Semmosta kyselen kun tyttöni on kohta 3-vuotias (haluan olla lapseni kanssa kotona siihen asti), ja tietysti kodinhoidontuki loppuu eli töihin olisi pakko mennä. Ja haluankin mennä. Mutta kun minulla ei ole (olen 22 vuotias) koulutusta, ja opiskeluun ei ole varaa joten töihin olisi pakko päästä. Onko kukaan muu ollut samassa tilanteessa? Kertokaa mitä teitte, mihin päädyitte hommiin vai miten olette asiat järjestäneet? Onhan se vähän hölmöä täältä kysellä, mutta olisi kiva kuulla muiden mielipiteitä asiasta ;O)
Äidit joilla ei
ole koulutusta!
131263
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Olin 18 kun sain esikoiseni, suoraan lukion penkiltä siis. Olin vuoden kotona ja aloitin opiskelun äitiysloman jälkeen. Mulla ei ole rikkaita vanhempia, ei siis "sponsoroijaa" ulkoa päin, vaan itse olen elämiseni, ja kasvavan perheen elämisen opiskeluaikana kustantanut. En ole myöskään ollut töissä opiskeluaikana (en saanut töitä). Mies oli työtön tuolloin.
Joten kysynkin, miksi sulla on käsitys ettei sulla ole varaa opiskella?
Siis olet _itse_ kustantanut opiskelijana perheesi ja työttömän miehesi elämisen, vaikka et edes ollut töissä?! Oletkohan nyt sekoittanut valtion rahat ja omat rahat? Meidän veromarkoilla perheesi elätettiin!
En ole sama kuin edell. viestin kirjoittaja. Vastaan silti, olenhan hieman samantyyppisessä tilanteessa elänyt kuin hän.
Suomessa "ihan itse" elättäjiä on tosi vähän. Lapsilisänkin kun saa varallisuuteen katosmatta, samoin "ilmaisen" peruskoulun, hammashuollon, terveydenhuollon koululaisille, pikkulapsille, raskaana ollessa ja niin edelleen.
Työttömyyspäivärahasta maksetaan veroa. Jos saa ansiosidonnaista työttömyyspv-rahaa, se tarkoittaa että
- on ollut aiemmin töissä, maksanut veroja ja työttömyyskassan jäsenmaksun
ja maksaa edelleen veroja tyött.pv-rahastaan.
Olen minäkin opiskeluaikanani itseni ja lapseni elättänyt. Vai olinko sittenkin yhteiskunnan elätti ja luuseri, koska päivähoitomaksu oli 0 mk (markka-aikaa) ja sain asumistukea - oma osuus vuokran maksuun oli pieni.
Nuo kun eivät perustu opiskeluun tai yksinhuoltajuuteen tms., vaan bruttotuloihin, jotka minulla olivat 0 mk - opiskelun takia.
Milläkö me elettiin?
-Opintotuki. Sen saa kaikki opiskelijat.
- Opintolaina. Maksoin kaiken takaisin, sillä pääsin valmistuttuani töihin !! Olihan minulla ammatti.
- Lapsilisä. Se maksetaan kaikista suomalaisista lapsista.
- Asumistuki. Sen "saaminen" perustuu perheen bruttotulohin.
- EN mainitse elatusmaksua, sillä sen varaan en voinut talouttanut laittaa. Lasten isä maksoi sen silloin kun maksoi, sen suurusisena kuin maksoi, elatussopimuksesta ja valituksistani huolimatta...
-Töissä en voinut olla, koska opiskelu vei aikaa ja lastenkinkanssa pitäisi olla, ja lapsille hoitajan saaminen iltaisin ja viikonloppuisin oli vaikeaa.
Niin että ainakin minä katson, että olen ihan itse itseni ja lapseni elättänyt opiskeluaikanani.
Arvasin että tähän joku vielä puuttuu, Että olen siis tukea nostanut muutaman satasen/ kuukausi opiskeluaikana. Muu elanto, reilu tonni joka armas kuukausi olikin sitten opntolainaa, jta ihan ITSE maksan takaisin vielä tänä päivänäkin, ja monta vuotta eteen päin. Markkinakoron kera. Muuten nimin jeps valottaa osuvasti opiskelijan arkea ja elämän rahoitusta, verrattuna siihen mitä muut lapsiperheet saa.
Mahtava juttu! Ihan nappiin osu koko kirjotus.
Yks vaihtoehto olis noi työllisyyskurssit. Niitä on kaikenlaisia, ja varmasti löytyy suakin kiinnostava ammatti. Niitä on eri pituisia ja niistä saa päivärahan, isomman kuin työttömyyskorvaus, ruokarahan ja matkakorvaukset. Näin oli silloin kun itse kävin, kysyppäs niitä.
Siinä on työharjoittelua sinun valitsemassasi työpaikassa ja voi olla et kurssin käytyä saat vieläpä jatkaa siinä työpaikassa.
Olisko oppisopimuskoulutus sun juttu?Saisit pientä palkkaa ja ammatin samaan syssyyn..Muuten voi olla vaikee saada töitä..Ainakaan sellaisia mitä haluaisit!
reilut pari vuotta sitten, nuorimmaiseni tuli kolme vuotta ja minulla ei ollut koulutusta, menin ilmottautumaan aluks työkkäriin mutta sieltä iskettiinkin viiden kuukauden karenssi!! En meinannut uskoa sitä todeks, sekö oli kiitos siitä, että hoidin omia lapsia kahdeksan vuotta kotona. Olin vielä pari kuukautta kotona tulottomana, miehen tuloilla elettiin ja sitten pääsin tutun kautta töihin hoitoalalle. Olen siis pari vuotta ollut töissä ja samalla suoritin ittelle ammattitutkinnon iltakoulussa. Rankkaahan se oli mut tulipahan tehtyä:)Pelkkään opiskeluun ei olisi ollut varaa..
takia sait karenssia,kieltäydyitkö sinulle osoitetusta työstä.Itselle ei ole tuommoista koskaan tullut eteen
ihan vaan sen takia, kun olin ollut niin monta vuotta työmarkkinoiden käyttämättömissä (eli hoitanut omia lapsia kotona), ei minulle silloin tarjottu mitään työtä, ilmottauduin vaan työnhakijaks. Luulin, että tuollainen karenssi tulee alle 25-vuotiaille kouluttamattomille mutta se koski myös minua (sillon 26v)..Olenko sitten ainut jolle on tuollainen karenssi lykätty vai onko kohtalotovereita?? Onneks nyt on työpaikka ja koulutus:))
Lukion jälkeen paukahti kuukausien karenssi. Olin siis ammattia vailla, la oli syyskuun alussa, joten ilmottauduin kyllä työkkäriin, mutta eihän kukaan ota vakavissaan viimeisillään raskaana olevaa ;)
Ilman kelvollista elatusta olin sitten siihe nasti että äitiysloma alkoi elokuussa.
Jossain on vikaa kun kotona on varaa loisia vuosia, mutta opiskeluun ei. Miten me lapsettomet opiskelijat tullaan toimeen? Ei se lapsi niin paljoa syö.
vai että kotiäidit loisia..todellakin voin sanoo, et täyttä työtä se on!!Ja joillain vaan on mennyt niin päin, että lapset ensin ja sitten vasta ammatti. Ja kyllä lapsi (lapset) kuluttaa muutakin kuin ruokaa!!