Kadehdin häntä

Sinun vuorosi kyllä tulee vielä .Pää pystyyn ja olet arvokas ! Sinulla on huono itsetunto. On turhaa kadehtia ketään toista, aina on kauniimpia,l ahjakkaampia, kaunissäärisempiä jne..Jos et pärjää tuon tunteesi kanssa-mene vaikka psykologin luokse ja pohdi mistä tuo alemmuudentunen kumpuaa. Hyvää kevättä!

Hyvä, jos kateuden tiedostaa. Kateudessa ei ole kyse siitä, millainen toinen on, vaan siitä, millaisena itsensä kokee. Näin ollen kadehdittavia riittää, ellei omaa tunnettaan suostu käsittelemään.

Sanat, joita käytät, kertovat problematiikastasi. Tavallinen, täydellinen, upea, tulinen, kaunis ja varjossa. Olet oman kateutesi varjossa. Kateellinen kuvittelee usein muut paikkaan auringossa, jonne he ovat päässeet "tosta vain" eikä sinne paikkaan muita mahdu. En oikeastaan ole varma, voiko kateellinen olla ystävä, koska hän ei näe ystävää, vaan ainoastaan väritetyn mielikuvansa.

Kateuden syy ei ole se, että kateellinen on paha. Taustalla on vahingoittunut minäkuva, syrjään jäämisiä, häpeän kokemusta, pilkan tai nöyryytyksen kokemusta, sisaruskateutta. Ilman vaille jäämisen kokemuksia aiemmin ihminen ei kokisi tarvetta kadehtia eli huonommuuden tunnetta ja vertailun pakkoa. Suomalaisia sanotaan kateellisiksi, kateuden ilmapiiri voi olla peräisin lapsuudenkodista, jossa ihmisiä kovasti arvostellaan, pilkataan ja vertaillaan huomaamatta, mikä siinä on takana. Lapsi sisäistää silloin vertailun minäkuvaansa, laihempi, kauniimpi, parempi jne.

Kannattaa tosiaan tutkia, mistä kateus on peräisin kuten edellinen kirjoittaja kertoo. Se, että olisi siro, seksikäs tai mitä hyvänsä ei nujerra kateutta, koska aina löytyy niitä, joihin verrata itseään. Tyytyväisyys itseensä ja saavutuksiinsa on kateuden nujertamisen seurausta, joten selvittely kannattaa. e

Unohdin kirjoittaa vielä parisuhteista. Kateus voi vaikeuttaa parisuhteitakin, koska kateellinen ei tunne itseään riittävän hyväksi. Se vaikuttaa mielialaan ja siihen, että valinta saattaa kohdistua vääräänlaisiin miehiin. Kateellinen askartelee "nousemisen" ja "laskemisen" mielikuvien maassa sen sijaan, että näkisi maailman realistisesti ilman itse keksimiään mittareita. Jos oma olo on hyvä, maailman näkee toisenlaisena. Siksi kateudesta irti pääseminen auttaa löytämään myös hyviä parisuhteita, oikeaa rakkautta, jota jokainen meistä ansaitsee. Väärät valinnat ikävä kyllä ruokkivat kateutta eli huonommuuden tunnetta. Sen sijaan ilman kateutta elävä näkee kuka on minulle hyväksi jo hyvin varhaisessa vaiheessa parisuhdetta.

Jokaisella voi olla elämässään huonompia vaiheita, joissa kokee kateutta enemmän. Jos kateutta voi käsitellä mielessään, se heikentää kateuden voimaa. Pahan puhuminen ja vertailu lisäävät epäoikeudenmukaisuuden tunnetta ja kateellisuutta.

Hyvä että tiedostat asian. Kateuden tunne on niin inhottava, että loppujen lopuksi se tuhoaa ystävyyssuhteenne. Kateutta ei pysty pitämään piilossa, ja jossain vaiheessa (ellet ole jo niin tehnytkin) alat ikävällä tavalla piikitellä ystävätärtäsi, hän ihmettelee mikä sinuun on mennyt, sitten teille tulee riitaa ja ystävyyssuhde päättyy siihen. Kateutesi ystävätärtäsi kohtaan ei kuitenkaan pääty koskaan.

Jos haluat säilyttää ystävyyssuhteesi, niin lopeta ensiksi ystävättäresi idealisointi. Kateus on sitä, että näkee toisella olevan asioiden paremmin kuin itsellä. Sillä, miten asiat todella ovat, ei ole kateellisen mielessä merkitystä, sillä hän sanelee kateutensa pelisäännöt ja mielestään epäoikeudenmukaisesti jaetun onnen ylipappi.

Kateudessa on mukana vertailua, jossa toinen osapuoli ei tajua edes olevansa mukana. Kateellinen henkilö luo näkymättömän kilpailuasetelman, jossa hän on häviöllä kateuden kohteen vuoksi. Sitten tämän tietämättömän kohteen pitäisi alkaa pienentämään ja kutistamaan itseään, jotta toisen kateus poistuisi. Eihän sellainen onnistu. Kaikilla on oikeus olla sitä mitä ovat, myös onnellisia. Kateus on pohjimmiltaan aika lapsellinen tunne, ja lapsuudesta se on alkunsa saanutkin.

Aikuisen kateus on siitäkin inhottava juttu, että se ei paranna mitenkään kadehtijan asemaa. Ei voi enää potkia toisen hiekkakakkua nurin ja joutuu henkisesti painimaan itsensä kanssa pitääkseen vihansa sisällään. Sehän on omaa vihaa, ei kenenkään toisen. Energiatasolla kateus saastuttaa kantajansa sisimmän; se on kuin vetäisi yöt päivät viinaa ja tupakkaa non-stop. Aika vihreäksi sitä tulee, ja vieläpä oman tahdon kautta.

Kysyt: "Milloin on minun vuoroni puhjeta kukkaan, voinko noin upean ystävän rinnalle ikinä nousta? "
- > hyvänen aika, sinun vuorosi on elää ja kukkia juuri nyt ! Et tarvitse siihen kenenkään lupaa, eikä kukkaanpuhkeamisesi ole kiinni siitä, että jollain toisella on mielestäsi asiat paremmin kuin sinulla. Ja miksi ihmeessä pitää nousta jonkun ihmisen rinnalle? Kuvitteletko olevasi huonompi ihminen sen vuoksi, että olet arvottanut hänet yläpuolellesi? Ei kukaan muu ole sitä tehnyt. Eli lopeta ystävättäresi idealisointi ja palauta hänet mielessäsi tavallisten kuolevaisten joukkoon. Se ei tarkoita, että alkaisit hokea hänelle, kuinka tavallinen hän on (se olisi sitä kateuden aiheuttamaa mitätöintiä), vaan sinun pitää omassa mielessäsi asettaa hänet pois asettamaltasi korokkeelta. Äläkä kiinnitä huomiota hänen ulkoisiin ominaisuuksiinsa, vaan kiitä hänen ystävyydestään ja hyvistä hetkistä, joita olette jakaneet. Tee sekin mielessäsi.

Kerron itse kateuden kohteena olemisesta: olen ollut monta kertaa tosi pettynyt ystävättäriini, kun heidän puheensa ovat alkaneet muuttua nävinnäksi, vihjailuiksi ym heitoiksi. Vaikka olen ollut ystävällinen ja auttava heitä kohtaan, se on maksettu ilkeilyllä takaisin. Se tuntuu todella salakavalalta, epäoikeudenmukaiselta ja pahalta, eikä sellaisten ihmisten kanssa tietenkään halua olla pahoittamassa mieltään. Lisäksi kysymys on luottamuksesta: on vaikea rakentaa luottamusta ilkeilyjen ja vihjailujen jälkeen takaisin.

Kateelliset yrittävät usein pahoittaa kateuden kohteen mielen, ja yrittävät sillä tavoin saavuttaa mielenrauhaa kateudeltaan. Ehkä se auttaa heitä hetkellisesti, mutta eihän se heidän ongelmaansa paranna.

Minusta olisi hyvä, jos saisit puhuttua kateuden tunteesi ulos, vaikka sille idealisoimallesi ystävättärellesi. Se voisi vaikka lähentää välejänne. Se on kuitenkin varmaa, että toiselle ihmiselle piruilemalla oma elämä ei parane ollenkaan, vaan se on oman mielen saastan ulostamista. Kannattaa muistaa, mitä saduissa niille kateellisille hahmoille kävi.

Puhu tuosta kateudesta kaverillesi! Monesti asia helpottuu välittömästi, kun sen saa ilmaistua ulos! Älä jää tuollaisen tunteen vangiksi. Tunteesi kumpuaa riittämättömyyden ja huonommuuden tunteesta.

Todennäköisesti olet ihan yhtä kaunis ja upea kuin kaverisikin, mutta et vain itse sitä näe!

Kateus on melko helppo tunnistaa joistakin ihmisistä, tunnen (tai tunsin) parikin naista jotka on ihan mukavia kun heidät tuntee muutamia kuukausia.Mutta sitten kun he yksi päivä aloittavat tuttujensa haukkumisen(ja loppulauseessa itseä vähän pitää kehua"mä en koskaan elämässäni tekisi noin..") ja yrittävät manipuloimalla saada minutkin puolelleen , heidän todellinen luonne paljastuu. He jollakin tavalla käyttävät hyödykseen omia "luottohenkilöitäänkin" (esim pikkusisko, äiti..) että saisivat kaikupohjaa negatiivisille ajatuksille eli morkkaamisilleen. He siis esittävät että heillä on hyvä itsetunto,mutta todellisuudessa heillä on alhainen itsetunto.Ja nuo toisten morkkaamiset kohottavat hetkellisesti itsetuntoa (samoin kun esim miehillä uusi auto hetkellisesti kohottaa itsetuntoa) ja he ovat siis koukussa siihen tunteeseen. Kateus vaan triplaa sen haluan morkata muita ,ja kehua itseään lopuksi. Kateus on niin turha tunne, kyllä kaikien vaan pitäisi oppia arvostamaan itseään juuri sellaisena kuin on, me kaikki ollaan kauniita ja uniikkeja , nauttikaamme siitä....ja Elämästä !

On olemassa myös hyvälaatuista kateutta, ymmärtäen että haluaa samaa kuin toinen, muttei halua viedä sitä toiselta, vaan rakentaa itse oman elämänsä, malliahan voi ottaa ihailemiltaan ihmisiltä :)

Tässäkin ketjussa on todella hyvää tietoa kateudesta. Kel onni on jne. kirjoittaa aivan niin kuin yhdestä entisestä kaveristani! Näkymättämän vertailun kohteena oleminen ja piikittelyn ja mustamaalaamisen syy on kieroutunut ihailu. ^ Edellinen kirjoittajan tapaan en usko, että saman haluaminen voisi olla hyvä asia. Sehän on juuri ongelman aiheuttaja, että haluaa samaa kuin toinen vaikka se ei ole mahdollista. Ovathan kaikki erilaisia.

Kel onni on, kiitos kirjoituksestasi. Puit niin hyvin sanoiksi sen tunteen, minkä kateuden kohteena oleminen aiheuttaa. Salakavaluus kuvastaa hyvin kateellisen käytöstä eikä luottamusta pysty enää takaisin rakentamaan. Liian kiltillekin tulee se kuuluisa viimeinen pisara.

Joo kateuden kohteena on ikävä olla. Varsinkin jos joutuu kokemaan sen yksin. Ja että se purkautuu työpaikalla tyyliin mitä kuvittelet olevasi. Et ole mitään kun sinulla ei ole lapsia jne..(eikä ole ensimmäinen kerta> tunnen olevani liimataulu johon kaikki paha puretaan)Toisinaan olen niin väsynyt, etten haluaisi olla täällä enää kenenkään tiellä, jotta kateus saisi jatkaa matkaansa onnellisena. Joten tämmöisiä asioita voi ystäväsikin päässä liikkua. Ystäväsi ei ehkä puhu vaikeuksistaan, koska tietää että niitä käytetään hyväksi. Kaikki ei ole aina niinkuin näyttäisi olevan. Olkaa armollisia toisille ihmisille, ei kaikki kultaa mikä kiiltää..

Jokaisessa on jotain. Älä hukkaa elämääsi kadehtimalla.

Täällä olisi hyvä olla palsta kuinka päästä eroon toisten kadehtimisesta. Kirjoitan vaan siksi että on varmaan muitakin ihmisiä joilta kysytään että mitä kuvittelet olevasi? Itsessäni tämä herättää semmoisen vastareaktion, että kysyjä tuumaa että olen kateellinnen henkilö, enkä ole käsitellyt tunnetta kateus, en ota vastuuta omasta kasvustani joten oksennan tämän tunteen nyt sinulle, miltä tuntuu? Kysymys johon ei odoteta vastausta. Kuinka muut olette menetelleet tälläisen asian kanssa? Please, auttakaa jos tiedätte, kuinka tämmöisestä edetä? Pelkään tollaisia ihmisiä.

Älä edes yritä kilpailla hänen kanssaan paremmuudesta vaan luovuta suosiolla ja ajattele kuinka asiat tuppaavat ajan myötä muuttumaan. Muutamassa vuodessa saattaa kaikki olla aivan päälaellaan. Mikään ei ole ikuista, jokainen tässä ketjussa kirjoittanut kasvaa horsmaa sadan vuoden sisällä

Hänet pitääkin TAPPAA!!!!

aloitus ei ole nimimerkkini tai minun

Ei saa kadehtia RAKASTAVAISIA..
olit sitten mikä hyvänsä