voitto lapsettomuudesta

lionmamma kirjoitti:

nyt on kulunut 15 vuotta siitä kun olen aloittanut taistelun lapsettomuutta vastaan. alku oli jo kovin kantoista ja tuntui ettei hoidot ole edes tarkoitettu onnistumaan. tuli keskenmenoja toisensa perään. olin niin masentunut ja kaiken kruunasi huono suhde. mies oli narsisti sika,joka haukkui niin minut kuin sukuni kun sille päälle sattui. täytyy sanoa että olin hullu kun hänen kanssaan edes tuhlasin aikaa tai rahaa hoitoihin. sitten erottiin,meni muutama vuosi,uuden miehen kanssa oltiin niin rakastuneita ja alettiin puhumaan perheenlisäyksestä ja hoidoista ynnä muusta,kun paljastuikin että hän oli pettänytb exän kanssa minua jo kauan ja luvannut palata kotiin lastensa ja exänsä luo. taas tuli potkua persiiseeni,ja jatkoin matkaa. aloin jo luopumaan koko lapsihaaveesta,ja se tuntui kauhealta ajatukselta.olin pienestä asti halunnut suuren perheen ympärilleni.sitä ei koskaan ole kukaan ymmärtänyt,ei sukuni eikä ystävänikään.eikai sitä tajua ihminen jolla on 5 lasta.
sitten opiskelin uuden ammatin,ja aloin nauttimaan elosta ihan itsekseni. kunnes yhtäkkiä kolahti.tapasin ihanan nallekarhun.. olimme n puoli vuotta yhdessä kun mentiin hoitoihin.minulla oli jo ikää sen verran että oli aika jo toimia. ja nyt meillä on 3v ja 1v tyttäret. olen maailman onnellisin ihminen. en pysty tunnistamaan itseäni enää samaksi kuin esim 6v sitten. jokaiselle päivälle on aihetta olla onnellinen.sanon suoraan että nyt tunnen itseni naiseksi,äidiksi.ihmiseksi. kaikki oli vuosien vaivan arvoista. ja kaikella on tarkoituksensa.
älkää menettäkö toivoa koskaan.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä