Kannattaako pelisuunntelijaksi?

Lisätään nyt vielä sekin, että heijastan aatteitasi ensimmäisessä viestissä. Peliala on ERITTÄIN kilpailtu (etenkin artistisemmat roolit kuten juurikin pelisuunnittelijan rooli) ja pienenä toimijana homma on vielä jonnin verran hankalampaa, kun isot pelitalot ovat ne joilla on rahoitus, alustatuki, parhaat tekijät yms. Kaupallisessa pelinkehityksessä on oltava valmis ottamaan melko suuriakin rahallisia riskejä, koska peli ei tuota, ennenkuin se on valmis ja silloinkin menestys voi olla epävarmaa. Ellei sitten tyydy vain työskentelemään muille pelitaloille, mutta saa sielläkin kilpailla, pitää tuntea ihmisiä ja pitää olla hyviä työnäytteitä.

dsgsvsdvsdvsdvs kirjoitti:

Lisätään nyt vielä sekin, että heijastan aatteitasi ensimmäisessä viestissä. Peliala on ERITTÄIN kilpailtu (etenkin artistisemmat roolit kuten juurikin pelisuunnittelijan rooli) ja pienenä toimijana homma on vielä jonnin verran hankalampaa, kun isot pelitalot ovat ne joilla on rahoitus, alustatuki, parhaat tekijät yms. Kaupallisessa pelinkehityksessä on oltava valmis ottamaan melko suuriakin rahallisia riskejä, koska peli ei tuota, ennenkuin se on valmis ja silloinkin menestys voi olla epävarmaa. Ellei sitten tyydy vain työskentelemään muille pelitaloille, mutta saa sielläkin kilpailla, pitää tuntea ihmisiä ja pitää olla hyviä työnäytteitä.

Lue lisää

Pelialalle kannattaa mennä, jos kokee, että itsellä on jotain uutta ja omaperäistä annettavaa sinne. Mutta sinne ei kannata lähteä, jos ei yritä tehdä jotain paremmin kuin muut. Eli tarvii olla asenne "painaa täysillä" ja olla kiinnostunut 110%:sti työstään, koska työssään hyviä ja työstään intohimoisia siellä on pilvin pimein. Jotkut ovat sanoneet, että peliala toimii vain ja ainoastaan intohimolla eli sillä, että porukka tosiaan tekee sitä, missä he kokevat, että heillä on eniten annettavaa.

asdadawdawdadasdasda kirjoitti:

Pelialalle kannattaa mennä, jos kokee, että itsellä on jotain uutta ja omaperäistä annettavaa sinne. Mutta sinne ei kannata lähteä, jos ei yritä tehdä jotain paremmin kuin muut. Eli tarvii olla asenne "painaa täysillä" ja olla kiinnostunut 110%:sti työstään, koska työssään hyviä ja työstään intohimoisia siellä on pilvin pimein. Jotkut ovat sanoneet, että peliala toimii vain ja ainoastaan intohimolla eli sillä, että porukka tosiaan tekee sitä, missä he kokevat, että heillä on eniten annettavaa.

Lue lisää

Pelialassa on hypetyksen ainekset ilmassa. Valtion rahaa pumpataan miljoonia alan koulutukseen laihoin tuloksin. Kunnon megalomaniaa. Eihän tuollaisia "harvojen" alan asioita voi noin vain opettaa pystymetsästä. Myöskään jos opiskelijalla ei ole intohimoa alaa kohtaan, jää se varmasti harrastukseksi.

Koulutukseen pitäisi todella saada jotain järkevyyttä, ettei nyt vaan hassattaisi turhaan puuhasteluun miljoonia verorahoja.

Menestys ei ole kyllä pelkästään tahdonasia. Siinä vedetään turhaan mutkat suoriksi, jos asia olisi niin yksinkertainen.

hmmmm3 kirjoitti:

Pelialassa on hypetyksen ainekset ilmassa. Valtion rahaa pumpataan miljoonia alan koulutukseen laihoin tuloksin. Kunnon megalomaniaa. Eihän tuollaisia "harvojen" alan asioita voi noin vain opettaa pystymetsästä. Myöskään jos opiskelijalla ei ole intohimoa alaa kohtaan, jää se varmasti harrastukseksi.

Koulutukseen pitäisi todella saada jotain järkevyyttä, ettei nyt vaan hassattaisi turhaan puuhasteluun miljoonia verorahoja.

Menestys ei ole kyllä pelkästään tahdonasia. Siinä vedetään turhaan mutkat suoriksi, jos asia olisi niin yksinkertainen.

Lue lisää

Ei tuossa pelispesifisessä koulutuksessa ole mielestäni mitään järkeä. Jos haluaa opiskella ohjelmointia, niin tietojenkäsittelytiede yliopistossa antaa erinomaisen ja tarpeeksi teoreettisen pohjan, jotta voi suuntautua mihin haluaa. Jos haluaa artistiksi, niin sitä nyt ei välttämättä tarvitse kauheasti edes opiskella, tarvitaan vain omaa kiinnostusta ja rankkaa harjoittelua, ja mahdollisesti hieman lahjoja. Jollekin pelisuunnittelijaksi aikovalle suosittelisin pelien pelaamista, omien pelien tekoa ja opiskelualana jotain muuta kuin "pelisuunnittelua", esim. kaunokirjallisuutta tai sitten jotain ihan muuta, kun oleellista on se, että löytää ja tutustuu erilaisiin asioihin ja ympäristöihin, joista voi imeä inspiraatiota peli-ideoihin.