pakko-masentunut assi

Minulle väitetään,että aspergeriä ei muka tutkita aikuisilla ihmisillä.Onko näin?Olen menossa parin viikon päästä psykiatrille (ties monesko kerta).Elämäni on ollut yhtä ongelmaa syntymästäni lähtien ja muutama vuosi sitten sattumalta selvisi mistä on kyse.Mamu-psykiatri väitti,että olen vain pakko-oireinen,omissa maailmoissani haahuileva masentunut luuseri,joka ei vain jostain syystä selviä normaalista arjesta ilman apua.Joo-o,olispa se niin yksinkertasta.Sanoin,että meneppä kertomaan toi mun äidille,niin voi olla,että tulee muutamakin eriävä mielipide.Mamu vain hoki,että ei sinä olla sellanen sairaus,sinä olla masentunut,sinä mennä toihin ja parantua.NIin varmaan.Ei se diagnoosi tietenkää asioita muuta eikä paranna mua,mutta olis helpompaa,kun ongelmille on yhteinen nimittäjä.Työvoimatoimiston ihmiset haroo jo hiuksiaan ja ihmettelee,että mihin ne seuraavaksi laittaa mut,kun en sopeudu mihinkään.Tottakai haluaisin olla normaali,fiksu ihminen niinkuin muutkin,en minä tätä syndroomaa pyytänyt.Haluaisin elää normaalia elämää,käydä töissä ja saada ystäviä.Tällä hetkellä mun ainut ystävä on tämä tietokone.Mä en mee pihalle,inhoan auringonpaistetta.Siitä tulee pää kipeeks.Mun diagnoosi on siis tällä hetkellä keskivaikea masennus,vaikka en tunne olevani masentunut.Sehän tarkottais sitä,että olisin ollu masentunu jo syntyessäni??