Edullisia lämmönsäästötapoja, onko niitä?

Höpönlöpön..

70-luvun "pullotaloja" lukuunottamatta en muista edes kuulleeni että tiiviys sinänsä olisi mitään haittoja aiheuttanut. Tuolloin erehdyttiin luulemaan ettei talosta saisi niin tiivistä että tiiviydestä ei voisi aiheutua ongelmaa.

Nykyään tiedetään että huolellisella tiivistämisellä saadaan vuotoilmavaihto kuristettua hyvinkin pieneksi, ja ilmanvaihdosta täytyy huolehtia.

Toki ymmärrän sen, että tuntuu hieman kummalliselta tiivistää joka rako ilmatiiviiksi, ja sitten porata yli 100 millisiä reikiä seiniin. Kun sen ilman täytyy kuitenkin tulla jostain. Tiiviyden tavoittelusta tulee kuitenkin ymmärrettävää kun lisätään kuvioon lämmöntalteenotto, jos poistoilman lämmöstä saadaan 60-80% siirrettyä tuloilmaan, niin ilmavirtojen hallinta alkaa kuulostaa hyvinkin järkevältä.

Tämänpäivän rakennusvirheet taitavat olla pääsääntöisesti seurausta huolimattomuudesta ja tai huonosta projektisuunnittelusta. Epärealististen aikataulujen ja uhkasakkojen puristuksissa sorrutaan niinkin typeriin virheisiin, kuten asentamaan muovimattoja märälle betonille. Vaikka hyvin tiedetään miten kauan betonin kuivuminen kestää. Kieltämättä, tämä saattaa kuulostaa niin typerältä ettei sellaista oikeasti tapahdu, mutta EPSin ja muovimaton väliin 'kapseloitu' betonilaatta taitaa olla tällä hetkellä se tavallisin 2-etyyliheksanolin lähde, ja sisäilman pilaajana oikeastaan homettakin pahempi. Usein tosin puhutaan "homeesta", ja unohdetaan se tosiasia että home ei kasva ellei sillä ole kosteuden lisäksi jotain syötävääkin. Betoni itsessään ei homehdu, vaikka se olisi miten kosteaa. Ja siitä syystä se kelpaakin materiaaliksi vaikkapa juomavesikaivoihin.

Eristyspaksuuksien kasvattaminen on toki aiheuttanut huolta, toisaalta ihan perustellustikin. Enkä halua mitenkään vähätellä tutkimuksen tarpeellisuutta. Kyllä rakenteiden kosteusoloja on hyväkin tutkia, että todella ymmärrettäisiin mitä rakenteiden sisällä tapahtuu.

On esitetty huolta siitä mitä tapahtuu eristeen sisällä, kun sen uloimmat osat jäähtyvät. Koska suhteellinen kosteus on riippuvainen lämpötilasta, niin on olemassa vaara, että paksussa eristekerroksessa alkaisi vesi kondensoitua. Itse en kuitenkaan tähän usko, sillä vesi kuitenkin pyrkii sinne missä sitä on vähemmän. Tällä on se merkitys, että samalla kun suhteellinen kosteus nousee, samalla nousee myös tavallaan veden pyrkimys päästä pois.

Kondensoitumista tapahtuu silloin kun lämpötila putoaa jyrkästi. Paksussa eristekerroksessa näin ei tapahdu. Muutos on hidas ja asteittainen, ja suhteellisen kosteuden hienoinen nousu aiheuttaa oman vastuksensa kosteuden liikkeelle.

Mutta "plus-energia" sekoiluja en ymmärrä. Toki, jos joku haluaa sellaisten parissa askarrella, mutta eihän sellaisia voi rakentamismääräyksillä vaatia. Tuntuu vähän siltä, että sellaiset puheet juontavat juurensa siihen, että sähköyhtiöissä on todettu että aurinko ja tuuli ovat yksinkertaisesti liian kalliita, ja nyt ollaan kustannuksia kaatamassa rakentajien niskaan. Toisaalta joissain piireissä on myös unohdettu, ettei sähköverkko ole mikään "akku", jonne voisi tallettaa kesän aikana tuotetun aurinkosähkön ja ottaa sen sieltä käyttöön talvella. Käytännön tosiasia on, että tässä maassa ei ole juuri käyttöä ylimääräiselle sähkölle kesäisin. Ja mikäli tulee vähänkin kovempi talvi, niin käytännössä se verkosta "takaisin" otettava aurinkosähkö onkin sitten hiilisähköä.

Minun mielestäni sähköntuotanto ei ole tavallisten ihmisten asia. Sitä vartenhan täällä on sähköyhtiöt. Jos sähköyhtiöt eivät saa tuulta ja aurinkoa toimimaan, niin miten meidän tavallisten ihmisten pitäisi siinä onnistua?

rakennusfyysikko kirjoitti:

Höpönlöpön..

70-luvun "pullotaloja" lukuunottamatta en muista edes kuulleeni että tiiviys sinänsä olisi mitään haittoja aiheuttanut. Tuolloin erehdyttiin luulemaan ettei talosta saisi niin tiivistä että tiiviydestä ei voisi aiheutua ongelmaa.

Nykyään tiedetään että huolellisella tiivistämisellä saadaan vuotoilmavaihto kuristettua hyvinkin pieneksi, ja ilmanvaihdosta täytyy huolehtia.

Toki ymmärrän sen, että tuntuu hieman kummalliselta tiivistää joka rako ilmatiiviiksi, ja sitten porata yli 100 millisiä reikiä seiniin. Kun sen ilman täytyy kuitenkin tulla jostain. Tiiviyden tavoittelusta tulee kuitenkin ymmärrettävää kun lisätään kuvioon lämmöntalteenotto, jos poistoilman lämmöstä saadaan 60-80% siirrettyä tuloilmaan, niin ilmavirtojen hallinta alkaa kuulostaa hyvinkin järkevältä.

Tämänpäivän rakennusvirheet taitavat olla pääsääntöisesti seurausta huolimattomuudesta ja tai huonosta projektisuunnittelusta. Epärealististen aikataulujen ja uhkasakkojen puristuksissa sorrutaan niinkin typeriin virheisiin, kuten asentamaan muovimattoja märälle betonille. Vaikka hyvin tiedetään miten kauan betonin kuivuminen kestää. Kieltämättä, tämä saattaa kuulostaa niin typerältä ettei sellaista oikeasti tapahdu, mutta EPSin ja muovimaton väliin 'kapseloitu' betonilaatta taitaa olla tällä hetkellä se tavallisin 2-etyyliheksanolin lähde, ja sisäilman pilaajana oikeastaan homettakin pahempi. Usein tosin puhutaan "homeesta", ja unohdetaan se tosiasia että home ei kasva ellei sillä ole kosteuden lisäksi jotain syötävääkin. Betoni itsessään ei homehdu, vaikka se olisi miten kosteaa. Ja siitä syystä se kelpaakin materiaaliksi vaikkapa juomavesikaivoihin.

Eristyspaksuuksien kasvattaminen on toki aiheuttanut huolta, toisaalta ihan perustellustikin. Enkä halua mitenkään vähätellä tutkimuksen tarpeellisuutta. Kyllä rakenteiden kosteusoloja on hyväkin tutkia, että todella ymmärrettäisiin mitä rakenteiden sisällä tapahtuu.

On esitetty huolta siitä mitä tapahtuu eristeen sisällä, kun sen uloimmat osat jäähtyvät. Koska suhteellinen kosteus on riippuvainen lämpötilasta, niin on olemassa vaara, että paksussa eristekerroksessa alkaisi vesi kondensoitua. Itse en kuitenkaan tähän usko, sillä vesi kuitenkin pyrkii sinne missä sitä on vähemmän. Tällä on se merkitys, että samalla kun suhteellinen kosteus nousee, samalla nousee myös tavallaan veden pyrkimys päästä pois.

Kondensoitumista tapahtuu silloin kun lämpötila putoaa jyrkästi. Paksussa eristekerroksessa näin ei tapahdu. Muutos on hidas ja asteittainen, ja suhteellisen kosteuden hienoinen nousu aiheuttaa oman vastuksensa kosteuden liikkeelle.

Mutta "plus-energia" sekoiluja en ymmärrä. Toki, jos joku haluaa sellaisten parissa askarrella, mutta eihän sellaisia voi rakentamismääräyksillä vaatia. Tuntuu vähän siltä, että sellaiset puheet juontavat juurensa siihen, että sähköyhtiöissä on todettu että aurinko ja tuuli ovat yksinkertaisesti liian kalliita, ja nyt ollaan kustannuksia kaatamassa rakentajien niskaan. Toisaalta joissain piireissä on myös unohdettu, ettei sähköverkko ole mikään "akku", jonne voisi tallettaa kesän aikana tuotetun aurinkosähkön ja ottaa sen sieltä käyttöön talvella. Käytännön tosiasia on, että tässä maassa ei ole juuri käyttöä ylimääräiselle sähkölle kesäisin. Ja mikäli tulee vähänkin kovempi talvi, niin käytännössä se verkosta "takaisin" otettava aurinkosähkö onkin sitten hiilisähköä.

Minun mielestäni sähköntuotanto ei ole tavallisten ihmisten asia. Sitä vartenhan täällä on sähköyhtiöt. Jos sähköyhtiöt eivät saa tuulta ja aurinkoa toimimaan, niin miten meidän tavallisten ihmisten pitäisi siinä onnistua?

Lue lisää

Tais sattua kohdalle tai jäi uutinen katsomatta? Tässä asiantuntijat kertoivat ja nimenomaan nykytaloista ja energiamääräyksistä

rakennusfyysikko kirjoitti:

Höpönlöpön..

70-luvun "pullotaloja" lukuunottamatta en muista edes kuulleeni että tiiviys sinänsä olisi mitään haittoja aiheuttanut. Tuolloin erehdyttiin luulemaan ettei talosta saisi niin tiivistä että tiiviydestä ei voisi aiheutua ongelmaa.

Nykyään tiedetään että huolellisella tiivistämisellä saadaan vuotoilmavaihto kuristettua hyvinkin pieneksi, ja ilmanvaihdosta täytyy huolehtia.

Toki ymmärrän sen, että tuntuu hieman kummalliselta tiivistää joka rako ilmatiiviiksi, ja sitten porata yli 100 millisiä reikiä seiniin. Kun sen ilman täytyy kuitenkin tulla jostain. Tiiviyden tavoittelusta tulee kuitenkin ymmärrettävää kun lisätään kuvioon lämmöntalteenotto, jos poistoilman lämmöstä saadaan 60-80% siirrettyä tuloilmaan, niin ilmavirtojen hallinta alkaa kuulostaa hyvinkin järkevältä.

Tämänpäivän rakennusvirheet taitavat olla pääsääntöisesti seurausta huolimattomuudesta ja tai huonosta projektisuunnittelusta. Epärealististen aikataulujen ja uhkasakkojen puristuksissa sorrutaan niinkin typeriin virheisiin, kuten asentamaan muovimattoja märälle betonille. Vaikka hyvin tiedetään miten kauan betonin kuivuminen kestää. Kieltämättä, tämä saattaa kuulostaa niin typerältä ettei sellaista oikeasti tapahdu, mutta EPSin ja muovimaton väliin 'kapseloitu' betonilaatta taitaa olla tällä hetkellä se tavallisin 2-etyyliheksanolin lähde, ja sisäilman pilaajana oikeastaan homettakin pahempi. Usein tosin puhutaan "homeesta", ja unohdetaan se tosiasia että home ei kasva ellei sillä ole kosteuden lisäksi jotain syötävääkin. Betoni itsessään ei homehdu, vaikka se olisi miten kosteaa. Ja siitä syystä se kelpaakin materiaaliksi vaikkapa juomavesikaivoihin.

Eristyspaksuuksien kasvattaminen on toki aiheuttanut huolta, toisaalta ihan perustellustikin. Enkä halua mitenkään vähätellä tutkimuksen tarpeellisuutta. Kyllä rakenteiden kosteusoloja on hyväkin tutkia, että todella ymmärrettäisiin mitä rakenteiden sisällä tapahtuu.

On esitetty huolta siitä mitä tapahtuu eristeen sisällä, kun sen uloimmat osat jäähtyvät. Koska suhteellinen kosteus on riippuvainen lämpötilasta, niin on olemassa vaara, että paksussa eristekerroksessa alkaisi vesi kondensoitua. Itse en kuitenkaan tähän usko, sillä vesi kuitenkin pyrkii sinne missä sitä on vähemmän. Tällä on se merkitys, että samalla kun suhteellinen kosteus nousee, samalla nousee myös tavallaan veden pyrkimys päästä pois.

Kondensoitumista tapahtuu silloin kun lämpötila putoaa jyrkästi. Paksussa eristekerroksessa näin ei tapahdu. Muutos on hidas ja asteittainen, ja suhteellisen kosteuden hienoinen nousu aiheuttaa oman vastuksensa kosteuden liikkeelle.

Mutta "plus-energia" sekoiluja en ymmärrä. Toki, jos joku haluaa sellaisten parissa askarrella, mutta eihän sellaisia voi rakentamismääräyksillä vaatia. Tuntuu vähän siltä, että sellaiset puheet juontavat juurensa siihen, että sähköyhtiöissä on todettu että aurinko ja tuuli ovat yksinkertaisesti liian kalliita, ja nyt ollaan kustannuksia kaatamassa rakentajien niskaan. Toisaalta joissain piireissä on myös unohdettu, ettei sähköverkko ole mikään "akku", jonne voisi tallettaa kesän aikana tuotetun aurinkosähkön ja ottaa sen sieltä käyttöön talvella. Käytännön tosiasia on, että tässä maassa ei ole juuri käyttöä ylimääräiselle sähkölle kesäisin. Ja mikäli tulee vähänkin kovempi talvi, niin käytännössä se verkosta "takaisin" otettava aurinkosähkö onkin sitten hiilisähköä.

Minun mielestäni sähköntuotanto ei ole tavallisten ihmisten asia. Sitä vartenhan täällä on sähköyhtiöt. Jos sähköyhtiöt eivät saa tuulta ja aurinkoa toimimaan, niin miten meidän tavallisten ihmisten pitäisi siinä onnistua?

Lue lisää

Hmmmm...

http://areena.yle.fi/tv/1871916

hopö itsellesi kirjoitti:

Tais sattua kohdalle tai jäi uutinen katsomatta? Tässä asiantuntijat kertoivat ja nimenomaan nykytaloista ja energiamääräyksistä

No, en tosiaan nähnyt ko. uutista, mutta olen kuitenkin kuullut näitä mielipiteitä. Ja myös huomattavasti pitemmälle perusteltuna, kuin tuolla areenan linkissä, jota tänne tarjottiin. En tiedä puhutaanko nyt siitä vai? Mutta tuskin sen niin väliäkään, olen kyllä muutenkin tietoinen siitä mitä alalla puhutaan.

Itse voin myös ihan perustellusti väittää etteivät suuretkaan eristepaksuudet ole loppujen lopuksi kovinkaan kummoinen riskitekijä. Mielestäni tätä näkemystä tukee niin empiirinen aineisto, kuin teoreettinenkin tieto. Kaikki eivät ole kanssani samaa mieltä, ja siihen heillä on oikeus. Lisätutkimuksella saadaan lisää ja tarkenpaa tietoa eri tyyppisten rakenteiden kosteuskäyttäytymisestä.

rakennusfyysikko kirjoitti:

No, en tosiaan nähnyt ko. uutista, mutta olen kuitenkin kuullut näitä mielipiteitä. Ja myös huomattavasti pitemmälle perusteltuna, kuin tuolla areenan linkissä, jota tänne tarjottiin. En tiedä puhutaanko nyt siitä vai? Mutta tuskin sen niin väliäkään, olen kyllä muutenkin tietoinen siitä mitä alalla puhutaan.

Itse voin myös ihan perustellusti väittää etteivät suuretkaan eristepaksuudet ole loppujen lopuksi kovinkaan kummoinen riskitekijä. Mielestäni tätä näkemystä tukee niin empiirinen aineisto, kuin teoreettinenkin tieto. Kaikki eivät ole kanssani samaa mieltä, ja siihen heillä on oikeus. Lisätutkimuksella saadaan lisää ja tarkenpaa tietoa eri tyyppisten rakenteiden kosteuskäyttäytymisestä.

Lue lisää

"Itse voin myös ihan perustellusti väittää etteivät suuretkaan eristepaksuudet ole loppujen lopuksi kovinkaan kummoinen riskitekijä. Mielestäni tätä näkemystä tukee niin empiirinen aineisto, kuin teoreettinenkin tieto."

Kerrotko aivan empiirisen, tai teoriittisen tiedon pohjalta lisää.

Sekä empiirinen, että teoreettinen tieto käsittääkseni on sitä mieltä, että kaikissa taloissa tapahtuu erilaisia vesivahinkoja elämänsä aikana. Monesti vesivahingot eivät näy päälle, vaan ovat piilossa vuosikausia. Näiden lisäksi rakentamisen laatu on huonoa ja tekemisessä huijataan useissa koheteissa siellä täällä.

Mielestäni kaikissa edellämainituissa tapauksissa paksut orgaaniset eristeet ovat ongelma. Sinä selvästi olet eri mieltä.

Vai tarkoitiko kenties empiirisellä ja teoreettisella tiedolla taloja, jotka ovat ihannetaloja. Ne rakennetaan ideaalisesti huputuksen alla, eikä siellä tapahdu ikinä vahinkoja? Jos näin, niin kerrotko missä maassa tällaisia taloja on olemassa?

Tuossa vieressä rakennettiin passiivitalo. Seinät olivat ilman ulkolaudoitusta, kunnes ne naputeltin paikoilleen juuri ennen pakkasia. Viistosade kasteli kaksikerroksisen talon seinien puhallusvillat aivan märiksi syksyn aikana. Sinusta tuo on aiva OK, eikä empiiristen, eikä teorioidenkaan mukaan aiheuta mitään haittaa?

Ei idealisti kirjoitti:

"Itse voin myös ihan perustellusti väittää etteivät suuretkaan eristepaksuudet ole loppujen lopuksi kovinkaan kummoinen riskitekijä. Mielestäni tätä näkemystä tukee niin empiirinen aineisto, kuin teoreettinenkin tieto."

Kerrotko aivan empiirisen, tai teoriittisen tiedon pohjalta lisää.

Sekä empiirinen, että teoreettinen tieto käsittääkseni on sitä mieltä, että kaikissa taloissa tapahtuu erilaisia vesivahinkoja elämänsä aikana. Monesti vesivahingot eivät näy päälle, vaan ovat piilossa vuosikausia. Näiden lisäksi rakentamisen laatu on huonoa ja tekemisessä huijataan useissa koheteissa siellä täällä.

Mielestäni kaikissa edellämainituissa tapauksissa paksut orgaaniset eristeet ovat ongelma. Sinä selvästi olet eri mieltä.

Vai tarkoitiko kenties empiirisellä ja teoreettisella tiedolla taloja, jotka ovat ihannetaloja. Ne rakennetaan ideaalisesti huputuksen alla, eikä siellä tapahdu ikinä vahinkoja? Jos näin, niin kerrotko missä maassa tällaisia taloja on olemassa?

Tuossa vieressä rakennettiin passiivitalo. Seinät olivat ilman ulkolaudoitusta, kunnes ne naputeltin paikoilleen juuri ennen pakkasia. Viistosade kasteli kaksikerroksisen talon seinien puhallusvillat aivan märiksi syksyn aikana. Sinusta tuo on aiva OK, eikä empiiristen, eikä teorioidenkaan mukaan aiheuta mitään haittaa?

Lue lisää

Jaa-a.. No, vesivahingoista voi kyllä ongelmia saada aikaiseksi, mutta vaikea tässä on keksiä sitä miten eristyspaksuus sitä miksikään oleellisesti muuttaisi. Siis tottakai jos on tosi ohkaset eristeet, niin kyllähän se saattaa kuivua hieman nopeammin, mutta jos puhutaan esim. tihkuvuodosta, joka kastelee eristettä 24/7 useamman kuukauden ajan, niin kyllä se alkaa olemaan aivan sama onko sitä eristettä 50 vai 500 milliä.

Empiirisen näytön osalta voisin sanoa, että olen ihan omin silmin nähnyt rakenteita, joissa on ollut 900 millisiä eristyksiä. Ja ikääkin 30 vuotta, eikä minkäänlaista ongelmaa. Ei, vaikka siihen väliin on varmastikin muutamia vuotojakin mahtunut. Itseasiassa yhdessä kohteessa olikin tuolloin vuotoja katossa, pieniä toki, ja kattopintaa reilu 400 neliötä, että mistään kovin merkittävistä vuodoista ei ollut kyse. Hyvin näytti kuitenkin kuivavan.

Teoreettisen tiedon osalta viittasin aiemmin kuvailemaani eristeen kosteustekniseen käyttäytymiseen, jossa suhteellisen kosteuden nousu (lämpötilan alenema) aiheuttaa jo itsessään vastusta kosteuden etenemiselle, rajoittaen rakenteeseen pääsevän kosteuden määrää. Vesivuotoa tämä ei toki estä, mutta kyse olikin sisäilman kosteuden kondensoitumisesta rakenteen sisään, ja sitä en ihan heti usko.

Kertomasi passiivitalotyömaa ei varmaankaan ole kuvaus ihanteellisista työoloista.. Mutta toisaalta väität puhallusvillojen kastuneen "aivan märiksi", mistä herää kysymys, että tiedätkö, vai luuletko? Olettaisin että siellä oli kuitenkin puhallusvillojen päällä tuulensuoja. Tuulensuoja ei nyt toki sinänsä ole tarkoitettu julkisivuksi, ja tuulensuojan kostuminen varmasti kostuttaa sen takanakin olevia rakenteita. Asian todellisia kokonaisvaikutuksia on kuitenkin aika vaikea arvioida yksityiskohtia tuntematta ja tilannetta näkemättä. Kyllä tuo minun korviini silti jo ainakin jonkintasoiselta riskiltä kuulostaa.

Mutta syyssateet tuskin tulevat tässä maassa kenellekään yllätyksenä, riskitekijä ne olisivat ohuemmillakin eristeillä. Jos alkaa näyttää siltä että rakenteet vettyvät liikaa, niin sitten ne täytyy suojata. En minä osaa tätä ihan suoralta kädeltä eristepaksuuteenkaan yhdistää. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että puhuttiinpa sitten passiivitaloista, tai muutaman vuoden takaisisten minimivaatimusten mukaan tehdyistä taloista, niin eipä se seinäpinta kovin paljoa lämpene, että mitään kovin suurta apua seinän kuivatukseen ei mielestäni vanhoillakaan määräyksillä voinut odottaa.

rakennusfyysikko kirjoitti:

Jaa-a.. No, vesivahingoista voi kyllä ongelmia saada aikaiseksi, mutta vaikea tässä on keksiä sitä miten eristyspaksuus sitä miksikään oleellisesti muuttaisi. Siis tottakai jos on tosi ohkaset eristeet, niin kyllähän se saattaa kuivua hieman nopeammin, mutta jos puhutaan esim. tihkuvuodosta, joka kastelee eristettä 24/7 useamman kuukauden ajan, niin kyllä se alkaa olemaan aivan sama onko sitä eristettä 50 vai 500 milliä.

Empiirisen näytön osalta voisin sanoa, että olen ihan omin silmin nähnyt rakenteita, joissa on ollut 900 millisiä eristyksiä. Ja ikääkin 30 vuotta, eikä minkäänlaista ongelmaa. Ei, vaikka siihen väliin on varmastikin muutamia vuotojakin mahtunut. Itseasiassa yhdessä kohteessa olikin tuolloin vuotoja katossa, pieniä toki, ja kattopintaa reilu 400 neliötä, että mistään kovin merkittävistä vuodoista ei ollut kyse. Hyvin näytti kuitenkin kuivavan.

Teoreettisen tiedon osalta viittasin aiemmin kuvailemaani eristeen kosteustekniseen käyttäytymiseen, jossa suhteellisen kosteuden nousu (lämpötilan alenema) aiheuttaa jo itsessään vastusta kosteuden etenemiselle, rajoittaen rakenteeseen pääsevän kosteuden määrää. Vesivuotoa tämä ei toki estä, mutta kyse olikin sisäilman kosteuden kondensoitumisesta rakenteen sisään, ja sitä en ihan heti usko.

Kertomasi passiivitalotyömaa ei varmaankaan ole kuvaus ihanteellisista työoloista.. Mutta toisaalta väität puhallusvillojen kastuneen "aivan märiksi", mistä herää kysymys, että tiedätkö, vai luuletko? Olettaisin että siellä oli kuitenkin puhallusvillojen päällä tuulensuoja. Tuulensuoja ei nyt toki sinänsä ole tarkoitettu julkisivuksi, ja tuulensuojan kostuminen varmasti kostuttaa sen takanakin olevia rakenteita. Asian todellisia kokonaisvaikutuksia on kuitenkin aika vaikea arvioida yksityiskohtia tuntematta ja tilannetta näkemättä. Kyllä tuo minun korviini silti jo ainakin jonkintasoiselta riskiltä kuulostaa.

Mutta syyssateet tuskin tulevat tässä maassa kenellekään yllätyksenä, riskitekijä ne olisivat ohuemmillakin eristeillä. Jos alkaa näyttää siltä että rakenteet vettyvät liikaa, niin sitten ne täytyy suojata. En minä osaa tätä ihan suoralta kädeltä eristepaksuuteenkaan yhdistää. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että puhuttiinpa sitten passiivitaloista, tai muutaman vuoden takaisisten minimivaatimusten mukaan tehdyistä taloista, niin eipä se seinäpinta kovin paljoa lämpene, että mitään kovin suurta apua seinän kuivatukseen ei mielestäni vanhoillakaan määräyksillä voinut odottaa.

Lue lisää

Jos et keksi mitenkä eristepaksuus kuivumista oleellisesti muuttaa, niin varmaan kuivat pyykitkin nurkassa yhdessä mytyssä.

Jos sitä tihkua on vaikka katolta joka kevät, niin onhan tuolla aika iso ero kuivuuko eristeet kuukaudessa, vai ovatko vielä märät kun seuraavana keväänä tulee lisää vettä.

En itsekkään usko sisäilman kondensoitumiseen eristyksiin, jos höyrysulku on ideaalisesti tehyt. Mistäpä sitä sisäilman kosteutta eristeisiin silloin pääsisi.

Ei tuo passiivitalon työmaa ole mikään ihanteellinen työolo. Se on vain täältä Suomesta, ei sieltä idealimaasta.

En kyllä tiedä olivatko aivan märät, kun en käynyt seiniä poraamassa. Tuolensuojana oli huokoinen puukuitu. Vesi imeyyti siitä eteenpäin. Sisälle kosteus ei luonnollisestti pääse, eikä ulospäin kuivu, kun ulkokosteus oli lähes 100% koko ajan kuukausia. Sinun mukaasi tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, koska nuo 50cm levyiset seinät kuivuvat hyvin. Kirjoituksesi mukaan 90cm paksutkin seinät eivät olisi mokseskaan asiasta.

Ei tule syyssateet yllätyksenä. Joillekkin tosin rakentamisen virheet tulevat.

Ei idealisti kirjoitti:

Jos et keksi mitenkä eristepaksuus kuivumista oleellisesti muuttaa, niin varmaan kuivat pyykitkin nurkassa yhdessä mytyssä.

Jos sitä tihkua on vaikka katolta joka kevät, niin onhan tuolla aika iso ero kuivuuko eristeet kuukaudessa, vai ovatko vielä märät kun seuraavana keväänä tulee lisää vettä.

En itsekkään usko sisäilman kondensoitumiseen eristyksiin, jos höyrysulku on ideaalisesti tehyt. Mistäpä sitä sisäilman kosteutta eristeisiin silloin pääsisi.

Ei tuo passiivitalon työmaa ole mikään ihanteellinen työolo. Se on vain täältä Suomesta, ei sieltä idealimaasta.

En kyllä tiedä olivatko aivan märät, kun en käynyt seiniä poraamassa. Tuolensuojana oli huokoinen puukuitu. Vesi imeyyti siitä eteenpäin. Sisälle kosteus ei luonnollisestti pääse, eikä ulospäin kuivu, kun ulkokosteus oli lähes 100% koko ajan kuukausia. Sinun mukaasi tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, koska nuo 50cm levyiset seinät kuivuvat hyvin. Kirjoituksesi mukaan 90cm paksutkin seinät eivät olisi mokseskaan asiasta.

Ei tule syyssateet yllätyksenä. Joillekkin tosin rakentamisen virheet tulevat.

Lue lisää

"Vesi imeyyti siitä eteenpäin. Sisälle kosteus ei luonnollisestti pääse, eikä ulospäin kuivu, kun ulkokosteus oli lähes 100% koko ajan kuukausia. Sinun mukaasi tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, koska nuo 50cm levyiset seinät kuivuvat hyvin. Kirjoituksesi mukaan 90cm paksutkin seinät eivät olisi mokseskaan asiasta."

Nyt kyllä työnnät suuhuni sanoja, joita ei sieltä ole koskaan tullut. En ole missään vaiheessa väittänyt etteikö suojaamaton seinä voisi kostua niin että siitä aiheutuu jonkinasteista haittaa. Päinvastoin, sanoin, että syyssateet eivät ole yllätys, ja mikäli on olemassa mahdollisuus että ne aiheuttavat rakenteilla olevaan rakennukseen kosteusvaurioita, niin ne täytyy suojata asianmukaisesti. Muuten kyseessä on rakennusvirhe. Eikä sillä ole paljoakaan tekemistä energiatehokkuusvaatimusten kanssa.

Se mitä sanoin, oli siinä, että jo vanhoillakin minimimääräyksillä on tehty luokkaa 250 millisiä seinärakenteita. Eipä sellainenkaan niin hirveästi lämpöä vuoda että se oleellisesti nostaisi lämpötilaa seinärakenteen pintaosissa. Toki, jos seinää ohennetaan 50 milliseksi, niin sitten.

"Jos sitä tihkua on vaikka katolta joka kevät, niin onhan tuolla aika iso ero kuivuuko eristeet kuukaudessa, vai ovatko vielä märät kun seuraavana keväänä tulee lisää vettä."

Tuskinpa kevään kosteudet kauaa säilyvät 40.. 60 asteen lämmöissä kun aurinko kuumentaa kattoa.

rakennusfyysikko kirjoitti:

"Vesi imeyyti siitä eteenpäin. Sisälle kosteus ei luonnollisestti pääse, eikä ulospäin kuivu, kun ulkokosteus oli lähes 100% koko ajan kuukausia. Sinun mukaasi tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, koska nuo 50cm levyiset seinät kuivuvat hyvin. Kirjoituksesi mukaan 90cm paksutkin seinät eivät olisi mokseskaan asiasta."

Nyt kyllä työnnät suuhuni sanoja, joita ei sieltä ole koskaan tullut. En ole missään vaiheessa väittänyt etteikö suojaamaton seinä voisi kostua niin että siitä aiheutuu jonkinasteista haittaa. Päinvastoin, sanoin, että syyssateet eivät ole yllätys, ja mikäli on olemassa mahdollisuus että ne aiheuttavat rakenteilla olevaan rakennukseen kosteusvaurioita, niin ne täytyy suojata asianmukaisesti. Muuten kyseessä on rakennusvirhe. Eikä sillä ole paljoakaan tekemistä energiatehokkuusvaatimusten kanssa.

Se mitä sanoin, oli siinä, että jo vanhoillakin minimimääräyksillä on tehty luokkaa 250 millisiä seinärakenteita. Eipä sellainenkaan niin hirveästi lämpöä vuoda että se oleellisesti nostaisi lämpötilaa seinärakenteen pintaosissa. Toki, jos seinää ohennetaan 50 milliseksi, niin sitten.

"Jos sitä tihkua on vaikka katolta joka kevät, niin onhan tuolla aika iso ero kuivuuko eristeet kuukaudessa, vai ovatko vielä märät kun seuraavana keväänä tulee lisää vettä."

Tuskinpa kevään kosteudet kauaa säilyvät 40.. 60 asteen lämmöissä kun aurinko kuumentaa kattoa.

Lue lisää

Kun katselet ympärillesi rakennettavia talja, niin useimmissa tuolla on villat seinissä ilman kunnollista suojaavaa julkisivua.

Ei puhuta enää pelkästään eristeiden lisäämisesstä, vaan kokonaan uudenlaisesta rakennustavasta. Jos tapoja ei muuteta, niin paksut eristeet tuovat ongelmia.

"Tuskinpa kevään kosteudet kauaa säilyvät 40.. 60 asteen lämmöissä kun aurinko kuumentaa kattoa. "

Näinhän se. Siksi aluskate onkin aivan turha. Tätähän tarkoitit?

TEORIASSA paksummista eristeistä ei ole mitään haittaa, jos rakentaessa ei tehdä asennus-, eikä suunnitteluvirheitä, eikä mitään vahinkoa asuttaessa tapahdu.

Ei idealisti kirjoitti:

Kun katselet ympärillesi rakennettavia talja, niin useimmissa tuolla on villat seinissä ilman kunnollista suojaavaa julkisivua.

Ei puhuta enää pelkästään eristeiden lisäämisesstä, vaan kokonaan uudenlaisesta rakennustavasta. Jos tapoja ei muuteta, niin paksut eristeet tuovat ongelmia.

"Tuskinpa kevään kosteudet kauaa säilyvät 40.. 60 asteen lämmöissä kun aurinko kuumentaa kattoa. "

Näinhän se. Siksi aluskate onkin aivan turha. Tätähän tarkoitit?

TEORIASSA paksummista eristeistä ei ole mitään haittaa, jos rakentaessa ei tehdä asennus-, eikä suunnitteluvirheitä, eikä mitään vahinkoa asuttaessa tapahdu.

Lue lisää

No, nyt tämä menee jo ihan älyttömyyksiin.. Välillä kauhistelet rakennusvirheiden suurta määrää, ja sitten syytät siitä paksuja eristekerroksia.. Sitten yht'äkkiä heität sekaan esimerkkejä, joista tuskin mikään rakenne selviää ilman jonkintasoista kosteusvauriota.. Ja lopulta vaadit että rakenteen tulisi selviytyä vaurioitumatta vaikka sinne kaataisi ämpärillä vettä.

Ei se minun vikani ole jos rakentajat eivät välitä suojata puolivalmiita rakenteita vedeltä. Ja näin oletusarvoisesti veden kyllä pitäisi pysyä katon päällä. Jos jostain tihkuu joku tippa silloin, toinen tällöin, niin se tuskin aiheuttaa merkittävää ongelmaa oli eristettä miten paljon tai vähän hyvänsä.

Minun mielestä hyvälaatuinen rakentaminen ei ole kovin vaikeaa eikä monimutkaista. Mutta, toki sinullakin on oikeus omaan mielipiteeseen. Jos olet oikeasti sitä mieltä, että puolivalmiin rakenteen suojaaminen pressuilla vaatii vähintään tohtorintutkintoa, niin omapa on mielipiteesi. Minusta nämä jutut ovat aikalailla jo ihan maalaisjärjelläkin käsitettävissä, ja kiinni lähinnä asenteesta.

rakennusfyysikko kirjoitti:

No, nyt tämä menee jo ihan älyttömyyksiin.. Välillä kauhistelet rakennusvirheiden suurta määrää, ja sitten syytät siitä paksuja eristekerroksia.. Sitten yht'äkkiä heität sekaan esimerkkejä, joista tuskin mikään rakenne selviää ilman jonkintasoista kosteusvauriota.. Ja lopulta vaadit että rakenteen tulisi selviytyä vaurioitumatta vaikka sinne kaataisi ämpärillä vettä.

Ei se minun vikani ole jos rakentajat eivät välitä suojata puolivalmiita rakenteita vedeltä. Ja näin oletusarvoisesti veden kyllä pitäisi pysyä katon päällä. Jos jostain tihkuu joku tippa silloin, toinen tällöin, niin se tuskin aiheuttaa merkittävää ongelmaa oli eristettä miten paljon tai vähän hyvänsä.

Minun mielestä hyvälaatuinen rakentaminen ei ole kovin vaikeaa eikä monimutkaista. Mutta, toki sinullakin on oikeus omaan mielipiteeseen. Jos olet oikeasti sitä mieltä, että puolivalmiin rakenteen suojaaminen pressuilla vaatii vähintään tohtorintutkintoa, niin omapa on mielipiteesi. Minusta nämä jutut ovat aikalailla jo ihan maalaisjärjelläkin käsitettävissä, ja kiinni lähinnä asenteesta.

Lue lisää

Vai olen syyttänyt virheistä paksua eristekerrosta. Kerrotko missä olen kirjoittanut niin.

En kauhistele suurta rakennusvirheiden määrää. Se nyt on vain totuus. Samanlaisia totuuksia ovat nuo esimerkit.

Fakta nyt vain sattuu olemaan, että ohut kerros kuivuu nopeammin kuin paksu. Kannattaa tutustua höyrynjulkuun rakenteessa.

Vai olen jossain väittänyt hyvälaatuisen rakentamisen olevan monimutkaista. Ja myöskin jossain varaamn kirjoitin pressujen käyttämisen vaativat tohtorintutkintoa.

Siteerataanpa tähän hieman jotain tuolta ylhäältä
"Nyt kyllä työnnät suuhuni sanoja, joita ei sieltä ole koskaan tullut."

Jos sinulla ei ole mitään muuta kirjoitettavaa, kuin valehdella toisen sanomiseksi sellaista mitä hän ei ole sanonut, niin onko pakko kirjoittaa silloin yhtään mitään.

Meni jo niin ohi aiheesta, että jätän sinut jankaamaan aivan keskenäsi.

Ei idealisti kirjoitti:

Vai olen syyttänyt virheistä paksua eristekerrosta. Kerrotko missä olen kirjoittanut niin.

En kauhistele suurta rakennusvirheiden määrää. Se nyt on vain totuus. Samanlaisia totuuksia ovat nuo esimerkit.

Fakta nyt vain sattuu olemaan, että ohut kerros kuivuu nopeammin kuin paksu. Kannattaa tutustua höyrynjulkuun rakenteessa.

Vai olen jossain väittänyt hyvälaatuisen rakentamisen olevan monimutkaista. Ja myöskin jossain varaamn kirjoitin pressujen käyttämisen vaativat tohtorintutkintoa.

Siteerataanpa tähän hieman jotain tuolta ylhäältä
"Nyt kyllä työnnät suuhuni sanoja, joita ei sieltä ole koskaan tullut."

Jos sinulla ei ole mitään muuta kirjoitettavaa, kuin valehdella toisen sanomiseksi sellaista mitä hän ei ole sanonut, niin onko pakko kirjoittaa silloin yhtään mitään.

Meni jo niin ohi aiheesta, että jätän sinut jankaamaan aivan keskenäsi.

Lue lisää

"Jos sinulla ei ole mitään muuta kirjoitettavaa, kuin valehdella toisen sanomiseksi sellaista mitä hän ei ole sanonut, niin onko pakko kirjoittaa silloin yhtään mitään."

Olet jatkuvasti väännellyt sanomisiani ihan mielesi mukaan.. Ja heti kun hieman kärjistin, niin päätät vetää herneet nokkaan.

Olet jatkuvasti väittämässä minun ajavan jotain tiukkoja määräyksiä, ja milloin mitäkin soopaa, jota en ole sanonut.

Ainoa mitä olen sanonut, on se, että laadukas rakentaminen ei ole mitenkään mahdontonta, eikä edes vaikeaa. Itseasiassa olen hieman ihmetellyt sitä miten jotkut tekevät siitä niin vaikeaa, ja kuvittelevat että hieman ohuemmilla eristyksillä se olisi jotenkin helpompaa. Ei se eristyksen ohentaminen poista tarvetta huolellisuudelle.

On totta sinänsä, että ohuempi kuivaa nopeammin. Mutta oleellista on se, että onko sillä mitään käytännön merkitystä millään käytännön eristepaksuuksilla. Esimerkkiisi viitaten: Tietenkin vaatteet kuivavat nopeammin, kun ne ripustaa siististi narulle.. Mutta oleellista on se, että kuivuvatko ne oleellisesti nopeammin 5 sentin kerroksena kuin 10 sentin kerroksena, todennäköisesti kummassakin tapauksessa tuloksena on ikävän hajuisia vaatteita, sitten kun ne lopulta kuivuvat. Jotta rakenne olisi lähestulkoot immuuni mainitsemillesi riskitekijöille, täytyisi sen olla todella ohut. Enkä usko että sellaiseen olisi mitään perusteita. Järkevämpää on noudattaa hyvää rakennustapaa, ja pyrkiä tiettyyn huolellisuuteen kaikessa mitä tekee.

rak.fys. kirjoitti:

"Jos sinulla ei ole mitään muuta kirjoitettavaa, kuin valehdella toisen sanomiseksi sellaista mitä hän ei ole sanonut, niin onko pakko kirjoittaa silloin yhtään mitään."

Olet jatkuvasti väännellyt sanomisiani ihan mielesi mukaan.. Ja heti kun hieman kärjistin, niin päätät vetää herneet nokkaan.

Olet jatkuvasti väittämässä minun ajavan jotain tiukkoja määräyksiä, ja milloin mitäkin soopaa, jota en ole sanonut.

Ainoa mitä olen sanonut, on se, että laadukas rakentaminen ei ole mitenkään mahdontonta, eikä edes vaikeaa. Itseasiassa olen hieman ihmetellyt sitä miten jotkut tekevät siitä niin vaikeaa, ja kuvittelevat että hieman ohuemmilla eristyksillä se olisi jotenkin helpompaa. Ei se eristyksen ohentaminen poista tarvetta huolellisuudelle.

On totta sinänsä, että ohuempi kuivaa nopeammin. Mutta oleellista on se, että onko sillä mitään käytännön merkitystä millään käytännön eristepaksuuksilla. Esimerkkiisi viitaten: Tietenkin vaatteet kuivavat nopeammin, kun ne ripustaa siististi narulle.. Mutta oleellista on se, että kuivuvatko ne oleellisesti nopeammin 5 sentin kerroksena kuin 10 sentin kerroksena, todennäköisesti kummassakin tapauksessa tuloksena on ikävän hajuisia vaatteita, sitten kun ne lopulta kuivuvat. Jotta rakenne olisi lähestulkoot immuuni mainitsemillesi riskitekijöille, täytyisi sen olla todella ohut. Enkä usko että sellaiseen olisi mitään perusteita. Järkevämpää on noudattaa hyvää rakennustapaa, ja pyrkiä tiettyyn huolellisuuteen kaikessa mitä tekee.

Lue lisää

Jos tästä summaisi yhteen, niin

- Äitisi tapakasvatus ei ole mennyt perille
- Joku on eri mieltä, niin kilahdat
- Elät selvästi jossain ideaalimaailmassa

Toivottelen hyvät jatkot ja toivottavasti teet nuo ratkaisut omaan taloosi, etkä pilaa jonkun muun.

Ei idealisti kirjoitti:

Jos tästä summaisi yhteen, niin

- Äitisi tapakasvatus ei ole mennyt perille
- Joku on eri mieltä, niin kilahdat
- Elät selvästi jossain ideaalimaailmassa

Toivottelen hyvät jatkot ja toivottavasti teet nuo ratkaisut omaan taloosi, etkä pilaa jonkun muun.

Lue lisää

Vai että oikein "kilahdan"? :D

Olen yrittänyt keskustella asiasta, ja pyrkinyt esittämään perusteltuja kannanottoja. Jos tämä on mielestäsi "kilahtamista", niin sitten taidan olla syyllinen.

Ideaalimaailmassa en elä. Päinvastoin, olen myöntänyt sen valitettavan tosiasian, että on olemassa rakennusporukoita, joita ei laatu tunnu kiinnostavan. Olen tuonut esille senkin valitettavan tosiasian, että on olemassa rakennuttajia, joita ei laatu tunnu kiinnostavan. Virheitä tehdään vähän joka portaalla, ja monet niistä ihan turhaan. Aika pitkälle päästäisiin ihan jo asennemuutoksellakin.

Tiedän toki, että asenne on yksi vaikeampia korjattavia, joten tehtävä ei ole mitenkään erityisen helppo.

En ole pilaamassa kenenkään taloa, en ole määräilemässä ketään. Enhän minä ole se joka väittää etteivät määräykset jätä mitään valinnanvaraa. Kyllä siellä on sitäkin. Jos pitää paksuja villaeristyksiä riskialttiina rakenteena, niin ainahan voi valita ohuemmat XPS tai uretaani eristykset. Ei se ole mitenkään poissuljettu vaihtoehto, enkä minä ainakaan ole sitä kieltämässä. En minä ole muuta tehnyt, kuin puhunut laadukkaan rakentamisen puolesta.

rakennusfyysikko kirjoitti:

Höpönlöpön..

70-luvun "pullotaloja" lukuunottamatta en muista edes kuulleeni että tiiviys sinänsä olisi mitään haittoja aiheuttanut. Tuolloin erehdyttiin luulemaan ettei talosta saisi niin tiivistä että tiiviydestä ei voisi aiheutua ongelmaa.

Nykyään tiedetään että huolellisella tiivistämisellä saadaan vuotoilmavaihto kuristettua hyvinkin pieneksi, ja ilmanvaihdosta täytyy huolehtia.

Toki ymmärrän sen, että tuntuu hieman kummalliselta tiivistää joka rako ilmatiiviiksi, ja sitten porata yli 100 millisiä reikiä seiniin. Kun sen ilman täytyy kuitenkin tulla jostain. Tiiviyden tavoittelusta tulee kuitenkin ymmärrettävää kun lisätään kuvioon lämmöntalteenotto, jos poistoilman lämmöstä saadaan 60-80% siirrettyä tuloilmaan, niin ilmavirtojen hallinta alkaa kuulostaa hyvinkin järkevältä.

Tämänpäivän rakennusvirheet taitavat olla pääsääntöisesti seurausta huolimattomuudesta ja tai huonosta projektisuunnittelusta. Epärealististen aikataulujen ja uhkasakkojen puristuksissa sorrutaan niinkin typeriin virheisiin, kuten asentamaan muovimattoja märälle betonille. Vaikka hyvin tiedetään miten kauan betonin kuivuminen kestää. Kieltämättä, tämä saattaa kuulostaa niin typerältä ettei sellaista oikeasti tapahdu, mutta EPSin ja muovimaton väliin 'kapseloitu' betonilaatta taitaa olla tällä hetkellä se tavallisin 2-etyyliheksanolin lähde, ja sisäilman pilaajana oikeastaan homettakin pahempi. Usein tosin puhutaan "homeesta", ja unohdetaan se tosiasia että home ei kasva ellei sillä ole kosteuden lisäksi jotain syötävääkin. Betoni itsessään ei homehdu, vaikka se olisi miten kosteaa. Ja siitä syystä se kelpaakin materiaaliksi vaikkapa juomavesikaivoihin.

Eristyspaksuuksien kasvattaminen on toki aiheuttanut huolta, toisaalta ihan perustellustikin. Enkä halua mitenkään vähätellä tutkimuksen tarpeellisuutta. Kyllä rakenteiden kosteusoloja on hyväkin tutkia, että todella ymmärrettäisiin mitä rakenteiden sisällä tapahtuu.

On esitetty huolta siitä mitä tapahtuu eristeen sisällä, kun sen uloimmat osat jäähtyvät. Koska suhteellinen kosteus on riippuvainen lämpötilasta, niin on olemassa vaara, että paksussa eristekerroksessa alkaisi vesi kondensoitua. Itse en kuitenkaan tähän usko, sillä vesi kuitenkin pyrkii sinne missä sitä on vähemmän. Tällä on se merkitys, että samalla kun suhteellinen kosteus nousee, samalla nousee myös tavallaan veden pyrkimys päästä pois.

Kondensoitumista tapahtuu silloin kun lämpötila putoaa jyrkästi. Paksussa eristekerroksessa näin ei tapahdu. Muutos on hidas ja asteittainen, ja suhteellisen kosteuden hienoinen nousu aiheuttaa oman vastuksensa kosteuden liikkeelle.

Mutta "plus-energia" sekoiluja en ymmärrä. Toki, jos joku haluaa sellaisten parissa askarrella, mutta eihän sellaisia voi rakentamismääräyksillä vaatia. Tuntuu vähän siltä, että sellaiset puheet juontavat juurensa siihen, että sähköyhtiöissä on todettu että aurinko ja tuuli ovat yksinkertaisesti liian kalliita, ja nyt ollaan kustannuksia kaatamassa rakentajien niskaan. Toisaalta joissain piireissä on myös unohdettu, ettei sähköverkko ole mikään "akku", jonne voisi tallettaa kesän aikana tuotetun aurinkosähkön ja ottaa sen sieltä käyttöön talvella. Käytännön tosiasia on, että tässä maassa ei ole juuri käyttöä ylimääräiselle sähkölle kesäisin. Ja mikäli tulee vähänkin kovempi talvi, niin käytännössä se verkosta "takaisin" otettava aurinkosähkö onkin sitten hiilisähköä.

Minun mielestäni sähköntuotanto ei ole tavallisten ihmisten asia. Sitä vartenhan täällä on sähköyhtiöt. Jos sähköyhtiöt eivät saa tuulta ja aurinkoa toimimaan, niin miten meidän tavallisten ihmisten pitäisi siinä onnistua?

Lue lisää

> 70-luvun "pullotaloja" lukuunottamatta ...

Voi kun saisikin talon tiiviiksi kuin pullo. Vaan ei ... Jo vajaassa kymmenessä pakkasasteessa vuotoilmanvaihto riittää pitämään sisäilman hyvänä, ainakin saa poistoimurin tyristorisäädön vääntää aika pienelle

"pullotalo" on hyvä ja kunniakas maininta !

eljii kirjoitti:

> 70-luvun "pullotaloja" lukuunottamatta ...

Voi kun saisikin talon tiiviiksi kuin pullo. Vaan ei ... Jo vajaassa kymmenessä pakkasasteessa vuotoilmanvaihto riittää pitämään sisäilman hyvänä, ainakin saa poistoimurin tyristorisäädön vääntää aika pienelle

"pullotalo" on hyvä ja kunniakas maininta !

Lue lisää

btw: tässä ketjussa puhutaan ajoittain ihan sekaisin KOSTEUSvaurioista ja VESIvaurioista

eljii kirjoitti:

> 70-luvun "pullotaloja" lukuunottamatta ...

Voi kun saisikin talon tiiviiksi kuin pullo. Vaan ei ... Jo vajaassa kymmenessä pakkasasteessa vuotoilmanvaihto riittää pitämään sisäilman hyvänä, ainakin saa poistoimurin tyristorisäädön vääntää aika pienelle

"pullotalo" on hyvä ja kunniakas maininta !

Lue lisää

Eipä ole minun keksimäni tuo nimitys.

Eikä ~10 asteen pakkasilla hirveästi ilmanvaihtoa tarvitakaan. Ulkoilma on niin kuivaa, ettei sitä tarvita kovin paljoa että sisäilman kosteus pysyy sopivana..

Minkälisäksi monessa koneellisessa poistoilmanvaihtojärjestelmässä, jollaisesta sinäkin taidat puhua.. On jonkinverran yhteisiä piirteitä painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa. Se miten paljon niillä on yhteistä on tietenkin tapauskohtaista.

Koneelliseksi suunniteltu ilmanvaihto on usein toteutettu huomattavasti pitemmillä ja mutkaisemmilla kanavilla kuin painovoimainen... Mutta ei aina, joskus niillä ei ole paljon muuta eroa kuin se että koneellisessa ilmanvaihdossa on jokin puhallin jossain kohtaa, joko kanavapuhallin jossain välissä, tai huippari katolla. Niin tai näin, kun jäteilma poistuu talosta pystysuoraa kanavaa pitkin, niin se pystykanava saattaa hyvinkin toimia "hormina", vaikka puhaltimen sammuttaisi kokonaan.

Pitäisi kuitenkin ottaa huomioon myös ne mittakaavat.

Suomessa kuitenkin on miljoonia rakennuksia, ja mikäli niiden ei oleteta kestävän tuhansia vuosia, niin niitä täytyy tehdä ja remontoida tuhansittain joka vuosi. Epäilemättä joissain niistä paljastuu eritasoisia rakennusvirheitäkin, mutta samalla kun kauhistellaan virheiden määrää, pitäisi laskea myös miten moni remontti onnistuu.

On sinänsä totta, että rakennusalalla on varmaan aina pyörinyt jos jonkinlaista porukkaa.. Mutta siitä huolimatta on myös suuri joukko tunnollisia ja asiansa osaavia rakentajia jotka tekevät työnsä hyvin. Eikä minun mielestä ole valtiolta mitenkään täysin kohtuutonta vaatia jonkinlaista tasoa niiltä rakenteilta. Eikai rakentamismääräyksiä voi tehdä sen mukaan mitä kyvyttömimmät ja epäpätevimmät rakentajat eivät saisi söhlittyä oikein yrittämälläkään?

Ja onko niin idioottivarmaa rakennetta olemassakaan?

Taas menee kaikki tekijöiden piikkiin. Kyllä suomesta löytyy ammattitaitoisia rakentajia, mutta ne maksaa. Otetaan se viron/puolan rane sinne pyörimään. Sillä kuule ei ole mitään koulutusta saatika sitten ammattitaitoa matalaenergia rakentamiseen. Ja yksi seikka tähän tiiveys kysymykseen on elementtitalo, ne ei koskaan tule olemaan tiiviitä. Paikallan rakennettu talo on aina 100 kertaa parempi ratkaisu kun elementtitalo, joita ikävä kyllä nykyään viljellään. Toki paikallaan tekemisessä on omat haasteensa. Mutta siinä saadaan ainakin koko höyrynsulku tehtyä samaan aikaan ja varmasti tiiviiksi. Eikä oikealla suunnittelulla tarvita jälkikäteen tehtyjä ylimääräisiä reikiä. Ja se pitkästä tavarasta tekeminen ei sitten ole talvi/syksy rakentamista. Palataan takaisin 50 luvulle ja rakennetaan talot kesällä. Silloin ihmisillä oli vielä järki päässä.

rakennusfyysikko kirjoitti:

Pitäisi kuitenkin ottaa huomioon myös ne mittakaavat.

Suomessa kuitenkin on miljoonia rakennuksia, ja mikäli niiden ei oleteta kestävän tuhansia vuosia, niin niitä täytyy tehdä ja remontoida tuhansittain joka vuosi. Epäilemättä joissain niistä paljastuu eritasoisia rakennusvirheitäkin, mutta samalla kun kauhistellaan virheiden määrää, pitäisi laskea myös miten moni remontti onnistuu.

On sinänsä totta, että rakennusalalla on varmaan aina pyörinyt jos jonkinlaista porukkaa.. Mutta siitä huolimatta on myös suuri joukko tunnollisia ja asiansa osaavia rakentajia jotka tekevät työnsä hyvin. Eikä minun mielestä ole valtiolta mitenkään täysin kohtuutonta vaatia jonkinlaista tasoa niiltä rakenteilta. Eikai rakentamismääräyksiä voi tehdä sen mukaan mitä kyvyttömimmät ja epäpätevimmät rakentajat eivät saisi söhlittyä oikein yrittämälläkään?

Ja onko niin idioottivarmaa rakennetta olemassakaan?

Lue lisää

Oletko tosissasi?

Aivan pakko kysyä. Oletko virkamies?

Ei idealisti kirjoitti:

Oletko tosissasi?

Aivan pakko kysyä. Oletko virkamies?

Miksi en olisi tosissani? Ja minkä asian suhteen?

Tarkoitatko sitä, että rakennuksia tehdään ja korjataan tuhansittain joka vuosi? Vai sitä että aika moni on kuitenkin rakennuksiinsa tyytyväinenkin?

Jopa monissa kyselytutkimuksissa, siis näissä samoista mistä on revitty iskeviä otsikoita rakentamisen huonosta laadusta, voi kuitenkin lukea pienemmällä präntillä, että yleisesti ottaen enemmistö on rakentamisen laatuun tyytyväinen.

Ei se toki välttämättä vielä tarkoita sitä etteikö rakennusalan täytyisi olla huolissaan asiasta, ja virheiden määristä. Mutta aina välillä olisi kuitenkin syytä muistaa sekin tosiasia, että tälläkin asialla on se oma kääntöpuolensa, ja se on se tyytyväinen rakennuttajien enemmistö.

Virkamies en ole, liike-elämän haasteet tuntuivat mielenkiintoisemmilta.

rakennusfyysikko kirjoitti:

Miksi en olisi tosissani? Ja minkä asian suhteen?

Tarkoitatko sitä, että rakennuksia tehdään ja korjataan tuhansittain joka vuosi? Vai sitä että aika moni on kuitenkin rakennuksiinsa tyytyväinenkin?

Jopa monissa kyselytutkimuksissa, siis näissä samoista mistä on revitty iskeviä otsikoita rakentamisen huonosta laadusta, voi kuitenkin lukea pienemmällä präntillä, että yleisesti ottaen enemmistö on rakentamisen laatuun tyytyväinen.

Ei se toki välttämättä vielä tarkoita sitä etteikö rakennusalan täytyisi olla huolissaan asiasta, ja virheiden määristä. Mutta aina välillä olisi kuitenkin syytä muistaa sekin tosiasia, että tälläkin asialla on se oma kääntöpuolensa, ja se on se tyytyväinen rakennuttajien enemmistö.

Virkamies en ole, liike-elämän haasteet tuntuivat mielenkiintoisemmilta.

Lue lisää

Mielenkiintoista, että esim. pelkästään tuulettuvissa alapohjissa on 80% taloista hometta. Mutta tämähän on mielestäsi vain pieni joukko.

Kysyttiinkö tuossa tutkimuksessa kaakeleiden väristä kylppärissä?

Kuulostat vain niin pahasti virkamieheltä. Ihmiset pitää määrätä rakentamaan tietyllä tapaa, koska eivät muuten sitä tyhmyyttänä tajua.

Ei idealisti kirjoitti:

Mielenkiintoista, että esim. pelkästään tuulettuvissa alapohjissa on 80% taloista hometta. Mutta tämähän on mielestäsi vain pieni joukko.

Kysyttiinkö tuossa tutkimuksessa kaakeleiden väristä kylppärissä?

Kuulostat vain niin pahasti virkamieheltä. Ihmiset pitää määrätä rakentamaan tietyllä tapaa, koska eivät muuten sitä tyhmyyttänä tajua.

Lue lisää

No huh-huh.. Vai että 80% rossipohjista homeessa.. Aika kovia lukuja kaveri vetää. Tuollaisia ei nyt ihan ilman lähdeviittauksia usko.

En minä mitenkään erityisesti tiukkoja määräyksiä aja. En vain ihan ymmärrä näitä ihmisiä jotka pitävät laadukasta rakentamista lähestulkoot mahdottomana.

Itsekin heittelet sellaisia esimerkkejä, että suurinpiirtein jätetään talotyömaa ilman kattoa tai mitään muutakaan sateensuojaa, ja annetaan syyssateiden kastella kaikki, ja sitten ihmetellään silmät pyöreinä kun ilmestyy hometta.. Mitä tuollaisiin pitäisi sanoa? Että juu, tehdään määräykset sellaisiksi ettei saa tehdä kuin 6" hirsistä taloja, ettei vaan tule mitään ongelmia kun rakennetaan miten sattuu.. Tosin ongelmiahan tulee sittenkin, ei se hirsirunkokaan mikään ongelmattomuuden tae ole, vaikka aika sietokykyinen onkin.

rakennusfyysikko kirjoitti:

No huh-huh.. Vai että 80% rossipohjista homeessa.. Aika kovia lukuja kaveri vetää. Tuollaisia ei nyt ihan ilman lähdeviittauksia usko.

En minä mitenkään erityisesti tiukkoja määräyksiä aja. En vain ihan ymmärrä näitä ihmisiä jotka pitävät laadukasta rakentamista lähestulkoot mahdottomana.

Itsekin heittelet sellaisia esimerkkejä, että suurinpiirtein jätetään talotyömaa ilman kattoa tai mitään muutakaan sateensuojaa, ja annetaan syyssateiden kastella kaikki, ja sitten ihmetellään silmät pyöreinä kun ilmestyy hometta.. Mitä tuollaisiin pitäisi sanoa? Että juu, tehdään määräykset sellaisiksi ettei saa tehdä kuin 6" hirsistä taloja, ettei vaan tule mitään ongelmia kun rakennetaan miten sattuu.. Tosin ongelmiahan tulee sittenkin, ei se hirsirunkokaan mikään ongelmattomuuden tae ole, vaikka aika sietokykyinen onkin.

Lue lisää

Saat aivan itse etsi materiaalin. Löytyy kuukkelin avulla.

En mitenkään väitä, että kaikki rakennetaan sateessa ilman suojausta. Väitän kyllä, että useimmilla työmailla virheitä tehdään, ja paljon. Sinusta tällaisia virheitä tehdään vain harvoissa kohteissa. Iso ero, josta voi vaikka kuukkelilla hakea eriaisia projekteja huonon rakentamisen laaduun parrantamisesta.

Itse mielelläni antaisin ihmisten itse valita millaisia taloja he saavat tehdä. Sinun mielestäsi virkamies (joka on kaikkia muita fiksumpi) tulee määrä millaisia taloja on pakko tehdä. (Tyyliin vikramies päättää, ettei saa tehdä kuin 6" hirsitaloja).

Tällainen valinnanvapaus olisikin todella hirveää.

Ei idealisti kirjoitti:

Saat aivan itse etsi materiaalin. Löytyy kuukkelin avulla.

En mitenkään väitä, että kaikki rakennetaan sateessa ilman suojausta. Väitän kyllä, että useimmilla työmailla virheitä tehdään, ja paljon. Sinusta tällaisia virheitä tehdään vain harvoissa kohteissa. Iso ero, josta voi vaikka kuukkelilla hakea eriaisia projekteja huonon rakentamisen laaduun parrantamisesta.

Itse mielelläni antaisin ihmisten itse valita millaisia taloja he saavat tehdä. Sinun mielestäsi virkamies (joka on kaikkia muita fiksumpi) tulee määrä millaisia taloja on pakko tehdä. (Tyyliin vikramies päättää, ettei saa tehdä kuin 6" hirsitaloja).

Tällainen valinnanvapaus olisikin todella hirveää.

Lue lisää

"Saat aivan itse etsi materiaalin. Löytyy kuukkelin avulla."

Siis sinun väitteisiisi? Pitääkö minun kirjoittaakin sinun puolestasi? Minun puolestani saat kirjoittaa omat kannanottosi ihan itse. Jos et tuon vertaa viitsi, niin turha kitistä sitten.

"Väitän kyllä, että useimmilla työmailla virheitä tehdään, ja paljon"

Niin, no kyllä varmaan joka työmaalla tehdään jotain virheitä. Eriasia on sitten miten merkittäviä ne virheet ovat.

"Sinusta tällaisia virheitä tehdään vain harvoissa kohteissa. Iso ero, josta voi vaikka kuukkelilla hakea eriaisia projekteja huonon rakentamisen laaduun parrantamisesta."

Äläpäs ala laittelemaan sanoja suuhuni. En sanonut mitään harvoista kohteista, sanoin vain sen, että myös moni projekti onnistuu. Usein julkisuudessa olevista jutuista saa helposti sellaisen käsityksen ettei nykyään tehdä enää mitään oikein. Tosiasiassa aika iso osa rakennuttajista on pääpiirteittäin tyytyväisiä tuloksiin.

En väittänyt etteikö rakennusvirheitä pitäisi ottaa tosissaan tai laadun parantamiseen panostaa.

"Sinun mielestäsi..."

Ja taas kerrot mitä minä muka olen sanonut.. Höpönlöpön. Sanoin vaan, että nämä nykyiset määräykset eivät ole mitenkään ylivoimaisia noudatettaviksi. En mitään muuta.

Enkä ihan käsitä mistä olet saanut sellaisen käsityksen etteivät määräykset jättäisi valinnanvaraa? Jos pidät paksuja villaeristyksiä riskialttiina rakenteena, niin ainahan voi tehdä taloonsa eristeet vaikka XPS:llä tai uretaanilla.

Mutta onhan se tietty hirveää kun grynderi ei saakaan enää tehdä harakanpesiä halvalla, kun vaaditaan oikein lämpöeristyksiäkin.

Ei idealisti kirjoitti:

Saat aivan itse etsi materiaalin. Löytyy kuukkelin avulla.

En mitenkään väitä, että kaikki rakennetaan sateessa ilman suojausta. Väitän kyllä, että useimmilla työmailla virheitä tehdään, ja paljon. Sinusta tällaisia virheitä tehdään vain harvoissa kohteissa. Iso ero, josta voi vaikka kuukkelilla hakea eriaisia projekteja huonon rakentamisen laaduun parrantamisesta.

Itse mielelläni antaisin ihmisten itse valita millaisia taloja he saavat tehdä. Sinun mielestäsi virkamies (joka on kaikkia muita fiksumpi) tulee määrä millaisia taloja on pakko tehdä. (Tyyliin vikramies päättää, ettei saa tehdä kuin 6" hirsitaloja).

Tällainen valinnanvapaus olisikin todella hirveää.

Lue lisää

> En mitenkään väitä, että kaikki rakennetaan sateessa ilman suojausta.

Tämä kuitenkin on tutkitusti suurin ongelmien aiheuttaja. Näin kerrottiin Radio-ohjelmassa lähimenneisyydessä, mukana oli tutkija- ministeriöväkeä

Suomessa pitäisi siirtyä rakentamaan pientalojen rungot ferrobetonista, kuten valistuneissa maissa on jo tehty. Menetelmä on osin kaikille tuttu rapatuista seinistä, joita näemme joka puolella. Se on edullista, nopeaa ja kevyttä. Ferrobetonista voi tehdä talon perustukset, väliseinät, holvit, ontelovälipohjat, portaat, uunit, takat, kiukaat, uima-altaat, savupiiput, patterit, septi- ja vesisäiliöt, vesikatot, aurinkokerääjät, terassit, autokatokset, koristeet ja holvaukset. Lisäksi muodolla ei ole väliä! Rakenne on kestävä ja tiivis, mutta hengittää, kuten rakennuksen kuuluu. Betonirungon voi vuorata myöhemminkin kukin haluamallaan tavalla puulla, pellillä, tiilellä, rappauksella, tapetilla tmv.
Kompaktisti rakennetun talon voi perustaa suoraan kalliolle, louhikkoon, vesijättömaalle, suolle, jyrkännerantaan tai veteen ilman vaikeuksia, koska se on muotojäykkä kennosto, vesitiivis ja kevyt.
http://www.ferrocement.com

1. kerropa vaikka vain yksi sellainen remontti joka ei maksa itseään takaisin
2. mikä on 'ylitehokas' saneeraustoimi
3. miksi verrataan perusparantamista ja energiaremonttia?
4. onneksi uudisrakentaminen on vähäistä, kosteusongelmia löytyy useimmiten uusista tai alle 5 vuotta vanhoista rakennuksista ja remontoimattomista laiminlyödyistä vanhoista rakennuksista...

minävaantaas kirjoitti:

1. kerropa vaikka vain yksi sellainen remontti joka ei maksa itseään takaisin
2. mikä on 'ylitehokas' saneeraustoimi
3. miksi verrataan perusparantamista ja energiaremonttia?
4. onneksi uudisrakentaminen on vähäistä, kosteusongelmia löytyy useimmiten uusista tai alle 5 vuotta vanhoista rakennuksista ja remontoimattomista laiminlyödyistä vanhoista rakennuksista...

Lue lisää

Kysymysten perusteella voi päätellä, että sinulta puuttuu paljon perustietojakin.

minävaantaas kirjoitti:

1. kerropa vaikka vain yksi sellainen remontti joka ei maksa itseään takaisin
2. mikä on 'ylitehokas' saneeraustoimi
3. miksi verrataan perusparantamista ja energiaremonttia?
4. onneksi uudisrakentaminen on vähäistä, kosteusongelmia löytyy useimmiten uusista tai alle 5 vuotta vanhoista rakennuksista ja remontoimattomista laiminlyödyistä vanhoista rakennuksista...

Lue lisää

> kerropa ... yksi sellainen remontti joka ei maksa itseään takaisin

... yksi on ikkunoiden vaihtaminen uusiin. Takaisinmaksuaika oli jossain tutkimuksessa viidestäkymmenestä vuodesta ylöspäin

"... puhutaan pääasiassa vanhoista ja homeisista pientaloista. "

Varmaan etsimällä etsitty "hengittävä talo" -ideologiaan (a la talopuoskari Panu Kaila & co) hurahtaneita. Jättäneet höyrynsululut pois ja päästäneet sisäilman kosteuden lämpöeristeisiin

60- ja 70-lukujen yksi suurimmista ongelmista taisi olla se, ettei kukaan enää välittänyt rakennusperinteestä. Ei oikeastaan edes haluttu tietää miten vanhat rakennukset toimivat, vaan kaikki leimattiin taikauskoksi ja vanhojen höpinöiksi.

Itse jouduin juuri purkamaan lattiaa 20-luvun talosta, jossa ongelmat olivat alkaneet siitä kun joskus 60...70-luvulla oli joku saanut päähänsä paikata vetoisaa lattiaa laittamalla päälle kovalevyä.. Muuten hyvä, mutta kun alapohjan rakenne oli ko. talossa multapenkki, jolloin lattian alapuolinen tila on sisätilaa. Sen on tarkoitus tuulettua normaalin ilmanvaihdon mukana. Kun lattiassa ei enää ollut rakenteelle välttämättömiä tuuletusrakoja, ei maakosteus päässyt tuulettumaan, ja jäi kostuttamaan lattiarakenteita, minkä seurauksena lattia tuhoutui täysin.