Hei,
Mitä tehdä? Mistä saada apua? Mieheni on masentunut ja ahdistunut.
Hän on aikoinaan elellyt liian leveästi..ottanut vippejä ja jättänyt kaikki laskut maksamatta..elänyt visakortin varassa, matkustellut jne..Osti jopa ihan uuden ja kalliin auton jne..Nämä tapahtuivat ennen, kuin me tapasimme.
NYT laskut ovat kaikki hoidossa ja sain estettyä niiden menemisen ulosottoon, mutta mieheni koko tili menee laskujen maksamiseen ja hänelle ei jää yhtään rahaa käteen..ei edes bensaan..joka on välttämötöntä, että pääsee töihin.
Maksan meidän elämisestä suurimman osan. Enemmän asumiskuluja, ruokakulut, lapsemme vaatteet ja hänen bensojaan jne..Ja voisin hyväksyä tämän tilanteen, kun tiedän, että veloista pääsee kyllä eroon joku päivä. Mutta mielestäni hänen pitäisi tulla puoli tiehen vastaan. Hän on kuitenkin jäänyt kiinni varastamisesta..meidän yhteisistä rahoista..ja valehtelusta liittyen noihin raha-asioihin. Ja aina uskon ja taas tulee vastaan uusi ikävä yllätys. Niin kuin eilen..
Olen aivan loppu ja voimaton..hän ei saa otetta elämästä ja ei osaa nauttia niistä asioista, jotka on hyvin. Koko meidän elämä pyörii mieheni rahaongelmien ympärillä. Mitä tehdä?
Hän ei osaa puhua asioista yhtään..vaikka olen ehdottanut, että hakisi apua. Haluan todella auttaa häntä, että voimme jatkaa yhteistä elämäämme..en halua ajatella eroa. Toivoisin, että tästä voitaisiin selvitä.
Olemme molemmat yli 30 vuotiaita ja tienaamme suhteellisen hyvin, joten uskon siihen, että jos saisin mieheni hoitoon elämämme voisi olla joku päivä nauttimisen arvoista.
Onko vastaavia kokemuksia? Asiallisia vastauksia, kiitos.
Mitä tehdä? Mistä saada apua? Mieheni on masentunut ja ahdistunut.
Hän on aikoinaan elellyt liian leveästi..ottanut vippejä ja jättänyt kaikki laskut maksamatta..elänyt visakortin varassa, matkustellut jne..Osti jopa ihan uuden ja kalliin auton jne..Nämä tapahtuivat ennen, kuin me tapasimme.
NYT laskut ovat kaikki hoidossa ja sain estettyä niiden menemisen ulosottoon, mutta mieheni koko tili menee laskujen maksamiseen ja hänelle ei jää yhtään rahaa käteen..ei edes bensaan..joka on välttämötöntä, että pääsee töihin.
Maksan meidän elämisestä suurimman osan. Enemmän asumiskuluja, ruokakulut, lapsemme vaatteet ja hänen bensojaan jne..Ja voisin hyväksyä tämän tilanteen, kun tiedän, että veloista pääsee kyllä eroon joku päivä. Mutta mielestäni hänen pitäisi tulla puoli tiehen vastaan. Hän on kuitenkin jäänyt kiinni varastamisesta..meidän yhteisistä rahoista..ja valehtelusta liittyen noihin raha-asioihin. Ja aina uskon ja taas tulee vastaan uusi ikävä yllätys. Niin kuin eilen..
Olen aivan loppu ja voimaton..hän ei saa otetta elämästä ja ei osaa nauttia niistä asioista, jotka on hyvin. Koko meidän elämä pyörii mieheni rahaongelmien ympärillä. Mitä tehdä?
Hän ei osaa puhua asioista yhtään..vaikka olen ehdottanut, että hakisi apua. Haluan todella auttaa häntä, että voimme jatkaa yhteistä elämäämme..en halua ajatella eroa. Toivoisin, että tästä voitaisiin selvitä.
Olemme molemmat yli 30 vuotiaita ja tienaamme suhteellisen hyvin, joten uskon siihen, että jos saisin mieheni hoitoon elämämme voisi olla joku päivä nauttimisen arvoista.
Onko vastaavia kokemuksia? Asiallisia vastauksia, kiitos.
Vastaukset 3
Vanhimmat
jopa kaksisuuntaisen oirehdintaa, kuulostaa siltä tuo järjetön tuhlailu ja valehtelu, omatunto ei välttämättä kolkuta silloin kun "menee lujaa", mutta myöhemmin kyllä. Toki diagnooseja ei pidä tehdä muun kuin ammattilaisen.
kovat ehdot, että hänen on pakko mennä juttelemaan jollekin aiheesta. Vaikuttaa siltä, ettei tuo mene kuin pahempaan suuntaan pitkittyessään.
Niin kauan kuin aina uskot, niin varmasti jatkaa.
Hoitiko miehesi itse asiansa nyt kuntoon vai sinä???
Kuulostaa ihan minun ex-mieheltäni.
Älä luulekaan muuttavasi toisen ihmisen käytöstä, kylmä totuus on se, että vain ihminen itse voi muuttaa omaa käytöstään. Jos hän on jo varastanut yhteisistä rahoistannekin, sekä VALEHDELLUT, ota sinä nyt järki käteen ja ala ajatella OMASTA puolestasi. Miehesi tekee todennäköisesti vain lisää velkaa, kun sinä kumminkin olet valmis maksamaan. Tarkoitus on tietenkin aina hyvä ja syitä löytyy kymmenen hyvää ja kakstoista kaunista, mutta.... Kuinka monta kertaa olet valmis vielä kuulemaan samat selitykset? Montako kertaa/paljonko omasta pussistasi makseltua velkaa (jos maksat hänelle elinkustannuksia, on se sama kuin hän eläisi velaksi....) tarvitset uskoaksesi, että hän ei muutu, ennenkuin todella muuttuu ja voi olla ettei koskaan muutukaan. Hän käyttää sinua hyväkseen, tahallaan tai tahattomasti, onko sillä loppupeleissä väliä, SINÄ olet se, joka asiat hoitaa ja vastuun kantaa, hän voi tehdä, mitä haluaa.....
Minäkin uskoin ja kuuntelin ja lohdutin ja huolehdin ja järjestelin ja autoin minkä pystyin siinä lastenhoidon ja yrityksen (molemmat yhteisiä) pyörittämisen välissä .... kunnes tajusin, että en jaksa enkä halua elää näin, eikä minun tarvitse. Pistin pelin poikki, sanoin, että NYT minä haluan lupauksille katetta ja TOIMINTAA sen ainaisen puheen sijaan, minä en voi yksin hoitaa koko sirkusta, nyt on viimeinen mahdollisuus. Lupaus tuli taas, mutta toiminta ei muuttunut. Minä lähdin lasten kanssa. Siitä on nyt viisi vuotta aikaa, mies ei ole edellenkään saanut elämäänsä hallintaansa (eikä edes yritä; valehtelee ja petoksia ja rikoksia tehtailee ja tyttöystäviksi ottaa vain itseään puolet nuorempia työssäkäyviä pimuja, joilla ei ole elämänkokemusta eikä vahvuutta vetää henkilökohtaisia rajojaan, eli ylläpitävät ex-miestäni), mutta minä olen. Löysin jopa uuden elämänkumppanin, joka ei valehtele eikä elä yli varojensa, kunnioittaa minua ja asioista sovitaan yhdessä ja lupaukset pitävät.......
En halua kehottaa eroamaan, mutta mieti silti, millä hinnalla olet valmis olemaan yhdessä, millä tahansako? Oletko mielummin yhdessä kuin onnellinen?
Millaisen mallin raha-asioiden ja parisuhteen osalta haluat lapsillesi antaa?
Jos miehesi ei suostu puhumaan, mahtaako olla vielä lisää salattavaa?
Sinä olet nyt se, jonka käsissä on kaikki langat sikäli, että sinä maksat ja hoidat kaiken, mutta ajattele itseäsi, kuinka paljon vielä jaksat elää tällä tavalla? Pistä kova kovaa vastaan, ole valmis vaikka eroamaan, jos ei joku muutu. Miehelläsi on selvästi käsiteltävää oman päänsä sisäpuolella (miksi muuten ostelisi ja tuhlaisi ja varastaisi), mutta ei voi olla vaikuttamatta parisuhteeseen, jos varastaa ja valehtelee............................
Ymmärrän, että ahdistaa ja masentaa miestäsi raha-asiat, mutta nythän hänellä ei pitäisi olla huolen häivää, velat ovat maksussa (miten muuten hänelle ei jää mitään rahaa, eihän velkajärjestelyssäkään ihan kaikkea oteta, elämiseen pitää minimimäärä jäädä....) ja sinä pelastava enkeli olet saapunut, miksi hän siis kärvistelee? Hänenhän pitäisi olla sinulle kiitollinen ja yrittää parhaansa saamallaan toisella tilaisuudella........
Henk.koht. olen sitä mieltä, että olisit antanut mennä ulosottoon vaan, siinähän olisi oppinut parhaiten. Itse kukin oman soppansa keittää.
Jos ei todellakaan kotona yhteinen keskustelu onnistu, varaa vaikka perheneuvolaan teille yhteinen aika ja virkailjan läsnäollessa selität tilanteenne ja tunteesi ja sen, mitä odotat mieheltäsi. Voitte sitten jatkaa käyntejä yhdessä ja erikseen ja kolmas puolueeton osapuoli SAATTAA saada miehesi tajuamaan, että nyt on tosi kyseessä.
Voimia ja tsemppiä!