Tiukentuneet energiamääräykset ovat laittanneet valmistalopakettien lämmitykset uusiksi ja suureen osaan tulee vesikiertoinen lattialämmitys ilmavesi tai poistoilma pumpulla. Käytännössä yli 120 neliöistä kämppää ei voi tehdä suorasähkö ilmalämpöpumppu systeemillä.
Mutta onko kukaan törmännyt tällaiseen että rakentanut 1,5 kerroksien valmistalon yläkerta valmiudella. Alakerrassa esim. 100 neliötä ja on voinut valita suorashkö takka ilmalämpöpumppu yhtälön. Nyt kuitenkin kun yläkertaan tulee 50-60 neliötä lisää, e-luku muuttuu ja edellä mainitulla lämmityksellä ei päästä uusiin vaadittuihin arvoihin. Eli miten olette ratkaisseet tilanteen vai katsotaanko tässä rakennusvalvonnassa ns. sormien läpi kun laajennus kyseessä?
Ja tiedän että maalämpö nykyään varmaan paras vaihtoehto.
Mutta onko kukaan törmännyt tällaiseen että rakentanut 1,5 kerroksien valmistalon yläkerta valmiudella. Alakerrassa esim. 100 neliötä ja on voinut valita suorashkö takka ilmalämpöpumppu yhtälön. Nyt kuitenkin kun yläkertaan tulee 50-60 neliötä lisää, e-luku muuttuu ja edellä mainitulla lämmityksellä ei päästä uusiin vaadittuihin arvoihin. Eli miten olette ratkaisseet tilanteen vai katsotaanko tässä rakennusvalvonnassa ns. sormien läpi kun laajennus kyseessä?
Ja tiedän että maalämpö nykyään varmaan paras vaihtoehto.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Uuden RakMK D2:n tekstiosa alkaa sanoilla: Nämä määräykset ja ohjeet koskevat uusia rakennuksia...
Mitäs se noissa pienissä valmistaloissa?, eli kun puhutaan sähkölattialämmityksessä n.100m2 kämpissä ja siihen takka päälle, että näihin ei kannata edes laittaa vesikiertoista lattialämmitystä?
Entäs onko sähköpattereista luovuttu uusissa taloissa siis noissa pienemmissä, vai saako edes laittaa?
Miten ns. Valmistalo valmistajat saavat noi E-luvut lävitse pienemmissä kämpissä, kun ei välttämättä ole kuin sähkölämmitys?
Energoianormit on jo 2010 versiossaan painaneet energiankulutuksen tasolle, jossa energiansäästöön ja edullisemman energian tuottantoon tähtäävät investoinnit ovat muuttuneet kannattamattomiksi tai huonosti kannattaviksi. Jotta taloon kannattaisi taloudellisin perustein aittaa vesikiertoinen lattialämmitys, pitäisi lämmitysenergian kulutukse olla yli 20.000 kWh/a - ja sellainen talo on aika iso.
Pienten talojen kanssa suorasähkö on siis edelleen taloudellisesti perusteltavissa oleva ratkaisu, mutta nuo ilmastosyyt ovat panneet norminlaatian ahdistelemaan suorasähkötaloja. Niissä vaan täytyy laskennallisen ostoenergian määrää pienentää erilaisilla vippaskonsteilla - takka pitää laittaa vaikkei sitä käyttäiskään - aurinkokeräimiä sekä ilmalämpöpumppuja viritellä...
Itse en noin pienten talojen parissa juurikaan askartele, joten laskentaan perustuvaa tietoa ei ole kertoa.
Valmistaloon vesitakka ja näin vältytään kompuraorjuudelta :D. Ei todellakaan kannata sekaantua "parhaaseen maalämpöpumppuun"
hieman huteria nuo kertoimet tuossa e-laskennassa, etenkin sähkön osalta kuten monet ovat todenneet ja kyseenalaistaneet tuota muutosta.
Me rakensimme 150m2 talon 2011, suorasähkö lattiassa ilp ja sai A-paperit energialaskennassa - nykyisellä säännöllä taloa ei saisi edes rakentaa.. niin ne pykälät muuttuu ;DD
Nousemassa 1½ krs. talo jossa alakerrassa 116 h-neliöä ja yläkerta varauksena. (Toteutetaan kokonaan omilla ratkatkaisuillaan lopputarkastuksen jälkeen.)
Legalettin perustukset valmiina ilmakiertoputkilla ja suorasähköllä jota tukee poistoilmalämpöpumppu. Hoitaa myös lämpimän veden sekä ilmanvaihdon. Lisäksi takka-leivinuuniyhdistelmä. Paketin pystytys alkaa pääsiäisen jälkeen.
Laskennallinen e-luku oli 144 eli A-luokkaa.
Todella paljon edullisempi kokonaisuus esim. maalämpöön verrattuna ja energiataloudellisuus tämän kokoisessa talossa suunnilleen samaa luokkaa.