parempana näin.

Lue lisää

Skuuttiköydet säilyvät uudenveroisina vain jos niitä ei käytä, mutta silloin niistä ei ole hyötyäkään.

turha vähätellä! kirjoitti:

Asiatietoakin toki löytyy. Tässä muutama poiminta UV-säteilystä:

Elvström sails: “We take this challenge very seriously, and are constantly looking for ways to reduce the UV degradation of our sails”.

North sails: “UV degradation is one of the most common causes of premature aging in sails.”

UV-säteilyn vaikutus köysiin. Polypropyleeni kestää vähiten.
http://en.wikipedia.org/wiki/UV_degradation
UV-säitely ja eri purjemateriaalit:
http://en.wikipedia.org/wiki/Sailcloth

dyneeman väitetään sietävän uv-säteilyä paremmin
http://www.boatropes.co.uk/Dyneema

Lue lisää

Nailon, polyesteri, polyamidi, HMDPE (Spectra, Dyneema) ja Vectra sietävät uv-säteilyä hyvin. Sen sijaan luonnonkuidut, polypropyleeni ja aramidit huonosti. Uv-sietoa voi tietysti parantaa käyttämällä paremmin kestävää kuorta.

Esim:
http://www.cncphotoalbum.com/rope/

18+8 kirjoitti:

No jaa amatöörit useinkin tunnistaa jyrkistä suvaitsemattomista mielipiteistä. Matkailu saattaa avartaa näkemään asioista myös muitakin puolia. Tuolla maailman merillä näkee montakin eri käytäntöä.

Tuon alakautta vetämisen voi estää se että skuutit ovat juuri oikean pituiset purjehdukseen jolloin alakautta vedettynä pää ei enää yletä vinssille.

Ihme keskustelu muutenkin. Joitain ei UV säteily huoleta ja ostavat mielellään muutaman vuoden välein uusia köysiä. Toiset taas pyrkivät välttämään UV säteilyä. Kaikki kunnia mielipide-eroille. Kaikkein parhaimmassa kunnossa vene säilyisi koko kannen peittävä muotopressun alla ja niitäkin näkee. Genoan skuuttien irroitus ja kiinnitys ei yli viittä minuuttia vie ja pimeässä kuivassa lokerossa säilytetty skuutti säilyy uudenveroisena. Suomen säälittävässä kesässä haalistuu vain hiukan mutta kyllä jo viidenkin kauden jälkeen ero uuteen on selvästi havaittavissa. Sisällä säilytetty skuutti on viiden vuoden päästä uuden veroinen, ulkona säilytetty on selvästi käytetyn näköinen.

Muitakin köyden päitä voi laittaa kangaspusseihin suojaan auringolta ja vuosien kuluessa säilyvät selvästi parempana näin.

Lue lisää

Kukin tehköön miten parhaaksi näkee. Muistakaa kuitenkin, että Suomessa UV-altistus on hieman eri luokkaa kuin lähellä päiväntasaajaa. Tässä osviittaa:

http://www.who.int/uv/intersunprogramme/activities/uv_index/en/index3.html

UV-indeksi on lineaarinen, eli "integroimalla" taulukon arvoja purjehduskauden yli saa verailukelpoiset arvot. Esim. Pietarissa touko-syyskuu = 20, ja Singaporessa tammi-joulukuu = 138. Singaporessa säteilyannos on vuodessa siis lähes 7-kertainen. Eli jos köydet kestävät Singaporessa käyttökelpoisena UV:n puolesta edes pari vuotta, kestävät ne Suomessa n. 15 vuotta.

Hakro kirjoitti:

Anteeksi näppäilyvirheet. Piti olla "Myös purjeet ovat alkuperäiset."

Haluaisin vielä korostaa, että "UV-säteily voi hapertaa _huonoja_ köysiä". Hyvät köydet kestävät.

Lue lisää

Hakro kertoi omat havaintonsa, joita ei mitenkään voi yleistää. Köysien ja purjeiden kestoikä riippuu siitä miten ja missä niitä käytetään.
Omassa veneessäni skuutteja katkeili jo ensimmäisen Atlantin ylityksen aikana ja rullagenuan UV-suojus haperoitui runsaan vuoden kuluessa (uusin sen jo palonkierronpuolivälissä). Genua haurastui reikäiseksi jo 5 vuodessa, kun sillä oli purjehdittu 45.000 mpk. Isopurje kesti kauemmin.

Omalla esimerkilläni kumoan Hakron yleistykset myös siitä, että UV-suojan kestoiäksi voisi arvioida vähintäin 15-20 vuotta. Väitän myös, että köysistön haurastumista ei ole helppo huomata. Katkeaminen voi tapahtua yllättäen. Esim. ankkuriliinan/köyden kohdalla se voi olla kohtalokasta.

Itse en todellakaan ottaisi vanhoja skuuttejani kiinnitysköysiksi, vaikka ne ovat olleet käytössä pelkästään täällä kotoisilla latitudeilla. Skuutit eivät jousta eikä vanhojen rispaantuneiden skuuttien murtolujuudesta ole varmuutta. Kiinnitysköysien on oltava skuutteja tukevampaa ja materiaalin joustavampaa. Kiinnitysköydet kannattaaa uusia mieluummin kuin odottaa katkeamista ja vahinkoja - naurakoon Hakro ja muut, jos haluavat ;-)

Purjeet ja köydet eivät kulu eivätkä haurastu, jos niitä ei käytetä eivätkä ne altistu UV-säteilylle.

UV vs. Latitudi kirjoitti:

Kukin tehköön miten parhaaksi näkee. Muistakaa kuitenkin, että Suomessa UV-altistus on hieman eri luokkaa kuin lähellä päiväntasaajaa. Tässä osviittaa:

http://www.who.int/uv/intersunprogramme/activities/uv_index/en/index3.html

UV-indeksi on lineaarinen, eli "integroimalla" taulukon arvoja purjehduskauden yli saa verailukelpoiset arvot. Esim. Pietarissa touko-syyskuu = 20, ja Singaporessa tammi-joulukuu = 138. Singaporessa säteilyannos on vuodessa siis lähes 7-kertainen. Eli jos köydet kestävät Singaporessa käyttökelpoisena UV:n puolesta edes pari vuotta, kestävät ne Suomessa n. 15 vuotta.

Lue lisää

Toisaalta purjehduskaudella UV-säteily täällä on lähes puolet Singaporesta. Purjeille määritellään UV-kestävyys 50% lujuuden menetyksellä. Dacronille se on 6 kuukautta ja monille hienommille 3. Tuo tuskin on määritetty Singaporessa, vaan todennäköisesti Jenkeissä tai Euroopassa.

UV vs. Latitudi kirjoitti:

Kukin tehköön miten parhaaksi näkee. Muistakaa kuitenkin, että Suomessa UV-altistus on hieman eri luokkaa kuin lähellä päiväntasaajaa. Tässä osviittaa:

http://www.who.int/uv/intersunprogramme/activities/uv_index/en/index3.html

UV-indeksi on lineaarinen, eli "integroimalla" taulukon arvoja purjehduskauden yli saa verailukelpoiset arvot. Esim. Pietarissa touko-syyskuu = 20, ja Singaporessa tammi-joulukuu = 138. Singaporessa säteilyannos on vuodessa siis lähes 7-kertainen. Eli jos köydet kestävät Singaporessa käyttökelpoisena UV:n puolesta edes pari vuotta, kestävät ne Suomessa n. 15 vuotta.

Lue lisää

Näin on.

Purjevene säilyy parhaassa kunnossa, kun sitä ei kuluteta purjehtimalla.

Tähän se skuuttienkin poistaminen varmasti liittyy. Ja ne voi jättää pois vesilläkin, jos purjetta ei tarvita.

Sinänsä merkillistä, ettei purjeita tarvita, koska esimerkiksi Turun saaristossa kesä-elokuussa ei ole yhtään päivää, jona ei voisi purjehtia. Pläkässä toki pitää joskus ajaa koneella, mutta aika tympivää on katsella 40-jalkaisten uusien purkkareiden paahtamista 2--3 tuntia päivässä koneella 5 m/s sekunnissa sivutuulessa satamasta toiseen kaljaa kittaamaan ja varusteita vertailemaan.

Kyllä se jotain kertoo suomalaisesta "purjehdusharrastuksesta", että Nauvon iso satama tyhjenee kesällä kymmenen aikoihin ja täyttyy kahteen, kolmeen mennessä...

(pahasti off topic, joo, sorry, tulipa vain mieleen)

Joakim_ kirjoitti:

Toisaalta purjehduskaudella UV-säteily täällä on lähes puolet Singaporesta. Purjeille määritellään UV-kestävyys 50% lujuuden menetyksellä. Dacronille se on 6 kuukautta ja monille hienommille 3. Tuo tuskin on määritetty Singaporessa, vaan todennäköisesti Jenkeissä tai Euroopassa.

Lue lisää

Mitenhän tämä näkyy käytännössä ? Menettääkö purje helpommin muotonsa, vai yksinkertaisesti hajoaa kappaleiksi kovemmassa tuulessa? Kolme tai kuusikin kuukautta kuullostaa uskomattoman lyhyeltä, senhän saa täyteen muutamassa kesässä ihan vain ahkerasti purjehtimalla vaikka UV-suojat olisivat kunnossa. Lomareissulla purje on päivällä auki, ja yöt rullalla suojassa tai peitteen alla kun UV:tä ei taivaalta tule.

Toisaalta naapuriveneen omistaja ajoi 15 vuotta samoilla jo ostettaessa käytetyillä purjeilla, ja oli 4 viikkoa reissussa joka kesä. Muoto oli mennyt, ja kulmavahvikkeet lähes puhki kuluneita. Mutta "purjeet" olivat edelleen yhtenä kappaleena.

Purjeen käyttöikä? kirjoitti:

Mitenhän tämä näkyy käytännössä ? Menettääkö purje helpommin muotonsa, vai yksinkertaisesti hajoaa kappaleiksi kovemmassa tuulessa? Kolme tai kuusikin kuukautta kuullostaa uskomattoman lyhyeltä, senhän saa täyteen muutamassa kesässä ihan vain ahkerasti purjehtimalla vaikka UV-suojat olisivat kunnossa. Lomareissulla purje on päivällä auki, ja yöt rullalla suojassa tai peitteen alla kun UV:tä ei taivaalta tule.

Toisaalta naapuriveneen omistaja ajoi 15 vuotta samoilla jo ostettaessa käytetyillä purjeilla, ja oli 4 viikkoa reissussa joka kesä. Muoto oli mennyt, ja kulmavahvikkeet lähes puhki kuluneita. Mutta "purjeet" olivat edelleen yhtenä kappaleena.

Lue lisää

En tiedä tarkemmin mitä tuo 6 kuukautta ja 50% tarkoittaa. Miten paksulle kankaalle? Lasketaanko kokonaisia vuorokausia vai kerätäänkö vain päivän aurinkoisia tunteja 6 kk aikaa vastaavasti eli yli vuoden. Miten voimakkaassa UV-säteilyssä?

Ihan noin aikana 6 kk * 30 d/kk * 24 h/d * 5 kn = 21 600 mailia. Aika pitkä matka, joka keskimääräisellä suomalaisella purjehtijalla kestää helposti 20 vuotta ja siitäkin merkittävä osuus on ajettu koneella. Tuo on samaa luokkaa kuin yleensä sanotaan Dacron-purjeiden kestävän. Saman UV-määrän saa kyllä purjeeseen, tai ainakin näkyvään osaan siitä, helposti Suomessakin parissa vuodessa, jos ei käytä suojia.

50% lujuuden menetys ei välttämättä tarkoita purjeen hajoamista. Hajoamisen todennäköisyys varmasti kasvaa ja tietysti purje myös venyy selkeästi enemmän eli muoto on huonompi, ainakin kuormattuna.

En toki ole varma oliko tämä syynä, mutta nykyisestä isopurjeesta lähti skuuttikulmasta rengas irti (kangas repesi renkaan reunasta, vaikka laskin ko. kohdasta 8 päällekkäistä kangasta), vaikka polyesteripurje oli vain 6 vuotta vanha ja lokissa alle 6000 M. Ostettaessa puomipeitesysteemi oli säädetty niin, että ko. kulma jäi suojaamatta. Oliko kulma saanut 5 kesää UV-säteilyä edellisen omistajan aikana?

Joakim_ kirjoitti:

En tiedä tarkemmin mitä tuo 6 kuukautta ja 50% tarkoittaa. Miten paksulle kankaalle? Lasketaanko kokonaisia vuorokausia vai kerätäänkö vain päivän aurinkoisia tunteja 6 kk aikaa vastaavasti eli yli vuoden. Miten voimakkaassa UV-säteilyssä?

Ihan noin aikana 6 kk * 30 d/kk * 24 h/d * 5 kn = 21 600 mailia. Aika pitkä matka, joka keskimääräisellä suomalaisella purjehtijalla kestää helposti 20 vuotta ja siitäkin merkittävä osuus on ajettu koneella. Tuo on samaa luokkaa kuin yleensä sanotaan Dacron-purjeiden kestävän. Saman UV-määrän saa kyllä purjeeseen, tai ainakin näkyvään osaan siitä, helposti Suomessakin parissa vuodessa, jos ei käytä suojia.

50% lujuuden menetys ei välttämättä tarkoita purjeen hajoamista. Hajoamisen todennäköisyys varmasti kasvaa ja tietysti purje myös venyy selkeästi enemmän eli muoto on huonompi, ainakin kuormattuna.

En toki ole varma oliko tämä syynä, mutta nykyisestä isopurjeesta lähti skuuttikulmasta rengas irti (kangas repesi renkaan reunasta, vaikka laskin ko. kohdasta 8 päällekkäistä kangasta), vaikka polyesteripurje oli vain 6 vuotta vanha ja lokissa alle 6000 M. Ostettaessa puomipeitesysteemi oli säädetty niin, että ko. kulma jäi suojaamatta. Oliko kulma saanut 5 kesää UV-säteilyä edellisen omistajan aikana?

Lue lisää

Yksi missä UV-rasitus saattaa näkyä on ompelulangat. Genuan UV-suojat lähtevät repsottamaan vaikka kankaat ovat vielä OK.

turhia yleistyksiä! kirjoitti:

Hakro kertoi omat havaintonsa, joita ei mitenkään voi yleistää. Köysien ja purjeiden kestoikä riippuu siitä miten ja missä niitä käytetään.
Omassa veneessäni skuutteja katkeili jo ensimmäisen Atlantin ylityksen aikana ja rullagenuan UV-suojus haperoitui runsaan vuoden kuluessa (uusin sen jo palonkierronpuolivälissä). Genua haurastui reikäiseksi jo 5 vuodessa, kun sillä oli purjehdittu 45.000 mpk. Isopurje kesti kauemmin.

Omalla esimerkilläni kumoan Hakron yleistykset myös siitä, että UV-suojan kestoiäksi voisi arvioida vähintäin 15-20 vuotta. Väitän myös, että köysistön haurastumista ei ole helppo huomata. Katkeaminen voi tapahtua yllättäen. Esim. ankkuriliinan/köyden kohdalla se voi olla kohtalokasta.

Itse en todellakaan ottaisi vanhoja skuuttejani kiinnitysköysiksi, vaikka ne ovat olleet käytössä pelkästään täällä kotoisilla latitudeilla. Skuutit eivät jousta eikä vanhojen rispaantuneiden skuuttien murtolujuudesta ole varmuutta. Kiinnitysköysien on oltava skuutteja tukevampaa ja materiaalin joustavampaa. Kiinnitysköydet kannattaaa uusia mieluummin kuin odottaa katkeamista ja vahinkoja - naurakoon Hakro ja muut, jos haluavat ;-)

Purjeet ja köydet eivät kulu eivätkä haurastu, jos niitä ei käytetä eivätkä ne altistu UV-säteilylle.

Lue lisää

Niinkuin sanoit, kerroin omistahavainnoistani ja esitin muutamia johtopäätöksiä niiden perusteella. En tehnyt mitään yleistyksiä, enkä missään tapauksessa puhunut valtameripurjehduksesta subtrooppisella tai trooppisella alueella. Tiedän hyvin, että etelässä aurinko rassaa venettä monin verroin pahemmin kuin täällä Pohjolassa. Mielestäni ei kuitenkaan ole järkevää "tehdä yleistyksiä" pallonkiertopurjehduksen perusteella, niinkuin itse teit.

Enkä todellakaan ymmärrä, miksi poijuköyden pitäisi olla joustavampaa materiaalia kuin skuuttiköydet. Osaatko selittää näkemystäsi?

Tuo on mietityttänyt minuakin. Ajattelin, että jos vaihtaisi lifeline-hihnat 3--4 vuoden välein vähän sen mukaan, missä liikutaan.

Veneen purkaminen ja osien aktiivinen irrottelu rantautumisen kunniaksi ei yleisesti ottaen tunnu mielenkiintoiselta tai mielekkäältä.

3--4 vuotta? kirjoitti:

Tuo on mietityttänyt minuakin. Ajattelin, että jos vaihtaisi lifeline-hihnat 3--4 vuoden välein vähän sen mukaan, missä liikutaan.

Veneen purkaminen ja osien aktiivinen irrottelu rantautumisen kunniaksi ei yleisesti ottaen tunnu mielenkiintoiselta tai mielekkäältä.

Lue lisää

Varmaankin 3-4 vuoden vaihtoväli on turvallinen. Itse olen vaihtanut 5 vuoden välein, mutta ottanut ne pois kannelta pitkien seisokkien ajaksi. Luulisin, että nauhojen ompeleetkin haurastuvat auringossa.

Korjaan pienen sekaannuksesi: "lifeline" tarkoittaa kylläkin kaidevaijeria ja kannella oleva elämänlanka on englanniksi "jackstay". Ehkä tämä linkki käy viitteeksi:
http://www.racingyachtmanagement.com/blog/?p=319

= jackstay kirjoitti:

Varmaankin 3-4 vuoden vaihtoväli on turvallinen. Itse olen vaihtanut 5 vuoden välein, mutta ottanut ne pois kannelta pitkien seisokkien ajaksi. Luulisin, että nauhojen ompeleetkin haurastuvat auringossa.

Korjaan pienen sekaannuksesi: "lifeline" tarkoittaa kylläkin kaidevaijeria ja kannella oleva elämänlanka on englanniksi "jackstay". Ehkä tämä linkki käy viitteeksi:
http://www.racingyachtmanagement.com/blog/?p=319

Lue lisää

Kaidevaijereista hajahuomio: kannattaa ehdottomasti poistaa vaijereiden muovipäällysteet, jos sellaisia on. Ne keräävät kosteutta sisäänsä ja mädättävät vaijerit. Lisäksi ne estävät tarkkailemasta vaijereiden kuntoa. Päällyste lähteepois ihan vetämällä, kun ensin leikkaa päästä parikymmentä senttiä.

Mullakin ne oli aikoinaan vaijeria, mutta kannella oleva vaijeri oli liukastumisriski! Vaihdoin nauhaan. Nauha ei pyörähtele päälle astuessa.

vaijerin haitta! kirjoitti:

Mullakin ne oli aikoinaan vaijeria, mutta kannella oleva vaijeri oli liukastumisriski! Vaihdoin nauhaan. Nauha ei pyörähtele päälle astuessa.

Toi pitää paikkaansa. Mulla tosi leveä kansi 39 jalkaisessa veneessä niin se ei ole ongelma.,

vaijerin haitta! kirjoitti:

Mullakin ne oli aikoinaan vaijeria, mutta kannella oleva vaijeri oli liukastumisriski! Vaihdoin nauhaan. Nauha ei pyörähtele päälle astuessa.

Sama pätee kaikkiin kannella lojuviin köysiin. Ne ovat aivan riittävän pyöreitä jalan alla aiheuttamaan liukastumisen.Siinä on yksi hyvä syy irrottaa skuutit.

samoin köyden kirjoitti:

Sama pätee kaikkiin kannella lojuviin köysiin. Ne ovat aivan riittävän pyöreitä jalan alla aiheuttamaan liukastumisen.Siinä on yksi hyvä syy irrottaa skuutit.

Nojaa, meillä vedetään skuutit molemmin puolin tiukalle, kun sitä on ensin pari kierrosta purjeen ympärillä. Näin itse asiassa saa yhden tarttumisliinan lisää, jos satamassa olevan veneen kannella on niin huonossa hapessa että ei meinaa askel kantaa ;)

11+17 kirjoitti:

Nojaa, meillä vedetään skuutit molemmin puolin tiukalle, kun sitä on ensin pari kierrosta purjeen ympärillä. Näin itse asiassa saa yhden tarttumisliinan lisää, jos satamassa olevan veneen kannella on niin huonossa hapessa että ei meinaa askel kantaa ;)

Lue lisää

Sama systeemi meillä