Otsikko on omakoti-lehden nrosta 1/2013. Jälleen kerran eräs artikkeli siitä, mikä maksaa paljon ja mikä vielä enemmän. Loruhan on vanha tuttu: sähkölämmitys on kallein ja epäekologisin. Vau. Maalämpö, puu etc. on hyvä. Jee. Sen enempää puuttumatta näihin väittämiin puutun artikkelissa esitettyihin kulutuslukemiin. Kyseessä on siis lämmityksen kustannus. Vertailutalo on rv. 1990, lämmin p-a 175 m2, huonekork. 2,65 m ja lämmitettävä tilavuus 463,75 m3. Pk-seutu. Asukasluku 4. Tässä vertailutalossa lämpöenergiantarve on artikkelin mukaan 23187,5 kWh/v. Lisäksi perhe "Keskiverto" käyttää lämpimään käyttöveteen 4000 kWh ja perhe "Kuluttaja" 9000 kWh, siis yhteensä 27187,5 ja 32188 kWh.
Kysymys: Mistä näitä lukemia keksitään? Tempooko joku instanssi niitä hatusta? Oma kohteeni on pk-seudulla, rv. 2006 ja noin 5% suurempi. Vakituinen nuppiluku on 6 ja elintavat melko epäekologiset. Lämmitysmuotona suorasähkö. Kokonaissähkönkulutus: 2012 27076 kWh, 2011 24261, 2010 30904, 2009 26991, 2008 23434, 2007 24201. Keskiarvo 26144,5 kWh. Kaikki sähkö. Jos tuosta pitäisi arvata tilojen ja veden lämmityksen osuus, niin olisiko jotain 21000 kWh? Ei varsinaista tukilämmitystä ts. takassa poltettu huoltikselta ostettua säkkiklapia silloin tällöin, ei ilmalämpöpumppua. Sisälämpötila 21...23 C. Normieristepaksuudet pl. yläpohja, missä villaa 450 mm.
Tarkoitus ei huutaa hurraata sähkölämmityksen puolesta ja/tai dissata muita järjestelmiä. Peruskysymys kuuluu edelleen: Mistä näitä lukemia tulee? Kuka ottaa vastuun siitä, kun kuluttajat ottavat tällaisten artikkelien lukemat tosissaan ja tekevät valintoja niiden perusteella?
Kysymys: Mistä näitä lukemia keksitään? Tempooko joku instanssi niitä hatusta? Oma kohteeni on pk-seudulla, rv. 2006 ja noin 5% suurempi. Vakituinen nuppiluku on 6 ja elintavat melko epäekologiset. Lämmitysmuotona suorasähkö. Kokonaissähkönkulutus: 2012 27076 kWh, 2011 24261, 2010 30904, 2009 26991, 2008 23434, 2007 24201. Keskiarvo 26144,5 kWh. Kaikki sähkö. Jos tuosta pitäisi arvata tilojen ja veden lämmityksen osuus, niin olisiko jotain 21000 kWh? Ei varsinaista tukilämmitystä ts. takassa poltettu huoltikselta ostettua säkkiklapia silloin tällöin, ei ilmalämpöpumppua. Sisälämpötila 21...23 C. Normieristepaksuudet pl. yläpohja, missä villaa 450 mm.
Tarkoitus ei huutaa hurraata sähkölämmityksen puolesta ja/tai dissata muita järjestelmiä. Peruskysymys kuuluu edelleen: Mistä näitä lukemia tulee? Kuka ottaa vastuun siitä, kun kuluttajat ottavat tällaisten artikkelien lukemat tosissaan ja tekevät valintoja niiden perusteella?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei tuo nyt suorasähkötalolle mikään paha kulutus ole?
Rivareissa nyt on sen takia suorasähkö koska se on halvin laittaa ja kuluja ei tarvitse rakentajan maksaa. Omakotitalon rakentaja miettii hiukan pidemmälle asiaa. Mutta onko tuo nyt se kaikken huonoin en ota kantaa. Ainakin vaivattomin se on ja voi tulla loppupeleissä halvimmaksikin. Itsellä on samankokoinen (170m2) 1975 tehty ok, sisäpuolelta rempattu, laitettu ja tiivistelty. Eristepaksuus vaan 150mm ja yläpohja 250mm. On painovoimaista ilmanvaihtoa ja muuta tuhlausta, sisälämpöä pidetään emännän ja lasten takia talvella 23-24. Kulutus keskiarvo 28000kWh, sisältää lämpimän veden ja käyttösähkön. Sähköllä en lämmitetä mutta tuo lukema on rehellinen lukema, ei ainakaan liian pieni. Eli missään ei säästellä ja kulutus vanhalla talolla noinkin pieni. Eikähän nuo ole sitä maalämmön hehkutusta vaan, kaikkien pitäisi nykyään vaan se laittaa puoliväkisin.
Aika paljon menee sähköä. Itsellä vm. 1978 talo, johon asuinkerros pintarempattu ja eristepaksuudet samaa tasoa kuin teillä. As. pinta-alaa vajaat 300 neliötä ja 150 neliötä puolilämmintä autotalli ja varastotilaa alakerrassa. Maalämpö ollut muutaman vuoden ja keskikulutuksena lämmitykseen, lämpimään veteen ja käyttösähköön menee n. 25000 kwh vuodessa. Ennen paloi öljyä ja puuta, nyt vain vanhat öljyvermeet varalla.
Sähköä menee n. 4000kWh että ei minun mielestä ole paljon, loput n. 24000kWh tulee uusiutuvasta kotimaisesta energiasta.
Saahan sähkölläkin lämmittää jos on rahaa.
Eri asia kannattaako.
No aikapaljon menee, itellä 160m2 suorasähkö kaikki sähkö 10000kWh/v. Takassa plaa alle kuutio.
Meillä menee enemmän sähköä kaukolämpötalossa...
Suorittakaa lämpökamerakuvaus niin havaitsette itse mistä rakosista sitä lämpöä karkaa ulkoilmaan.
Suoritetut eritys- ja tiivistystyöt ei ole todellakaan mikään takuu tiiveydestä.
Määräykset ovat lisänneet eristystä ainakin kahteen (vai kolmeen?) kertaan 1990-2006 välillä, joten aika suuri ero selittyy tällä.
Itsellä on 2002 määräyksillä rakennettu säkölämmitteinen 170/200 neöin talo (30 neliön lämmin autotalli mukana).
Viime vuonna ei tullut montaa pesällistä puuta poltettu ja viime vuoden sähkön kokonaiskulutus oli rahassa mitattuna 2600€, menee rahana suunnilleen puoliksi lämmityksen ja muun käytön kanssa, lämmitys on yösäköllä halvempaa mutta sitä kuluu enemmän.
Suunnittelen tässä uuden talon rakentamista ja siitä tulisi pienempi kuin nykyinen ja selvästi paremmin eristetty. Harkinnassa on lämityksenä sähkö ja erilaiset lämpöpumput, mutta jos ihan rehellisiä ollaan niin ainakaan maalämpöä ei voi oikein taloudellisilla seikoilla perustella. Luultavasti valitsen sähkö pilpin tai ilpin kanssa ja kesäjäähdytys on se joka ajaa valitsemaan jonku pumpun.
Maalämpö on suhteellisen helppo rakentaa vesikeskuslämmitysjärjestelmään, sitä kai täällä hehkutetaan. Maalämmöllä tuotettu energia on kustannuksiltaan noin 1/3 verrattuna öljy-tai suorasähkölämmitykseeen. Pitää tietysti ymmärtää, että vanhat talot jotka kuluttavat esim. öljyä yli 2000 l/ vuosi ovat siellä kannattavuuden rajoissa. Uusiin vähän energiaa kuluttaviin taloihin ei maalaämpöä juurikaan kannata asentaa. Sitten vielä se, että maalämmön asennuttaminen vanhaan hataraan taloon on edullisempaa kuin eristeiden lisääminen jolla ratkaisulla ei kuitenkaan päästä energiatehokkuudessa lähellekkään yhtä hyvään tulokseen kuin lämmitysmuodon vaihtamisella.
Tämä lause kuvaa maahisten järjetöntä ajatustapaa..
"Sitten vielä se, että maalämmön asennuttaminen vanhaan hataraan taloon on edullisempaa kuin eristeiden lisääminen jolla ratkaisulla ei kuitenkaan päästä energiatehokkuudessa lähellekkään yhtä hyvään tulokseen kuin lämmitysmuodon vaihtamisella."