Diodien rinnankytkentä

Virta ei varmasti jakaannu tasan, vaan pitää ylimitoittaa diodeja lisäämällä.

Parhaan tuloksen saa, jos onnistuu saamaan samaa valmistussarjaa, tai itse valkkaa tasalaatuisia pareja.

Mutta diodithan ovat niin halpoja, jotta viisainta on ostaa yksi riittävän virrankeston omaava diodi. Vai onko kyse satojen ampeerien diodista?

Jäähdytyksen erokin ratkaisee rinnankytketyissä diodeissa. Huonommin jäähtyvä tekee itsemurhan, sitten perään toiseksi huonommin jäähtyvä, jne.

just käy silleen et siel eka ylikuormittuu se heikoin ja hajoo, sit seuraava ja lumipalloilmiö on valmis... Joskus tosiaan olen kuullut sanottavan että ei ole suositeltavaa, sama koskee transistoreja mutta fetit kai toimii riittävän tarkasti.

Diodit pitää olla samalla mitoituksella siis sovitettuja pareja, niinkun edellä on kerrottu ja heikoin poksahtaa, no transistoreja voidaan kytkeä sillai niinkuin peräkkäin ja fettejä niin virrankesto lisääntyy, jos taas tehdään ns. vuorovahvistin pitää taas olla sovitettu pari, että ylä- ja alapuoli ovat toistensa pelikuvia.
Mä oon ihan 3055:sia kytkenyt peräkkäin ja niiden valmistus on todella kirjavaa, enkä oo mihinkään ongelmaan törmännyt, siis virtalähteissä. Vahvistimissa collektoriin toisen emitteri jne sitten jos niitä on paljon, on jollain vastuksella pelattava, että taas vuoroperiaate toteutuu. Täällä on transistorikytkentöjä http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=ml26.sis
Siis jos diodeja haluu lisää tekee 4:n kytkentöjä niinkuin tasureissa on ja niistä sitten taas neljän ryhmän alkaa kestämään, ja mitotus ei ole kovin tarkka.

Jokaiselle diodille sopivan pieni sarjavastus tuottamaan tasoittavaa jännitehäviötä.
Hukkaa tietysti tehoa, mutta jos syöttöjäönnitteessä on varaa, niin mitä siitä.

Vaatii silti pienen ylimitoituksen diodeille.

heheh kyllä ryntää, kun laittaa diodien rinnalle sopivat konkat voi saada melkoiset voltit näpeille.
Sarjavastukset pitää kans olla järeää tyyppiä, mielummin jäähdytettäviä.
Samaa luokkaa kun noissa transistorikytkennöissä missä käytetään tehoja.

No jakaantukoon virrat ihan miten vain, mutta aina monta diodia kestää enemän kuin yks diodi. ei ne toisiaan syö.

eikä siihen mitään sarjavastuksia pidä laittaa, se nyt vasta hölmöä kun diodi jo itessään on turhan häviön tuottaja.

Keskustelu näillä tiedoilla on yhtä tyhmää, kuin väiteltäisiin onko metri pitkä matka, vai ei. Lisää tietoa kehiin, eli mikä jännite lähdössä, mikä kuormittava laite, kuinka suuri virta ja mikä virran taajuus? Näillä tiedoilla alkaa tulla järkeviä neuvoja!

Joo tyhmää tai ei, no alkukysymys olikin vain yleisellä tasolla, ja voi ihan epäillä, että diodit ovat olleetkin siltaan kytkettynä, ja pikkasen väärä tulkinta.
Mutta noin yleillä tasolla, puolijohteiden parien sovittaminen, se on hyvä olla tiedossa, tavallisissa vermeissä tuskin diodeja on rinnakkain, hitsausvehkeissä ja muissa missä on hurjia virtoja, noin yleisellä tasolla vastuksia laitetaan muutenkin, kuin virran taltuttamiseen, eli kun vastusten toleranssi n 10% niiden verkko on ransistorin tai puolijohteen ympärillä, voidaan alkuperäinen puolijohde korvata kunhan sen arvot on sinnepäin. Valmistajakohtaiset erot ovat huomattavia.
Kun kysessä on kriittinen kytkentä, eli pyritään saturaatiojännitteeseen käytetään pieniä tarkkuusvastuksia. Ja kun katsoo diodin sijaiskytkentää on siinä vastus yhtenä osana ja sen lisääminen, kyllä muttaa tilanetta siihen suuntaan, että sovitukset eivät tarvii olla ihan tarkkoja. Sitten kun katsot diodin ilman suodatustan jaksonaikaa, ja lasket sen perusteella konkan, niin jopas jännite pomppaa, eli sitäkin voi hyödyntää.

Laitat saman sarjan diodeja sanotaan vaikka 16kpl rinnan, niin, se niiden keskinäinen resistanssi vähenee tietysti, melkein minimoituu.

Hitsauslaitteissa ei ole ikänä mitään vastuksia vaan diodeja rinnankytekttyinä voi olal vaikka kymmenen.

eli teoriat ja käytännöt ovat omia mappejaan.

en muista kuinka paljon oli viimeisessä hitsinkorjauksessa mutta paljon niitä oli.

aika yleinen on 70 A diodi kolmivaihetasasuuntauksessa jossa plusdiodien tilalla voi olla tyristorit semmoset kanamunan kokoiset ja miinuspuolella puoliämpäriä erillisdiodeja.

No siihen tuli pikkasen epäselvä juttu, ei hitsauskoneissa vastuksilla pelata dioidien yli, vaan siinä yleisellä tasolla kirjotin miksi vastuksia laitetaan.
Ja jos on vanha tasuri on siinä nappeja hurja määrä ja silloissa ja sillat taas suuremmissa silloissa ja diodit pitää olla sovitettuja jos niitä on useita, nykyään on juu tyristoreja, eka sellainen oli Kemppi tylarc tai se oli toka, ja siinä tyristorit lähes ekaa kertaa. Mutta tyristori on kans puolijohde, niin niiden kans pitää olla sovitettavia, tehtaalta tulee valmiit paketit, mutta jos keräät miljoonalaatikosta, niin saattaapi sauhuta. Hitsauskoneessa on kans jännite 70v ja ylikin, niin siksi puoliämpäria diodeja tarvitaan. Ekana hitsit tehtiin muuntajaperiaatteella ja tasaus senjälkeen, nykyään taas virtahakkurilla, ja virtahakkuri on paljon krittisempi vaikka korjata, kuin vanha muuntajaperustainen.
Nyt mentiin alkukysymyksestä hyvin kaus mutta ihan tässä viisastuu samalla.

Ei pelaa, ellet "parita" niitä valitsemalla samanlaisiksi mitattuja diodeita.

Itsellä tuli samanlainen "kuningasidea" 35 v sitten ja eikun kytkemään komponenttipakista toistakymmentä diodia rinnan... ja niinhän siinä kävi että aina jokin kävi kuumana ja aina kun sen poisti, niin sitten kuumeni taas joku muu jne.

Diodien sarjavastuksen voi tehdä kytkentäjohdoista tai piirilevyn foliosta kunhan on tasamittaiset kullekin diodille.
Tasausvastusten ei tarvitse olla suuriohmisia kun diodien kynnysjänniteerot on pieniä ja virrat suuria.

Tarkuusvastuksen voi puuhastella itse 1mm rautalanka 1m on yksi ohmi, tarkkusmittari on siinä hyvä tai sitten pikkasen laskentaa ja ylimittus jännite päällä.
Mutta parasta on kytkeä diodeja siltaan ja taas sillat silloiksi, no siten saadaan kestoa, eikä diodien arvot ole kovin kriittisiä.

Tieto lisää tuskaa ..

http://www.powerguru.org/parallel-and-series-connection-of-power-semiconductor-devices/

http://electronics.stackexchange.com/questions/38771/using-a-diode-to-ensure-current-flows-in-only-one-direction-without-causing-a-v?rq=1

Voi laittaa rinnakkain ja näin tehdäänkin. Sormella koettamalla voit varmistaa, että kumpikin lämpiää. Kynnysjännite tulee suoraan fysiikan perussäännöistä.

Jos jännitteet ovat pieniä, ehdotan kokeiltavaksi Schottky-diodeja, joiden tehohäviö on huomattavan paljon piidiodeja pienempi.