Kevään edetessä ja veneenvaihdon ollessa ajankohtainen olen pohtinut vaihtoa puuveneeseen. Nykyinen vene on Sunwind 27 jonka kunnostamisesta olen tykännyt paljon. Haussa olisi tilavampi ja merikelpoisempi vene johon kaksi lasta ja koira mahtuisivat meidän aikuisten lisäksi. Olen pohtinut lähinnä isompia puuveneitä tyyliin Ö8 ja Havsörn Ii tyyppejä mainitakseni. Hankintakustannukset näissä vaikuttaisivat olevan ihan ok - pyynnit liikkuvat esim. juuri nyt 35 kE tienoilla, mutta millaiseksi ylläpitokustannukset muuttuvat verrattuna saman hinta- ja kokoluokan kasarilasikuituveneisiin? Ajankäyttö ei mulle ole sinänsä ongelma, telakka on lähellä ja puun kanssa työskentely on mukavaa. En vain haluaisi hankkia hienoa venettä jota ei olisi sitten varaa ylläpitää. Ehkä max 4kE vuodessa voisi käyttää tekniseen ylläpitoon vuodessa (uudishankinnat, maal it, lakat jne. telakointi ym. maksut eivät mukana tässä summassa).
Isomman puuveneen ylläpito ja kustannukset?
24
3378
Vastaukset
- 13+19
Jos itse teet, niin ei puuveneen ylläpito ole sen kalliimpaa kuin lasikuituveneen. Työläämpää ja aikaa menee keväisin reilusti enemmän. Kokemusta on, isohko limisaumainen puuvene oli minulla viitisentoista vuotta, kunnes luovuin työtilanteen vuoksi, ei ehtinyt pitää häntä yllä. Ja vuosittainen huolto on paljon tärkeämpää kuin lasikuituveneellä, muutama kesä kuivilla ja ilman hoitoa pilaa helposti koko rungon, tai aiheuttaa kalliin kunnostusprojektin.
Jos olisin rikas niin hommaisin taas puuveneen, ja pitäisin talvikaudet hoidossa kunnostettavana jollain ammattitelakalla. Mutta johan tuolla 4 ke hinnalla saattaa saada sisähallisäilytyksen ja kunnostustyötäkin?
Isommat remontit (rungon / emäpuun / puumastojen korjaukset eli uusinnat) ovat sitten kalliimpia, mutta niissäkin työ on se mikä maksaa eniten. Kannen ja ruffin kunto on ehkä vielä tärkeämpää kuin rungon tiiviys. Jos ruffin läpi sataa niskaan, niin se ärsyttää paljon enemmän kuin pilssin tyhjäksi pumppaus silloin tällöin ;) - 7+2=9
Kolmen puuveneen (joista 2 on > 8m) omistajana sanoisin, että ei puuvene välttämättä ole myöskään niin työläs hoidettava kuin usein kuvitellaan. kaikki tietysti riippuu kaikesta.
Jos haluat veneen joka on kuin uiva piano, eli lakkapinnat viimmeisen päälle, maalit sun muut erikoiset valinnat niin silloin veneessä on jo tuota hommaakin kohtuullisesti: mitä isompi sen enempi.
Itselläni on ostettavaa vuodessä uudet myrkkymaalit ja sekoitan itse kyllästeen jonka sivelen ulko- ja sisäpuolelle joka kevät koska veneeni ovat puhtaalla puupinnalla. Puupinnasta tulee lähes lakatun veroinen/näköinen jos sitä käsittelee vernissalla (keitetty pellavaöljy) eli kallis ja joka vuosi hoidettava lakkaus ei ole välttämättä ainoa vaihtoehto.
Rahaa minulla kuluu kyllästysaineisiin, tervaan ja myrkkymaaleihin max. 500 euroa/vuosi. Siihen päälle tulee sitten mootoreiden huollot, uudet öljyt yms. itse tehden max. 200/vuosi.(joka vuosi ei tarvitse vaihtaa kaikkea mahdollista).
Lisäksi talvisäilytys-, ja kesäpaikat sekä vesillelaskut ja vesiltänostot.
Joskus tulee jotain erikoista, kuten kytkimien tai moottorin korjausta, siihen menee sitten se mikä kulloinkin menee mutta se sisältyy harrastukseen, mikään kun ei maailmassa ole ilmaista.
Eli mielestäni 4000 euroa riittää aika ruhtinaalliseen vuosihuoltoon isommallekin puuveneelle ja niinkuin joku jo sanoikin, sillä rahalla saa luultavasti teettää muillakin jotain. Mutta kaikki riippuu omista valinnoista, alusta asti. On mahdollisuus päästä kohtuuhalvalla mutta jos on sormi suussa syntynyt neitiperse-helsinkiläinen-joka-ei-osaa-mitään-omilla-käsillä-eikä-haluakaan-koska-vieroksuu-ruumiillista-työtä-joita-nämäkin-palstat-ovat-täynnä niin sitten pitää pystyä raottelemaan kukkaroa paljon reilummin.- paluu puuveneeseen!
Minullakin kymmenien vuosien kokemus neljästä omasta puuveneestä kokoluokassa 8.5-9.2 m. Niiden jälkeen omistamiini lasikuituveneisiin verrattuna ylläpitokustannukset ovat olleet samaa luokkaa paitsi lakkojen ja emalimaalien osalta, joita muoviveneissä ei tarvita - jos puuveneen rakenteet ovat kunnossa eikä rungon tai kannen puuosia tarvitse uusia. Jos on puumasto niinkuin puuveneissä yleensä on, sen lakkaus/maalaus teettää tietysti työtä toisin kuin alu-masto.
Oma haaveeni on vielä kerran palata puuveneen omistajaksi. Nyt projekti on vielä suunnitteluvaiheessa. Veneen koko tulee olemaan 10.5 m luokassa. - pari mahonki paattia
paluu puuveneeseen! kirjoitti:
Minullakin kymmenien vuosien kokemus neljästä omasta puuveneestä kokoluokassa 8.5-9.2 m. Niiden jälkeen omistamiini lasikuituveneisiin verrattuna ylläpitokustannukset ovat olleet samaa luokkaa paitsi lakkojen ja emalimaalien osalta, joita muoviveneissä ei tarvita - jos puuveneen rakenteet ovat kunnossa eikä rungon tai kannen puuosia tarvitse uusia. Jos on puumasto niinkuin puuveneissä yleensä on, sen lakkaus/maalaus teettää tietysti työtä toisin kuin alu-masto.
Oma haaveeni on vielä kerran palata puuveneen omistajaksi. Nyt projekti on vielä suunnitteluvaiheessa. Veneen koko tulee olemaan 10.5 m luokassa.Omaan puuveneeseeni vaihdoin maston metalliseeen, toki puumasto on tallessa ja ehjä, mutta alumasto on kevyempi ja huolettomampi.
- Stadin sgiglaaja
Kaikenlaista skeidaa pamlaat, kun et muuta snaijjaa. Ei se handujen kätevyys ole syntymäkotikunnasta kiinni.
Nimimerkillä 4 puuvenettä itse rakentanut 62v stadinkundi. - Stadin sgiglaaja
Stadin sgiglaaja kirjoitti:
Kaikenlaista skeidaa pamlaat, kun et muuta snaijjaa. Ei se handujen kätevyys ole syntymäkotikunnasta kiinni.
Nimimerkillä 4 puuvenettä itse rakentanut 62v stadinkundi.Nin, tuo em. kommentti oli suunnattu vastaukseksi nimimerkille "7 2=9."
Sinällään viestissäsi puhut enimmäkseen asiaa, mutta tuollaiset rasistiset mielipiteet siitä miten kotipaikka vaikuttaa kädentaitoihin, ovat pelkkää paskaa. Joka puolella Suomenniemeä on sekä enemmän että vähemmän käteviä ihmsiä. Myös naispuolisia, kuten Kaivarin rannassa jo vuosikymmeniä (1930-luvulta peräisin olevaa) perintövenettään esimerkillisesti hoitava naiskippari. Kasvoi isänsä kanssa sekä purjehtimiseen että veneen huoltohommiin.
- ö8 havsörn
Kiitos asiallisista vastauksista! Lähinnä juuri nuo puuvenespesiaalit jutut ylläpidossa pohdituttaa, remonttien materiaalikustannukset, tervat, maalit, erikoislaatuinen puumateriaalia jonka sietäisi olla laadukasta jne... (maalia toki kuluu reippaasti kun pitkäkölisten märkäpinta-ala on hiukka eri luokkaa eväkölisiin verrattuna). Moottorit, köydet, helat, purjeet liedet sun muuthan ovat samaa standardikamaa kuin missä tahansa veneessä.
Pitää käydä ensi kesänä katselemassa veneitä omassa seurassa ja vähän muuallakin ja pohtia olisko puuvene se oma juttu.- 8+1=9
Puuveneen remontissa ei materiaalit maksa paljoakaan, vaan työ. Esim. uuden puuveneen hinnasta n. puolet-2/3 muodostuu työn osuudesta. Jos siis olet kädentaitoinen ihminen, voit tehdä itsekin huomattavan suuria remontteja suht. halvalla isoon puuveneeseen.
Jos kaikki pitää teettää "ammattimiehellä" niin se työ maksaa sitten jo melkein hunajaa.
Esimerkiksi hinnoittelin 8 metrisen puuveneen parin pohjalaudan halkeaman korjaamista/laudan vaihtoa. Vene olisi pitänyt kuskata veistäjän luo telakalle talveksi ja hinta olisi ollut n. 1000 euroa/lauta ja n. 500 kuljetukset edestakaisin.
Tein lopuksi itse halkeamien korjaukset ja rahaa kului epokseihin rimankappaleisiin ja hiomapapereihin sekä maaleihin n. 300 euroa.
Kalleimpia ja työläimpiä remontteja puuveneessä ovat köliremontit, laudanvaihto, vantaiden tai perälaudan korjaukset. Halvimpia ja helpoimpia ovat taas kaaritustyöt, kansien ja hyttien remontit, kylkilautojen halkeamien korjaukset ja pienten ruhjoutumien korjaukset laudoituksessa. Jälkimmäiset ovat myös kohtuuhelposti itse tehtävissä eikä niihin vaadita erityistyökaluja tai viisikymmenvuotista puuveneveistäjän/puusepän työkokemusta. Oikea asenne ja sitkeys riittää.
Puuveneily/puuveneen korjaus/ylläpito on hyvin pitkälti asennekysymys.
- FF 27 Charlotta
Lainaan tässä aihetta. Kellään kokemuksia rungoltaan ristiinlaminoidun mahonkivaneriveneen ylläpidosta?
- onhan sitä
On, pari venettä ja yhteensä 25 v kokemusta. Käytännössä ei mitään eroa kunnosspidossa lasikuituiseen. Edellyttää tietenkin, että veistämö on tehnyt asiansa kunnolla ja oikeilla aineilla. Jos kyljessä hiukankin repsottaa päre, on paras katsoa parempaa. Edellinen veneeni on nyt kulkeutunut takaisin lähitelakalle. Siinä näkyy nyt aika pahasti käytön ja ylläpidon laiminlyönnin jälkiä, mutta silti vain pintavaurioita. Ikää sillä on jo 35 v, eikä samanlaisella käsittelyllä ollut lasikuituvene olisi yhtään sen paremmassa kunnossa. Sen lakatusta pinnasta ei ehkä enää saisi kaunista, mutta maalaten kyllä. Toisen samanikäisen vähän hellemmällä kädellä pidetyn tunnen, joka on sisältä ja päältä virheettömän näköinen.
Nykyiseni on jo veistämöltä lähtien ollut maalattu ja 16 v ikäisenä maalattu uudestaan. 25 v synttärien kunniaksi pohja puhdistettiin ja siihen laitettiin uudet primerit. Sisällä on viime vuonna ensimmäisen kerran lakattu eniten kulutuksella olevia paikkoja, kuten portaita ja reunalistoja. Siinä runkoon liitttyvät ylläpidot tähän mennessä, ei mielestäni kovinkaan kohtuutonta. - FF 27 Charlotta
onhan sitä kirjoitti:
On, pari venettä ja yhteensä 25 v kokemusta. Käytännössä ei mitään eroa kunnosspidossa lasikuituiseen. Edellyttää tietenkin, että veistämö on tehnyt asiansa kunnolla ja oikeilla aineilla. Jos kyljessä hiukankin repsottaa päre, on paras katsoa parempaa. Edellinen veneeni on nyt kulkeutunut takaisin lähitelakalle. Siinä näkyy nyt aika pahasti käytön ja ylläpidon laiminlyönnin jälkiä, mutta silti vain pintavaurioita. Ikää sillä on jo 35 v, eikä samanlaisella käsittelyllä ollut lasikuituvene olisi yhtään sen paremmassa kunnossa. Sen lakatusta pinnasta ei ehkä enää saisi kaunista, mutta maalaten kyllä. Toisen samanikäisen vähän hellemmällä kädellä pidetyn tunnen, joka on sisältä ja päältä virheettömän näköinen.
Nykyiseni on jo veistämöltä lähtien ollut maalattu ja 16 v ikäisenä maalattu uudestaan. 25 v synttärien kunniaksi pohja puhdistettiin ja siihen laitettiin uudet primerit. Sisällä on viime vuonna ensimmäisen kerran lakattu eniten kulutuksella olevia paikkoja, kuten portaita ja reunalistoja. Siinä runkoon liitttyvät ylläpidot tähän mennessä, ei mielestäni kovinkaan kohtuutonta.Kiitos vastauksestasi. Tuolla rakenteella on kiehtovat ominaisuudet. Luja mutta kevyt. Lämmin ja vaimea. Valitettavasti valmistusmäärät pieniä katsomassani. Pitää ajan kanssa seurata tarjontaa. Onneksi en ole vielä vaihtamassakaan.
- kannattaa katsella
FF 27 Charlotta kirjoitti:
Kiitos vastauksestasi. Tuolla rakenteella on kiehtovat ominaisuudet. Luja mutta kevyt. Lämmin ja vaimea. Valitettavasti valmistusmäärät pieniä katsomassani. Pitää ajan kanssa seurata tarjontaa. Onneksi en ole vielä vaihtamassakaan.
Jos FF 27 on se nykyinen, josta katsellaan vähän isompaa, olisi MP 31 aika luonnollinen kohde. Ja siitä voikin sanoa, että se täyttää kunnolla ja oikeilla aineilla tehdyn vaatimuksen. Niitä on silloin tällöin tarjollakin. Saman veistämön vanhempikin tuotanto on hyvin tehtyä, mutta ainakin joissain tapauksissa materiaalit ovat vielä olleet hieman hakusessa. Itse olisin melkoisen tarkkana rakenteiden kanssa, jos viilut on liimattu muulla kuin epoksilla. Silti resorsinolillakin on voitu saada kestävää tulosta aikaan. Myös Mach 1:n saattaa bongata myyntilistoilta ja ne yksilöt, jotka olen nähnyt, ovat erittäin kelvollisia.
- FF 27 Charlotta
kannattaa katsella kirjoitti:
Jos FF 27 on se nykyinen, josta katsellaan vähän isompaa, olisi MP 31 aika luonnollinen kohde. Ja siitä voikin sanoa, että se täyttää kunnolla ja oikeilla aineilla tehdyn vaatimuksen. Niitä on silloin tällöin tarjollakin. Saman veistämön vanhempikin tuotanto on hyvin tehtyä, mutta ainakin joissain tapauksissa materiaalit ovat vielä olleet hieman hakusessa. Itse olisin melkoisen tarkkana rakenteiden kanssa, jos viilut on liimattu muulla kuin epoksilla. Silti resorsinolillakin on voitu saada kestävää tulosta aikaan. Myös Mach 1:n saattaa bongata myyntilistoilta ja ne yksilöt, jotka olen nähnyt, ovat erittäin kelvollisia.
Hyvin arvasit merkin ja mallin. Tuosta Mach 1:stä ei ainakaan helposti kuvaa googlettaen löytynyt.
- ei löytynyt ei
FF 27 Charlotta kirjoitti:
Hyvin arvasit merkin ja mallin. Tuosta Mach 1:stä ei ainakaan helposti kuvaa googlettaen löytynyt.
Kertoo ehkä, että google ei ole koko totuus. Googlettamalla löytyi varsin niukasti oikeastaan mitään half tonnareista ja luultavasti sama pätee kaikkeen, mitä on pääosin kuvattu ennen digikameroiden aikaa.
Moneltakaan suunnalta hakien en löytänyt yhtään käyttökelpoista kuvaa Mach 1:stä. Jotain viitettä saa hakemalla "half ton cup", mutta kuten sanottua, niukkaa on. Yhdennäköisyyttä on kuitenkin Mach 1:n, Maestro 31:n ja sen MP 31:n kanssa. Mitathan ovat sen ajan puolitonnareilla kertaluokalleen samoissa. Mach 1:n päämitat löytää Avomeripurjehtijoiden sivuilta LYS-todistuksista. Siellä on todistus Cira-nimisellä veneellä. - FF 27 Charlotta
ei löytynyt ei kirjoitti:
Kertoo ehkä, että google ei ole koko totuus. Googlettamalla löytyi varsin niukasti oikeastaan mitään half tonnareista ja luultavasti sama pätee kaikkeen, mitä on pääosin kuvattu ennen digikameroiden aikaa.
Moneltakaan suunnalta hakien en löytänyt yhtään käyttökelpoista kuvaa Mach 1:stä. Jotain viitettä saa hakemalla "half ton cup", mutta kuten sanottua, niukkaa on. Yhdennäköisyyttä on kuitenkin Mach 1:n, Maestro 31:n ja sen MP 31:n kanssa. Mitathan ovat sen ajan puolitonnareilla kertaluokalleen samoissa. Mach 1:n päämitat löytää Avomeripurjehtijoiden sivuilta LYS-todistuksista. Siellä on todistus Cira-nimisellä veneellä.Tuon Finlys-todistuksen mitat ovat kyllä jotain ihan kummia. Ostin venelehden artikkelin Mach I:n ja Tuula VI:n rakentamisesta. Mach I pit=9,2 m, vesilinja 7,1 m, uppouma 2,45 t (ei konetta). Artikkelin vene on racer. MP 31 näyttää enemmän omiin tarpeisiin sopivalta.
- spesiaaliversio
FF 27 Charlotta kirjoitti:
Tuon Finlys-todistuksen mitat ovat kyllä jotain ihan kummia. Ostin venelehden artikkelin Mach I:n ja Tuula VI:n rakentamisesta. Mach I pit=9,2 m, vesilinja 7,1 m, uppouma 2,45 t (ei konetta). Artikkelin vene on racer. MP 31 näyttää enemmän omiin tarpeisiin sopivalta.
Joo, eipä ole ne standardit Machin mitat. Yksi tehtiin myöhemmin vähän isompana ja siitä yksilöstä näköjään kyse. Machien sarjasta kaksi ensimmäistä tehtiin raasereiksi ja nekin ovat jo vuosien varrella muuttaneet muotoaan. Loput olivat alusta lähtien enemmän C/R:ää ja niissä voi olla oikein mukaviakin ratkaisuja. Mutta totta, MP 31 on suuremmalla todennäköisyydellä sitä mitä luulisin sinun etsivän.
- Galathea1
Neljä tonnia 34 jalkaisen Havsörnen II -veneen ylläpitoon on aika sopiva summa ellei jopa reilusti yläkanttiin. Ohessa omia kokemuksia. Suurimman osan hommista teen siis itse.
Kaikki riippuu veneen peruskunnosta. HÖ2 on tavallisesti maalattu, joten kylkiä ei tarvitse aina edes maalata. Huoltolakkauksiin riittää litran purkki lakkaa per kausi eli noin 30-40 euroa. Ruffi, sitlooda, peräpeili ja parraslautojen ympärystöt vaativat huoltolakkauksen. Myrkkymaaliin kuluu kaksi litraa eli noin 40 euroa purkki. Moottorin huolto ottaa noin 100 - 150 euroa, jos tekee itse. Riippuu lähinnä siitä, kuinka paljon täytyy huollattaessa vaihtaa osia. Keväthuoltotarvikkeisiin, kuten hiekkapapereihin ja pensseleihin 50 - 100 euroa per kausi.
Ulkona talvisäilytys vie kuluja veneen koon vuoksi noin 400 euroa, ainakin pääkaupunkiseudulla. Itsetehtynä ison kaarihallin kertakulut on lautoineen pressuinen noin 500-700 euroa. Kesäpaikka laiturista riippuen 400-500 euroa. Lisäksi parit kevät- ja syksynosto 200 euroa.
Tuolle vakuutussummalle hyvän vakuutuksen saanee ilman bonareita keskimäärin noin 400-600 eurolla.
Varusteisiin rahaa tietysti kuluu. Näkin, että jo parin tonnin investoinneilla per kausi, vene on aika nopeasti saavuttanut hyvän perustason, jos aloittaa huonosta varustelutasosta. Mutta 4000 tonnin summalla saavuttaa aika hyvä tason ja se on aika ruhtinaalisen hyvä summa vuosittaiseksi panostukseksi.
Korjaukset nostavat kuluja. Niitä on vaikea edes arvioida, koska muilla teettäminen maksaa paljon.
Itse tehntynä koko vesilinjan alapuolen puulle ottaminen, kyllästys ja uudelleen pohjamaalaus myrkkymaaleineen vie helposti 500-1000 euroa, riippuu lähinnä siitä, millaisella kyllästysaineella homman hoitaa. Ja tietty tekeekö homman kokonaan itse. Tämä pitää tehdä 10-15 vuoden välein. Soodapuhellus tuossa yhteydessä 35 jalkaiselle maksaa noin 1000-1500 euroa.
Oma juttunsa on isot korjaukset - kuten lautojen vaihdot. Noissa veneissä yleensä 30-50 vuoden jälkeen eteen. Omassani ei ole vielä tarvetta tuollaiseen. Perästeven vaihdon hintaan en osaa edes arvioida.
Omatoimisessa kaarien korjauksissa maksaa muutaman tunnin konsultaatiotpalvelut, noin 50-60 euroa tunnilta. Ajan ohella kuluu rahaa lähinnä kaaripuutavaraan ja niitteihin.
Jos hankit puuveneen, 4000 tonnilla ei ole mitää hätää. Olisi varmasti varaa palkata välillä jopa puuseppä tekemään vaativimmat korjaukset pois alta.
Kyllähän noita kuluja kertyy, mutta harrastuksethan maksaa.
Tervaa tarvitset korkeintaan sampoon tuoksuna :-)
www.galathea.fi - 3+7
Elä osta kuidutettua venettä. Seurassa on yksi kippo joka on ollut jo pari vuotta kuivilla ja vielä pitkin köliä valuu vesi noro.
- 5+9
Jos ikuisen lasikoidun vaihtaisin lahoavaan puuhun niin silloin Scylla olisi valintani
https://www.google.fi/search?q=scylla purjevene&hl=fi&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=KAxSUaiDLIOrtAagvICICQ&ved=0CDIQsAQ&biw=1369&bih=925 Ei siihen PUU veneen ylläpitoon niin hirveästi sitä rahaa mene, vaan ylipäätänsäkin sen veneen ylläpitoon. Itsellä 10,3m pitkä 40 vuotta vanha puuvene, jossa on nyt ollut sellaista karkeampaa päivitystä useamman vuoden ajan. Lakka, lauta, epoksi ruuvit vaneri. Halpaa kaikki. Muutamalla sadalla eurolla saa jo julmetun läjän mahonkia josta veistelee osaava vaikka mitä.
Tärkeintä, että on aikaa ja kunnon koneet. En pidä jokavuotista lakkausrumbaa oikeastaan ihmeelllisenä projektina. Kolme kunnollista hiomakonetta, hieman eri kokoista ja nyrkkipaperia, on runko aika vauhdilla matta, ja uusi lakka päällä.
Mutta kokonaisuus ison veneen pidossa on sitten toinen juttu. Lisäksi kun työskentelee venealalla, ei meinaa keväällä aika riittää. Joudunkin joka kevät palkkaamaan kaverin hieman jeesailemaan perusjutuissa. Myrkkymaalauksissa, pikku sipistelyssä ja katoksen purussa ym.
Kun ostat veneen, investoi ensimmäisenä kunnollisen pressuhallin rakenteisiin ja kunnon työkaluihin. Loppu on sitten vaan aikaa ja pikkuisen rahaa.- muutenmutta
Näinhän se menee. Kaikesta muusta olen samaa mieltä vanhamin kanssa, mutta en mahongin hinnasta, varsinkaan hyvän mahongin. Paitsi että sellaista on vaikea löytää, se maksaa maltaita. Hyvä puoli on se, ettei sitä tarvita läjäpäin, ellei ole kokonaista venettä rakentamassa. Eli ei puutavaraankaan paljoa rahaa mene, 4000 vuodessa riittää pitämään veneen vaikka kisakunnossa..
Juu, eihän se mahonki noin periaatteessa halpaa ole, mutta ainakin itsellä on käytäntö ollut hakea pari isompaa lankkua, joista voi sitten veistellä listaa ja palikkaa tarpeen mukaan. Viimeisestä hakukerrasta taitaa olla jo 5 vuotta aikaa. Eihän sitä puuta päntiönään sinne vaihdeta, vain jos on remontin aihetta.
Puuveneen rakennusaineet ovat kumminkin suhteellisen edullisia ja yleisesti saatavilla olevia materiaaleja. Toki hyvän sahatavaran joutuu välillä metsästämään, mutta niillekkin paikkoja on.- Isofaija
Oikein rakennettu ja ylläpidetty puuvene on helpompihoitoinen kuin lasikuituvene, teräsveneestä puhumattakaan. Esimerkiksi lakattua puuvenettä ei tarvitse keväisin kuin kevyesti vahata esim. mehiläisvahalla, joka on varsin helppo hoitoaine.
Puuveneen pohja on pestävä huolellisesti aina syksyllä ja irronnut maali poistettava. Hyvin tehdystä puuveneestä ei pitäisi irrota muuta maalia kuin myrkkymaali. Jos irtoaa niin yleensä alta paljastuu lyijymönjä. Siitä tietää mm., että puuveneen tekijä on ollut ammattilainen.
Suurenkin puuveneen saa ostettua erittäin edullisesti verrattuna lasikuituiseen. Siksi puuveneeseen kannattaa satsata. Ymmärrys alkaa vasta nostaa päätään Suomessa, kun se on muualla ollut jo kauan selvä sijoitus.
Ylimainostetut lasikuituveneet ovat hämärtäneet suomalaisten ajattelun ja ymmärryksen. Mälar 22, vm 1936. Vuotuiset kustannukset, jos ei ole tarvetta millekään suoranaiselle remontoinnille:
-Laituripaikka (kunnan omaisuutta ja hallinnoima) 250 euroa
-Talvisäilytys, nostot ja laskut (alan yritys) 800 euroa
-Vakuutus 150 euroa
-Maalit, lakat ja liuottimet 150 euroa
-Hiomatarvikkeita, siveltimiä, muuta pikkusälää 50 euroa.
-Uusia köysiä, sakkeleita, yms. 50 euroa.
-Matkat kotoa telakalle tai laiturille, n. 50 reissua. 300 euroa (!)
-Purjeiden ja peitteiden kunnossapito tai uusiminen. Olisko 100 euroa/vuosi?
-Talvisäilytystarpeet vuotta kohden 50 euroa.
-Merikartat vuotta kohden 20 euroa.
-Hätäraketit samoin vuotta kohden 20 euroa.
Listani ei liene täydellinen ja summat perustuvat osin aika epämääräiseen tuntumaan. Kustannukset vuotta kohden ovat siis 2000 euron luokkaa. Erityisesti tuossa pistää silmääni tuo veneen omistamisesta koituva ajeleminen. Kustannus on yllättävän suuri, mutta sen verran siitä helpolla tulee, kun telakka on 40 km ja laituri 20 km päässä kotoa.
Talvisäilytys nostoineen ja laskuineen voisi onnistua hiukan halvemmallakin. Alle 1500 euron kokonaiskustannuksiin pääseminen tuntuu kuitenkin melko mahdottomalta ajatukselta, koska veneen säilyttäminen on melko arvokasta puuhaa. Erilaisten korjauskustannusten huomioiminen nostaa vuotuisia kuluja aika reippaasti.
Veneen puumateriaali aiheuttaa ehkä 2/3 maalien ja lakkojen kustannuksista. Samoin suhtautuisin varmasti hiukan huolettomammin muoviveneen säilyttämiseen, mikä vähentäisi matkakuluja. Ainoat lujitemuoviveneen kustannus, jotka ei tässä näy, lienevät vaha ja gelcoat-täyte pikkukolhuihin. Kustannus lienee enintään joitakin kymppejä. Arvelen, että käyttötarkoitukseltaan suunnilleen omaa venettäni vastaavan H-veneen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat muutaman satasen halvemmat.
Taidan pistää paattini myyntiin. En vaihtaakseni sen kuttaperkkakiuluun, vaan ruvetakseni harrastamaan vaikka purjelentoa tai postimerkkien keräilyä.
Olikos nimimerkki isofaija muuten se kuulu kuunarikuningas?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1387745Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde381955Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251920- 911633
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1801565Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1061004- 49930
Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik4889Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28830- 34812