"Vastaus
Kirjoittanut: Mielipidepankki, 21.8.2004 klo 09.40
Muutosvastarintaa esiintyy toki laajemminkin kuin vain maatalouden piirissä. Palkansaajien saavutettuja etuja koskeva muutosvastarinta ei kuitenkaan ole niin vakava asia kuin rakenteellinen vastarinta. Kun duunari vastustaa etujensa heikentämistä, se kuolettaa häneltä lopulta työpaikan alta pois. Tässä mieleessä voisi sanoa, että kyse on talouden kannalta katsottuna terveestä kehityksestä. Tällä tavoin meiltä ovat radikaalisti väyhentynyt kaikenlainen rätti- ja muu kutomoteollisuus.
Se, että näin on käynyt, on pitkällä tähtäimelle maan onneksi. Kyse on rakenteellisesta muutoksesta. Se antaa tilaa kannattavammille toiminnoille. Rakenteelliset pakkopaidat ovat pakottaneet suomalaiset innovatiivisiksi.
Minusta tilanne ei olisi erityisen ilahduttava, jos Suomi nyt luokiteltaisiin maatalous- ja vaatetusteollisuusvaltioksi. Työtä olisi ehkä paljon, mutta elintaso rinnastuisi lähinnä Puolaan ja Valko-Venäjään. Työpaikkoja ei voi pitkällä tähtäimellä perustaa taloudellisesti kannattamattomaan toimintaan. Tämä kokeilu epäonnistui naapurimaassa ja siitä olisi hyvä ottaa opiksi.
Säästetyt työpaikat ovat näennäistodellisuutta. Kun työpaikat pidetään yllä veronmaksajien varoilla, kyse on tulonsiirroista tai halinnollisista työpaikoista. Voimme toki luopua traktoreista ja maksaa ihmisille siitä, että he lapiovat talvella lunta kaduilta.
Mihinkään nopeisiin muutoksiin ei ole tarvetta. Uudistaminen olisi pitänyt aloittaa jo aikapäivät sitten. Jo heti sotien jälkeen tehtiin suuri virhe, kun alettiin tehdä Suomesta maatalousvaltiota sen sijaan, että olisi tuettu kokonaisvaltaisesti teollistumista. Kyse on resurssien virhellisestä allokoimisesta."
Et vastannut esittämääni kysymykseen.
Kun ajattelen tätä asiaa Kauppateknikkona ja niin kuin yrittäjän on pakko ajatella. Kun tehdään rakennemuutosta, eikö silloin pitäisi ensin valmistella se vaihtoehto ja sen jälkeen kun se toimii aletaan purkamaan entistä?
Nyt Lipposen hallituksen aikana ajettiin rakennemuutos katastrofin kautta. Eli ensin purettiin vanha ja sittem yritettiin raunioille rakentaa uutta. Eihän tämä näin pitöisi mennä. Saa siinä sitten sosiaalitukia, sairaudenhoito ym. kuluja leikata kun toimitaan kuin tyhmä yrittäjä. Ensin ajetaan antinen toiminto alas ja sitten aletaan miettiä että olisiko rahaa rakentaa uutta toimintaa ja samalla maksellaan entisen toiminnan kuluja ja velkoja.
Sosialistit ovat sen vuoksi vaarallisia johtopaikoilla koska siellä ei ole sellaista busines- ajattelua että nämä asiat osattaisiin tehdä oikeassa järjestyksessä. Suomen hallintoon tarvittaisi sellaista yrittäjämäistä ajattelutapaa enemmän. Rakennemuutoskin voitaisiin tehdä hallittuna, mutta kun ajattelukyky ei riitä omaa nenää pitemmälle, ei ole paljon edellytyksiä siihen.
Muutosvasta.../ Mielipidepankki
62
1061
Vastaukset
- Mielipidepankki
Kauppateknikon ajattelussa on yksi perustavaa laatua oleva virhe tai väärinkäsitys. Hän lähtee siitä, ettemme eläkään markkinataloudessa, vaan suunnitelmataloudessa. Markkinataloudessa ei rakennemuutoksia suunnitella, ne tulevat markkinamekanismien myötä. Silloin kyse on siitä, kuinka hyvin nämä markkinamekanismit osataan ennakoida ja millaisilla toimilla niihin varaudutaan. Hallitusten keinot ovat tällaisessa tilanteessa lähinnä koulutuspoliittisia ja vapaan markkinatalouden esteiden purkua.
Kekkosen ja Keskustapuolueen Suomi oli vaarallisella tiellä. Taloutemme perustaa suunnattiin kohti suunitelmataloutta. Maatalous ja idänkauppa käyvät tästä esimerkkinä. Maalle oli suuri onni, ettei idänkaupan spelialistista Ahti Karjalaisesta koskaan tullut presidenttiä.
Oikeaa politiikkaa on nähdä se, mitä taloudessa ja maailmassa tulee tapahtumaan. Sen vuoksi on ollut järjetöntä pitää kiinni kannattamattomista toiminnoista. Mitä nopeammin reagoidaan kohti kannattavuutta, sen parempi. Ruotsi on ollut tässä(kin) meitä aina pikkasen edellä.
Lipposen hallitukset ajoivat johdonmukaisesti EU-politiikkaa ja vapaata markkinataloutta. Mitään suunnitelmallista maatalouden alasajoa ei esiintynyt, vaan toiminta perustui täysin siihen, mitä Aho-Haavisto-Härmälä olivat rukanneet EU-sopimukseen.
Pitkässä juoksussa suurin virhe on tehty siinä, että Suomea on rakennettu maatalousvaltioksi vielä sotien jälkeenkin. Ennen sotia tämä oli vielä osin järkevää, koska globaali kaupankäyntiä oli suhteellisen vähäistä ja kuljetuskustannukset suuria. On täysin selvää, että maatalous ei voi missään oloissa olla Suomessa taloudellisesti kannattavaa. Siksi ei ole järkeä suosia kannattamattomia toimia.- rpu
hallitukset saivat aikaan 3000 lakia ja 6000
sivua tekstiä yrittäjyyden estämiseksi -
voisiko joku demari sanoa, miten rajoittavat
ja/tai ohjaavat lait lisäävät yrittäjyytä? - Kauppateknikko
siis toimii niin että valtio voi yht'äkkiä poistaa pohjan yritystoiminnalta saadaksen halutun rakennemuutoksen aikaan, ottamatta huomioon että voisi samalla ensin rakentaa uuden pohjan johon yritykset siityisivät.
Valtion siis pitää hoitaa haluamansa rakennemuutos ajamalla yritykset konkurssiin. Ihmeelistä markkinataloutta.
On monia asioita joilla valtio joka tapauksessa ohjailee ja pystyy ohjailemaan näitä rakennemuutoksia.
Markkinatalous ei voi olla sellainen että valtio voi mielinmäärin pudotella yrityksiä omilla toimillaan alas. Tällainen on paremminkin sosialismin toimintamalleihin kuuluva asia.
Onko se markkinatalouden ihanne se kuin Venäjällä on tällä hetkellä? (Jukos) - rpu
Kauppateknikko kirjoitti:
siis toimii niin että valtio voi yht'äkkiä poistaa pohjan yritystoiminnalta saadaksen halutun rakennemuutoksen aikaan, ottamatta huomioon että voisi samalla ensin rakentaa uuden pohjan johon yritykset siityisivät.
Valtion siis pitää hoitaa haluamansa rakennemuutos ajamalla yritykset konkurssiin. Ihmeelistä markkinataloutta.
On monia asioita joilla valtio joka tapauksessa ohjailee ja pystyy ohjailemaan näitä rakennemuutoksia.
Markkinatalous ei voi olla sellainen että valtio voi mielinmäärin pudotella yrityksiä omilla toimillaan alas. Tällainen on paremminkin sosialismin toimintamalleihin kuuluva asia.
Onko se markkinatalouden ihanne se kuin Venäjällä on tällä hetkellä? (Jukos)teollisti Neuvostoliiton ja ajoi maatalouden alas
niin että 15 miljoonaa kuoli nälkään. Täällä
kirjoittelevat haluavat tehdä samoin. - Kauppateknikko
rpu kirjoitti:
teollisti Neuvostoliiton ja ajoi maatalouden alas
niin että 15 miljoonaa kuoli nälkään. Täällä
kirjoittelevat haluavat tehdä samoin.Ja valtion ohjaamalla "markkinataloudella".
- ihailijasi
Viisasta puhetta. Juuri noin se on. Näkemyksesi ovat teräviä ja oikeita niin markkinatalouden periaatteista kuin Kauppateknikon "taittovirheestä" sekä Kekkosen ja Lipposen teoista ja niiden vaikutuksista.
Miksi muuten esiinnyt nykyisin niin vähän täällä? Kysyn siksi, että muistan Sinun aikaisemmat terävän analyyttiset kirjoituksesi, joita tarvittaisiin edelleen. K.K.Korhosen kirjoitukset yksin eivät riitä ylläpitämään saitin mielenkiintoisuutta, kun nekin vyöryvät aina pian näkymättömiin keskusta on parsa-tyyppien fraasien ja jonkun rpu:n tyhmien kyselyjen alle. - mvv
Kauppateknikko kirjoitti:
siis toimii niin että valtio voi yht'äkkiä poistaa pohjan yritystoiminnalta saadaksen halutun rakennemuutoksen aikaan, ottamatta huomioon että voisi samalla ensin rakentaa uuden pohjan johon yritykset siityisivät.
Valtion siis pitää hoitaa haluamansa rakennemuutos ajamalla yritykset konkurssiin. Ihmeelistä markkinataloutta.
On monia asioita joilla valtio joka tapauksessa ohjailee ja pystyy ohjailemaan näitä rakennemuutoksia.
Markkinatalous ei voi olla sellainen että valtio voi mielinmäärin pudotella yrityksiä omilla toimillaan alas. Tällainen on paremminkin sosialismin toimintamalleihin kuuluva asia.
Onko se markkinatalouden ihanne se kuin Venäjällä on tällä hetkellä? (Jukos)millä aloilla valtio on poistanut yhtääkkiää pohjan pois yritystoimminnalta.
Mitkä yritykset valtio on ajanut konkurssiin?
Onhan maataloudessakin yritetty nimenomaan helpottaa rakennemuutosta erilaisin tuin.Lipposen hallituksen aikana toiminta oli jotenkin suunnitelmallisempaa kun mitä se nyt on ,täällä maaseudulla sen huomaa selvästi.
Keskusta ampui pahasti yli vaalikamppanjassaan,nyt heillä ei ole hartioita lunastaa suuria puheitaan. - Mielipidepankki
Kauppateknikko kirjoitti:
siis toimii niin että valtio voi yht'äkkiä poistaa pohjan yritystoiminnalta saadaksen halutun rakennemuutoksen aikaan, ottamatta huomioon että voisi samalla ensin rakentaa uuden pohjan johon yritykset siityisivät.
Valtion siis pitää hoitaa haluamansa rakennemuutos ajamalla yritykset konkurssiin. Ihmeelistä markkinataloutta.
On monia asioita joilla valtio joka tapauksessa ohjailee ja pystyy ohjailemaan näitä rakennemuutoksia.
Markkinatalous ei voi olla sellainen että valtio voi mielinmäärin pudotella yrityksiä omilla toimillaan alas. Tällainen on paremminkin sosialismin toimintamalleihin kuuluva asia.
Onko se markkinatalouden ihanne se kuin Venäjällä on tällä hetkellä? (Jukos)Valtion pitää ottaa kokonaisetu lähtökohdaksi. EU-sopimus, jonka Ahon hallitus solmi, lähti tästä ajatuksesta. Tiedettiin kyllä, että se voi hankaloittaa suunnitelmataloutta eli lähinnä maataloutta. Ajateltiin kuitenkin, että sopimus on Suomen kokonaisedun kannalta järkevä. Ahon tielle rakenneltiin kyllä sitten kostoksi muureja sen jälkeen.
EU-sopimus toi rakennemuutoksen, koska se raamitti talouttamme uuteen uskoon. EU-sopimus on kyllä poliittinen sopimus. Olisikin älyllisesti rehellistä, että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Rakennemuutoksesta ei nimittäin ole järkevä puhua, ellei siihen kytketä nimenomaan EU-jäsenyyttä. Oliko EU-sopimus siis mielestäsi se suuri virhe, mikä tehtiin? - Mielipidepankki
ihailijasi kirjoitti:
Viisasta puhetta. Juuri noin se on. Näkemyksesi ovat teräviä ja oikeita niin markkinatalouden periaatteista kuin Kauppateknikon "taittovirheestä" sekä Kekkosen ja Lipposen teoista ja niiden vaikutuksista.
Miksi muuten esiinnyt nykyisin niin vähän täällä? Kysyn siksi, että muistan Sinun aikaisemmat terävän analyyttiset kirjoituksesi, joita tarvittaisiin edelleen. K.K.Korhosen kirjoitukset yksin eivät riitä ylläpitämään saitin mielenkiintoisuutta, kun nekin vyöryvät aina pian näkymättömiin keskusta on parsa-tyyppien fraasien ja jonkun rpu:n tyhmien kyselyjen alle.Poissaoloni johtuu siitä, että vietän kesät mieluummin ulkona kuin sisällä näpyttelemässä konetta. Olen ns. kesäihminen, joka tahtoo ottaa kaiken hyvän irti Suomen lyhyestä kesästä. Kesällä harrastan mm. maakuntamatkailua. Pitäähän kirjoittelua varten välillä käydä vähän kentällä tutustumassa asioihin.
Palstan suosio on suuri. Valitettavasti suuri joukko kirjoituksista on melko tyhjänpäiväisiä, jotka hukuttavat alleen mielenkiintoisemmatkin keskustelut. Mutta uskotaan sanan valistavaan voimaan ja siihen, että silli-parsatkin pystyvät vielä kehittymään, kun uskaltavat altistaa itsensä tiedolle. Uskalluksestahan pitkälle on kysymys. - Kauppateknikko
mvv kirjoitti:
millä aloilla valtio on poistanut yhtääkkiää pohjan pois yritystoimminnalta.
Mitkä yritykset valtio on ajanut konkurssiin?
Onhan maataloudessakin yritetty nimenomaan helpottaa rakennemuutosta erilaisin tuin.Lipposen hallituksen aikana toiminta oli jotenkin suunnitelmallisempaa kun mitä se nyt on ,täällä maaseudulla sen huomaa selvästi.
Keskusta ampui pahasti yli vaalikamppanjassaan,nyt heillä ei ole hartioita lunastaa suuria puheitaan.Vastaukset löytyy sieltä.
- Kauppateknikko
Mielipidepankki kirjoitti:
Valtion pitää ottaa kokonaisetu lähtökohdaksi. EU-sopimus, jonka Ahon hallitus solmi, lähti tästä ajatuksesta. Tiedettiin kyllä, että se voi hankaloittaa suunnitelmataloutta eli lähinnä maataloutta. Ajateltiin kuitenkin, että sopimus on Suomen kokonaisedun kannalta järkevä. Ahon tielle rakenneltiin kyllä sitten kostoksi muureja sen jälkeen.
EU-sopimus toi rakennemuutoksen, koska se raamitti talouttamme uuteen uskoon. EU-sopimus on kyllä poliittinen sopimus. Olisikin älyllisesti rehellistä, että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Rakennemuutoksesta ei nimittäin ole järkevä puhua, ellei siihen kytketä nimenomaan EU-jäsenyyttä. Oliko EU-sopimus siis mielestäsi se suuri virhe, mikä tehtiin?rakennerahojen suuntaaminen.
Mitä Nokia niillä rahoilla teki. Jakoi ne maailmalle osinkoina. - Kauppateknikko
ihailijasi kirjoitti:
Viisasta puhetta. Juuri noin se on. Näkemyksesi ovat teräviä ja oikeita niin markkinatalouden periaatteista kuin Kauppateknikon "taittovirheestä" sekä Kekkosen ja Lipposen teoista ja niiden vaikutuksista.
Miksi muuten esiinnyt nykyisin niin vähän täällä? Kysyn siksi, että muistan Sinun aikaisemmat terävän analyyttiset kirjoituksesi, joita tarvittaisiin edelleen. K.K.Korhosen kirjoitukset yksin eivät riitä ylläpitämään saitin mielenkiintoisuutta, kun nekin vyöryvät aina pian näkymättömiin keskusta on parsa-tyyppien fraasien ja jonkun rpu:n tyhmien kyselyjen alle.Ne ovat teräviä ja mielenkiintoisia, mutta samalla hyvin yksisuuntaisia. Oikeastaan näköalattomia. Lähetys toimii, mutta vastaanotto ei.
Mielipiteissä olisi hyväksi katsoa taloa yhdeltä puoleleta ja sitten kiertää sen talon taakse ja katsoa myös sieltä. Eikä haittaisi vaikka siinä yhtä sivua ohittaessa vähän vilkaisisi myös aitä ohitettavaa seinää. Näin saisi paljon mielenkiintoisempiakin näköaloja. - mvv
Kauppateknikko kirjoitti:
Vastaukset löytyy sieltä.
mutta vastaus puuttuu.
Mielipidepankki on sitä mieltä että maatalous ei Suomessa kannata missään oloissa,siinä hän on perusteellisesti väärässä.
Maataloutta ei ole meillä jätetty oman onnensa nojaan,vaan on yritetty jatkaville saada edellytykset voida jatkaa.
Maatalous on raakaaineiden tuottaja,sen varassa on koko elintarviketeollisuus,suuri osa metalliteollisuutta ja paljon kuljetuksia. - KMa
maataloustuotteita niin etteivät ne saa minkäänlaista tukea?
Toiseksi mikä on aikajakso missä muutoksien pitäisi tapahtua? 1 vuosi, 5 vuotta?
Korjaa jos olen väärässä, eikö puhtaassa markkinataloudessa puutu työmarkkinajärjestöt? Niiden puuttuminehan auttaisi nopeaa reagointia kohti kannattavuutta. - Mielipidepankki
KMa kirjoitti:
maataloustuotteita niin etteivät ne saa minkäänlaista tukea?
Toiseksi mikä on aikajakso missä muutoksien pitäisi tapahtua? 1 vuosi, 5 vuotta?
Korjaa jos olen väärässä, eikö puhtaassa markkinataloudessa puutu työmarkkinajärjestöt? Niiden puuttuminehan auttaisi nopeaa reagointia kohti kannattavuutta.Maataloustuotteita tuotettaisiin kehitysmaissa ilman tukia, ellei EU ja USA dumppaisi vientitukiaisillaan näiden maataloutta alas. Esimerkkinä suurista maista, jotka kykenevät tuottamaan ilman tukiaisia ovat Brasilia, Argentiina, Etelä-Afrikka ja Australia. Nämä ovatkin olleet vahvimmin WTO-prosessin etenemisen kannalla.
Muutosten pitäisi tapahtua 20-50 vuoden aikana. Jos Suomessa ei olisi lähdetty hölmöilemään 50-luvulla, aika olisi riittänyt vallan mainiosti.
Puhtaassa markkinataloudessa on tuotannon elementtejä. Näihin kuuluvat mm. pääoma ja työvoima. Työvoima myy itseään pääoman käyttöön. Se on kaupankäyntiä. Työvoima on pyrkinyt eri maissa yhdistämään voimansa, jotta sen sopimusasema paranisi. Siinä ei ole mitään ristiriitaa vapaan markkinatalouden kanssa. Toisena sopimuspuolena myös pääoma on yhdistänyt voimansa parantaakseen neuvotteluasemiaan. Vasta sitten, kun valtiovalta alkaa puuttua peliin, ollaan heikoilla jäillä. Useissa valtioissa on kuitenkin katsottu, että ihmisten suojelu on politiikkaan kuuluva asia. Tämän vuoksi esim. työsuojelu on normeerattu laieilla. Vapaa markkintalous jopa tuntuu karsastavan sellaisia järjestelmiä, joissa valtiovalta ei ole luonut selviä ja ennustettavia pelisääntöjä kuten asianlaita on Venäjällä. - KMa
Mielipidepankki kirjoitti:
Maataloustuotteita tuotettaisiin kehitysmaissa ilman tukia, ellei EU ja USA dumppaisi vientitukiaisillaan näiden maataloutta alas. Esimerkkinä suurista maista, jotka kykenevät tuottamaan ilman tukiaisia ovat Brasilia, Argentiina, Etelä-Afrikka ja Australia. Nämä ovatkin olleet vahvimmin WTO-prosessin etenemisen kannalla.
Muutosten pitäisi tapahtua 20-50 vuoden aikana. Jos Suomessa ei olisi lähdetty hölmöilemään 50-luvulla, aika olisi riittänyt vallan mainiosti.
Puhtaassa markkinataloudessa on tuotannon elementtejä. Näihin kuuluvat mm. pääoma ja työvoima. Työvoima myy itseään pääoman käyttöön. Se on kaupankäyntiä. Työvoima on pyrkinyt eri maissa yhdistämään voimansa, jotta sen sopimusasema paranisi. Siinä ei ole mitään ristiriitaa vapaan markkinatalouden kanssa. Toisena sopimuspuolena myös pääoma on yhdistänyt voimansa parantaakseen neuvotteluasemiaan. Vasta sitten, kun valtiovalta alkaa puuttua peliin, ollaan heikoilla jäillä. Useissa valtioissa on kuitenkin katsottu, että ihmisten suojelu on politiikkaan kuuluva asia. Tämän vuoksi esim. työsuojelu on normeerattu laieilla. Vapaa markkintalous jopa tuntuu karsastavan sellaisia järjestelmiä, joissa valtiovalta ei ole luonut selviä ja ennustettavia pelisääntöjä kuten asianlaita on Venäjällä.mainitsemasi maat ruokkimaan koko maapallon väestön, kun vielä ajatellaan kuinka paljon tälläkin hetkellä löytyy aliravittuja ihmisiä mm. Brasiliassa.
Onko muuten Brasilian tapainen tuotanto mielestäsi oikeuden mukainen?
Et kannata kolmikantaneuvotteluja? - Kauppateknikko
Mielipidepankki kirjoitti:
Maataloustuotteita tuotettaisiin kehitysmaissa ilman tukia, ellei EU ja USA dumppaisi vientitukiaisillaan näiden maataloutta alas. Esimerkkinä suurista maista, jotka kykenevät tuottamaan ilman tukiaisia ovat Brasilia, Argentiina, Etelä-Afrikka ja Australia. Nämä ovatkin olleet vahvimmin WTO-prosessin etenemisen kannalla.
Muutosten pitäisi tapahtua 20-50 vuoden aikana. Jos Suomessa ei olisi lähdetty hölmöilemään 50-luvulla, aika olisi riittänyt vallan mainiosti.
Puhtaassa markkinataloudessa on tuotannon elementtejä. Näihin kuuluvat mm. pääoma ja työvoima. Työvoima myy itseään pääoman käyttöön. Se on kaupankäyntiä. Työvoima on pyrkinyt eri maissa yhdistämään voimansa, jotta sen sopimusasema paranisi. Siinä ei ole mitään ristiriitaa vapaan markkinatalouden kanssa. Toisena sopimuspuolena myös pääoma on yhdistänyt voimansa parantaakseen neuvotteluasemiaan. Vasta sitten, kun valtiovalta alkaa puuttua peliin, ollaan heikoilla jäillä. Useissa valtioissa on kuitenkin katsottu, että ihmisten suojelu on politiikkaan kuuluva asia. Tämän vuoksi esim. työsuojelu on normeerattu laieilla. Vapaa markkintalous jopa tuntuu karsastavan sellaisia järjestelmiä, joissa valtiovalta ei ole luonut selviä ja ennustettavia pelisääntöjä kuten asianlaita on Venäjällä."Työvoima myy itseään pääoman käyttöön. Se on kaupankäyntiä. Työvoima on pyrkinyt eri maissa yhdistämään voimansa, jotta sen sopimusasema paranisi. Siinä ei ole mitään ristiriitaa vapaan markkinatalouden kanssa. Toisena sopimuspuolena myös pääoma on yhdistänyt voimansa parantaakseen neuvotteluasemiaan. Vasta sitten, kun valtiovalta alkaa puuttua peliin, ollaan heikoilla jäillä"
Vapaassa markkinataloudessahan tämä on kartelli. Verrattavissa pienten yritysten yhteistarjoukseen jonka seurauksena voidaan jakaa työt alueittain tai metsänomistajien hintasopimukseen.
Sinä sekoilet jonkin verran näiden käsitteiden kanssa. Sinun on parasta lopettaa puheet siitä VAPAASTA markkinataloudesta tämän pohjalta. Suomessa on kartellihöysteinen EU- ja valtio- ohjauksinen markkinatalous. Ehkä tämä on hyväkin, kun valtio ei vain osallistu liikaa yrityksien toimintaedellytysten rajoittamiseen. Pienyritystoimintaa tämä järjestelmä kuitenkin sortaa. Olisi mukava nähdä tilanne että pienistä yrityksistä voisi vapaasti kasvaa niitä isoja yrityksiä. Mutta isot yritykset näkevät pienet liian suurina uhkina itselleen, josta syystä tällainen "suuryrityssuosiollinen" voima on otettu käyttöön, kuin tupot ja muut kartellisoituneet järjestelmät, joihin ei vielä ole päästetty pienyritysten adustajia mukaan.
Mutta kun päättäjät saavat isoja osinkoja näiltä suurilta yrityksiltä, on tietenkin jotakin annettava takaisinkin. Sehän on kaupankäyntiä. - listaat
Mielipidepankki kirjoitti:
Maataloustuotteita tuotettaisiin kehitysmaissa ilman tukia, ellei EU ja USA dumppaisi vientitukiaisillaan näiden maataloutta alas. Esimerkkinä suurista maista, jotka kykenevät tuottamaan ilman tukiaisia ovat Brasilia, Argentiina, Etelä-Afrikka ja Australia. Nämä ovatkin olleet vahvimmin WTO-prosessin etenemisen kannalla.
Muutosten pitäisi tapahtua 20-50 vuoden aikana. Jos Suomessa ei olisi lähdetty hölmöilemään 50-luvulla, aika olisi riittänyt vallan mainiosti.
Puhtaassa markkinataloudessa on tuotannon elementtejä. Näihin kuuluvat mm. pääoma ja työvoima. Työvoima myy itseään pääoman käyttöön. Se on kaupankäyntiä. Työvoima on pyrkinyt eri maissa yhdistämään voimansa, jotta sen sopimusasema paranisi. Siinä ei ole mitään ristiriitaa vapaan markkinatalouden kanssa. Toisena sopimuspuolena myös pääoma on yhdistänyt voimansa parantaakseen neuvotteluasemiaan. Vasta sitten, kun valtiovalta alkaa puuttua peliin, ollaan heikoilla jäillä. Useissa valtioissa on kuitenkin katsottu, että ihmisten suojelu on politiikkaan kuuluva asia. Tämän vuoksi esim. työsuojelu on normeerattu laieilla. Vapaa markkintalous jopa tuntuu karsastavan sellaisia järjestelmiä, joissa valtiovalta ei ole luonut selviä ja ennustettavia pelisääntöjä kuten asianlaita on Venäjällä.ne maailman markkinatalousmaat, joissa menee taloudellisesti hyvin, joissa ihmisten väliset tulo- ja varallisuuserot tasaoittuvat, ja joissa sosiaalinen hyvinvointi joko talouden suoranaisena tai valtion suorittamien tulontasaustoimien seurauksena kohenee:
------
--------
----------
Montako riviä tarvitset? Voimme sitten oitis aloittaa keskustelun siitä miten markkinatalous määritellään, onko sitä ylimalkaan olemassa muuna kuin propagandaterminä mielipidepankkien tilillä, onko markkinatalous = kapitalismi, ovatko demokratia ja kapitalismi yhdensuuntaisia vai toinen toisensa poissulkevia järjestelmiä, jne, jne.
Huitelemalla keskustelussa "markkinatalouden" kaltaisia käsitteitä, joita maailmassa toistaiseksi kukaan ei ole lopullisesti määritellyt, voit tietysti huijata itseäsi ja kuvitella olevasi "oikealla asialla". Niinhän markkinatalouden agitaattorit IMF ja Maailmanpankkikin ovat jo vuosikymmeniä kuvitelleet, päätyäkseen sitten toteamaan etteivät mm. mainitsemissasi kehitysmaissa toteutetut rakennesopeutusohjelmat todellisuudessa onnistuneetkaan. Yhteiskuntien toiminnallisia peruswedellytyksiä, koulkutusta, terveydenhoitoa, perusravitsemustas, jne, ei ole pystytty markkinatalousmekanismeilla turvaamaan - vain tuhoamaan. Valitettavasti talous yleensäkään ei ole mikään sellainen järjestelmä millä olisi se ominaisuus että sen varaan voitaisiin järjestää ihmisten elämä. (Kts. esim. Seppo Oikkonen: Narkissos-esseet, Liberalismin historia http://personal.inet.fi/tiede/seppo.oikkonen ) Muutkin yhteisölliset ominaisuudet on valjastettava toimintaan - ja jo ennen kuin järjestäytynyttä taloutta missään muodossa saati sitten minkään talousopillisen dogman mukaan päästään käytännössä harjoittamaan.
Ikäviä kaltaisesi propagandantekijät, jotka eivät itse oikein ymmärrä oman järjenjuoksunsa rajoittuneisuutta, kun ajattelu on sitoutunut tyhjiin stiiknafuulia-käsitteisiin. - Mielipidepankki
KMa kirjoitti:
mainitsemasi maat ruokkimaan koko maapallon väestön, kun vielä ajatellaan kuinka paljon tälläkin hetkellä löytyy aliravittuja ihmisiä mm. Brasiliassa.
Onko muuten Brasilian tapainen tuotanto mielestäsi oikeuden mukainen?
Et kannata kolmikantaneuvotteluja?Kyse ei ole siitä, pystyvätkö nämä maat ruokkimaan koko maapallon. Ruokahuollon pitäisi määräytyä markkinaehtoisesti. Ruuasta ei tule pula. Markkinaehtoisuus vähentäisi radikaalisti kehitysavun tarvetta ja poistaisi sen monessa maassa kokonaan. Brasilian aliravitsemukset johtuvat maan sisällä epätasaisesta tulonjaosta, eivät elintarvikkeiden puutteesta. Suomessa voidaan aivan hyvin tuottaa niin paljon elintarvikkeita kuin löytyy markkinahintaan ostajia. Ei minulla ainakaan ole mitään sitä vastaan.
En ymmärrä kysymystäsi Brasilian tuotannon oikeudenmukaisuudesta. Voisi yhtä hyvin kysyä, onko Saudi-Arabian öljyntuotanto oikeudenmukainen tai hissien tuotanto Suomessa oikeudenmukainen. Pyytäisin tarkentamaan taloudellisen kannattavuuden ja oikeudenmukaisuuden suhdetta eli sitä, mitä ajat takaa?
Kolmikantaneuvottelut istuvat huonosti markkinatalouteen. Verottajan tulee pitää huoli siitä, että sovitut tavoitteet yhteiskunnassa toteuvat. Verotulot eivät voi siksi olla mitään myyntitavaraa. Ideahan on ollut se, että tuloveron alennuksella ostetaan maltillisia tulosopimuksia. Kovin suurta hyötyä tästä ei ole näytetty olevan. Työttömyys on pysynyt maltillisista sopimuksista huolimatta korkeana. Verotuksellisesti kolmikantasopimukset taas johtavat piiloverotukseen ja epäoikeudenmukaisuuksiin. Progressiivisesta tuloverotuksesta on siirrytty kiinteistö- ja kulutusverojen aseman korostamiseen, mikä taas heikentää markkinoiden toimivuutta. Erityisesti kiinteistöveroa pidän hyvin ongelmallisena. - Mielipidepankki
listaat kirjoitti:
ne maailman markkinatalousmaat, joissa menee taloudellisesti hyvin, joissa ihmisten väliset tulo- ja varallisuuserot tasaoittuvat, ja joissa sosiaalinen hyvinvointi joko talouden suoranaisena tai valtion suorittamien tulontasaustoimien seurauksena kohenee:
------
--------
----------
Montako riviä tarvitset? Voimme sitten oitis aloittaa keskustelun siitä miten markkinatalous määritellään, onko sitä ylimalkaan olemassa muuna kuin propagandaterminä mielipidepankkien tilillä, onko markkinatalous = kapitalismi, ovatko demokratia ja kapitalismi yhdensuuntaisia vai toinen toisensa poissulkevia järjestelmiä, jne, jne.
Huitelemalla keskustelussa "markkinatalouden" kaltaisia käsitteitä, joita maailmassa toistaiseksi kukaan ei ole lopullisesti määritellyt, voit tietysti huijata itseäsi ja kuvitella olevasi "oikealla asialla". Niinhän markkinatalouden agitaattorit IMF ja Maailmanpankkikin ovat jo vuosikymmeniä kuvitelleet, päätyäkseen sitten toteamaan etteivät mm. mainitsemissasi kehitysmaissa toteutetut rakennesopeutusohjelmat todellisuudessa onnistuneetkaan. Yhteiskuntien toiminnallisia peruswedellytyksiä, koulkutusta, terveydenhoitoa, perusravitsemustas, jne, ei ole pystytty markkinatalousmekanismeilla turvaamaan - vain tuhoamaan. Valitettavasti talous yleensäkään ei ole mikään sellainen järjestelmä millä olisi se ominaisuus että sen varaan voitaisiin järjestää ihmisten elämä. (Kts. esim. Seppo Oikkonen: Narkissos-esseet, Liberalismin historia http://personal.inet.fi/tiede/seppo.oikkonen ) Muutkin yhteisölliset ominaisuudet on valjastettava toimintaan - ja jo ennen kuin järjestäytynyttä taloutta missään muodossa saati sitten minkään talousopillisen dogman mukaan päästään käytännössä harjoittamaan.
Ikäviä kaltaisesi propagandantekijät, jotka eivät itse oikein ymmärrä oman järjenjuoksunsa rajoittuneisuutta, kun ajattelu on sitoutunut tyhjiin stiiknafuulia-käsitteisiin.Vapaata markkinataloutta on tuskin missään kaikessa vapaudessaan. Suunnitelmatalouttakaan ei ole liene missään kaikessa laajuudessaan. Suunnitelmataloudessakin on mustan pörssin markkinat, ajoittain hyvinkin merkittävät. On siis vapauden suunta ja ylhäältä ohjautuvan suunnitelmallisuuden suunta.
EU:n idea on perustunut vapauden suunnan korostamiseen. Pääomien, työvoiman, tavaroiden, palvelusten ja ihmisten on haluttu liikkuvan mahdollisimman vapaasti ilman poliittisia rajoitteita. Tähän järjestelmään ovat päätyneet maailman demokraattisimmat valtiot kuten Pohjoismaat. Vapaa markkinatalous yhdessä vahvan demokraattisen perinteen kanssa on tuottanut viimeisen sadan vuoden aikana huiman elintason nousun kaikkialla maailmassa. Tulevaan en voi nähdä, mutta historia osoittaa mielestäni ilmiselvästi nämä saavutukset.
Ihmisten elämää ei siis tarvitse jättää pelkästään talouden varaan. Tulonjaosta voidaan ja pitääkin sopia paikallisesti. Minun markkinatalousvisioni on se, että tuotetaan markkinatalouden avulla paras mahdollinen taloudellinen tulos, jotta jaettavaa olisi mahdollisimman paljon. Sen vuoksi ei ole järkeä tuottaa huonoja tuloksia, jotta jonkin erityisryhmän kuten maanviljelijöiden suhteellinen asema ei heikentyisi.
En siis kannata rajoittamatonta markkintaloutta tulonjaon osalta, koska kaikille ihmisille tulee taata riittävä elintaso, joka voidaan mitoittaa esim. valtiokohtaisesti tai EU:n tasolla.
Globaalisti en näe kovin oikeudenmukaisena enkä markkinatalouden sääntöjen mukaisena esim. sitä, että EU dumppaa sokeria kolmasosahinnalla kehitysmaiden polkeakseen näiden omaa tuotantoa. Maksumiehinä tälle järjestelmälle ovat kuluttajat EU:ssa, jotka maksavat sokerista itse tuotteen hinnan myös valtavat dumppauskustannukset. Tällä järjestelmällä kyllä lihotetaan sokeritehtaita ja sokerijuurikkaan kasvattajia muiden kärsiessä. - Kauppateknikko
Mielipidepankki kirjoitti:
Vapaata markkinataloutta on tuskin missään kaikessa vapaudessaan. Suunnitelmatalouttakaan ei ole liene missään kaikessa laajuudessaan. Suunnitelmataloudessakin on mustan pörssin markkinat, ajoittain hyvinkin merkittävät. On siis vapauden suunta ja ylhäältä ohjautuvan suunnitelmallisuuden suunta.
EU:n idea on perustunut vapauden suunnan korostamiseen. Pääomien, työvoiman, tavaroiden, palvelusten ja ihmisten on haluttu liikkuvan mahdollisimman vapaasti ilman poliittisia rajoitteita. Tähän järjestelmään ovat päätyneet maailman demokraattisimmat valtiot kuten Pohjoismaat. Vapaa markkinatalous yhdessä vahvan demokraattisen perinteen kanssa on tuottanut viimeisen sadan vuoden aikana huiman elintason nousun kaikkialla maailmassa. Tulevaan en voi nähdä, mutta historia osoittaa mielestäni ilmiselvästi nämä saavutukset.
Ihmisten elämää ei siis tarvitse jättää pelkästään talouden varaan. Tulonjaosta voidaan ja pitääkin sopia paikallisesti. Minun markkinatalousvisioni on se, että tuotetaan markkinatalouden avulla paras mahdollinen taloudellinen tulos, jotta jaettavaa olisi mahdollisimman paljon. Sen vuoksi ei ole järkeä tuottaa huonoja tuloksia, jotta jonkin erityisryhmän kuten maanviljelijöiden suhteellinen asema ei heikentyisi.
En siis kannata rajoittamatonta markkintaloutta tulonjaon osalta, koska kaikille ihmisille tulee taata riittävä elintaso, joka voidaan mitoittaa esim. valtiokohtaisesti tai EU:n tasolla.
Globaalisti en näe kovin oikeudenmukaisena enkä markkinatalouden sääntöjen mukaisena esim. sitä, että EU dumppaa sokeria kolmasosahinnalla kehitysmaiden polkeakseen näiden omaa tuotantoa. Maksumiehinä tälle järjestelmälle ovat kuluttajat EU:ssa, jotka maksavat sokerista itse tuotteen hinnan myös valtavat dumppauskustannukset. Tällä järjestelmällä kyllä lihotetaan sokeritehtaita ja sokerijuurikkaan kasvattajia muiden kärsiessä.Sekoitat teollisuuden "dumppaustuet" maataloustukiin.
Vientituki on teollisuuden tukea, niin kuin Nokian "tuotekehitystuetkin" on. Vientituet sekoitat maataloustukeen ja Nokian tuet rakennetukiin. Rakennetuet on tarkoitettu juuri rakennemuutokseen, ei suurteollisuuden osinkotuekis.
Tee nyt selväksi näitä eroja ensin ja kirjoittele sitten. - hölynpölyä
Mielipidepankki kirjoitti:
Vapaata markkinataloutta on tuskin missään kaikessa vapaudessaan. Suunnitelmatalouttakaan ei ole liene missään kaikessa laajuudessaan. Suunnitelmataloudessakin on mustan pörssin markkinat, ajoittain hyvinkin merkittävät. On siis vapauden suunta ja ylhäältä ohjautuvan suunnitelmallisuuden suunta.
EU:n idea on perustunut vapauden suunnan korostamiseen. Pääomien, työvoiman, tavaroiden, palvelusten ja ihmisten on haluttu liikkuvan mahdollisimman vapaasti ilman poliittisia rajoitteita. Tähän järjestelmään ovat päätyneet maailman demokraattisimmat valtiot kuten Pohjoismaat. Vapaa markkinatalous yhdessä vahvan demokraattisen perinteen kanssa on tuottanut viimeisen sadan vuoden aikana huiman elintason nousun kaikkialla maailmassa. Tulevaan en voi nähdä, mutta historia osoittaa mielestäni ilmiselvästi nämä saavutukset.
Ihmisten elämää ei siis tarvitse jättää pelkästään talouden varaan. Tulonjaosta voidaan ja pitääkin sopia paikallisesti. Minun markkinatalousvisioni on se, että tuotetaan markkinatalouden avulla paras mahdollinen taloudellinen tulos, jotta jaettavaa olisi mahdollisimman paljon. Sen vuoksi ei ole järkeä tuottaa huonoja tuloksia, jotta jonkin erityisryhmän kuten maanviljelijöiden suhteellinen asema ei heikentyisi.
En siis kannata rajoittamatonta markkintaloutta tulonjaon osalta, koska kaikille ihmisille tulee taata riittävä elintaso, joka voidaan mitoittaa esim. valtiokohtaisesti tai EU:n tasolla.
Globaalisti en näe kovin oikeudenmukaisena enkä markkinatalouden sääntöjen mukaisena esim. sitä, että EU dumppaa sokeria kolmasosahinnalla kehitysmaiden polkeakseen näiden omaa tuotantoa. Maksumiehinä tälle järjestelmälle ovat kuluttajat EU:ssa, jotka maksavat sokerista itse tuotteen hinnan myös valtavat dumppauskustannukset. Tällä järjestelmällä kyllä lihotetaan sokeritehtaita ja sokerijuurikkaan kasvattajia muiden kärsiessä.>> On siis vapauden suunta ja ylhäältä ohjautuvan suunnitelmallisuuden suunta.
Tällaiset toteamukset ovat täysin tyhjiä. Mikä suunta ja missä? Psykologisesti tulkittava vapaudenkaipuu projisoituneena taloudellisiin oppeihin, ehkä. Todellisuudessa ei tietenkään toteudu mitään puhtaita oppeja. On höpöhöpöä sinulta esittää että jokin mielenvirittymäsi olisi jokin "suunta". Rehellisempää olisi todeta, että se mitä todellisuudessa tapahtuu ei ole tällä hetkellä kenenkään hallinnassa. Opit eivät ole yksi toistaan pätevämpiä.
Kuvauksesi pohjoismaisista hyvinvointivaltioista on juuri tuollaista opillisilla käsitteillä tapahtuvaa älyllisesti epärehellistä nimikkeiden liimailua. Tosiasiassa pohjoismaiset demokratiat ovat historiallisesti olleet tyypillisesti sekatalouksia. Hyvinvoinnin jakautumisen takuumiehenä on ollut valtio. Sinä kirjaat tämän hyvinvoinnin markkinatalouden ansioksi. Ja nykyisestä, toistaiseksi hyvin ohuesta trendistä sanot: "Tähän järjestelmään ovat päätyneet...jne." Sanoisit suoraan: nyt tunkeutuu apajille kapitalismi, jolla ei ollut mitään tekemistä historiallisesti reippaasti kasvaneen hyvinvoinnin kanssa. Emme tiedä mitä tästä kapitalismin ja epädemokratian hyökkäyksestä seuraa - näkyvissä toistaiseksi on vain noipoeasti repeäviä tuloeroja ja sosiaaliturvajärjestelmien moraalitonta alasajoa.
Tätä tehdään markkinatalouspropagandististen käsitteiden oikeuttamana. Siinä sinunkin ansiosi. Kaltaisesi agitaattorit kylvävät hyvin myrkkyjään. Tulokset ovat mielestäni jo nähtävillä.
Tai ainakin suunta, johon ollaan menossa. Hahhah. Hyvä sana tuo suunta. - rpu
listaat kirjoitti:
ne maailman markkinatalousmaat, joissa menee taloudellisesti hyvin, joissa ihmisten väliset tulo- ja varallisuuserot tasaoittuvat, ja joissa sosiaalinen hyvinvointi joko talouden suoranaisena tai valtion suorittamien tulontasaustoimien seurauksena kohenee:
------
--------
----------
Montako riviä tarvitset? Voimme sitten oitis aloittaa keskustelun siitä miten markkinatalous määritellään, onko sitä ylimalkaan olemassa muuna kuin propagandaterminä mielipidepankkien tilillä, onko markkinatalous = kapitalismi, ovatko demokratia ja kapitalismi yhdensuuntaisia vai toinen toisensa poissulkevia järjestelmiä, jne, jne.
Huitelemalla keskustelussa "markkinatalouden" kaltaisia käsitteitä, joita maailmassa toistaiseksi kukaan ei ole lopullisesti määritellyt, voit tietysti huijata itseäsi ja kuvitella olevasi "oikealla asialla". Niinhän markkinatalouden agitaattorit IMF ja Maailmanpankkikin ovat jo vuosikymmeniä kuvitelleet, päätyäkseen sitten toteamaan etteivät mm. mainitsemissasi kehitysmaissa toteutetut rakennesopeutusohjelmat todellisuudessa onnistuneetkaan. Yhteiskuntien toiminnallisia peruswedellytyksiä, koulkutusta, terveydenhoitoa, perusravitsemustas, jne, ei ole pystytty markkinatalousmekanismeilla turvaamaan - vain tuhoamaan. Valitettavasti talous yleensäkään ei ole mikään sellainen järjestelmä millä olisi se ominaisuus että sen varaan voitaisiin järjestää ihmisten elämä. (Kts. esim. Seppo Oikkonen: Narkissos-esseet, Liberalismin historia http://personal.inet.fi/tiede/seppo.oikkonen ) Muutkin yhteisölliset ominaisuudet on valjastettava toimintaan - ja jo ennen kuin järjestäytynyttä taloutta missään muodossa saati sitten minkään talousopillisen dogman mukaan päästään käytännössä harjoittamaan.
Ikäviä kaltaisesi propagandantekijät, jotka eivät itse oikein ymmärrä oman järjenjuoksunsa rajoittuneisuutta, kun ajattelu on sitoutunut tyhjiin stiiknafuulia-käsitteisiin.mitäs tulis tehdä?
- mvv
Mielipidepankki kirjoitti:
Vapaata markkinataloutta on tuskin missään kaikessa vapaudessaan. Suunnitelmatalouttakaan ei ole liene missään kaikessa laajuudessaan. Suunnitelmataloudessakin on mustan pörssin markkinat, ajoittain hyvinkin merkittävät. On siis vapauden suunta ja ylhäältä ohjautuvan suunnitelmallisuuden suunta.
EU:n idea on perustunut vapauden suunnan korostamiseen. Pääomien, työvoiman, tavaroiden, palvelusten ja ihmisten on haluttu liikkuvan mahdollisimman vapaasti ilman poliittisia rajoitteita. Tähän järjestelmään ovat päätyneet maailman demokraattisimmat valtiot kuten Pohjoismaat. Vapaa markkinatalous yhdessä vahvan demokraattisen perinteen kanssa on tuottanut viimeisen sadan vuoden aikana huiman elintason nousun kaikkialla maailmassa. Tulevaan en voi nähdä, mutta historia osoittaa mielestäni ilmiselvästi nämä saavutukset.
Ihmisten elämää ei siis tarvitse jättää pelkästään talouden varaan. Tulonjaosta voidaan ja pitääkin sopia paikallisesti. Minun markkinatalousvisioni on se, että tuotetaan markkinatalouden avulla paras mahdollinen taloudellinen tulos, jotta jaettavaa olisi mahdollisimman paljon. Sen vuoksi ei ole järkeä tuottaa huonoja tuloksia, jotta jonkin erityisryhmän kuten maanviljelijöiden suhteellinen asema ei heikentyisi.
En siis kannata rajoittamatonta markkintaloutta tulonjaon osalta, koska kaikille ihmisille tulee taata riittävä elintaso, joka voidaan mitoittaa esim. valtiokohtaisesti tai EU:n tasolla.
Globaalisti en näe kovin oikeudenmukaisena enkä markkinatalouden sääntöjen mukaisena esim. sitä, että EU dumppaa sokeria kolmasosahinnalla kehitysmaiden polkeakseen näiden omaa tuotantoa. Maksumiehinä tälle järjestelmälle ovat kuluttajat EU:ssa, jotka maksavat sokerista itse tuotteen hinnan myös valtavat dumppauskustannukset. Tällä järjestelmällä kyllä lihotetaan sokeritehtaita ja sokerijuurikkaan kasvattajia muiden kärsiessä.ei voi muiden elintasoa nostaa,vaikka heiltä otettaisiin kaikki rahat pois.Mutta sillä saataisiin valtava työttömyyden kohoaminen.Jos ottaa Eteläpohjanmaan tapaisen maakunnan esimerkiksi,niin täältä häviäisi maatalouden mukana kymmeniätuhansia työpaikkoja.Raakaaineita tänne ei tuotaisi Atrialle valmistettavaksi,koko Härmän seudun teollisuus on aika pitkälle maatalouden varassa.
Kyllähän elintarvikkeita nytkin tuodaan kehitysmaista,mutta ei ne ole sen halvempia kun Suomalaiset,kyllä banaanit,melonit,appelsiinit ym.kehitysmaista pääasiassa tuodut tavarat täällä maksaa aika paljon kun vertaa niitä kotimaisiin peruselitarvikkeisiin.Suurimman potin niistä varmasti veisivät jotkut maailmanlaajuiset suuryritykset.Ei tänne kannata tuoda maitoa kovin kaukaa,EU maista ne tuotaisiin ja niin me Suomalaiset veronmaksajat nekin osaksi kustantaisimme.
Maataloudelle vihamieliset kannanotot pitävät meillä Keskustan kannatuksen suurena,monet näkevät asiat paljon laajemmin kuin monet tännekkin kirjoittavat maatalouden vastustajat.
Itse ihmettelen monta kertaa että kuinka maataloutta harjoitetaan maapallon joka kolkassa vaikka Kepun tapaisia puolueita ei kovin monessa maassa ole. - tietää
rpu kirjoitti:
mitäs tulis tehdä?
toistaiseksi kukaan. ("Ensin pitää nähdä maailma oikein. Muutokset tulevat sitten itsestään. Tässä vaiheessa emme edes voi tietää mitä ne tulevat olemaan." - Oikkonen: "Narkissos-esseet")
Kaikkein viimeksi kuitenkaan kannattaa tuo "mielipidepankkien" kaltaisten harrastama täysin tietoinen itsepetos ja valehtelu. Ei luulisi kennellekään olevan mitään iloa siitä että julistaa totuuksina talousopillisia kliseitä. Keskustelu tuollaisten tyyppien kanssa on turhaa, koska agitaattorinvirka on heille ilmeisen tietoinen valinta, eikä todelliselle mielipiteidenvaihdolle ole edellytyksiä. Tosiasioista välittämättä tai niiltä silmän ummistaen he puolustavat viimeiseen saakka lipposiaan ja jaksavat jauhaa opillista kökönkökönkökköään. En ole oikein milloinkaan oikein ymmärtänyt mitä tällaiset ihmiset elämältään saavat. He eivät ole niitä, joiden oma ajattelu ei riittäisi annettujen käsitteiden ja annettujen totuuksien taakse - he vain jostain syystä ovat valinneet valehtelun ja propagandanteon älyllisen rehellisyyden sijaan. - Mielipidepankki
Kauppateknikko kirjoitti:
Sekoitat teollisuuden "dumppaustuet" maataloustukiin.
Vientituki on teollisuuden tukea, niin kuin Nokian "tuotekehitystuetkin" on. Vientituet sekoitat maataloustukeen ja Nokian tuet rakennetukiin. Rakennetuet on tarkoitettu juuri rakennemuutokseen, ei suurteollisuuden osinkotuekis.
Tee nyt selväksi näitä eroja ensin ja kirjoittele sitten.Vientituki on sekä teollisuuden että viljelijöiden tukea. Teollisuus tarvitsee viljelijöiltä sen raaka-aineen, jota dumpataan kehitysmaihin. Sokerijuurikkaan osalta tätä keskustelua on käyty pitkin kesää ja EU on pakon edessä muuttamassa politiikkaansa. Asiasta kirjoittivat taloustieteijät Haaparanta ja Kerkelä Hesarissa joku päivä sitten erinomaisen selväjärkisen artikkelin asiasta.
- Mielipidepankki
hölynpölyä kirjoitti:
>> On siis vapauden suunta ja ylhäältä ohjautuvan suunnitelmallisuuden suunta.
Tällaiset toteamukset ovat täysin tyhjiä. Mikä suunta ja missä? Psykologisesti tulkittava vapaudenkaipuu projisoituneena taloudellisiin oppeihin, ehkä. Todellisuudessa ei tietenkään toteudu mitään puhtaita oppeja. On höpöhöpöä sinulta esittää että jokin mielenvirittymäsi olisi jokin "suunta". Rehellisempää olisi todeta, että se mitä todellisuudessa tapahtuu ei ole tällä hetkellä kenenkään hallinnassa. Opit eivät ole yksi toistaan pätevämpiä.
Kuvauksesi pohjoismaisista hyvinvointivaltioista on juuri tuollaista opillisilla käsitteillä tapahtuvaa älyllisesti epärehellistä nimikkeiden liimailua. Tosiasiassa pohjoismaiset demokratiat ovat historiallisesti olleet tyypillisesti sekatalouksia. Hyvinvoinnin jakautumisen takuumiehenä on ollut valtio. Sinä kirjaat tämän hyvinvoinnin markkinatalouden ansioksi. Ja nykyisestä, toistaiseksi hyvin ohuesta trendistä sanot: "Tähän järjestelmään ovat päätyneet...jne." Sanoisit suoraan: nyt tunkeutuu apajille kapitalismi, jolla ei ollut mitään tekemistä historiallisesti reippaasti kasvaneen hyvinvoinnin kanssa. Emme tiedä mitä tästä kapitalismin ja epädemokratian hyökkäyksestä seuraa - näkyvissä toistaiseksi on vain noipoeasti repeäviä tuloeroja ja sosiaaliturvajärjestelmien moraalitonta alasajoa.
Tätä tehdään markkinatalouspropagandististen käsitteiden oikeuttamana. Siinä sinunkin ansiosi. Kaltaisesi agitaattorit kylvävät hyvin myrkkyjään. Tulokset ovat mielestäni jo nähtävillä.
Tai ainakin suunta, johon ollaan menossa. Hahhah. Hyvä sana tuo suunta.Kritiikisi on sangen halpahintaista. Puhut kliseisestä hölynpölystä ja käsitteiden päälle liimailusta. Mitä tuohon voi vastata?
Demokratioiden kehittyminen nykyiselleen oli pikemminkin seurausta kapitalismin noususta ja koetuista ongelmista. Itse näen kehityksen eräänlaisena markkinatalouden (tai kapitalismin) ja demokratiavaatimsuten vuoropuheluna, joka on aikaan saanut länsimaiden sekatalousjärjestelmät.
Kuten edellä sanoin, minusta on ollut siunaus, että kapitalismi on jauhanut lisää elintasoa, joka sitten on voitu jakaa demokratiavaatimusten mukaan edes jonkinmoisella tasa-arvoperiaatteella. Hyväksyn kyllä tämän oikeudenmukaisen jaon, mutta pidän tyhmyytenä sellaista, joka haittaa markkinatalousmyllyn tuotannollista tehokkuutta. Ja lisään tähän, että en laske haitaksi esim. ympäristön vaalimisen tärkeyttä. Kalastaa voi vain siellä, missä on kaloja. Vuoristossa ei kannata harrastaa väen väkisin kalastusta. - KMa
Mielipidepankki kirjoitti:
Kyse ei ole siitä, pystyvätkö nämä maat ruokkimaan koko maapallon. Ruokahuollon pitäisi määräytyä markkinaehtoisesti. Ruuasta ei tule pula. Markkinaehtoisuus vähentäisi radikaalisti kehitysavun tarvetta ja poistaisi sen monessa maassa kokonaan. Brasilian aliravitsemukset johtuvat maan sisällä epätasaisesta tulonjaosta, eivät elintarvikkeiden puutteesta. Suomessa voidaan aivan hyvin tuottaa niin paljon elintarvikkeita kuin löytyy markkinahintaan ostajia. Ei minulla ainakaan ole mitään sitä vastaan.
En ymmärrä kysymystäsi Brasilian tuotannon oikeudenmukaisuudesta. Voisi yhtä hyvin kysyä, onko Saudi-Arabian öljyntuotanto oikeudenmukainen tai hissien tuotanto Suomessa oikeudenmukainen. Pyytäisin tarkentamaan taloudellisen kannattavuuden ja oikeudenmukaisuuden suhdetta eli sitä, mitä ajat takaa?
Kolmikantaneuvottelut istuvat huonosti markkinatalouteen. Verottajan tulee pitää huoli siitä, että sovitut tavoitteet yhteiskunnassa toteuvat. Verotulot eivät voi siksi olla mitään myyntitavaraa. Ideahan on ollut se, että tuloveron alennuksella ostetaan maltillisia tulosopimuksia. Kovin suurta hyötyä tästä ei ole näytetty olevan. Työttömyys on pysynyt maltillisista sopimuksista huolimatta korkeana. Verotuksellisesti kolmikantasopimukset taas johtavat piiloverotukseen ja epäoikeudenmukaisuuksiin. Progressiivisesta tuloverotuksesta on siirrytty kiinteistö- ja kulutusverojen aseman korostamiseen, mikä taas heikentää markkinoiden toimivuutta. Erityisesti kiinteistöveroa pidän hyvin ongelmallisena.tarkoitan sitä ihmisten välinen sosiaalinen eriarvoisuus ei lisäänny vaan mielummin, koskien varsinkin alikehittyneitä maita, lähentyisivät. Tämä takaisi poliittisesti vakaammat olot kehittää yhteiskuntaa ja taloutta.
- KMa
Mielipidepankki kirjoitti:
Vientituki on sekä teollisuuden että viljelijöiden tukea. Teollisuus tarvitsee viljelijöiltä sen raaka-aineen, jota dumpataan kehitysmaihin. Sokerijuurikkaan osalta tätä keskustelua on käyty pitkin kesää ja EU on pakon edessä muuttamassa politiikkaansa. Asiasta kirjoittivat taloustieteijät Haaparanta ja Kerkelä Hesarissa joku päivä sitten erinomaisen selväjärkisen artikkelin asiasta.
kyseistä juttua lukenut kertoivatko kyseiset henkilöt, että se raha jolla sokeri viedään ulos kerätään viljelijöiltä?
Mainitsevatko kyseiset herrat että Suomessa ei ole ylituotantoa sokerista vaan päinvastoin, joka johtaa siihen että suomalaiset maksavat esim. ranskalaisten ylituotannon viennin. - Mielipidepankki
KMa kirjoitti:
kyseistä juttua lukenut kertoivatko kyseiset henkilöt, että se raha jolla sokeri viedään ulos kerätään viljelijöiltä?
Mainitsevatko kyseiset herrat että Suomessa ei ole ylituotantoa sokerista vaan päinvastoin, joka johtaa siihen että suomalaiset maksavat esim. ranskalaisten ylituotannon viennin.Eivät kertoneet. Sokerin vientituen maksavat kuluttajat. Eurooppalainen kuluttaja maksaa sokeristaan kolme kertaa enemmän kuin millä hinnalla sitä viedään kolmansiin maihin.
Suomessa ei ole sokerin kohdalla ylituotantoa. Se on totta. Suomen kiintiö on pienempi kuin esim. Ranskan kiintiö. Tämä todellakin tarkoittaa sitä, että suomalainen veronmaksaja osallistuu myös ranskalaisen sokerituottajaportaan tukemiseen. Nimenomaan siksi tällainen tukijärjestelmä pitäisi saada pikaisesti purettua. Suomihan on EU:n nettomaksaja eli me avitamme muitakin kuin suomalaisia viljelijöitä. - Kauppateknikko
Mielipidepankki kirjoitti:
Eivät kertoneet. Sokerin vientituen maksavat kuluttajat. Eurooppalainen kuluttaja maksaa sokeristaan kolme kertaa enemmän kuin millä hinnalla sitä viedään kolmansiin maihin.
Suomessa ei ole sokerin kohdalla ylituotantoa. Se on totta. Suomen kiintiö on pienempi kuin esim. Ranskan kiintiö. Tämä todellakin tarkoittaa sitä, että suomalainen veronmaksaja osallistuu myös ranskalaisen sokerituottajaportaan tukemiseen. Nimenomaan siksi tällainen tukijärjestelmä pitäisi saada pikaisesti purettua. Suomihan on EU:n nettomaksaja eli me avitamme muitakin kuin suomalaisia viljelijöitä.EU- rahoista menee kyllä muualle enemmän kuin maanviljelykseen. Miksi haluat kohdentaa juttusi juuri maataloustukiin. Luultavastio sinun työpaikkasi myös hyödyntää näitä EU- tukia jollakin tavalla.
Sinulla on jotenkin jäänyt yksi virsi päälle. Maataloustuki. - Mielipidepankki
Kauppateknikko kirjoitti:
EU- rahoista menee kyllä muualle enemmän kuin maanviljelykseen. Miksi haluat kohdentaa juttusi juuri maataloustukiin. Luultavastio sinun työpaikkasi myös hyödyntää näitä EU- tukia jollakin tavalla.
Sinulla on jotenkin jäänyt yksi virsi päälle. Maataloustuki.Maatalous nielee EU:n budjetista puolet. Se on täysin ylivertainen menoerä muihin menoihin verrattuna. Tämän lisäksi eurooppalaiset kuluttajat osallistuvat kerrotulla tavalla maatalouden ja liitännäisketjun tukemiseen. Väitteesi siitä, että EU-rahoja menisi muualle enemmän kuin maatalouteen, on täysin tuulesta temmattu ja totuudenvastainen. Oma asemani ei ole riippuvainen millään tavoin EU-tuista eikä mistään muistakaan tuista.
Maataloustukijärjestelmä tulee EU:lle, veronmaksajille ja kuluttajille kalliiksi. Tämä on huomattu jo nyt monessa EU-maassa. Ruotsi teki aiemmin aloitteen, jolla säädettäisiin EU:lle menokatto. Monet nettomaksajamaat tukevat Ruotsin esitystä. Suomi ei tue. Pääministeri Vanhanen on sanonut, että meidän tulee iloita menojen lisääntymisestä ja siitä, että olemme nettomaksajan osassa.
Minulle ei ole jäänyt mikään yksi virsi päälle. Maataloustukijärjestelmä on keskeinen osa EU:ta ja sen näivettymiskehitystä, ellei suuntaa muuteta. Uusista jäsenmaista monet ovat maatalousvaltioita, jotka lisäävät EU:n maatalouskustannuksia. EU:n pitäisi kehittyä globaaliksi osaajaksi ja kärkiryhmäksi sen sijaan, että juututaan maatalousmantereeksi. Maatalouden suhteettoman jyrkkä suosiminen johtaa EU:n suhteellisen aseman heikkenemiseen suhteessa kilpailijoihin eli USAhan ja Aasian kehittyviin valtioihin. - rpu
Mielipidepankki kirjoitti:
Maatalous nielee EU:n budjetista puolet. Se on täysin ylivertainen menoerä muihin menoihin verrattuna. Tämän lisäksi eurooppalaiset kuluttajat osallistuvat kerrotulla tavalla maatalouden ja liitännäisketjun tukemiseen. Väitteesi siitä, että EU-rahoja menisi muualle enemmän kuin maatalouteen, on täysin tuulesta temmattu ja totuudenvastainen. Oma asemani ei ole riippuvainen millään tavoin EU-tuista eikä mistään muistakaan tuista.
Maataloustukijärjestelmä tulee EU:lle, veronmaksajille ja kuluttajille kalliiksi. Tämä on huomattu jo nyt monessa EU-maassa. Ruotsi teki aiemmin aloitteen, jolla säädettäisiin EU:lle menokatto. Monet nettomaksajamaat tukevat Ruotsin esitystä. Suomi ei tue. Pääministeri Vanhanen on sanonut, että meidän tulee iloita menojen lisääntymisestä ja siitä, että olemme nettomaksajan osassa.
Minulle ei ole jäänyt mikään yksi virsi päälle. Maataloustukijärjestelmä on keskeinen osa EU:ta ja sen näivettymiskehitystä, ellei suuntaa muuteta. Uusista jäsenmaista monet ovat maatalousvaltioita, jotka lisäävät EU:n maatalouskustannuksia. EU:n pitäisi kehittyä globaaliksi osaajaksi ja kärkiryhmäksi sen sijaan, että juututaan maatalousmantereeksi. Maatalouden suhteettoman jyrkkä suosiminen johtaa EU:n suhteellisen aseman heikkenemiseen suhteessa kilpailijoihin eli USAhan ja Aasian kehittyviin valtioihin.EU:n yksipuolisesti luopua maataloudesta ja ostaa
kaikki ruoka USA:sta, joka tukee suunnattomasti
suuria viljelytilojaan - Kauppateknikko
Mielipidepankki kirjoitti:
Maatalous nielee EU:n budjetista puolet. Se on täysin ylivertainen menoerä muihin menoihin verrattuna. Tämän lisäksi eurooppalaiset kuluttajat osallistuvat kerrotulla tavalla maatalouden ja liitännäisketjun tukemiseen. Väitteesi siitä, että EU-rahoja menisi muualle enemmän kuin maatalouteen, on täysin tuulesta temmattu ja totuudenvastainen. Oma asemani ei ole riippuvainen millään tavoin EU-tuista eikä mistään muistakaan tuista.
Maataloustukijärjestelmä tulee EU:lle, veronmaksajille ja kuluttajille kalliiksi. Tämä on huomattu jo nyt monessa EU-maassa. Ruotsi teki aiemmin aloitteen, jolla säädettäisiin EU:lle menokatto. Monet nettomaksajamaat tukevat Ruotsin esitystä. Suomi ei tue. Pääministeri Vanhanen on sanonut, että meidän tulee iloita menojen lisääntymisestä ja siitä, että olemme nettomaksajan osassa.
Minulle ei ole jäänyt mikään yksi virsi päälle. Maataloustukijärjestelmä on keskeinen osa EU:ta ja sen näivettymiskehitystä, ellei suuntaa muuteta. Uusista jäsenmaista monet ovat maatalousvaltioita, jotka lisäävät EU:n maatalouskustannuksia. EU:n pitäisi kehittyä globaaliksi osaajaksi ja kärkiryhmäksi sen sijaan, että juututaan maatalousmantereeksi. Maatalouden suhteettoman jyrkkä suosiminen johtaa EU:n suhteellisen aseman heikkenemiseen suhteessa kilpailijoihin eli USAhan ja Aasian kehittyviin valtioihin.Vertaat eurooppaa maailman johtaviin maatalousmaihin ja haluat eurooppaa suunnata siihen suuntaan. Eurooppa on aika lähellä näitä maita. Eli siitähän näkee mikä merkitys maataloudella on teollisessa valtiossa.
Ihannemaasi kehittyvät ja siellä maataloudella on jopa suurempi merkitys kuin euroopassa. Eihän tällaisia maailamnlaajuisia maatalouskauppataisteluita (WTO) muuten käytäisi. USA puolustaa omaa maatalouttaan kaikin mahdollisin keinoin. Jopa maailman kauppajärjestön kautta. Miksi siis eoroopassa pitäisi nostaa kädet pystyyn vapaaehtoisesti? Tuhota oma alueensa??? - Mielipidepankki
Kauppateknikko kirjoitti:
Vertaat eurooppaa maailman johtaviin maatalousmaihin ja haluat eurooppaa suunnata siihen suuntaan. Eurooppa on aika lähellä näitä maita. Eli siitähän näkee mikä merkitys maataloudella on teollisessa valtiossa.
Ihannemaasi kehittyvät ja siellä maataloudella on jopa suurempi merkitys kuin euroopassa. Eihän tällaisia maailamnlaajuisia maatalouskauppataisteluita (WTO) muuten käytäisi. USA puolustaa omaa maatalouttaan kaikin mahdollisin keinoin. Jopa maailman kauppajärjestön kautta. Miksi siis eoroopassa pitäisi nostaa kädet pystyyn vapaaehtoisesti? Tuhota oma alueensa???Kyse ei ole antautumisesta jonkun toisen maatalousmahdin edessä. USA joutuu luonnollisesti karsimaan myös omia tukijärjestelmiään WTO-prosessin edetessä. USAn ja EU:n kesken sovittiin jo alkukesästä, että vientitukijärjestelmiä tullaan niiden erilaisesta luonteesta riippumatta purkamaan.
Olennainen pointti asiassa on tietysti se, että Euroopan tulee suunnata toimintojansa globaalisti kannattaviin elinkeinoihin. Maatalous ei kuulu niihin. Eurooppa on luopunut myös merkittävässä määrin omaehtoisesta energiatuotannosta eli fossiilisista energialähteistä, koska ne eivät ole kannattavia. Kannattamattomuuteen takertuminen on antautumista, suoranaista typeryyttä. Euroopan visona pitää tietysti olla se, että ajetaan korkeaa teknologiaa vaativilla osaamisalueilla eturintamassa. Eurooppalainen visio ei voi lähteä puolalaisesta mallista. Esikuvaksi pitää ottaa se kehitys, mikä esim. sodanjälkeisessä Saksassa oli. - Kauppateknikko
Mielipidepankki kirjoitti:
Kyse ei ole antautumisesta jonkun toisen maatalousmahdin edessä. USA joutuu luonnollisesti karsimaan myös omia tukijärjestelmiään WTO-prosessin edetessä. USAn ja EU:n kesken sovittiin jo alkukesästä, että vientitukijärjestelmiä tullaan niiden erilaisesta luonteesta riippumatta purkamaan.
Olennainen pointti asiassa on tietysti se, että Euroopan tulee suunnata toimintojansa globaalisti kannattaviin elinkeinoihin. Maatalous ei kuulu niihin. Eurooppa on luopunut myös merkittävässä määrin omaehtoisesta energiatuotannosta eli fossiilisista energialähteistä, koska ne eivät ole kannattavia. Kannattamattomuuteen takertuminen on antautumista, suoranaista typeryyttä. Euroopan visona pitää tietysti olla se, että ajetaan korkeaa teknologiaa vaativilla osaamisalueilla eturintamassa. Eurooppalainen visio ei voi lähteä puolalaisesta mallista. Esikuvaksi pitää ottaa se kehitys, mikä esim. sodanjälkeisessä Saksassa oli.Tuhoa ja rikastu???
Saksasta saa hakea metsää. Maa on "yliviljelty". Joka paikka "saastutettu".
Sakasalaiset ovat suorastaan riistäneet oman maansa käytännössä asuinkelvottomaksi. Ovat veloissa korviaan myöten. Ei pysty vakaussopimusta noudattamaan.
Tarjoat taas jotakin sellaista mitä suomalaiset ei halua. "Riistämiseen" perustuva ns. hyvinvointi on lyhytnäköistä. Suomi on luonnonvaroiltaa ja ilmastoltaan rikas maa. Mielestäni täällä on hyödynnettävä niitä vahvuuksia joita täällä on. Maanviljelyksen puolesta suomi on ainutlaatuinen alue koko maailmassa.
Tarvitaan myös niitä korkeanteknologian tuotantoalueita, mutta kaikki ei halua insinööreiksi tai tohtoreiksi. Joillakin voimakas käsillä tekemisen osaaminen ja tarve. Voihan tietysti kaikki suomalaiuset tehdä niitä kännyköitä, mutta miten sitten kun tulee se väistämätön lama sille alalle. Yhden jalan varassa oleva suomi olisi samassa tilanteessa kuin Saksa on nyt. Maatalous kuuluu suomessa kannattaviin toimialoihin jos siihen annetaan edellytykset ilman rajoitteita. Täällä on vahvuuksia joita ei ole missäänpäin maailmaa. Mitä enemmän näitä tukia karsitaan globaalisti, sitä kannattavampaa suomalainen maanviljelys on. Keski- Eurooppalaista kilpailua nämä eurooppalaiset tuet vääristää eniten. Siellä tuotetaan näennäisesti edullisia elintarvikkeita, johtuen euroopplaisesta tukijärjestelmästä.
Uudet unionimaat ovat kymmenen- kahdenmymmenen vuoden kuluttua kustannustasoltaan yhtä kallita kuin vanhemmat EU- maat. Joten niitä halpoja elintarvikkeita sieltä tulee vähän aikaa.
Tyhmyyskin on luvallista, mutta ei näin suuressa mittakaavassa jossa sinä sitä tarjoilet.
Koivistolainen ideologia hyvin vaarallista. - KMa
Mielipidepankki kirjoitti:
Kyse ei ole antautumisesta jonkun toisen maatalousmahdin edessä. USA joutuu luonnollisesti karsimaan myös omia tukijärjestelmiään WTO-prosessin edetessä. USAn ja EU:n kesken sovittiin jo alkukesästä, että vientitukijärjestelmiä tullaan niiden erilaisesta luonteesta riippumatta purkamaan.
Olennainen pointti asiassa on tietysti se, että Euroopan tulee suunnata toimintojansa globaalisti kannattaviin elinkeinoihin. Maatalous ei kuulu niihin. Eurooppa on luopunut myös merkittävässä määrin omaehtoisesta energiatuotannosta eli fossiilisista energialähteistä, koska ne eivät ole kannattavia. Kannattamattomuuteen takertuminen on antautumista, suoranaista typeryyttä. Euroopan visona pitää tietysti olla se, että ajetaan korkeaa teknologiaa vaativilla osaamisalueilla eturintamassa. Eurooppalainen visio ei voi lähteä puolalaisesta mallista. Esikuvaksi pitää ottaa se kehitys, mikä esim. sodanjälkeisessä Saksassa oli.väärin muista niin Suomessa oli 1987 katovuosi, jolloin ei tullut omasta takaa leippäviljaa laisinkaan. Noihin aikoihin jo oltiin sitä mieltä että ulkomailta saadaan halpaa viljaa, mutta ei sitä vaan silloin löytynyt.
Olen lukenut jostain sellaisen väitteen jos maa on omavarainen energian ja ruuan suhteen se olisi varakas maa. - rpu
Kauppateknikko kirjoitti:
Tuhoa ja rikastu???
Saksasta saa hakea metsää. Maa on "yliviljelty". Joka paikka "saastutettu".
Sakasalaiset ovat suorastaan riistäneet oman maansa käytännössä asuinkelvottomaksi. Ovat veloissa korviaan myöten. Ei pysty vakaussopimusta noudattamaan.
Tarjoat taas jotakin sellaista mitä suomalaiset ei halua. "Riistämiseen" perustuva ns. hyvinvointi on lyhytnäköistä. Suomi on luonnonvaroiltaa ja ilmastoltaan rikas maa. Mielestäni täällä on hyödynnettävä niitä vahvuuksia joita täällä on. Maanviljelyksen puolesta suomi on ainutlaatuinen alue koko maailmassa.
Tarvitaan myös niitä korkeanteknologian tuotantoalueita, mutta kaikki ei halua insinööreiksi tai tohtoreiksi. Joillakin voimakas käsillä tekemisen osaaminen ja tarve. Voihan tietysti kaikki suomalaiuset tehdä niitä kännyköitä, mutta miten sitten kun tulee se väistämätön lama sille alalle. Yhden jalan varassa oleva suomi olisi samassa tilanteessa kuin Saksa on nyt. Maatalous kuuluu suomessa kannattaviin toimialoihin jos siihen annetaan edellytykset ilman rajoitteita. Täällä on vahvuuksia joita ei ole missäänpäin maailmaa. Mitä enemmän näitä tukia karsitaan globaalisti, sitä kannattavampaa suomalainen maanviljelys on. Keski- Eurooppalaista kilpailua nämä eurooppalaiset tuet vääristää eniten. Siellä tuotetaan näennäisesti edullisia elintarvikkeita, johtuen euroopplaisesta tukijärjestelmästä.
Uudet unionimaat ovat kymmenen- kahdenmymmenen vuoden kuluttua kustannustasoltaan yhtä kallita kuin vanhemmat EU- maat. Joten niitä halpoja elintarvikkeita sieltä tulee vähän aikaa.
Tyhmyyskin on luvallista, mutta ei näin suuressa mittakaavassa jossa sinä sitä tarjoilet.
Koivistolainen ideologia hyvin vaarallista.Olen joskus asunut Saksassa ja yrittäjäkautenani
liikuskellut siellä kymmeniä kertoja, mutta se
Saksa, jonka olen nähnyt ei ole kuvaamasilainen.
Mitä taas tulee mallin ottamiseen Saksasta sodean
jälkeisessä tilanteessa - niin ehkä olisi opitta-
vaa. Kun olin siellä töissä 1957 niin perhe, jossa
asuin teki kahta työtä. Aamuviidestä iltayhdeksään. Isä ja poika tehtaassa. Kotona
3 vuohta kellarissa. Kolme palstaa. Yksi vehnälle,
toinen viinirypäleille ja kolmas hedelmäpuille.
Kuka haluaisi nostaa elintasoa Suomessa samalla
menetelmällä. Ovat Saksassa aloittamassa pidentä-
mällä työaikoja, mutta täällä se ei onnistu. SAK
sanoi jo jyrkästi EI.
Jos maataloudesta luovutaan ja käänykkäbuumiki
kuolee, niin mitä sitten tulisi täällä tehdä ja
tuottaa? Kuka kertoo minulle? Sillä vastauksella
tienaa takuuvarmasti miljoonia, koska vastausta
etsitään kiihkeästi monilla tahoilla.
Tarvitsemme toisen teollisen vallankumouksen.
Tietääköhän pirukaan vielä, mikä se voisi olla?
Sillä välin hyvä pitää huolta maataloudestakin. - Kauppateknikko
rpu kirjoitti:
Olen joskus asunut Saksassa ja yrittäjäkautenani
liikuskellut siellä kymmeniä kertoja, mutta se
Saksa, jonka olen nähnyt ei ole kuvaamasilainen.
Mitä taas tulee mallin ottamiseen Saksasta sodean
jälkeisessä tilanteessa - niin ehkä olisi opitta-
vaa. Kun olin siellä töissä 1957 niin perhe, jossa
asuin teki kahta työtä. Aamuviidestä iltayhdeksään. Isä ja poika tehtaassa. Kotona
3 vuohta kellarissa. Kolme palstaa. Yksi vehnälle,
toinen viinirypäleille ja kolmas hedelmäpuille.
Kuka haluaisi nostaa elintasoa Suomessa samalla
menetelmällä. Ovat Saksassa aloittamassa pidentä-
mällä työaikoja, mutta täällä se ei onnistu. SAK
sanoi jo jyrkästi EI.
Jos maataloudesta luovutaan ja käänykkäbuumiki
kuolee, niin mitä sitten tulisi täällä tehdä ja
tuottaa? Kuka kertoo minulle? Sillä vastauksella
tienaa takuuvarmasti miljoonia, koska vastausta
etsitään kiihkeästi monilla tahoilla.
Tarvitsemme toisen teollisen vallankumouksen.
Tietääköhän pirukaan vielä, mikä se voisi olla?
Sillä välin hyvä pitää huolta maataloudestakin.Saksaan nähden olen tiedotusvälineiden varassa.
Tuo sodanjälkeinen Saksahan vaikuttaa juuri siltä mitä muistan lapsuudestani suomessa. Pitkälle omavaraistaloutta. Mitähän mielipidepankki oikein sitten tarkoitanee sillä Saksan ihannoinnilla?
Olen eilen penännyt mielipidepankilta vastausta juuri tähän samaan kysymykseenkuin minkä esitit juuri. Rakennemuutos hänen mielestään pitäisi tehdä, mutta mitä tilalle. Luulisin että vaikka minkälainen teollinen vallankumous tulisi, sittenkään meillä ei olisi varaa ajaa omaa elintarviketuotantoa alas.
USA, johon pankki viimeksi vetosi ajaa kaikilla foorumeilla omaa matalouden etuaan. Sielläkin on ymmärretty että ilman omaa elintarviketuotantoa ei ole tulevaisuutta. Sama asia se on suomessakin. Jostakin suomessa on vain noussut se maatalousvastaisuus. Luultavasti siitä että kaikille tilojen pojille ei ole niitä maatiloja löytynyt ja ne jotka on joutuneet lähtemään, ovat katkeroituneena alkaneet vastustamaan koko elinkeinoa. Näin se varmaan on, muuta selitystä tälle suomessa ainutlaatuiselle asenteelle en keksi. Onhan joka maassa niitä "hihhulipuolueita" jotka ajavat tällaista asiaa, mutta ne ovat suomeen verrattuna margonaaliryhmiä. Suomessa on vain jopa korkeimmalta polittiselta taholta lausuttu julki tällaisia mielipiteitä. Mielipidepankilla on kyllä taipumusta toistaa mantrana niitä asioita joita Lipponen on suustaan päästänyt. Olisiko pankilla nimenomaan tästä kysymys.
- Obs1
Minulla on hämärä kuva lapsuudesta maaseudulla. Sen mukaan osa osuuskaupan henkilökunnasta olisi ollut kauppateknikkoja ja koulutus vastaisi kauppakoulun käynyttä eli merkanttia. Olenko oikeassa ja vieläkö kauppateknikoita koulutetaan.
- Kauppateknikko
Markkinatalouden perustutkinto. Merkantti on kassakoultuksen saanut, Merkonomi "mainospiirtäjän" koulutuksen saanut ja Kauppateknikko markkinoinnin persukoulutuksen saanut.
Kuvaa hyvin Kauppatekinikon koulutusta. Opiskeluaikana oli markkinointi suunnitelman teko tehtävänä ja minulla ei oikein ollut aikaa tehdä sitä tehtävää. Minulla oli ystävä, joka oli merkonomi. No maksoin vähän tälle merkonomille siitä tehtävän tekemisestä.
Arvosana oli hylätty.
Merkonomin tekemä markkinointisuunnitelma oli mainossuunnitelma, joka oli noin 1 % markkinointisuunnitelmasta. - Kauppateknikko
Kauppateknikko kirjoitti:
Markkinatalouden perustutkinto. Merkantti on kassakoultuksen saanut, Merkonomi "mainospiirtäjän" koulutuksen saanut ja Kauppateknikko markkinoinnin persukoulutuksen saanut.
Kuvaa hyvin Kauppatekinikon koulutusta. Opiskeluaikana oli markkinointi suunnitelman teko tehtävänä ja minulla ei oikein ollut aikaa tehdä sitä tehtävää. Minulla oli ystävä, joka oli merkonomi. No maksoin vähän tälle merkonomille siitä tehtävän tekemisestä.
Arvosana oli hylätty.
Merkonomin tekemä markkinointisuunnitelma oli mainossuunnitelma, joka oli noin 1 % markkinointisuunnitelmasta.Olen yksi niistä harvoista teollisuuden opintohaaran tutkinnon suorittaneista Kauppateknikoista. Koulutus painotettui teollisuuden prosessien tuotantolaskentaan ja teolliseen markkinointiin.
- rpu
Kauppateknikko kirjoitti:
Olen yksi niistä harvoista teollisuuden opintohaaran tutkinnon suorittaneista Kauppateknikoista. Koulutus painotettui teollisuuden prosessien tuotantolaskentaan ja teolliseen markkinointiin.
tutkintosi kauppateknikko. itse olen opettanut
kauppakouluss 1962-64 - silloin ei ollut
merkantti nimitystä
mutta
millaisesta opinahjosta siis tulee kauppateknikkoja? olen palkannut elämäni aikana
monia teknillisen alan myyjiä. onko sellaiseen
työhön nykyään ertyiskoulutus? - Kauppateknikko
rpu kirjoitti:
tutkintosi kauppateknikko. itse olen opettanut
kauppakouluss 1962-64 - silloin ei ollut
merkantti nimitystä
mutta
millaisesta opinahjosta siis tulee kauppateknikkoja? olen palkannut elämäni aikana
monia teknillisen alan myyjiä. onko sellaiseen
työhön nykyään ertyiskoulutus?Kävin Oulussa, pääpaikka taitaa olla Hesassa.
- rpu
Kauppateknikko kirjoitti:
Kävin Oulussa, pääpaikka taitaa olla Hesassa.
tällainen vanha jäbä ei kaikkea tiedä ja kun tuli
oltua runsas kymmenen vuotta toisella puolella
maappalloa
hyvin tarvittava tutkinto
minulla oli joskus töissä teräksen myyjiä sekä
metallin alihankinnan myyjiä ja vientimyyjiä
- Tosi on.
Omaavat vainoharhaisen käsityksen, että kaikki yksityiset maatalouden harjoittajat on tapettava.
Tämä yksisilmäisyys ajaa maaseudun ahdinkoon.
Demarit ei tiedä itsekkään mitä tekevät, mutta hädissään on haukuttava ja kieroiltava Keskustaa vastaan.
Jokainen järkevä ihminen tietää, että Suomessa tarvitaan maatalousyrittäjiä.
Siksi lopettakaa demarikirjoittajat valehteleminen ja Mielipidepankki ja Wiljami saman sossupaskan mättäminen. Kukaan järkevä ihminen ei usko teorioitanne kun ne on tuulesta temmattu.
Kyllä Keskusta on edelleen turvallinen tavallisten ihmisten puolue.
Sisulla ja sydämellä Keskusta on paras.- oo...
sellasia puhelleet, että maajussit pitäs tappaa.
Sellasia ne on enempiki puhellu, että perusteettomat tuet pitäs lopettaa tuottamattomalta hommalta.
Jatkakoon ilman tukia ne, jotka siihen kykenee ja, jotka ei, niin voi mennä hakeen tukensa työvoimatoimiston luukulta!
Haukkukaa sitten entiseen tapaanne työttömiä laiskoiksi kaljankittaajiksi.
Te ittehän ette tietenkään sellasia olis, ku te olisitte Lipposen takia joutunu työttömiksi. - kulakkiviha
Se on samaa jatkumoa Leninin ja Stalinin kulakkivainojen kanssa. -Kaikki talonpojat on sosialismin vihollisina tapettava!
Ihmeen sitkeässä viha talonpoikia kohtaan on vasemmiston piirissä säilynyt. Nyt ei enää tapeta reilusti niskalaukauksella vaan hitaasti näivettämällä. -Lopputulos on sama. - esimerkki
kulakkiviha kirjoitti:
Se on samaa jatkumoa Leninin ja Stalinin kulakkivainojen kanssa. -Kaikki talonpojat on sosialismin vihollisina tapettava!
Ihmeen sitkeässä viha talonpoikia kohtaan on vasemmiston piirissä säilynyt. Nyt ei enää tapeta reilusti niskalaukauksella vaan hitaasti näivettämällä. -Lopputulos on sama.Sosialistit tuhosivat älymystön ja menestyvät yritysjohtajat, "kansan vihollisina" ja asettivat tilalle pelkkää roskaväkeä!
Mutta nythän ne on (siellä) hukkuneet omaan paskaansa. - rpu
oo... kirjoitti:
sellasia puhelleet, että maajussit pitäs tappaa.
Sellasia ne on enempiki puhellu, että perusteettomat tuet pitäs lopettaa tuottamattomalta hommalta.
Jatkakoon ilman tukia ne, jotka siihen kykenee ja, jotka ei, niin voi mennä hakeen tukensa työvoimatoimiston luukulta!
Haukkukaa sitten entiseen tapaanne työttömiä laiskoiksi kaljankittaajiksi.
Te ittehän ette tietenkään sellasia olis, ku te olisitte Lipposen takia joutunu työttömiksi.tai tajua, että yrittäjät ei pääse ja halua niin
helpolla sinne työttömyysturvan huomaan -
maatilallisetkin luokitellaan yrittäjiksi
minun kantani on, että he jotka yrittäjiä
kadehtivat, ryhtykööt yrittäjiksi ja lopet-
takoot rutinat - tai ryhtykööt jyväjemmareiksi
jotta pääsevät makailemaan uuninpangolle ja
nauttimaan tukiaisista
jos olisin kaunainen ja kateellinen, tekisin niin - rpu
esimerkki kirjoitti:
Sosialistit tuhosivat älymystön ja menestyvät yritysjohtajat, "kansan vihollisina" ja asettivat tilalle pelkkää roskaväkeä!
Mutta nythän ne on (siellä) hukkuneet omaan paskaansa.että demarit ja vl huomaisivat, että 70-luvun
taistolaiset, jotka koulutettiin kakunjakajiksi
eivät tiedä kakun tekemisestä mitään ja että
SE ON KANSALLINEN ONGELMA - Kauppateknikko
rpu kirjoitti:
tai tajua, että yrittäjät ei pääse ja halua niin
helpolla sinne työttömyysturvan huomaan -
maatilallisetkin luokitellaan yrittäjiksi
minun kantani on, että he jotka yrittäjiä
kadehtivat, ryhtykööt yrittäjiksi ja lopet-
takoot rutinat - tai ryhtykööt jyväjemmareiksi
jotta pääsevät makailemaan uuninpangolle ja
nauttimaan tukiaisista
jos olisin kaunainen ja kateellinen, tekisin niinKadehtimisen pitäisi johtaa samanlaiseen toimintaa jota kadehditaan. Silloin kadehtiminenkin on voimavara, eikä heikkous.
- Kepusta jysähtää
Termin "muutosvastarinta" ovat keksineet puolifasistiset työelämän uudistajat. He olivat aikanaan sitä mieltä, että jos joku vastusti heidän pähkähulluja organisaatiouudistuksiaan, sen täytyi olla irrationaalista "vastarintaa".
Useimmiten, kun joku asia tulkitaan "muutosvastarinnaksi", kyseessä on taustaltaan jokin aivan toinen syy, miksi ongelmia syntyy - usein terve järki työntekijöiden tai kuluttajien/tuottajien taholta. Ei haluta toteuttaa idioottimaisia uudstuksia.
"Muutosvastarinnalla" ongelmien selittäminen on impotenttien teoriaa. Kun ei ota eteen, etsitään syyllistä sieltä mistä se ainakaan löydy, siis muista kuin itsestä.- Joopa joo
Kukaan ei usko teidän muutosteorioita eikä muitakaan valheita.
- rpu
vastustat siis muutosta. miksi haluat maatalouden
loppuvan Suomessa? onko jokin muutoksen muoto, jota et vastusta? kerro - Kepusta jysähtää
rpu kirjoitti:
vastustat siis muutosta. miksi haluat maatalouden
loppuvan Suomessa? onko jokin muutoksen muoto, jota et vastusta? kerroPuhuin teoriasta nimeltä muutosvastarinta. Se on mielestäni typerä. Joku haluaa ajaa käärmettä pyssyyn, ja kun käärme ei suostu, se on muutosvastarintaa.
- rpu
Kepusta jysähtää kirjoitti:
Puhuin teoriasta nimeltä muutosvastarinta. Se on mielestäni typerä. Joku haluaa ajaa käärmettä pyssyyn, ja kun käärme ei suostu, se on muutosvastarintaa.
en ymmärrä väärin. muutosvastarinta on muutos-
vastarintaa. normaalia ihmiselle, joka haluaa
pysyvyyttä. murtaminen väkisin, josta saanot
käärmeen pyssyyn ajamista on toine yhtä tosi
juttu. muutosvastarinnan murtaminen ei onnistu
väkisin. - Joopa joo
Lipposlaista hirmuvaltaa.
Demarit tuhoaa kaiken.
- tuosta
ajattelusta
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat/ulkomaat.shtml?2004/08/310667- Mielipidepankki
Eihän tässä ole mitään sosiaaliturvan leikkauksia kukaan markkinoinut. Ymmärtääkseni yritystukien saajat eivät koe saavansa sosiaalitukia, vaan puhuvat jostain vallan muusta. Jos maataloustuki aletaan rinnastamaan sosiaaliapuun, voin omalta osaltani alkaa tarkistamaan kantaani.
- Joopa joo
Mielipidepankki kirjoitti:
Eihän tässä ole mitään sosiaaliturvan leikkauksia kukaan markkinoinut. Ymmärtääkseni yritystukien saajat eivät koe saavansa sosiaalitukia, vaan puhuvat jostain vallan muusta. Jos maataloustuki aletaan rinnastamaan sosiaaliapuun, voin omalta osaltani alkaa tarkistamaan kantaani.
Sinä et ymmärrä mitään. Sinä valehtelet ja kieroilet sekä haukut. Ne on sinun ainuita vahvoja puolia.
Muista tämä tärkeä asia.
Keskusta on turvallinen ja paras. - rpu
Joopa joo kirjoitti:
Sinä et ymmärrä mitään. Sinä valehtelet ja kieroilet sekä haukut. Ne on sinun ainuita vahvoja puolia.
Muista tämä tärkeä asia.
Keskusta on turvallinen ja paras.miksi ryhdyit mantran toistajaksi. eikö löydy
ajatuksia yläpäästä?
kuka nuo mantrat sinulle opetti?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset
"Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-27399154Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta
Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir3737897Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/84070681605600William ja Sonja Aiello ERO
Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!542341Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."
Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun62085Se siitä sitten
Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy821734Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"
Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan191673Ihastumisesta kertominen
Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi921419Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon
Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.4381355Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista
Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt71243