Kalevi vastaa "Minä tiedän ja uskon saamani opetuksen ja saarnan perusteella, että Jeesus Kristus on minun edestäni kuollut ristillä ja sovittanut minut Jumalan kanssa."
Sanon "kiitos Jumalalle siitä, että olet päässyt käsittämään ja uskomaan, mitä Herra on sinun edestäsi tehnyt. Mutta tunnetko sinä Hänet?"
Martta sanoo "Minä uskon, että vain Jeesus riittää, kun kaiken peittää yö. Vain Hänen voimallaan ja avullaan pääsen tämän elämän halki iankaikkiseen elämään ja vain Hän lohduttaa ja auttaa, kun synti särkee omaa ja lähimmäisteni elämää"
Sanon "todellakin, vain Jeesus riittää, kun kaiken peittää yö ja Hän on uskomme alkaja ja täydelliseksi tekijä. Mutta tunnetko sinä Hänet?"
Terho sanoo "Eikös Luther sanonut, että Jeesuksen tunteminen on Hänen työnsä tuntemista? Tässä olen kilvoitellut, että vain Jeesus yksin pelastaa eivätkä omat yritykseni tulla Jumalalle kelvolliseksi yhtään auta, pahentavat vain tilannetta kun omavanhurskaus alkaa nousta"
Sanon "niin taisi Luther sanoa, ja sinä olet saanut ymmärrystä siitä, mitä Jeesus on puolestasi tehnyt ja mitä se merkitsee. Kiitämme kaikki siitä Herraa. Mutta tunnetko sinä Hänet?"
Pertti sanoo "Mitä sinä jankutat? Tarkoitatko, että Raamatun tunteminen on Jeesuksen tuntemista ja että meidän pitäisi tietää enemmän Raamatusta ja sen ajasta ja sisällöstä? Että se olisi Jeesuksen tuntemista? Etkö itse muista, että kirjanoppineet ja fariseukset ne olivat Jeesuksen vihollisia eivätkä uskoneet Häneen?"
Sanon "oikein sanot, että paljo tieto Raamatusta, joka kirjanoppeilla oli sillion ja on tänään, ei auttanut heitä tunnistamaan Messiasta. Päinvastoin, Raamatun perusteella he torjuivat Hänet ... voiko Nasaretista tulla mitään hyvää, ei siitä ole mitään kirjoitettu"
Sanon "kiitos Jumalalle siitä, että olet päässyt käsittämään ja uskomaan, mitä Herra on sinun edestäsi tehnyt. Mutta tunnetko sinä Hänet?"
Martta sanoo "Minä uskon, että vain Jeesus riittää, kun kaiken peittää yö. Vain Hänen voimallaan ja avullaan pääsen tämän elämän halki iankaikkiseen elämään ja vain Hän lohduttaa ja auttaa, kun synti särkee omaa ja lähimmäisteni elämää"
Sanon "todellakin, vain Jeesus riittää, kun kaiken peittää yö ja Hän on uskomme alkaja ja täydelliseksi tekijä. Mutta tunnetko sinä Hänet?"
Terho sanoo "Eikös Luther sanonut, että Jeesuksen tunteminen on Hänen työnsä tuntemista? Tässä olen kilvoitellut, että vain Jeesus yksin pelastaa eivätkä omat yritykseni tulla Jumalalle kelvolliseksi yhtään auta, pahentavat vain tilannetta kun omavanhurskaus alkaa nousta"
Sanon "niin taisi Luther sanoa, ja sinä olet saanut ymmärrystä siitä, mitä Jeesus on puolestasi tehnyt ja mitä se merkitsee. Kiitämme kaikki siitä Herraa. Mutta tunnetko sinä Hänet?"
Pertti sanoo "Mitä sinä jankutat? Tarkoitatko, että Raamatun tunteminen on Jeesuksen tuntemista ja että meidän pitäisi tietää enemmän Raamatusta ja sen ajasta ja sisällöstä? Että se olisi Jeesuksen tuntemista? Etkö itse muista, että kirjanoppineet ja fariseukset ne olivat Jeesuksen vihollisia eivätkä uskoneet Häneen?"
Sanon "oikein sanot, että paljo tieto Raamatusta, joka kirjanoppeilla oli sillion ja on tänään, ei auttanut heitä tunnistamaan Messiasta. Päinvastoin, Raamatun perusteella he torjuivat Hänet ... voiko Nasaretista tulla mitään hyvää, ei siitä ole mitään kirjoitettu"
Vastaukset 21
Vanhimmat
Seija tähän lisäsi "Minä itse tunnen ja monet uskon sisaret ja veljet tuntevat lapsesta asti pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä meidät autuaiksi. Jumalan Sana on meille tuttu ja rakas ja paljon sen äärellä viihdymme."
Sanon "Se on valtava Jumalan lahja, että on annettu seurakunta ja on annettu tämä kristillisyys, jossa pienestä lapsesta asti ihminen saa oppia tuntemaan Raamattua ja viihtyy sen parissa, ahmii sen väärentämätöntä sanaa kuin vastasyntynyt lapsi äidin maitoa. Mutta tunnetko sinä Jeesuksen?"
Tuomas sanoo "On siinä taas yksi kyselijä ja toisten uskon arvostelija. Mitä sinä oikein tarkoitat Jeesuksen tuntemisella. Eikö se kelpaa, että tiedämme ja uskomme, mitä Jeesus on meidän edestämme tehnyt, että Häntä rukoilemme ja avuksi huudamme kaikessa hädässämme, että turvaamme yksin Jeesukseen ja Hänen ristinkuolemaansa, emmekä itse omilla teoillamme koeta kelvata Jumalalle? Että lapsesta asti tunnemme pyhät kirjoitukset, emmekä tiedoillamme viisaastele."
Anneli tähän jatkoi "Ja sen lisäksi olemme saaneet syntyä uudesti vedestä ja Hengestä kun meille on synnit julistettu anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä ja olemme uskossa saaneet käsittää Jumalan armon."
Rebekka vielä vahvisti "Meillä on Pyhä Henki, joka johdattaa meidät kaikkeen totuuteen ja ilmoittaa meille Jumalan salaisuudet, ja kyllä Hän myös Jeesuksen on tehnyt meille tutuksi. Mitään muuta tietä Jeesuksen tuntemiseen ei ole kuin saada Pyhä Henki"
Minä iloitsen kaikesta kuulemastani, nämä ihmiset täällä todella ovat vakavissaan ja tahtovat tuntea Jeesuksen Kristuksen.
Mutta jokin kaivertaa sydäntäni, kun katselen ja kuuntelen heidän menoaan ja tuloaan, puheitaan, suhtautumistaan Raamattuun, toisiin kristittyihin. Onko Kristus saanut muotoa meissä? Olemmeko tulleet Hänen kaltaisiksiin, Jumalan Pojan kaltaisiksi ihmisiksi?
Miten se Paavo Ruotsalainen saikaan apua sielunsa hätään, kun seppä Högmannin tapasi. Ei seppä pahoin hänelle sanonut, mutta sanoi totuuden, joka muutti hänen ja kymmenien tuhansien Savon ja Pohjanmaan heränneiden elämän sitten
"yksi sinulta puuttuu, Jeesuksen sisäinen tunteminen"
Hankalasti seppä sanoi, miten tuo pitäisi ymmärtää - jotain sisäistä spiritualismia vai tunteita vai mitä?
Onko sinulla Jeesuksen sisäinen tunteminen?
Mitä mahtaa koko kysymys tarkoittaa.
Etsimme apua Raamatusta, tutkimme Raamattua, ja tämän sieltä löydämme ketjun aiheesta
Todellinen Jeesuksen Kristuksen tunteminen
Siitä me tiedämme tuntevamme hänet, että pidämme hänen käskynsä.
Joka sanoo tuntevansa hänet mutta ei pidä hänen käskyjään, on valehtelija, eikä totuus ole hänessä.
Mutta joka noudattaa hänen sanaansa, hänessä Jumalan rakkaus on todella saavuttanut päämääränsä. Tästä me tiedämme olevamme hänen yhteydessään.
Sen, joka sanoo pysyvänsä hänessä, tulee myös elää samalla tavoin kuin hän eli.
1 Joh 2:3-6
No johan on vehveli!
Koko porukka nousee yleiseen hälinään ja lain varjo nousee uhkaavana huoneen nurkasta.
Ei hyvänen aika, eihän näin, miten niin Jumalan rakkaus on saavuttanut päämääränsä?
Yleinen mielipiteiden myrsky johtaa siihen, että kohta tuolit alkavat kaatuilla, nyrkit heilua, tukkaa kiskotaan, lettiä väännetään, hampaat irvessä, polvet koukussa, karvalakit korvilla...
Näin juuri opimme tuntemaan Jeesusta!
Kuulemalla ja oppimalla tuntemaan Jumalan Sanaa, joka on pyhän Raamatun 66 kirjassa.
Oppimalla "noudattamaan hänen sanaansa" että Jumalan rakkaus saavuttaisi meissä päämääränsä.
Johanneksen kirjeen kirjoittajan Raamattu oli Vanha testamentti.
Kiitos sumeri, oli taitavasti tehty kysymys "tunnetko Jeesuksen Kristuksen?"
"Kaikki mitä elämään ja Jumalisuuteen tarvitaan on jo annettu ja saatte sen Kristuksen tuntemisen mukaan".
Puuttuuko meiltä jotain, taivaallista tai maallista? Puuttuuko terveyttä, puuttuuko yltäkylläinen elämä, puuttuuko viisautta, puuttuuko taitoa yms. ? Jos puuttuu niin Kristuksen tuntemisessa on vielä aukkoja.
"Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Häneen vanhurskasta tahtoa, niin kaikki muukin annetaan".
Jälleen voimme kysyä, puuttuuko meiltä jotain? Jos puuttuu niin helpoin tie on löytää se mikä puuttuu on rukoilla Jumalan tahtoa.
"Katsokaa taivaan lintuja, ne eivät kylvä eivätkä kokoa ja silti taivaallinen Isänne pitää niistä huolen..."
Taivaallinen Isämme tietää mitä me tarvitsemme eikä meidän tarvitse tavoitella huolenpitoa niin kuin pakanat tavoittelee. Kristuksen tunteminen antaa kaiken vaikka nukkuessamme.
Ps 127 Jos Herra ei taloa rakenna,
turhaan näkevät rakentajat vaivaa.
Jos Herra ei kaupunkia vartioi,
turhaan vartija valvoo.
2 Turhaan te nousette varhain, turhaan valvotte myöhään ja raadatte leipänne tähden. Yhtä lailla Herra antaa omilleen, vaikka he nukkuisivat.
Jatkoa.
Missä kulkee laiskuuden raja? Toinen raataa leipänsä tähden ja pitää itseään ahkerana, ja toinen etsii Kristuksen tuntemista ja saa laiskan maineen niin kuin Maria. "Maria oli valinnut hyvän osan jota ei otettu häneltä pois".
Marttojakin tarvitaan, mutta on hyvä muistaa, "niin vähän on tarpeen".
"Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Häneen vanhurskasta tahtoa, niin kaikki muukin annetaan".
Olen sitä mieltä kun sanoi alulumassa , Ellei Jeesuksen käskyjä tunnista ,
ei vielä ole löytänyt Rakkautta , ja jos ei ole löytänyt Rakkautta ,ei ole
löytänyt Jeesusta Kristusta , näin yksinkertaista se on uskotko..
Teu, näin yksinkertaista usko todellakin on. "Se joka pitää minun käskyni, rakastaa Minua". Ja Daavid sanoo: "Käskyjä ei ole vaikea pitää".
Saat.na on saanut monille uskoville läpi sellaisen valheen joissa käskyjä olisi mahdotonta pitää, ja sen johdosta monet eivät edes ojentaudu sen mukaan. Se joka ei usko ei edes ano Jumalalta voimaa käskyjen pitämiseen ja joka ei usko täydellisyyteen ei ano täydellisyyttä.
Sama Kristus antaa voiman syntiä vastaan vähässä kuin paljossakin. Jumalalla on kaikki valta ja voima päästää meidät pahasta, yhtä hyvin karkeampien syntien kohdalla kuin vähäisemmässäkin ajatuksessa.
Kristus ei ole kuitenkaan automaatti, vaan joudumme itse anomaan ja ojentautumaan uskomme mukaan.
Jos uskon että voin saada Jumalalta vanhan polkupyörän, niin anon sitä kunnes saan.
Jos uskon että voin saada uuden hyvän auton, niin anon sitä kunnes saan.
Jos uskon että voin saada elämän ja yltäkylläisyyden, niin anon sitä kunnes saan.
Ei ole oikeaa nöyryyttä pyytää mahdollisimman vähän, käytettynä ja rikkinäisenä. Päinvastoin se on ylpeyttä, koska silloin olen itse likaisilla käsilläni auttamassa Jumalaa, ja sanomassa Jumalalle ettet parempaan pysty. Ja kun lopulta saan pyytämäni, en ole kiitollinen Jumalalle.
Sama on synnin kohdalla, ei ole oikeaa nöyryyttä anoa Jumalalta voimaa ainoastaan vastustaa karkeampia syntejä, vaan pyytää voimaa jokaiseen ajatukseen. "Alistakaa jokainen ajatus Kristukselle kuuliaiseksi".
Tesa, meistä ei tule synnitömiä, eikä se ole edes tarkoitus, vaan että me uskoisimme Jeesuksen sovituksen meidän edestämme ainoastaan armosta. Ajattele, jos voisit olla synnittömänä vaikka vuoden, niin voisitko olla tuntematta itseäsi aika hyväksi ja edes vähän ansainneesi arvostusta.
Totuus on, että synnittömiksi emme voi tulla. Mutta pidämme Jumalan käskyt oikeina ja pyhinä, koska sitähän ne ovat. Jumalan pyhä laki osoittaa missä meidän tulee tehdä parannusta - päivittäin. Uskossa. Näin uskon.
>Ajattele, jos voisit olla synnittömänä vaikka vuoden, niin voisitko olla tuntematta itseäsi aika hyväksi ja edes vähän ansainneesi arvostusta. kirj 5 7<
Mitä lähemmäs täydellisyyttä pääsemme, sitä vähemmän on enää luuloja itsestämme. Kun laittaa riman täydellisyyden kohdalle, niin pieninkin ajatuksen synti pudottaa maanpinnalle. Jos sallin vaikka yhden ainoan ajatuksen tasolla olevan synnin, niin luuloni itsestäni saa tilaa.
Kristus minussa kykenee täydelliseen synnittömyyteen. Siksi en päästä Jumalaa ennen kun Hän antaa myös pyhityksen. Nostan syntini niin kauan Jumalan eteen ja vaadin Hänen lupauksensa "päästä minut pahasta", että saan myös pyhityksen.
Ei synti aina lähde helpolla, vaan joudun monta kertaa taistelemaan tunti tolkulla: Tuhoa tämä saat.nan paska, lähetä tulesi joka tuhoaa kaiken Jumalaa uhmaavan. Nouskoon Sinun vihasi, -kiivautesi, -kostosi, -pyhyytesi yms. Olet minussa suurempi kuin synti joka sai otteen. Revi tämä synti juurineen pois, niin kuin olet Sanassasi luvannut. Yms. yms.
Aina on Jumala vastannut ja saanut takaisin vapauden johon Kristus minut vapautti.
Vastaukset täällä s24 sivustolla menevät mikä minnekin, joten tarkennan pitkän kommenttini
tesa.19.3.2013 09:08
AAMEN!
>Totuus on, että synnittömiksi emme voi tulla. kirj. muttis<
Löydätkö yhdenkään raamatunkohdan tälle tueksesi? Päinvastoin raamattu kehoittaa uudestaan ja uudestaan täydellisyyteen. Miksi tinkisit Kristuksen lunastustyöstä? Mitä haluaisit tai pitäisi jättää lunastustyön ulkopuolelle?
Mikä synti on Kristusta suurempi, jos kerran synnittömäsksi ei voi tulla ja se on totuus?
Anna joku käytännön esimerkki, mikä synti on Jumalaa suurempi. Missä Jumala on löytänyt suurempansa? Eikö meidän silloin pitäisi palvoa ja kumartaa sitä mikä on Jumalaa suurempi.
Olen uudelleen ja uudelleen rukoillut, "Anna minun polvistua Sinun eteesi Jumala", mutta täällä on löydetty jotain Sinua suurempaa. Jos nämä jotka sanovat, >Totuus on, että synnittömiksi emme voi tulla.< ovat oikeassa, niin anna minun löytää se synti jota minun pitää kumartaa.
Rakkaus totuuteen. Jeesus on Totuus.
Mitä se vaatii meiltä?
Että luovumme piileksimästä omissa bunkkereissa. Että haluamme tutkia mitä Jumala ilmoittaa meille sanassaan. Ja että luovumme omista järjen päätelmistä. Että rakkaus saisi vaikuttaa tahtomista ja tekemistä: Jeesus Kristus meissä. Tässä Herra Jeesus auta meitä, aamen.
muuttis^^
" Että haluamme tutkia mitä Jumala ilmoittaa meille sanassaan. Ja että luovumme omista järjen päätelmistä. "
Tämä on niin olennaista, että siihen todella tarvitaan rukousta ja Jumalan armoa. Omat pinttyneet ajatuksemme kun ovat niin lujassa.
Eikö olekin totta, että tuo 1 Johanneksen kirjeen sanoma siitä, mitä on tuntea Jeesus on tuore, väkevä, ja erilainen kuin tavallisesti ajattelemme?
Näin Sana aukeaa milloin mistäkin, milloin mitenkin, miten Herra meitä tahtoo opettaa ja kasvattaa.
Totta on, niinkuin kirjoitit.
"Tämä on hänen käskynsä: meidän tulee uskoa hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen ja rakastaa toinen toistamme, niinkuin hän on meitä käskenyt. Joka pitää hänen käskynsä, pysyy Jumalassa ja Jumala pysyy hänessä. Ja sen, että hän pysyy meissä, me tiedämme Hengestä, jonka hän on meille antanut." Joh.3. 23-24
Kyllä te hölötätte Jeesuksen tuntemisesta sitä ja tätä. Te ette tunne itseänne, miten teidän tulisi Jumalan mukaan olla ja elää. Teeskentelette, luulette olevanne otettuja Herralle olemalla kaunopuheisia, että joku saisi teistä erikoisen hyvän ja uskovaisuuden esikuvan. Mitä te olette, ette yhtään mitään, olemme kaikki samassa ihmismassassa Heramme edessä. Jotkut vaan etuilevat kuin kaupungin öisessä nakkijonossa uskon humalassa, tönien ja haastaen epäsopua uskovaisuuden toisiaan kuka saisi näyttää nakkinälkäänsä paremmin, synnin sinapit vain roiskuu rinnuksille.
Rauhotuppa nyt savon ukko, kaikki todistuksesi Kristusta ja hänen todistajiaan vastaan ovat tuoreessa muistissa tämän keskustelupalstan sivulla.
Et tiedä mitään näiden henkilöiden elämästä joista kirjoitat hölynpälyä.
Minä tiedän!
>synnin sinapit vain roiskuu rinnuksille. kirj su<
Jos nyt hetkeksi jätetään humalan huurut pois, ja jatketaan terveestä lapsesta joka opetetaan ja oppii pitämään paitansa puhtaana. 1 ja 2 vuotiaalta ei voida edes odottaa paidan puhtaana pysymistä, mutta onneksi ruokalappu on keksitty. Eikä edes 7 vuotiaalta vaadita aina täydellistä suoritusta, mutta aikuiselta odotetaan.
Humalan huurut ja kehitysvammaisuus on eri asia, ja vaikka olisi kysymyksessä terve aikuinen, niin sillekkin voi joskus tulla vahinko. Kristuksen tunteminen tarkoittaa kasvamista ja oppimista, kunnes kasvamme täysiksi miehiksi Kristuksessa. Lapsi tuntee lapsen tavalla, nuori lapsen ja nuoren tavalla, ja aikuinen kaikilla tavoilla. Aikuisella synnin sinapit eivät enää roisku rinnuksille.
Kukas se siellä nimimerkittömän nurkan takaa huutelee hiljaisuutta? Minä tiedän elämästä paljon enemmän tämä 80 vuoden kokemuksen jälkeen. Ymmärrän myös sinun puolustuskommettisi, olethan luultavasti aivopesty jo nuorena, ja sinulla on vai paha olo uskovaisuudessasi. Sinä ryvit vielä jätöksissäsi luultavasti, kun minä olin omien lapsieni jätöksiä siivoamassa.
Nämä ihmiset joita nyt sitten olen arvostellut, ovat vain hengellisesti täynnä omaa itseään tärkeydessään, että jos kaikki maailman ihmiset nojautuisivat vain samanlailla elämäänsä odottelemalla taivasosuutensa määrää. Peittelemällä sillä kaiken normaalin maailman kehityksen ja ihmisten oman ajattelutoiminnan. Kyllä hyvään pitää pyrkiä, mutta ei pidä lyödä päätään rukoushuoneen seinään, että raamatun tulkinnat ovat aina oikeita ihmisen henkiselle elämälle.
Paavit, piispat, papit ja omantekoiset saarnamiehet, kaikki olemme samaa massaa puliukoista, tasavallan preisitentteihin. Syömme nälkäämme, juomme janoomme. hengitämme elääksemme, ajattelemme oman elämämme omilla aivoillamme, olemme valmiit ottamaan malkan toisen silmästä, kuolemme kaikki kerran, Jumala huolehtii kaikkien lopullisesta levosta.
Mutta poikkeuksiakin on, niitä jotka eivät tätä ymmärrä omassa uskon huumassaan. Parannetaan toisia omilla mielipiteillään, joka voi olla päinvastainen kuin on tarkoitus. Olen yksinkertainen kertoja, mutta sananlasku sanoo: Lasten ja yksinkertaisten ihmisten suusta se totuus kuuluu.
Ja sinä et tiedä yhtään enempää kuin minäkään.