Hei. Lääkäri tänään soitteli että tähystyksessä löytynyt pojallani keliakia. Tähystys tehtiin refluksitaudin takia, mutta löytyikin tällänen yllättävä juttu. Lääkäri sanoi että vilelä otetaan verikoe varmistukseksi. Mutta onko niin että se keliaki nyt siis on? Olen ymmärtänyt ett tähystyksellä se nimenomaan varmistetaan että se on. Voiko muka vielä käydä niin ettei olekaan vaikka tähystyksessä selvät merkit keliakiasta?
Lapsen keliakiaepäily
Mietteliäs äiti
6257
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ja siis jotakin oireita on ollut, ummetusta ja epämääräistä vatsalipua. Tuo ummetus on ihmetyttänyt että mistä johtuu, nyt se sitten selvisi jos se diagnoosi nyt tulee.
Nykyään on verikoe, josta näkee jonkin keliakiageenin tai jotain, mutta varmuus tulee tähystyksellä.
Lääkäri onneksi haluaa tutkia kunnolla. Ole iloinen siitä.
Lääkäri: Autoimmuunisairauksien kasvu osin suomalaisen teollisuuden tukemisen ja aivopesun seurausta
http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkeli.shtml/1721445/laakari-autoimmuunisairauksien-kasvu-osin-suomalaisen-teollisuuden-tukemisen-ja-aivopesun-seurausta
Lääkäri Olli Sovijärjen haastattelu Studio55-ohjelmassa 18.3.2013 (kesto 30min)
http://www.katsomo.fi/?progId=170109
Paleoruokavalio pähkinänkuoressa (kesto 5 min)
http://www.youtube.com/watch?v=uCFZoqmKf5M
Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.
C-vitamiinia 500-1000mg / vrk
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk, kalsiumin ja magnesiumin suhde on 2:1
Omega-3 rasvahappojen tarve on vähintään 1 gramma päivässä eli esim. villiä lohta 150-200 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista.
Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.
Muut saa todella edullisesti esim. Citymarketin luontaistuotehyllystä.
Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.
Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16 vähintään kädet ja jalat paljaina.
Huonoin tilanne on afrikkalaista syntyperää olevilla maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on lähes läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.
D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
Meillä "asiantuntijat" Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 7,5-10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.
Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.
Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.
Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.
Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!
Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.
Ohoh. En kyllä noin pitkiä ohjeita tarvinnut vaan vastauksen tuohon kysymykseeni. Sori mutta en jaksa lukea tuota.
Kohenna ravitsemustasi, niin jaksat lukea pari riviä tekstiä ;)
Ihan tiedoksi 6 6:lle, että D-vitamiini ei paranna keliakiaa, joten ihan turha kirjoittaa tuollaisia kauheita sepustuksia - joka ketjuun. Niitä ei todellakaan kukaan jaksa lukea, joten hukkaan menee mainostukset !
Tämä ei oo kyllä ihan oikea paikka kertoa vaivoistani koska en ole lapsi enää mutta kuitenkin. Ongelmani on ettei paino ole noussut neljään vuoteen ja itse epäilen keliakiaa. Ikää 19 v, pituutta 179 cm ja paino jatkuvasti 52 kg. Mikään syöminen ei auta. Käsissä ja polvissa pieniä punaisia rakkuloita , ilmavaivoja, akne naamassa ja hilseilevä iho. Naama on turvoksissa, etenkin huulet ja silmät. Jatkuva väsymys ja ahdistus päällä. Mikä ihme tällaista voi aiheuttaa? Keliakiako? Ai niin ja hiukset ovat ohentuneet ja naamasta käsistä ja jaloista menen päivä päivältä vaan laihemmaksi.