Kevätmasennus ja yksinäisyys

Mullakin oli joskus sitä, mutta nyt vetäessäni Suomen virallisiin suosituksiin nähden moninkertaista yliannostusta D-vitamiinia mieli on olosuhteisiin nähden pirteä ja vastaanottavainen keväälle ja kesälle. Tottakai ruokavalion olis hyvä muutenkin olla kunnossa.

Tuolla tavalla syntyy negatiivinen kehä, koska kun käpertyy itseensä ja sisälle niin on varmaa, ettei jatkossakaan ole ketään kenen kanssa nauttia keväästä/kesästä.

Samaa puskee tännekkin ja sellasella painolla, että maailmanloppu korvienvälissä alkaa olla taas päivän tekemisien keskipisteenä. hitaasti ja tasasesti olen tähän tilanteeseen ajautunut ja nyt sitten on se tilanne, kun ei sitten ainuttakaan ihmistä ole maailmassa. onkohan se oikeesti edes mahollista, vai olenko painajaisessa? kesä sieltä tosiaan tulee ja luulis sen olevan iloista aikaa, mutta ei se kyl ole, kun kattele kaikkia eläväisiä ihmisiä ja itse sit tallustelet keskenäs minne lie ja mietit vaan, että joopa joo.. kerronpa kuulumiset seinälle ja pelaan erän shakkia peilin kans kun himaan pääsen.

"jonka kanssa suunnitelmia toteuttaa"

Mitkä ne suunnitelmat olisi? Jos aloitat kertomalla ne voit löytää jonkun jonka kanssa voi toteuttaa ne.

Kyllä se kesä menee taas yksin. Kesäkuuss mä aion mennä ainakin risteilylle turku-tukholma.

No, ihan vain reissailla extempore ympäri Suomea. :)

Mutta tosiaan, maailmanlopun meiningeissä nyt, ei jaksa ulos lähteä kun on niin raskas ja tympeä olo.

Olen syntynyt keväällä ja kyllä ne romanttisimmat kokemukset ja muistot liittyvät keväseen. Tuli juuri täyteen 29 vuotta kun menin naimisiin mutta tiemme johtivat sitten eri suuntiin. Muistan myös kevään kun Sammy Babitzin (Kirkan veli) menehtyi 40 vuotta sitten keikkamatkallaan. Monta kevättä olen jo elänyt: hieman kaiholla muitelen nuoruudeni keväitä, mutta muistot elävät. Olen optimisti ja uskon, että tulevaisuus kätkee vielä paljon hyvää. Ja pitää keksittyä elämään juuri tätä aikaa ja hetkeä. Ei voi taantua menneisyyteen eikä voi harpata tulevisuuteen. Minulle jo kevätaurinko, sulavan lumen tuoksu pian viheriöivät koivut viestittävät rakkautta. Saan levätä suurella rakastavalla kämmenellä. Minäkin elän yksin!

kukapa ei olis masentunut silloin tällöin? kevätmasennus johtuu valosta. saamme sitä liikaa yhtäkkiä keväisin. Emmemasentuis jos saisimme jatkuvasti valoa saman määrän.

Kevätväsymys, jota jotkut masennukseksi vääristelevät, johtuu siitä, että pitkä, pimeä talvi on syönyt elimistöstä kaikki sen vähäiset D-vitamiinivarastot. Jos väsyttää, niin tankkaamaan D:tä ja sen lisäksi C-vitamiinia, jotta D imeytyisi paremmin elimistöön.

Ja sitten ensi syksynä, kun pimeä taas alkaa, voi olla fiksu, viisas ja filmaattinen ja aloittaa em. homman jo heti pimeän kauden alussa. Silloin mikään tekaistu vaiva ei vaikuta tuli kevät tai takatalvi tai vaikka mikä / mitä.

Kevätväsymyksellä ja yksinäisyydellä tuskin on suoraa yhteyttä keskenään...
Mutta tietysti yksinäisyys altistaa masennukselle.

Tässä eräs yksinäinen ja syrjitty kaveri joka on esimerkkinä siitä että elämä voi muuttua:

http://www.youtube.com/watch?v=vbIvmlFDcaM

julkaisi pari päivää sitten ensimmäisen singlensä https://itun.es/us/ko-kL

ei muuta kuin tumppu viuhuu!

jos olen muiden kanssa en nauti, ainakaan keväästä, kaikki menee seurusteluun.
jos on jossain ja ajattelee tuopa hänet -kent sit vain- tänne seuraavan kerran ,reissu on huonompi kuin yksisn ole reissu.
Joillakin se voi toki olla päinvastoin,

Ei ole hyvä syy jättää lähtemättä johonkin liikunta-tai kulttuuripaikkaan kun ei ole ketään kenen kanssa lähtisi. Niillä paikoillahan sitä voi juuri tavata ja tutustuakin muihin.

Voi kun olisinkin yksin niin voisi toteuttaa mitä itse hauaa, eikä tarvitsisi koko ajan sopeutua toisen ajatuksiin ja tehdä kompromissejä joita ei halua.

Siis minuakin on v.tanut jo jonkin aikaa, eikä mitään varsinaista syytä ole.
Ei huvita yhtään mikään ja tuntuu, että pimahdan hetkellä minä hyvänsä.

Turha sanoa, mene ulos ja piristy. Asun rivarissa ja käyn jokapäivä ulkona
ja kun tuli lunta, niin tein muidenkin lumitöitä, sun muuta, mutta ne aamut
on pahinpia, kun pitäisi sempata jonkinlaiseen vireeseen itsensä.

Kavereita on ja olen sanonut kyllä heille, etten ole parasta seuraa, kun
masentaa v.taa ja ramasee. En käy kuppiloissa, mutta ne muut ns.
harrastukset, kuten keilailu, ovat tällähetkellä jäässä.

Ehkä ihan totaalinen maiseman vaihdos, vähäksi aikaa auttaisi. Tiedä häntä,
niin ja nämä pyhät on yks piste iin päälle.

Ymmärrän. Kärsin ennen kevätväsymyksestä ja -masennuksesta. Oikeasti, kun aloin syömään noita D-vitamiineja purkista pitkin talvea säännöllisesti, on ollut parina vuotena keväisin melkein sama olo kuin muinakin vuodenaikoina. Ihmeen paljon se vaikuttaa ja aion syödä vastakin. Sehän on ihan loogista, että talven jälkeen on D vähissä, jos ei ole pitkään aikaan auringosta nauttinut. En tarkoita mainostaa, autan mielelläni kun voin.

Kilpirauhasen vajaatoiminta oireilee juuri kuvaamallasi tavalla, Springblues. Se tulee hitaasti ja hiljaa hiipien ja johtaa useimmat erakoitumiseen ilman vertaistukea ja kunnollista lääkitystä. Thyroxin kilpirauhashormonia tai Armour thyroidia. Nämä lääkkeet korvaavat kilpirauhasen vajaatoimintaa. Mainittu tauti on allidiagnosoitu ja tulkitaan usein masennukseksi, ja yritetään lääkitä seroroniinin takaisinoton ehkäisijöillä, mutta eihän se mitään auta kun kyse ei ole masennuksesta, vaan elintärkeän rauhasen ttuottaman hormonin riittämättömyydestä. Tilaa aika lääkäriin ja mittauta TSH, T4V ja kilpirauhasen vasta-aineet verikokeella labrassa. Voit ainakin sitten sulkea pois sen mahdollisuuden, jos arvosi ovat kohdallaan.

Ja sisätiloihin käpertyminen varmasti tuo sen unelmien prinssin tai prinsessan sun kotiovellesi?

Jos ei oma aktiivisuus ole tuon suurempaa, niin todennäköisest jäätkin yksin.

Mulla se johtuu ainakin siitä jos mieli on synkkä ja masentunut niin yhtäkkinen kevään aiheuttama valoisuus ym on ristiriidassa oman mielen kanssa aiheuttaen enemmän pahaa oloa. Myös pitkän kaamostalven jälkeen yllättäen lisääntyvä valo ahdistaa hieman, eikä tämä vitun kellojenvaihtokaan auta asiaa kun tulee ylimääräinen valoisa tunti illalle. Ja jos ei ole hirveästi sosiaalista elämää niin sekin masentaa kun tulee vaan homehduttua kotona vaikka ulkona on nätti keli. Harvemmin sitä yksin jaksaa minnekkään lähteä.

Tutuustu naisiin !!!!! Älä nosta rimaa liian korkealle, älä kiukuttele heille, älä ole nuuka, opettele kosiskelemaan naisia, lahjoita heille kukkia -ja elämä hymyilee sinulle !

Kevätmasennus johtuu auringonvalon vaikutuksesta käpylisäkkeen toimintaan ja auringonsäteet kulkevat silmien kautta aivoihin. Jos on voimakas uupumus, niin voi käyttää vaikka aurinkolaseja kevään ensi auringossa. Mutta käpylisäke aktivoi elimistön toimintaa jotenkin sillä lailla, että serotoniinia sisältävien ruokien syöminen lievittää kevätmasennusta tai oikeastaan se on väsymystä ja uupumusta. Aivolisäkkeen follitropiini ja lutropiini säätelevät sukupuolihormonien toimintaa ja kevällä usein hormonit alkavat hyrräämään auringon valon vaikutuksesta.

Aurinko siis aktivoi aivojen hormonitoimintaa pitkän kaamosajan jälkeen ja keväällä muutos on usein hyvinkin selkeä. Siksi siis pääsiäisen aikoihin kuuluukin syödä kananmunia ja suklaamunia.

Hei !

Osui silmääni etusivulta tämä keskustelu.

Kyllä ihminen on jaksavampi kun on joku "muusa" joka kannustaa. Jatkuvien huolien vatvomimen joista ei näe nenäänsä pidemmälle omassa ympyrässään sekin voi uuvuttaa ja masentaa.

Masennus on aina uupumuksen seurausta, uupumus taas johtuu pitkäkestoisesta sressistä, ja stressi taas johtuu siitä ettei ihminen lepää pois vanhoja rasitteita henkisiä ja fyysisiä kun hankkii lisää paineita. Asioitakin kaikkea pitäisi hoitaa pois päiväjärjestyksestä.

Masennus on sitten sairautena aineenvaihduntahäiriö joka on hoidettavissa ainakin serotoniini lääkityksellä. Serotoniinin takaisinoton salpaaja.
Kun ihmisellä on tuota testosteronia veressä se mahdollistaa hyvän olon tuntemukset.
Lääkitys voi väsyttää alkuun ja on kääkekuuri, ei jatkuvaa käyttöä, ja hyvän olon seuraus- tervehdyttävä vaikutus tuntuu sitten kun lääkitys on ollut ja mennyt ja se on hoitanut.
Itse otan kuurin 10 mg, 5 mg ja 2,5 mg annistuksena eli pilkon yhtä pilleriä jopa neljään osaan. 1-3 päivää, pari viikkoa, 1-2 kk, kuuri joskus kun on rasituksia ollut liikaa.

Kevätväsymys ns.- masennus johtuu siitä että väsynyt ihminen masentuu valosta kun havaitsee ettei ole voimia. Masntunutta ei saa moittia eikä kannustaa liikaa, sillä voimien puute avuttomana masentaa entisestään. Toipumisajat ovat yksilöllisiä. Vuosikymmen voi mennä. Muutama vuosi. Riippuu monista asioista. Kun uupumus on levätty ja masennus on hoidettu uusissa ympyröissä jaksaa mutta siinä missä sairastui- uupui- väsyi- turhautui- ja voi pahoin tulee pakokauhu. Niinpä työelämässä on edessä alan vaihto usein- paikkakunnan vaihto- pitää päästä uuteen- palaaminen vanhaan tekee taas samat tepposet- ihminen voi pahoin.

Raittius on ehdoton ehto tervehtymiselle. Ihmisen keho korjaa itseään mutta ei tee niin jos ihminen kaataa myrkkyjä alas koko ajan ettei keho saa mahdollisuutta toipua.
Kävely ulkoilmassa parantaa unen laatua ja sitä kautta vointia- rauhoittaa- Tunnin lenkki joka päivä, viikossa siihen tottuu.
Avantouinti voi tehdä hyvää jos on mahdollisuus.

Sinun ei tarvitse vaatia liikaa rakkausasoissa- liikaa ja liikaa, mutta ei kannata surra aina ettei jotakin ole.
Kun liikkuu siellä missä ihmisiä- raitis harrastuspiiri tms että voi jotakin puhua on jo hyväksi ja tarpeeksi. Yksinäisen elämässä on paljon hyviä puolia- vapaa ajankäyttö. Kuherrus menee viimeisteään kahdessa vuodessa ohi- ja sitten kysytään taitoja elää yhdessä eikä se ole aina helppoa. Ihmisiä sairastuu masennukseen kun ei suju suhteessa.

Masentunutta ei pidä kannustaa siis liikaa, eikä moittia, ainoa tapa auttaa on myötäelää ja voi olla konkreettiseksi avuksi käytännön asioissa.

Kirjaston hyllyt pursuavat uusia harrastuksia- syö terveellisesti ja käydä lisäravinteita- vähintää monivitamiinipilleri pitäisi olla kansalaisvelvollisuus.
C- vitamiini ei maksa paljon, ja Möller on hyvä aivoille aina.

Älä sure rakkauksia liikaa, ei se sillä parane. Jokainen on lemmenkipeä joskus, mutta ei kannata itseään kiusata suremalla olemattomia, pilata päiviään.
Rakkaudet tulevat itsellänsä tai ovat tulematta. On parempi olla yksin jos ei ole tullakseen.

http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/16

Ystävällisin terveisin
Jari

Kevät on ihanaa aikaa ja moni sitä innolla odottaa. Jos on yksinäinen ja hieman masentunut niin varmasti keväällä yksinäisyys korostuu kesän lähestyessä. Useiden parisuhteessa elävien on helppo sanoa et sinne vaan ihmisten ilmoille. Ei moni kuitenkaan halua aina yksin mennä joka paikkaan. Kaikki olisi niin paljon mielekkäänpää kuin olisi ystäviä tai elämänkumppani kenen kanssa tapailla, reissata ja nauttia monista asioista. Ei ihmisen ole hyvä olla aina yksin. Moni ei sille valitettavasti mitään voi. Rakkauden puutteessa elän itsekkin mutta uskon että kevään edetessä olotila taas helpottaa ja jaksaa nauttia tulevasta kesästä. Toivon viestiketjun aloittajalle voimia iloita pienistä asioista sekä kaikille muillekkin yksinäisille.

Sex in Estonia *** http://www.tutvusliin.eu/

Niitä on noita surkutusideoita jo ennestään ja uusia syntyy kuin liukunauhalta. Masennus on jo aikaisemmin yhditty liittää syksyyn eli syysmasennus ja talveen eli kaamosmasennus tai talvimasennus. Nyt stten on jo markkinoitavana kevätmasennus. Vot sie! Puuttuu enää kesämasennus eli kukahan sen lanseeraisi ongelmien ongelmana julki. Ehkä jo ensi kesänä...!

Yxinäisyys on huono juttu,mutta huonon kaverin kanssa vielä huonompi;) Itse olen nuorekas 50 ja elän täysillä,yxin. Välillä siipi on maassa,mutta kun potkin ittiäni peffaan ja lähen liikkumaan niin jopa mieli virkistyy. Ystäviä saa kun on rohkea,iloinen ja alotteellinen,hymyile ihmisille,et uskokaan kuinka iloseksi moni tulee,voit tehdä jonkun onnelliseksi ,jopa pelastaa jonkun päivän. HYMYILE niin MAAILMA HYMYILEE SINULE, Hymyile vaikka vängällä,niin sittä tulee tapa ja tulet oikeasti iloiseksi itsekkin ja kas Sinulla on pian uusia ystäviä! Syvällä masennuksessa oikeast oleville tämä ohje ei pure,mutta meille "siipi maassa,saamattomille" sopi:)

Me ollaan niin erilaisia,mulle kevät on valon aikaa,kaikki herää uuteen elämään,tulee kukat,puihin lehdet ja linnut lauleskelee "rakkaus" lauluja:) Rohkeasti ulos !!! Zemppii ap!

Noin se on minullakin... Onhan minulla kavereita, mutta ei niiden kanssa koskaan koulun ulkopuolella mitään tehdä. Väkisinkin puskee mieleen viimekesän ihanat riparimuistot, joita en saa koskaan takaisin. Uskon että tämä vain pahenee kesälomalla kun ei ole edes koulua jossa nähdä kavereita ja ihastusta ja varsinkin kun tulee juuri tuo ripari mieleen. Ei tämmöstä jaksa...

Keväisin vätystää lähinnä siksi, että pitkä ja pimeä talvi on syönyt / käyttänyt elimistön vähäiset D-vitamiinivarastot loppuun. Joten ei kuin tankaamaan D:tä ja C-vitamiinia seuraksi, jotta D imeytyy.

Jos kesällä olet paljon ulkona auringossa, syöt terveellisesti ja monopuolisesti, niin vitamiinitankkauksen voi lopettaa. Mutta kun pimeys taas alkaa, kannattaa ennakoida tuleva kevät ja aloittaa suositusten mukainen lisä-D aikanaan.

Mieli vaikuttaa moneen asiaan, mutta sitä on turha syyttää, jos ei huolehdi elimistönsä terveydestä ja hyvinvoinnista. Terveessä ruumissa asuu terve sielu, you know, eli kun keho jaksaa hyvin, on helpompi ajatellakin positiivisesti.

Syksyisin tuntuu haikialta kun linnun lähtee pois..Mutta kevät tuo taas iloa.Kun linnut palaa.Sen huomaa jo ihmistäkin. että on kevät tullut.Ja mikä parasta kesä tulossa!!Tälle kevätmasennus ja yksinäisyys kirjoituksen aloittajalle..Mene ulos ja nauti..Nyt alkaa olla paras aika vuodesta!!

Ei se kuulkaa ole vuodenaikojen syy, jos päässä prakaa. Jos vain halua on, niin mihin vuodenaikaan tahansa on kivaa. Sotkekaa nyt taas tähänkin masennukset,,,, ollaan me kyllä surkee kansa.

Kyllähän se ahdistaa, kun aurinko paistaa suoraan tietokoneen ruudulle; ei näe yhtään mitään. Pirkuleen aurinko! Keväisin se pahanee kaiken aikaa. Ah, mutta syksyisin ja talvisin, eipä ole aurinko haittaamassa elämää.

Hyvähän se on irvistellä toisten ongelmille,,mutta kun se masennus tulee
omalle kohdalle, niin muuttuu ääni kelloon (kalloon)..

Tutkimukset kertovat, että lisääntyvä valo voimistaa mm. serotoniinin tuotantoa aivoissa, joka puolestaan lisää tarmoa ja toimintavirettä ja säätelee mm. unirytmiä ja aktiivisuutta.
Ns. rakkaushormoonit alkavat hyrräämään, onhan kevät myös luonnossa uusiutumisen ja lisääntymisen aikaa.
Kevätväsymys onkin selvästi harvinaisempaa kuin kaamosmasennus, jonka on osoitettu johtuvan valon puutteesta.

Usein kevätväsymys on vain pelkkää unen puutetta, koska lisääntyvän valon vuoksi ei nukuta tarpeeksi; valvotaan myöhään ja herätään valoisten aamujen vuoksi aikaisin.

Sen sijaan, jos on keväällä jo valmiiksi masentunnut, lisääntyvä valo ei riitäkään korjaamaan masentunutta mieltä vaan aiheuttaa levottomuutta ja ahdistusta.
Oma surkea olo vielä korostuu entisestään kun näkee ympäristössä, niin luonnossa kuin kanssaihmisissäkin, kevään ja valon aiheuttamat voimakkaat positiiviset vaikutukset.

Esim. netistä löytyy monia konsteja ns. kevätväsymyksen karkoitukseen. Riittävän unen lisäksi täälläkin mainitut D-vitamiini ja liikunta ovat hyviä keinoja karistaa keväinen alakulo.
Tarvittaessa voi kääntyä lääkärin puoleen, etenkin, jos mieli on ollut maassa jo aikaisemmin ja kevät vaan tuntuu lisäävän mielen masennusta.

Minuakin masentaa. Masennutaan yhdessä. Toivon oikeaa miestä, ehkä uusia tuttuja ja työ/raha-asiat menisivät hyvään suuntaan. t. nainen30

Ehkäpä syy on odotuksissa, mitä ajattelee kevät ja kesä tuo tullessaan? Talvisin ja syksyisin on pimeää ja rauhallista, ja turvallista, saa käpertyä lämpimään peittoon ja oleskella sisätiloissa. Kevät tulee, niin turvallinen verho viedäänkin pois ympäriltä.

Lisäys;

Taisin unohtaa vastata kysymykseen;

- Kevätväsymys johtunee siitä että ihminen kokee voimattomuutta valon edessä.
Pimeys tuntuu masentuneelle joskus helpommalta kestää. Valo masentaa koska ei jaksa iloita´ja ole voimia tehdä mitään kivaa.

Jos on jotakin luonnonhelmaa, niin itse joskus kävelin tuntikaupalla meren rannalla. Suolainen ilma ja meren äänet lepuuttivat hermoja.
Unohduttivat murheet. Lähdin aamupäivällä ja palasin iltapäivällä.

Mene jonnekin missä raitista ihmisryhmää mutta älä aseta liian kovia vaatimuksia. Ole hissukseen mukana.
Jos joku ihmettelee jotakin niin sano että podet masennusta ja olet pahoillasi että olet mahdollisesti hiukan joskus rajoitettu ja vähä pössöö, heh, mutta jos sopii olla mukana. Silloin toiset ymmärtävät ja ovat kohteliaammin.

Valo siis masentaa koska se ei enää tuokaan iloa ja mielihyvää.

Serotoniini on testosteroni joka mahdollistaa hyvän olon tuntemukset.
Ihminen ei nauti edes lottovoitosta, koska veressä ei ole aivojen hermosolujen välittäjäainetta joka mahdollistaisi mielihyvän tunteen. Rakkauskin voisi olla kuin puuta....mahdollisesti siksi.

Ihmisen vointi normalisoituu jo 1 kk lääkityksellä. Lääkärit usein antavat liian vahvoja annoksia, minusta 5 mg alkuun ja 2,5 mg hetken pätkän on minulle sopiva jos olen rasittanut itseäni liikaa ja voin siksi pahoin.

http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/16

yst. t. Jari

Mennyt pimeä maisema on enemmänkin pirun masennuskenttää,ja kun jumala luo rakkautensa kevään,ei piruun takertunut ihminen halua oikein irrottautua tästä karvaisesta sarvipäästä.

masia ja yksinäisyys on vakavia asioita ja niitä asioita pitää todellakin hoitaa.mä en usko niinsanottuun rakkauden parantavaan voimaan.eikö ensin pitäisi osata rakastaa itseään että voisi rakastaa jotakuta?en usko että masentunut kovinkaan positiivisesti itsestään ajattelee.ja eikö ensin ole osattava olla itsensä kanssa että pystyy parisuhteeseen?mä itse olen masentunut ajoittain ja olen aikani yksinään.kun olen toipunut,palaan luolastani aurinkoon.en hae parisuhdetta toipuakseni synkkyydestä enkä halua että mua säälistä"rakastetaan".hoitosuhteen hoitaa ammattilaiset ja minä.jos yksinäisyys ahdistaa,pitää pohtia syitä ja tehdä tarvittavia korjauksia.jos ei ole kykyä nousta ahdistavista ajatuksista ylös ja maailman loppu on lähellä niin suosittelen esim.soittamaan auttavaan puhelimeen.mun mielestä masentunut ihminen ei kauaa terveen kelkasssa matkaa.kokemusta on ja paljon.olin masentunut ja läheisriippuvainen,en halunnut/uskaltanut jäädä yksin vaikka suhde ei toiminut.meinasi henki lähteä kun ero tuli,niin koville otti.viitisen vuotta surin ja masentelin vähän väliä.nämä vain mun mielipiteitä ja kokemuksia eli en yleistä.

ei mikään masenna... mutta kevät v.tuttaa siinä mielessä kun kirkas valo paljastaa kaiken pölyn ja likaiset ikkunat.... kun lumi sulaa kaikki alla oleva pazka paljastuu, enkä tarkoita koiranpazkaa vaan rumaa rojua mitä talvenlumet on peittäneet, ihmisten heittämää roskaa... maakin on ruma talven jälkeen, paljas ja synkkä ennenkuin kaikki ihanat kasvit puhkeaa vihreyteen... inhoan kevättä, rakastan kesää ja syksyä, talvikin on ihan kiva jos on tarpeeksi lunta.Iso puutarha on oma intohimoni ja sadat erilaiset kasvit ja niitten seuraaminen ja hoito.

Hai joskos lahjosit,hierosit ja hoivaisit sitä.

Lähde ulos sieltä asunnosta ja katsele ympärillesi,niin näet muitakin ihmisiä,auringonpaistetta,jne.Kyllä sinäkin vielä löydät jonkun rinnallesi,mutta se ei tapahdu,jos jäät ns. neljän seinän sisään. Hauskaa kevättä sinulle.Ja nyt... ULOS sieltä!!!!

Yksinäisille: Täällä chatissa voi kaupunkihuoneissa kysyä leffa-, kahvi- tai kävelylenkkiseuraa lähistöltä? :) Kun tapaa julkisilla paikoilla, ei tarvitse pelätä, että olisi mielessä mitään muuta.

Tsemppistä väsyneille! Nukutaan kun unettaa ja tutustutaan itseemme & toisiimme kun on siihen tarve ja oikea aika

Ehkäise masennus kunnon nyrkkipyykillä

Älähän masennu kokonaan. Mulla on sama vika mutta se johtuu lähinnä rahan puutteesta. Olen työttömänä ja elämä on todella rajallista.

Täällä yksi jolla masennus iskee joka helvetin kevät, seurustelin tai en, nyt seurustelen eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa onko masennus tai ei.. Kaikki lähtee itsestä, loppupeleissä ei voi turvata ja luottaa siihen että aina on joku johon tukeutua ja joka pitää pystyssä, sen itsekin jo tajunnut.

On se kyllä tottakin että kevään pitäis muka olla jotenkin rakkauden ja kaiken uuden aikaa.. HOHHOI sanon minä :/

Itseäni auttoi ehkä Danone Vitalinea juotavat jogurtit. Ainakin olen ollut pirteämpi sen jälkeen, kun aloin juomaan niitä reippaalla otteella.

Täälläkin yksi, jota kevät ahdistaa. D-vitamiinia olen vetänyt pari vuotta 100 mikrogrammaa syksystä kevääseen. Samoin kalaöljyä. Syön melko terveellisesti. Tosin unen kanssa on ajoittain pahoja ongelmia. Ammuyöstä herään nimenomaan valoisuuden lisääntyessä ja kelailen liikaa.

Rakkaudettomuus masentaa. En ole epäsosiaalinen tai erakko - juhliessa pakottaudun pitämään hauskaa ja tutustun myös vastakkaiseen sukupuoleen (eli miehiin). Viime aikoina on vain tuntunut pahalta, kun miehet haluavat vain yhden illan juttuja tai vakituista seksisuhdetta. Kukaan ei tunnu ottavan minua vakavasti.

Ystävieni mielestä olen kiltti, herkkä, empaattinen, kaikin puolin helppo ja mukava tyyppi. Jotain on pielessä, kun vain häntäheikit ja sitoutumiskammoiset lähestyvät. No, jos jotain positiivista pitäisi väkisin löytää, niin ainakin näytän hyvältä, kun seksin vonkaajia riittää :P

Olen tapaillut muutaman kuukauden kerran viikossa tahtiin ihastustani, mutta hänkään ei halua mitään vakavaa. Tämä ehkä onkin se suurin ahdistukseni syy tällä hetkellä. Minulla on tosi hyvä olla hänen seurassaan, mutta hän ei jostain syystä lämpene. Ottaa yhteyttä vain kerran viikossa. Pännii, kun vielä pari viikkoa sitten elin toivossa, että tästä tulisi jotain. Nyt hermoni ovat riekaleina, enkä enää jaksa tällaista kevytsuhdetta. Ahdistaa, kun minun pitää kertoa nämä fiilikset miehelle ja olen 100 % varma, että juttumme loppuu siihen. Hän tietää jo, että olen ihastunut eikä ole muuttanut suhtautumistaan/yhteydenottojaan.

Olen aiemminkin ottanut erittäin raskaaksi pitkien suhteiden loppumiset, vaikka kerran lopetinkin suhteen oma-alotteisesti. Kadehdin niitä (yleensä miehiä), jotka vain mennä porskuttaa uutta kohti erojen jälkeen. Nyt olen niin masentunut, että tiedän surevani taas pitkään, vaikka nykyinen mikälie-suhde onkin alusta asti ollut epämääräinen.

Väkisinkin mietin, mikä minussa on vialla, kun tapaamani miehet haluavat kyllä deittailla, mutta eivät rakastu, eivät edes ihastu. Olen heille vain korvike ja ajanvietettä. En itse kykene moiseen hyväksikäyttöön, joten aina vain ihmettelen, miten joudun tällaisiin kuvioihin. Uskoni vastakkaiseen sukupuoleen on taas koetuksella. Kevät saa minut rakkauden nälkäiseksi ja siksi nämä vaikeudet korostuvatkin nyt...

ethän jää enää miettimään?kipikapin lääkäriin niin hän tekee pari testiä ja laittaa sut eteenpäin.ehkäpä lääkekokeilu olisi nyt suotavaa.mitä tuota kärsimään kun se vain riuduttaa aina uudestaan.apua saat kunhan olet siihen halukas.ei sua kukaan taida kotoa hoitoon hakea ellet ole jo tosi huonossa kunnossa.kyllä sunkin pitää saada nauttia elämästä ja ystävyyssuhteista.

TERE!
Oon ite kayttanyt masennuksen ja ahdistuksen akuutti-tilaan monen vuoden ajan mäkikuismaa,ennen kaikkea uutteena(suituisina ominaisuuksina kapseleihin verrattuna puhtaus ja luonnonmukaisuus,voit myös itse säädellä käyttöäsi paremmin hintahan on luontaistuotekaupasta ostettuna huomattavasti huokeampi,mitä kapseleiden)..

SUOSITTELEN minäkin Vogelia,jos sitä vaan onnistut löytämään..


JA ON TEHOKAS,eikä tuu sivu-oireita tai riippuvuutta,guaranteed...

Tsemppiä ja siunausta sekä Taivaan Isän rauhaa kevääseesi.

Aloitin tämän ketjun vuosi sitten, nyt minulla on ollut jo pidempään ssri-lääkitys, joka on toiminut. Masennus ja väsymys eivät ehkä kuvanneet oikein olotilaani keväisin, vaan ahdistus ja surumielinen haikeus. Juuri ahdistuneisuuteen ssri:t ovat auttaneet, yllätyksekseni.

Mulla iskee masis aina syksyllä ja talvella-siis aikaan jolloin on pimeätä ja kylmempää.
Nyt keväällä taas mieli kohoaa ja tunnen eläväni. Mikään ei tosin poista yksinäisyyttäni :( Mutta tähän vuodenaikaan sitä kestää paremmin.