Miksi asuntojen hinnat tuplaantuivat muutamassa vuodessa?

Ja miksi asuntojen hinnat edelleen jatkavat nousuaan? Koska ihmiset uskovat sokeasti näihin:
- Rakennusteollisuus: "Rakentamisen kustannukset ovat nousseet..."
- Välitysliikkeet: "Kulurakenne on nostanut välityspalveluitten hintoja..."
- Myyjät: "Naapuri myi omansa 250.000 euroon ja meillä on parempi, joten sen hinta on ainakin 280.000 euroa..."
- Pankki: "Kyllä kiinteään omaisuuteen kannattaa sijoittaa. Arvo nousee koko ajan ja siten perheen varallisuus kasvaa..."
- Pankki: "Voi, eihän teillä ole tämän lainan suhteen mitään hätää. Jos tulevaisuudessa tulee muutoksia elämäntilanteeseen, kyllä me joustamme..."
- Naapuri: "Et kai noin halvalla aio myydä hienoa taloasi! Tämä aluehan on kaupungin parhaita..."
- Kunta: "Kaavoituksen kustannukset ovat nousseet ..."
- Media: "Asuntojen hinnat jatkavat nousuaan..."
- Melkein kaikki: "Maan arvo nousee koko ajan, koska maata ei voi tehdä lisää..."

Herätkää, te hitaat! Voiko kasan betonia, lankkuja ja gyprocia arvo nousta yli 300.000 euroon, kun tekeleen käyttöikä on ehkä max. 30 vuotta? Entä voiko 30 vuotta sitten pykätyn lauta-betoni-lastulevy-hökkelin arvo olla 250.000 euroa, kun se on jo käyttöikänsä loppusuoralla? Voiko 600 neliömetrin suuruisen multapläntin arvo olla yli 100.000 euroa? Vastaus on: KYLLÄ VOI. Kun riittävästi uskoo yllä esitettyihin lausumiin, niin tekeleitten ja maan "arvo" voi olla ihan mitä vain! Niin kauan, kuin sitä uskoa ja maksukykyä riittää.
Mitä tapahtuu, kun usko loppuu? Vastaus on: HINNAT TIPAHTAA. Kun järki tulee kuvioihin mukaan, ja ihmiset oivaltavat, ettei nuo asiat joka hetkessä toteudukaan, niin kysynnän ja tarjonnan laki muuttuu. Kysyntää on, mutta vain järkevällä hinnalla. Nykyiset hinnat eivät ole järkeviä vaan ne on tehty uskomuksilla. Sitten tulee myös iso ongelma. Ihmiset eivät enää myy asuntojaan. Niistä on maksettu niin suolaiset hinnat, että mitään järkeä ei ole myydä alle sen, mitä siitä itse on maksanut.
Kuinka kauan uskoa riittää?
132568
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 132

Vanhimmat

Alkaako tiukimmallakin rommarilla usko ehtyä?

Olisit opetellut historiaa, on kaksi tapaa millä asuntojen hinnat putoavat.

1) Talouden kaaos, mutta silloin et saa lainaa.
2) Joku täysin uusi teknologian keino, jolla asuntojen rakennuskustannukset saadaan murto-osaan nykyisestä, silloinkin suurin hyöty menisi maan arvon tms nousuun.

Aina on oikea aika ostaa oma koti.

Äänestä
  • ja lisäksi:
    3) Kun ihmiset viimein ymmärtävät, että on hullua olla 20 - 30 vuotta pankin orjana.

    Kohta on oikea aika ostaa oma koti.

    Äänestä

Liian viisasta tekstiä S24:lle.

Äänestä

No noissa eri kohdissakin olisi kommentoitavaa, mutta en kertakaikkiaan viitsi lähteä sellaiseen. Totean vaan huomionani sen että sinulla näyttää olevan tästä käytössämme olevasta valuutasta sellainen käsitys, että se on joku arvonsa säilyttävä asia jota voidaan arvojen määrittelyssä mittana käyttää. Näin ei asianlaita kuitenkaan ole ,vaan jo tavoiteinflaatiokin on siellä lähempänä 3%, ja tätä luokkaa inflaatio vähintäänkin aina myös on. Tästä syystä rakentamis- ja korjausrakentamiskustannukset ja asuntojen hoitokulut nosevat aina numeraaliseti. Lisäksi meillä hintoja nostaa juuri asuntoihin ja asumiseen liittyvän verotuksen, piiloverotuksen, ja byrokratian ja kakkinaisen välistävedon alituinen kasvattaminen.

Äänestä
  • Ja höpöhöpö! Inflaatio on melkein koko 2000 luvun ollu noin 1 % luokkaa, monena vuonna jopa lähellä nollaa. Vasta viime vuosina inflaatiota on saatu hilattua parin prosentin yläpuolelle. Reaaliansiot ei ole nousseet asuntojen hinnan myötä, joten tuo inflaatiopaska on ihan tuulesta temmattu.

    Äänestä

  • Kliffaa, hei! kirjoitti:

    Ja höpöhöpö! Inflaatio on melkein koko 2000 luvun ollu noin 1 % luokkaa, monena vuonna jopa lähellä nollaa. Vasta viime vuosina inflaatiota on saatu hilattua parin prosentin yläpuolelle. Reaaliansiot ei ole nousseet asuntojen hinnan myötä, joten tuo inflaatiopaska on ihan tuulesta temmattu.

    2000-luvun alkupuolella elettiin nousukautta, eikä tämäkään nousukausi mennyt matalalla inflaatiolla. Kyllä siinä keskimäärin hinnat nousi reippaasti enemmän kuin 1 prosentilla mennen. Erityisesti vielä vanhojen asuntojen hinnat nousivat siksi kun ne olivat laskeneet niin alas 90-luvun laman aikaan. Reipas nousu näissä johtui siis paljolti tästä referenssijutusta.

    Äänestä

  • Kliffaa, hei! kirjoitti:

    Ja höpöhöpö! Inflaatio on melkein koko 2000 luvun ollu noin 1 % luokkaa, monena vuonna jopa lähellä nollaa. Vasta viime vuosina inflaatiota on saatu hilattua parin prosentin yläpuolelle. Reaaliansiot ei ole nousseet asuntojen hinnan myötä, joten tuo inflaatiopaska on ihan tuulesta temmattu.

    Hyvä tietää. EU-kriitikot kun väittävät kovasti, että kaikki on kallistunut hirveästi euron takia, mutta näemmä menty jossain 1% luokassa...

    Tossa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Inflaatio.svg

    Tuosta voi arvioida inflaation 2000-luvulla.

    Äänestä

  • 77788888999999999999 kirjoitti:

    2000-luvun alkupuolella elettiin nousukautta, eikä tämäkään nousukausi mennyt matalalla inflaatiolla. Kyllä siinä keskimäärin hinnat nousi reippaasti enemmän kuin 1 prosentilla mennen. Erityisesti vielä vanhojen asuntojen hinnat nousivat siksi kun ne olivat laskeneet niin alas 90-luvun laman aikaan. Reipas nousu näissä johtui siis paljolti tästä referenssijutusta.

    Asuntojen hintojen nousu näkyy inflaatiossa merkittävänä tekijänä siksi, koska suuri osa suomalaisten tuloista käytetään asumiseen. Inflaatio itsessään ei selitä asuntojen hintojen nousua. Asuntojen hinnat ovat nousseet reilusti yli 2-kertaa nopeammin, kuin inflaatio! Kiihtyvä asuntojen hintojen nousu tosin ruokkii inflaatiota mainitusta syystä.

    Äänestä

  • Kliffaa, hei! kirjoitti:

    Ja höpöhöpö! Inflaatio on melkein koko 2000 luvun ollu noin 1 % luokkaa, monena vuonna jopa lähellä nollaa. Vasta viime vuosina inflaatiota on saatu hilattua parin prosentin yläpuolelle. Reaaliansiot ei ole nousseet asuntojen hinnan myötä, joten tuo inflaatiopaska on ihan tuulesta temmattu.

    Näinkin voisi sanoa, ei inflaatio ole lainaa syönyt kuten 70 luvulla, velka otettaessa veli ja veljenpoika jne....

    Äänestä

Voi,voi, ei ne hinnat tipu ikinä!
Tontit on loppu,kustannuksw nousee yms.
Usko nyt!
Omakotitaloista on aina pulaa,ottajia olisi jos vain rahaa löytyy.
Toista se on siellä periferiassa.
Mutta,täällä kehä-3 ulkopuollella 30km säteellä nousoo hinnat!
Kaikki Savolaiset haluaa muuttaa tänne.

Äänestä

Laskeppa paljonko uuden ok-talon tekeminen maksaa?
Tontti ,onneton 600 neliötä 100000 eur,siihen talopaketti 200000 eur,
muut vähintään 50000eur.
Siitä tulee vähintään 350 teur.
Miten niitä myytäisiin halvemmalla?
Ei mitenkään.
Ei niiden rakennustarvikkeiden hinta tule putoamaan,päin vastoin!

Äänestä
  • Rakennustarvikkeiden hinta putoaa, kun rakentaminen hyytyy. Se on ihan saletti. Betonin, puun, eristeiden ja rakennusterästen hinta on kivunnut ilman järkiperäisyyttä vuosi toisensa jälkeen, samoin rakennusalan palkat. Onhan se aivan järjetöntä, että vasaraa heiluttamalla palkka on 3500 euroa/kk!!
    Rakennusmateriaalien hinnat on noussut vain siksi, koska niiden menekki on ollut niin valtavaa. Monilla tuotteilla ja raaka-aineilla on kilpailun puute: sementti, eristeet, teräkset. Puun myynnissä on ehkä hiukan kilpailun makua, mutta sitäkin vain hiukan.
    Kaikki kallistuu siksi, kun ihmiset ovat valmiita maksamaan! Jos esim. betonin kuutiohinta olisi ihmisten korvien välissä 90 euroa, niin hinnan noustessa sataseen ihmiset vain lopettaisivat sen ostamisen, koska se ei ole sen arvoista! Mutta kun ihmiset vain suostuvat kiltisti kaikkeen ja pankki mielellään rahoittaa. Hintojen annetaan nousta vaikka pilvien yläpuolellekin, eikä yhtään mietitä MIKSI hinnat nousee.
    Tilastokeskuksen sivuilta 2000-luvun inflaatiosta:

    "Tammikuussa 2002 Emu-maissa siirryttiin yhteisen eurovaluutan käyttöön maan oman valuutan sijasta. Jo etukäteen monet näkivät euron tulolla olevan enimmäkseen kielteisiä vaikutuksia. Siten ei ollut yllättävää, että kuluttajien inflaatiolukemat hakeutuivat kertaheitolla uusille tasoille. Arvio haastatteluhetken inflaatiosta hyppäsi kahdesta noin 3,5 prosenttiin ja vastaavasti - sinänsä johdonmukaisesti - inflaatio-odotus laski vajaasta kolmesta 1,5 prosenttiin.
    Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksillä mitattava "todellinen" inflaatio oli samaan aikaan kuitenkin vain 1-2 prosenttia ja vuosina 2003-2005 enimmäkseen vain 0-1 prosenttia."

    Rakennuskustannusindeksi on vaihdellut 2002-2008 2-6% välillä, yleisesti 4% lukemissa, eli inflaatio ei selitä järjetöntä rakennuskustannusten nousua.

    Tilastotieteilijöille tuolla on ihan oiva selvitys:
    http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_online/Documents/BoF_Online_04_2012.pdf

    Äänestä

  • funtsi kirjoitti:

    Rakennustarvikkeiden hinta putoaa, kun rakentaminen hyytyy. Se on ihan saletti. Betonin, puun, eristeiden ja rakennusterästen hinta on kivunnut ilman järkiperäisyyttä vuosi toisensa jälkeen, samoin rakennusalan palkat. Onhan se aivan järjetöntä, että vasaraa heiluttamalla palkka on 3500 euroa/kk!!
    Rakennusmateriaalien hinnat on noussut vain siksi, koska niiden menekki on ollut niin valtavaa. Monilla tuotteilla ja raaka-aineilla on kilpailun puute: sementti, eristeet, teräkset. Puun myynnissä on ehkä hiukan kilpailun makua, mutta sitäkin vain hiukan.
    Kaikki kallistuu siksi, kun ihmiset ovat valmiita maksamaan! Jos esim. betonin kuutiohinta olisi ihmisten korvien välissä 90 euroa, niin hinnan noustessa sataseen ihmiset vain lopettaisivat sen ostamisen, koska se ei ole sen arvoista! Mutta kun ihmiset vain suostuvat kiltisti kaikkeen ja pankki mielellään rahoittaa. Hintojen annetaan nousta vaikka pilvien yläpuolellekin, eikä yhtään mietitä MIKSI hinnat nousee.
    Tilastokeskuksen sivuilta 2000-luvun inflaatiosta:

    "Tammikuussa 2002 Emu-maissa siirryttiin yhteisen eurovaluutan käyttöön maan oman valuutan sijasta. Jo etukäteen monet näkivät euron tulolla olevan enimmäkseen kielteisiä vaikutuksia. Siten ei ollut yllättävää, että kuluttajien inflaatiolukemat hakeutuivat kertaheitolla uusille tasoille. Arvio haastatteluhetken inflaatiosta hyppäsi kahdesta noin 3,5 prosenttiin ja vastaavasti - sinänsä johdonmukaisesti - inflaatio-odotus laski vajaasta kolmesta 1,5 prosenttiin.
    Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksillä mitattava "todellinen" inflaatio oli samaan aikaan kuitenkin vain 1-2 prosenttia ja vuosina 2003-2005 enimmäkseen vain 0-1 prosenttia."

    Rakennuskustannusindeksi on vaihdellut 2002-2008 2-6% välillä, yleisesti 4% lukemissa, eli inflaatio ei selitä järjetöntä rakennuskustannusten nousua.

    Tilastotieteilijöille tuolla on ihan oiva selvitys:
    http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_online/Documents/BoF_Online_04_2012.pdf

    "Rakennustarvikkeiden hinta putoaa, kun rakentaminen hyytyy. Se on ihan saletti. Betonin, puun, eristeiden ja rakennusterästen hinta on kivunnut ilman järkiperäisyyttä vuosi toisensa jälkeen, samoin rakennusalan palkat. Onhan se aivan järjetöntä, että vasaraa heiluttamalla palkka on 3500 euroa/kk!!"

    Hei, voit ihan vapaasti perustaa rakennusalan yrityksen ja myydä tuotteet niin halvalla kuin haluat.
    Voit myös ostaa/olla ostamatta liian kallista betongia ja maksaa vähemmän palkkaa työmiehille.

    Asuttava on, joten tulevalla firmallasi on varmasti töitä.
    Toiminta jatkuu, kunnes rahat loppuu..

    Äänestä

Asunnot maksavat sen verran mitä ihmisillä on varaa maksaa. Ei se ole sen kummallisempaa, tarjonnan ja kysynnän laki määrää hinnan kaupantekohetkellä.

Äänestä
  • Inflaatio selittää suurimman osan asiasta. Lisäksi alvi puree rakentamispuolella korostetusti ja alvia on vielä taas nostettukkin. Jos huomioidaan myös rakennustyöntekijöiden palkoista maksetut verot, niin verojen osuus rakentamisen kustannuksista on jo yli puolet, eli veroja se on enimmäkseen tässäkin mitä maksat.
    Ei ihmiset pankkiin suurempia määriä palkkatulojaan ala jemmata siksikään kun tietävät että inflaatio syö. Tästä syystä otetaan mieluummiin vielä lainaakin ja ostetaan asunto. Eikä se ole ihme että juuri asuntoon nämä päivittäiselinkustannuksista yli jäävät varat sijoitetaan. Ei läheskään kaikki saa koskaan niitä ilmaisia(tai itselleen ilmaisia) asuntojakaan, eikä vaihtoehtoja siten ole muuta kuin asunnottomuus tai oman asunnon osto markkinoilta.

    Tässä kuviossa on sitten osittaisresrviperiaatteella toimiva pankkisektori joka tyhjästä vekarahaa kehiin luo. Kun tästä velkarahasta maksetaan myös korkoa niin ei näitä kaikkia velkoja korkoineen voisi edes periaatteessa palauttaa pankkin niin että kaikki otetut velat korkoineen kuolettuisivat. Ei voi sillä korkojen osuus jäisi tästä puuttumaan siksi kun sitä ei ole missään bittikirjoissa mihinkään velkarahana luotu, eli sitä rahaa ei kertakaikkiaan olisi missään olemassa näiden kuoletettavien velkojen lisäksi. Tästä syystä pitää rahan(tai velkarahan) määrää paisuttaa jatkuvasti, tai uusia lainoja on siis myönnettävä kun entiset kuolettuvat. Velkojen myöntämisen pysähtyminen olisi markkinoille täysi katastrofi, eikä sellaista kukaan järjissään oleva halua. Silloinhan myönnetyt lainat vaan palutuisvat virtana pankkiin, ja liikenteessä olevan rahan määrä vastaavasti laskisi aiheuttaen väistämättä konkursseja realitaloudessa.
    Tähän kun sitten julkinen valta keskuspankkeineen syytä markkinoille uutta rahaa tai velkarahaa budsjettivajeina(tämä sopii heille hyvin sillä näin ei tarvitse ihan niin paljon suoria veroja kerätä siihen mitä omilleen jakelee ja törsäilee) jotain sen verran mitä korkojakin maksetaan ja mitä luokkaa inflaatiokin on ja sopivasti säätelee pankkien lainanantoa niin systeemi pysyy balanssissa.

    Se onko vasaran heiluttajalle 3500/kk liikaa on oma lukunsa. Ehkä se on liikkaa kun se menee yli teollisuuden keskiansioiden. Mutta toisaalta rakennushommat ovat vähän pätkäluonteisia. Kun rakennus valmistuu niin sitä työttömyyttäkin voi siihen tulla pitkiäkin aikoja.
    Putkimiehet ja sähkömiehet ne tietääkseni suurimpia palkkoja saavat.

    Äänestä

  • 44455566666666666666 kirjoitti:

    Inflaatio selittää suurimman osan asiasta. Lisäksi alvi puree rakentamispuolella korostetusti ja alvia on vielä taas nostettukkin. Jos huomioidaan myös rakennustyöntekijöiden palkoista maksetut verot, niin verojen osuus rakentamisen kustannuksista on jo yli puolet, eli veroja se on enimmäkseen tässäkin mitä maksat.
    Ei ihmiset pankkiin suurempia määriä palkkatulojaan ala jemmata siksikään kun tietävät että inflaatio syö. Tästä syystä otetaan mieluummiin vielä lainaakin ja ostetaan asunto. Eikä se ole ihme että juuri asuntoon nämä päivittäiselinkustannuksista yli jäävät varat sijoitetaan. Ei läheskään kaikki saa koskaan niitä ilmaisia(tai itselleen ilmaisia) asuntojakaan, eikä vaihtoehtoja siten ole muuta kuin asunnottomuus tai oman asunnon osto markkinoilta.

    Tässä kuviossa on sitten osittaisresrviperiaatteella toimiva pankkisektori joka tyhjästä vekarahaa kehiin luo. Kun tästä velkarahasta maksetaan myös korkoa niin ei näitä kaikkia velkoja korkoineen voisi edes periaatteessa palauttaa pankkin niin että kaikki otetut velat korkoineen kuolettuisivat. Ei voi sillä korkojen osuus jäisi tästä puuttumaan siksi kun sitä ei ole missään bittikirjoissa mihinkään velkarahana luotu, eli sitä rahaa ei kertakaikkiaan olisi missään olemassa näiden kuoletettavien velkojen lisäksi. Tästä syystä pitää rahan(tai velkarahan) määrää paisuttaa jatkuvasti, tai uusia lainoja on siis myönnettävä kun entiset kuolettuvat. Velkojen myöntämisen pysähtyminen olisi markkinoille täysi katastrofi, eikä sellaista kukaan järjissään oleva halua. Silloinhan myönnetyt lainat vaan palutuisvat virtana pankkiin, ja liikenteessä olevan rahan määrä vastaavasti laskisi aiheuttaen väistämättä konkursseja realitaloudessa.
    Tähän kun sitten julkinen valta keskuspankkeineen syytä markkinoille uutta rahaa tai velkarahaa budsjettivajeina(tämä sopii heille hyvin sillä näin ei tarvitse ihan niin paljon suoria veroja kerätä siihen mitä omilleen jakelee ja törsäilee) jotain sen verran mitä korkojakin maksetaan ja mitä luokkaa inflaatiokin on ja sopivasti säätelee pankkien lainanantoa niin systeemi pysyy balanssissa.

    Se onko vasaran heiluttajalle 3500/kk liikaa on oma lukunsa. Ehkä se on liikkaa kun se menee yli teollisuuden keskiansioiden. Mutta toisaalta rakennushommat ovat vähän pätkäluonteisia. Kun rakennus valmistuu niin sitä työttömyyttäkin voi siihen tulla pitkiäkin aikoja.
    Putkimiehet ja sähkömiehet ne tietääkseni suurimpia palkkoja saavat.

    "Se onko vasaran heiluttajalle 3500/kk liikaa on oma lukunsa. Ehkä se on liikkaa kun se menee yli teollisuuden keskiansioiden. Mutta toisaalta rakennushommat ovat vähän pätkäluonteisia. Kun rakennus valmistuu niin sitä työttömyyttäkin voi siihen tulla pitkiäkin aikoja. "

    Tällä logiikalla: Jos teen töitä, joita on sesonkiluonteisesti vain 6 kk vuodessa, niin olen ansainnut siitä pahasta 5000 kuukausitulot. Työn vaativuustaso olisi kuitenkin vain 2500/kk.

    Äänestä

  • Kliffaa, hei! kirjoitti:

    "Se onko vasaran heiluttajalle 3500/kk liikaa on oma lukunsa. Ehkä se on liikkaa kun se menee yli teollisuuden keskiansioiden. Mutta toisaalta rakennushommat ovat vähän pätkäluonteisia. Kun rakennus valmistuu niin sitä työttömyyttäkin voi siihen tulla pitkiäkin aikoja. "

    Tällä logiikalla: Jos teen töitä, joita on sesonkiluonteisesti vain 6 kk vuodessa, niin olen ansainnut siitä pahasta 5000 kuukausitulot. Työn vaativuustaso olisi kuitenkin vain 2500/kk.

    Ei nämä jutut niin yksinkertaisilla malleilla mene. Se on paljolti se kysyntä ja tarjonta joka tässäkin asiassa ratkaisee, ja erityisesti tämän lajin suorittavissa töissä vielä sekin kuinka hyviksi katsotuista miehistä on kysyntää ja toisaalta näistä tarjontaa.
    Suuri mekitys on myöskin ammattialan työntekijöiden aseman monopolistisuuden asteella.
    Mitä monopolistisempi asema (tavalla tai toisella) työntekijöillä on markkinoilla sitä suurempia palkkoja ne pystyvät itselleen kiristämään. Mitä vaativampi ja enemmän kokemustakin vaativa työn luonne on niin sitä monopolistisemman aseman se jo automaattisetikkin tuo. Lisäksi tähän ammattiliitot yleensä pyrkivät vaikuttamaan niin että 'mitä pienempi porukka sitä paremmat pidot' Lobbaavat tämän puolesta politikkoihin päin pyrkien sitä kautta saamaan monopolistista asemaa tukevaa lainsäädäntöä milloin mihinkin yleiseen hyvään vedoten.

    Äänestä

  • Kliffaa, hei! kirjoitti:

    "Se onko vasaran heiluttajalle 3500/kk liikaa on oma lukunsa. Ehkä se on liikkaa kun se menee yli teollisuuden keskiansioiden. Mutta toisaalta rakennushommat ovat vähän pätkäluonteisia. Kun rakennus valmistuu niin sitä työttömyyttäkin voi siihen tulla pitkiäkin aikoja. "

    Tällä logiikalla: Jos teen töitä, joita on sesonkiluonteisesti vain 6 kk vuodessa, niin olen ansainnut siitä pahasta 5000 kuukausitulot. Työn vaativuustaso olisi kuitenkin vain 2500/kk.

    Juu ja ma tienaan lumihommissa talvet 10 tuhatta /kk, puoli vuotta sitten vapaata, kelpaa.

    Äänestä

,,,,

Äänestä

"Myyjät: "Naapuri myi omansa 250.000 euroon ja meillä on parempi, joten sen hinta on ainakin 280.000 euroa..."

Näin se markkintalous toimii ja monet itä-euroopan maat kokeilivat sitä toista järjestelmää aikoinaan ja toipuvat siitä vieläkin.

"Pankki: "Kyllä kiinteään omaisuuteen kannattaa sijoittaa. Arvo nousee koko ajan ja siten perheen varallisuus kasvaa..."

Näinhän se menee, mieluummin sitä omaa varallisuuttaan kasvattaa kuin vuokraisännän.

"Pankki: "Voi, eihän teillä ole tämän lainan suhteen mitään hätää. Jos tulevaisuudessa tulee muutoksia elämäntilanteeseen, kyllä me joustamme..."

Niinpä, esim lyhennysvapaata voi käyttää tiukanpaikan tullen.

"- Melkein kaikki: "Maan arvo nousee koko ajan, koska maata ei voi tehdä

lisää..."

Jos alueelle on tunkua niin näinhän siinä käy.

"- Rakennusteollisuus: "Rakentamisen kustannukset ovat nousseet..."

Palkat,materiaalien hinnat ovat nousseet ja määräykset tiukentuneet.

Äänestä
  • Jaaha, yksi hinnannousu-uskovainen tuli esiin. Hienoa :)

    Äänestä

  • Kliffaa, hei! kirjoitti:

    Jaaha, yksi hinnannousu-uskovainen tuli esiin. Hienoa :)

    "Jaaha, yksi hinnannousu-uskovainen tuli esiin. Hienoa :) "

    Tuossa vain listasin syitä miksi ne nousseet, ei ne hinnat ole mistään uskosta kiinni, ne on vaan faktoja tässä melko vapaassa markkinataloudessamme.
    Saadaanko hinnat laskuun jos me oikein tiukasti uskotaan.

    Sosialismissa perusidea on ihan kaunis ja se toimii siihen asti kun ihmiset uskovat sokeasti pienen valtaeliitin tekemiin suunnitelmiin mutta kun ne ei toimi niin ihmisten usko horjuu kuten itäblokissa kävi. Ne järjestelmät ei perustuneet faktoihin vaan ihmisten kuuliaisuuteen.

    Meillä on vapaat markkinat ja ne sanelevat hinnat, ei usko. On täysin sallittua ilmaista epäuskonsa asunnon myyjälle hinnan suhteen ja tätä kutsutaan tinkimiseksi.

    Epäusko voi olla luokkaa -70% mutta riskinä on että jää ilman asuntoa.

    Äänestä

  • wwwwwwww1 kirjoitti:

    "Jaaha, yksi hinnannousu-uskovainen tuli esiin. Hienoa :) "

    Tuossa vain listasin syitä miksi ne nousseet, ei ne hinnat ole mistään uskosta kiinni, ne on vaan faktoja tässä melko vapaassa markkinataloudessamme.
    Saadaanko hinnat laskuun jos me oikein tiukasti uskotaan.

    Sosialismissa perusidea on ihan kaunis ja se toimii siihen asti kun ihmiset uskovat sokeasti pienen valtaeliitin tekemiin suunnitelmiin mutta kun ne ei toimi niin ihmisten usko horjuu kuten itäblokissa kävi. Ne järjestelmät ei perustuneet faktoihin vaan ihmisten kuuliaisuuteen.

    Meillä on vapaat markkinat ja ne sanelevat hinnat, ei usko. On täysin sallittua ilmaista epäuskonsa asunnon myyjälle hinnan suhteen ja tätä kutsutaan tinkimiseksi.

    Epäusko voi olla luokkaa -70% mutta riskinä on että jää ilman asuntoa.

    Markkinatalous on ihan jees, mutta se perustuu juurikin uskoon. Valuutat ovat uskon asia, net on poistettu kultakannasta jo aikoja sitten. Koska kauppaa tehdään noilla uskovaluutoilla, niin hyödykkeiden arvo on myös uskon asia.
    Se tästä markkinataloudesta :)
    Nykyraha on täysin reaaliarvotonta paperi- ja metalliroskaa!! Mutta se toimii niinkauan, kuin ihmisillä riittää siihen uskoa.

    Äänestä

  • Kliffaa, hei! kirjoitti:

    Markkinatalous on ihan jees, mutta se perustuu juurikin uskoon. Valuutat ovat uskon asia, net on poistettu kultakannasta jo aikoja sitten. Koska kauppaa tehdään noilla uskovaluutoilla, niin hyödykkeiden arvo on myös uskon asia.
    Se tästä markkinataloudesta :)
    Nykyraha on täysin reaaliarvotonta paperi- ja metalliroskaa!! Mutta se toimii niinkauan, kuin ihmisillä riittää siihen uskoa.

    "Nykyraha on täysin reaaliarvotonta paperi- ja metalliroskaa!! Mutta se toimii niinkauan, kuin ihmisillä riittää siihen uskoa."

    Raha on vaihdon väline jolla yhteiskunta toimii. Usko on sitävastoin valintakysymys ja rahan ollessa kyseessä voitko valita uskotko vai et?

    Voitko sanoa k-kaupassa että minä en tuohon rahaan usko vaan neuloin kauppiaalle villapaidan vastineeksi maidosta ja perunoista.

    Rahalle on kyllä vaihtoehto ja siitä laitoin esimerkin yllä.

    " niin hyödykkeiden arvo on myös uskon asia."

    Jos tarkoitat tällä asuntoa niin sehän ei ole hyödyke vaan välttämättömyys. Olepa yö tuolla pakkasessa niin USKONPA että haluat sen jälkeen sisälle.

    Se tästä markkinataloudesta:)

    Äänestä

  • wwwwwwwwwww1 kirjoitti:

    "Nykyraha on täysin reaaliarvotonta paperi- ja metalliroskaa!! Mutta se toimii niinkauan, kuin ihmisillä riittää siihen uskoa."

    Raha on vaihdon väline jolla yhteiskunta toimii. Usko on sitävastoin valintakysymys ja rahan ollessa kyseessä voitko valita uskotko vai et?

    Voitko sanoa k-kaupassa että minä en tuohon rahaan usko vaan neuloin kauppiaalle villapaidan vastineeksi maidosta ja perunoista.

    Rahalle on kyllä vaihtoehto ja siitä laitoin esimerkin yllä.

    " niin hyödykkeiden arvo on myös uskon asia."

    Jos tarkoitat tällä asuntoa niin sehän ei ole hyödyke vaan välttämättömyys. Olepa yö tuolla pakkasessa niin USKONPA että haluat sen jälkeen sisälle.

    Se tästä markkinataloudesta:)

    Aijaijaijai, kylläpä täräytit kauppakorkean ideologista finninaamaista opiskelijapoikaa oikein isän kädellä.

    Tuli oikein markkinatalouden jatkoluento siinä :)

    Äänestä

Kun katsoo asuntojen keskihintoja pitkällä aikavälillä on ne vaihdelleet noin 60-140%
oletetusta indeksiin sidotusta keskiarvosta tällä hetkellä ollaan liki huipussa eli alamäkeä olisi tiedossa ja tavoite 100: aan joka olisi jonkinlainen ideaalitilanne ja hinnat olisivat kohtuulliset . Nyt tilannetta muuttaa kasvukeskusten( erityisesti PKS) kova kysyntä ja muualla lähes olematon kysyntä mikä ero vain entisestään tulee korostumaan .

Äänestä

Vuokraisäntä: "Maksa minulle tuhat euroa kuukaudessa niin saat asua. Viiden vuoden kuluttua haluan 1200."

Jos nyt kannattaa maksaa sata tonnia välttääkseen tuon keskustelun, hinta voi oikein hyvin olla viiden vuoden kuluttua 120000. Hinnat nousevat koska vuokrat nousevat. Ja vuokrat nousevat, koska kaupunkeihin tulee koko ajan lisää väkeä ja asunnoista on jatkuvasti pula.

Vuokrien nousun pitäisi teoriassa tietenkin pysäyttää muuttoliike, mutta se koskee vain työtätekeviä. Köyhien vuokrat maksaa kaupunki ja siksi työttömälle tai maahanmuuttajalle on ihan sama missä asuu. Jatkuva ylikysyntä rauhoittuu vasta kun hintamekanismi saadaan toimimaan näidenkin ryhmien osalta.

Äänestä
  • 1990-luvun romahdus osoittaa, että asuntojen hinnat ja vuokrat eivät korreloi.

    Äänestä

  • 'ei niin voi käydä' kirjoitti:

    1990-luvun romahdus osoittaa, että asuntojen hinnat ja vuokrat eivät korreloi.

    90-luvun romahdus osoitti, että hintojen ja vuokrien korrelaatio murtuu vain äärimmäisissä poikkeustilanteissa. Ja vuokrien lasku on vielä harvinaisempaa.

    Äänestä

  • HIntamekanismi rikki kirjoitti:

    90-luvun romahdus osoitti, että hintojen ja vuokrien korrelaatio murtuu vain äärimmäisissä poikkeustilanteissa. Ja vuokrien lasku on vielä harvinaisempaa.

    30-vuoden asuntolainan maksuaika 1980-luvun betonikuutiosta ei ole normaalia. Eli ollaanko nyt poikkeustilanteessa?

    Äänestä

Tähtääkö aloittaja tällä kirjoituksellaan johonkin, ehkä ratkaisu tai jotain?
Onko vuokra-asuminen halpaa?

Miten toimit jos asut pienessä asunnossa ja perheeseen on syntymässä lapsi?

-Alat katsomaan sopivampaa eli isompaa asuntoa ja kun se löytyy niin lakkaat uskomasta hintatasoon ja teet miinus 50% tarjouksia?

Äänestä
  • En tiedä, onko aloittaja oikeassa vai väärässä, mutta tekee mieli uskoa siihen. Me ostettiin uudehko talo reilu 2 vuotta sitten, nyt se on ollut kahdella välitysliikkeellä myynnissä yli 6 kk ja hinta on nyt sitä luokkaa, että ehkä juuri ja juuri saamme omat pois mutta ostajaa ei tahdo löytyä. Tietysti, jos vertaamme tilannetta että olisimme olleet vaikkapa vuokralla, niin enemmän olisi mennyt rahaa mutta tuntuu silti järjettömältä että pitäisi myydä halvemmalla kuin mitä itse on maksanut. No, onneksi ei ole pakko myydä mutta pienempikin asunto riittäisi.

    Äänestä

  • Kuplan uhri? kirjoitti:

    En tiedä, onko aloittaja oikeassa vai väärässä, mutta tekee mieli uskoa siihen. Me ostettiin uudehko talo reilu 2 vuotta sitten, nyt se on ollut kahdella välitysliikkeellä myynnissä yli 6 kk ja hinta on nyt sitä luokkaa, että ehkä juuri ja juuri saamme omat pois mutta ostajaa ei tahdo löytyä. Tietysti, jos vertaamme tilannetta että olisimme olleet vaikkapa vuokralla, niin enemmän olisi mennyt rahaa mutta tuntuu silti järjettömältä että pitäisi myydä halvemmalla kuin mitä itse on maksanut. No, onneksi ei ole pakko myydä mutta pienempikin asunto riittäisi.

    Tämä ei kerro mistään muusta kuin siitä, että te olitte siitä 2 vuotta sitetn valmiita maksamaan tietyn hinnan. Mikään pakko ei ole löytyä saman tien sille ostajaa nyt jollain hinnalla. Te olitte siitä valmiita silloin 2 vuotta sitten maksamaan siitö tietyn hinnan ja se oli teille OK. Jos ei ollut ok niin miksi sitten ostitte?

    Äänestä

Näillä nerokkailla tyypeillä tällä palstalla ei tunnu olevan haisuakaan siitä miksi asuntojen hinnoissa on paha kupla ainakin pääkaupunkiseudulla. No, se johtuu siitä että rakennusyhtiöt ovat nostaneet hintojaan vuosi vuoden perään todella paljon. Ja vanhojen taloyhtiöiden hinnat seuraavat tietysti perässä. Esim. vuodesta 2005 vuoteen 2012 ovat keskineliöhinnat nousseet pääkaupunkiseudulla uusissa lähes 2000 €/neliöltä. Se tekee lähes 40% seitsemässä vuodessa, ja 5.7% vuodessa. Ei tuota voi selittää inflaatiolla mitenkään. Samaa paskaa sitä rakennetaan nyt kuin vuonna 2005, varmaan halvemmallakin nykyään.

Oikeat hinnat asunnoille saadaan, jos kasvu olisi noin 2-3% hinnoissa vuositasolla. Hintojen kuplaantuminen alkoi kai tuossa 2000-luvun alussa; jolloin 12 vuotta tekee 2.5% nousulle vs 5.7%:lle totaalinousuksi 30% ja 68%. Näin laskettuna uusissa asunnoissa on noin 40% ilmaa, vanhoissa taloyhtiöissä vähemmän pääkaupunkiseudulla.

Äänestä
  • "Näillä nerokkailla tyypeillä tällä palstalla ei tunnu olevan haisuakaan siitä miksi asuntojen hinnoissa on paha kupla ainakin pääkaupunkiseudulla."

    Tänne pääkaupunkiseudulle on tunkua, se nostaa hintoja ja vuokria.

    Äänestä

  • Jos niissä hinnoissa useamman kymmentä prosenttia, jopa 40% olisi ilmaa niin miksi ei tämä näy rakennusyhtiöiden massiivisina voittoina joista verottajakin taas ison osan saisi. Pystyvätkö nämä rakennusfirmat jotenkin pimittämään nämä massiiviset voittonsa ?

    Pääkaupunkiseudulla tonttimaakin nostaa paljon hintoja.

    Uusiin asuntoihin on tullut myös kiristyneitä vaatimuksia esim. energiankäytönkin suhteen ja ne nostavat hintoja, samoin verotusta on edelleen kiristelty. Ja kun uusien asuntojen hinnat näin nousevat ja kysyntää asunnoista pääkaupunkiseudulla riittää, niin vetää tämä myös vanhojenkin asuntojen hintoja mukanaan ylös.

    Äänestä

  • wwwwwwwwww1 kirjoitti:

    "Näillä nerokkailla tyypeillä tällä palstalla ei tunnu olevan haisuakaan siitä miksi asuntojen hinnoissa on paha kupla ainakin pääkaupunkiseudulla."

    Tänne pääkaupunkiseudulle on tunkua, se nostaa hintoja ja vuokria.

    Tietysti, sehän on syy siihen miksi rakennusyritykset pyytävät enemmän, ei siitä syystä että rakentaminen maksaisi enemmän pääkaupunkiseudulla.

    Mutta hinnat eivät voi nousta jatkuvasti muun kuin inflaation kautta. Kun hinnat ovat kalliimpia pääkaupunkiseudulla, siinä pitäisi olla joku vakiolisäys, joka ei nyt ainakaan nousisi vuosittain. Inflaatio voi sitten nousta vuosittain eksponentiaalisesti. Inflaatio ei kuitenkaan ole tuo 5.7% mitä uusien asuntojen hinnat kohoavat vuodessa. Oikea hinta = 2-3% lisäys vuodessa + hinnanlisäys pääkaupunkiseudun haluttuvuudesta johtuen. Joka tapauksessa tämä kysyntäkomponentti ei voi joka vuosi nostattaa hintaa, se tarkoittaisi sitä että Helsingistä tulisi vuosi vuodelta yhä haluttavammaksi paikaksi asua.

    Helposti voidaan todeta että pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat eivät nouse samassa tahdissa muiden asuntojen hintojen kanssa, joten kyse ei voi olla inflaatiosta; eikä haluttuvuus voi jatkuvasti kasvattaa hintoja, se pitäisi näkyä siinä että asunnot ovat esim. +100 000 € vakiosti kalliimpia kuin muualla, ja tähän toki inflaatiokomponentti myös, mutta se olisi pieni, eikä perustuisi asunnon perushintaan. 12 vuodessa tuo haluttuvuuskomponentin lisäys inflaationa tekisi tässä tapauksessa vain 126 000 €. Tässä kohtaa viisaammat varmaan huomaavat että rakennusfirmat ryöstävät ihmisiä pääkaupunkiseudulla hinnoilla, jotka eivät voi selittyä inflaatiolla edes yhdistettynä haluttuvuuden lisäykseen hintaan.

    Äänestä

  • 11226667777777777777 kirjoitti:

    Jos niissä hinnoissa useamman kymmentä prosenttia, jopa 40% olisi ilmaa niin miksi ei tämä näy rakennusyhtiöiden massiivisina voittoina joista verottajakin taas ison osan saisi. Pystyvätkö nämä rakennusfirmat jotenkin pimittämään nämä massiiviset voittonsa ?

    Pääkaupunkiseudulla tonttimaakin nostaa paljon hintoja.

    Uusiin asuntoihin on tullut myös kiristyneitä vaatimuksia esim. energiankäytönkin suhteen ja ne nostavat hintoja, samoin verotusta on edelleen kiristelty. Ja kun uusien asuntojen hinnat näin nousevat ja kysyntää asunnoista pääkaupunkiseudulla riittää, niin vetää tämä myös vanhojenkin asuntojen hintoja mukanaan ylös.

    Kyllä rakennusfirmat tekevät enemmän voittoa näinä päivinä; se on onnistuttu jotenkin pimittämään, kuulin tuossa että esim. jos talossa havaitaan rakennusvirheitä ja puutteita, rakennusfirmat eivät itse tarvitse maksaa näistä jälkikorjauksista mitään, vaan ne menevät jotenkin veronmaksajien piikkiin valtion kautta, ja tämän vuoksi rakennusfirmat tekevätkin huonoja taloja, koska eivät joudu itse maksamaan jälkikorjauksista mitään.

    "Uusiin asuntoihin on tullut myös kiristyneitä vaatimuksia esim. energiankäytönkin suhteen ja ne nostavat hintoja, samoin verotusta on edelleen kiristelty. Ja kun uusien asuntojen hinnat näin nousevat ja kysyntää asunnoista pääkaupunkiseudulla riittää, niin vetää tämä myös vanhojenkin asuntojen hintoja mukanaan ylös."

    Niin, tietysti osa näistä tulee siitä; mutta mielestäni se on perusteetonta, että tämä nostattaa myös vanhojen taloyhtiöiden hintoja, eihän näistä vanhoista taloista tule mitenkään parempia sen vuoksi että uusia rakennetaan kalliimmalla.

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    Tietysti, sehän on syy siihen miksi rakennusyritykset pyytävät enemmän, ei siitä syystä että rakentaminen maksaisi enemmän pääkaupunkiseudulla.

    Mutta hinnat eivät voi nousta jatkuvasti muun kuin inflaation kautta. Kun hinnat ovat kalliimpia pääkaupunkiseudulla, siinä pitäisi olla joku vakiolisäys, joka ei nyt ainakaan nousisi vuosittain. Inflaatio voi sitten nousta vuosittain eksponentiaalisesti. Inflaatio ei kuitenkaan ole tuo 5.7% mitä uusien asuntojen hinnat kohoavat vuodessa. Oikea hinta = 2-3% lisäys vuodessa + hinnanlisäys pääkaupunkiseudun haluttuvuudesta johtuen. Joka tapauksessa tämä kysyntäkomponentti ei voi joka vuosi nostattaa hintaa, se tarkoittaisi sitä että Helsingistä tulisi vuosi vuodelta yhä haluttavammaksi paikaksi asua.

    Helposti voidaan todeta että pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat eivät nouse samassa tahdissa muiden asuntojen hintojen kanssa, joten kyse ei voi olla inflaatiosta; eikä haluttuvuus voi jatkuvasti kasvattaa hintoja, se pitäisi näkyä siinä että asunnot ovat esim. +100 000 € vakiosti kalliimpia kuin muualla, ja tähän toki inflaatiokomponentti myös, mutta se olisi pieni, eikä perustuisi asunnon perushintaan. 12 vuodessa tuo haluttuvuuskomponentin lisäys inflaationa tekisi tässä tapauksessa vain 126 000 €. Tässä kohtaa viisaammat varmaan huomaavat että rakennusfirmat ryöstävät ihmisiä pääkaupunkiseudulla hinnoilla, jotka eivät voi selittyä inflaatiolla edes yhdistettynä haluttuvuuden lisäykseen hintaan.

    "Tietysti, sehän on syy siihen miksi rakennusyritykset pyytävät enemmän, ei siitä syystä että rakentaminen maksaisi enemmän pääkaupunkiseudulla."

    Rakentaminen on kalliimpaa täällä,koska tontit on kalliimpia täällä, myös sille rakennusfirmalle.

    Moni pääkaupunkiseudulle 50-luvulla talonsa rakentanut eläkeläinen on tehnyt hyvän tilin lohkomalla osan tontistaan pois. Tonttimaa hyvällä sijainnilla on arvossaan ja se näkyy hinnoissa.

    Jos tämän mun talon heivaisi tästä pieksämäelle niin hintalappu olisi ihan toinen ihan sijainnin takia.

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    Kyllä rakennusfirmat tekevät enemmän voittoa näinä päivinä; se on onnistuttu jotenkin pimittämään, kuulin tuossa että esim. jos talossa havaitaan rakennusvirheitä ja puutteita, rakennusfirmat eivät itse tarvitse maksaa näistä jälkikorjauksista mitään, vaan ne menevät jotenkin veronmaksajien piikkiin valtion kautta, ja tämän vuoksi rakennusfirmat tekevätkin huonoja taloja, koska eivät joudu itse maksamaan jälkikorjauksista mitään.

    "Uusiin asuntoihin on tullut myös kiristyneitä vaatimuksia esim. energiankäytönkin suhteen ja ne nostavat hintoja, samoin verotusta on edelleen kiristelty. Ja kun uusien asuntojen hinnat näin nousevat ja kysyntää asunnoista pääkaupunkiseudulla riittää, niin vetää tämä myös vanhojenkin asuntojen hintoja mukanaan ylös."

    Niin, tietysti osa näistä tulee siitä; mutta mielestäni se on perusteetonta, että tämä nostattaa myös vanhojen taloyhtiöiden hintoja, eihän näistä vanhoista taloista tule mitenkään parempia sen vuoksi että uusia rakennetaan kalliimmalla.

    "Kyllä rakennusfirmat tekevät enemmän voittoa näinä päivinä; se on onnistuttu jotenkin pimittämään, kuulin tuossa että esim. jos talossa havaitaan rakennusvirheitä ja puutteita, rakennusfirmat eivät itse tarvitse maksaa näistä jälkikorjauksista mitään, vaan ne menevät jotenkin veronmaksajien piikkiin valtion kautta, ja tämän vuoksi rakennusfirmat tekevätkin huonoja taloja, koska eivät joudu itse maksamaan
    jälkikorjauksista mitään."

    Jälkikorjaukset veronmaksajien piikkiin ? Tällaisesta en ole ennen kuulutkaan. Ainakin äkkiseltään ajatellen se tuntuu ihan mahdottomalta järjestää.
    Sen kyllä uskon että näiden jälkikorjausten kanssa tulee riitoja, ja jotkut tekevät valituksia turhastakin.

    "Niin, tietysti osa näistä tulee siitä; mutta mielestäni se on
    perusteetonta, että tämä nostattaa myös vanhojen taloyhtiöiden hintoja, eihän näistä vanhoista taloista tule mitenkään parempia sen vuoksi että uusia rakennetaan kalliimmalla."

    Ei ne talot ja asunnot vanhetessaan paremmaksi muutu vaan ne rapautuvat ja käyvät myös vanhanaikaisiksikin. Mutta kun asuntojen arvo
    pääsääntöisesti laskee hitaammin kuin mitä rahan arvo, niin siksi niidenkin numeraaliset hinnat nousevat. Isot peruskorjausremontit taasen palauttavatkin vanhojen asutojen arvoa ylöspäin.
    Merkittävästi voi vaikuttaa vanhojen asuntojen hintoihin myös sekin, että ne ovat hyvillä paikoilla ja tontitkin yleensä ovat reilumpia. Uusien asuntojen hintojen nousu kyllä sellaisenaankin vetää johonkin mittaan vanhojen hintoja nimenomaan kasvuksekuksissa. Tämä johtuu siitä kun kysyntä asunnoista on kovaa ja uudet asunnot ovat vielä paljon vanhoja kalliimpia, siinä asunnon ostaja vertailee.

    Äänestä

  • 88889999999999999999 kirjoitti:

    "Kyllä rakennusfirmat tekevät enemmän voittoa näinä päivinä; se on onnistuttu jotenkin pimittämään, kuulin tuossa että esim. jos talossa havaitaan rakennusvirheitä ja puutteita, rakennusfirmat eivät itse tarvitse maksaa näistä jälkikorjauksista mitään, vaan ne menevät jotenkin veronmaksajien piikkiin valtion kautta, ja tämän vuoksi rakennusfirmat tekevätkin huonoja taloja, koska eivät joudu itse maksamaan
    jälkikorjauksista mitään."

    Jälkikorjaukset veronmaksajien piikkiin ? Tällaisesta en ole ennen kuulutkaan. Ainakin äkkiseltään ajatellen se tuntuu ihan mahdottomalta järjestää.
    Sen kyllä uskon että näiden jälkikorjausten kanssa tulee riitoja, ja jotkut tekevät valituksia turhastakin.

    "Niin, tietysti osa näistä tulee siitä; mutta mielestäni se on
    perusteetonta, että tämä nostattaa myös vanhojen taloyhtiöiden hintoja, eihän näistä vanhoista taloista tule mitenkään parempia sen vuoksi että uusia rakennetaan kalliimmalla."

    Ei ne talot ja asunnot vanhetessaan paremmaksi muutu vaan ne rapautuvat ja käyvät myös vanhanaikaisiksikin. Mutta kun asuntojen arvo
    pääsääntöisesti laskee hitaammin kuin mitä rahan arvo, niin siksi niidenkin numeraaliset hinnat nousevat. Isot peruskorjausremontit taasen palauttavatkin vanhojen asutojen arvoa ylöspäin.
    Merkittävästi voi vaikuttaa vanhojen asuntojen hintoihin myös sekin, että ne ovat hyvillä paikoilla ja tontitkin yleensä ovat reilumpia. Uusien asuntojen hintojen nousu kyllä sellaisenaankin vetää johonkin mittaan vanhojen hintoja nimenomaan kasvuksekuksissa. Tämä johtuu siitä kun kysyntä asunnoista on kovaa ja uudet asunnot ovat vielä paljon vanhoja kalliimpia, siinä asunnon ostaja vertailee.

    Voitteko sitten selittää minkä vuoksi rivitalot eivät juuri ole kallistuneet viime aikoina pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä, mutta kerrostalojen hintaindeksi on mennyt yli 10% ylöspäin vuodesta 2010.

    Rivitaloasunnot:
    (vuosi 2010 = 100, vuosi 2013 = 101,1)
    http://www.stat.fi/til/ashi/2013/02/ashi_2013_02_2013-03-28_tau_003_fi.html

    Kerrostaloasunnot:
    (vuosi 2010 = 100, vuosi 2013 = 111,7).
    http://www.stat.fi/til/ashi/2013/02/ashi_2013_02_2013-03-28_tau_002_fi.html

    Kyllähän rivitalotkin maksavat rakentaa, ja vievät kaiken järjen mukaan tonttitilaa enemmänkin kuin kerrostalo, kun kaikilla on oma pieni läntti, ja kerroksia ei ole kuin kaksi. Tiedän että rivareita ei paljon rakenneta Helsingissä (eikä niiden suosio ole ilmeisesti suurta), mutta eikö niiden hinta siinä tapauksessa pitäisi mennä ylöspäin samassa tahdissa kerrostaloasuntojen kanssa, että niistäkin saa ryöstettyä hyvän hinnan?

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    Voitteko sitten selittää minkä vuoksi rivitalot eivät juuri ole kallistuneet viime aikoina pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä, mutta kerrostalojen hintaindeksi on mennyt yli 10% ylöspäin vuodesta 2010.

    Rivitaloasunnot:
    (vuosi 2010 = 100, vuosi 2013 = 101,1)
    http://www.stat.fi/til/ashi/2013/02/ashi_2013_02_2013-03-28_tau_003_fi.html

    Kerrostaloasunnot:
    (vuosi 2010 = 100, vuosi 2013 = 111,7).
    http://www.stat.fi/til/ashi/2013/02/ashi_2013_02_2013-03-28_tau_002_fi.html

    Kyllähän rivitalotkin maksavat rakentaa, ja vievät kaiken järjen mukaan tonttitilaa enemmänkin kuin kerrostalo, kun kaikilla on oma pieni läntti, ja kerroksia ei ole kuin kaksi. Tiedän että rivareita ei paljon rakenneta Helsingissä (eikä niiden suosio ole ilmeisesti suurta), mutta eikö niiden hinta siinä tapauksessa pitäisi mennä ylöspäin samassa tahdissa kerrostaloasuntojen kanssa, että niistäkin saa ryöstettyä hyvän hinnan?

    Rajussa kuplassa kyllä ollaan, kun tuota inflaatiokorjattua reaalihintaindeksiä vertaa esim. 70-lukuun:

    http://www.stat.fi/til/ashi/2012/12/ashi_2012_12_2013-01-25_kuv_005_fi.html

    Miten voitte väittää että eivät asunnot ole kallistuneet rajusti tuloihin verrattuina esim. 70-lukuun verrattuna, ja että tämä kallistuminen johtuu vain inflaatiosta, ja tonttien hinnoista?

    Herranen aika sentään, reaalihinnathan ovat kohta 2,5 kertaisia 70-lukuun verrattuna pääkaupunkiseudulla. Tämä siis tarkoittaa että takaisinmaksuun menee myös tuo 2.5 kertainen aika, verrattuna 70-lukuun.

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    Voitteko sitten selittää minkä vuoksi rivitalot eivät juuri ole kallistuneet viime aikoina pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä, mutta kerrostalojen hintaindeksi on mennyt yli 10% ylöspäin vuodesta 2010.

    Rivitaloasunnot:
    (vuosi 2010 = 100, vuosi 2013 = 101,1)
    http://www.stat.fi/til/ashi/2013/02/ashi_2013_02_2013-03-28_tau_003_fi.html

    Kerrostaloasunnot:
    (vuosi 2010 = 100, vuosi 2013 = 111,7).
    http://www.stat.fi/til/ashi/2013/02/ashi_2013_02_2013-03-28_tau_002_fi.html

    Kyllähän rivitalotkin maksavat rakentaa, ja vievät kaiken järjen mukaan tonttitilaa enemmänkin kuin kerrostalo, kun kaikilla on oma pieni läntti, ja kerroksia ei ole kuin kaksi. Tiedän että rivareita ei paljon rakenneta Helsingissä (eikä niiden suosio ole ilmeisesti suurta), mutta eikö niiden hinta siinä tapauksessa pitäisi mennä ylöspäin samassa tahdissa kerrostaloasuntojen kanssa, että niistäkin saa ryöstettyä hyvän hinnan?

    Rivareiden hintapyynnöt on nousseet kolmessa vuodessa mitä olen etuovesta huvikseen seurannut. Vaihdoin kolme vuotta sitten isompaan ja silloin pyynnöt oli pienempiä ja tuli hintoja katseltua.

    " Tiedän että rivareita ei paljon rakenneta Helsingissä (eikä niiden suosio ole ilmeisesti suurta)"
    Voi johtua kaavoituksesta ja ehkä myös siitä että kun rakennetaan kerrostalo niin saadaan rakennettua enemmän myytävää samalle pinta-alalle.

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    Rajussa kuplassa kyllä ollaan, kun tuota inflaatiokorjattua reaalihintaindeksiä vertaa esim. 70-lukuun:

    http://www.stat.fi/til/ashi/2012/12/ashi_2012_12_2013-01-25_kuv_005_fi.html

    Miten voitte väittää että eivät asunnot ole kallistuneet rajusti tuloihin verrattuina esim. 70-lukuun verrattuna, ja että tämä kallistuminen johtuu vain inflaatiosta, ja tonttien hinnoista?

    Herranen aika sentään, reaalihinnathan ovat kohta 2,5 kertaisia 70-lukuun verrattuna pääkaupunkiseudulla. Tämä siis tarkoittaa että takaisinmaksuun menee myös tuo 2.5 kertainen aika, verrattuna 70-lukuun.

    "Miten voitte väittää että eivät asunnot ole kallistuneet rajusti tuloihin verrattuina esim. 70-lukuun verrattuna, ja että tämä kallistuminen johtuu vain inflaatiosta, ja tonttien hinnoista?"

    Tänne muuttaa jengiä koko-aika lisää ja asuntoja tarvitaan, tämä nostaa hintoja. Maaseutu alkoi pikkuhiljaa autioitumaan jo 60-luvulla.

    70-luvulla laina-ajat oli lyhyempiä johtuen isommasta käsirahasta joka tietysti piti säästää vuokranmaksun ohella.

    Tällä hetkellä lainaa syö todella matalat korot(olleet jo muutaman vuoden) ja jos saa valita maksaako tonnin vuokraa vai tonnin lainanlyhennystä niin itse valitsen jälkimmäisen.

    Tonttien arvo on noussut ja nythän kaupunki nostelee radikaalisti vuokratonttien hintoja kun niiden vuokrasopimukset menevät umpeen.

    Teoria että hinnannousu olisi vain rakennusliikkeiden tekosia ei toimi.

    Äänestä

  • wwwwwwwwww1 kirjoitti:

    "Miten voitte väittää että eivät asunnot ole kallistuneet rajusti tuloihin verrattuina esim. 70-lukuun verrattuna, ja että tämä kallistuminen johtuu vain inflaatiosta, ja tonttien hinnoista?"

    Tänne muuttaa jengiä koko-aika lisää ja asuntoja tarvitaan, tämä nostaa hintoja. Maaseutu alkoi pikkuhiljaa autioitumaan jo 60-luvulla.

    70-luvulla laina-ajat oli lyhyempiä johtuen isommasta käsirahasta joka tietysti piti säästää vuokranmaksun ohella.

    Tällä hetkellä lainaa syö todella matalat korot(olleet jo muutaman vuoden) ja jos saa valita maksaako tonnin vuokraa vai tonnin lainanlyhennystä niin itse valitsen jälkimmäisen.

    Tonttien arvo on noussut ja nythän kaupunki nostelee radikaalisti vuokratonttien hintoja kun niiden vuokrasopimukset menevät umpeen.

    Teoria että hinnannousu olisi vain rakennusliikkeiden tekosia ei toimi.

    "70-luvulla laina-ajat oli lyhyempiä johtuen isommasta käsirahasta joka tietysti piti säästää vuokranmaksun ohella."

    70-luvulla pystyi ostamaan itselleen asunnon huomattavasti nopeammin kuin nykyään. Aloittelevan ekonomin palkka oli noin 5200 mk vuonna 1977 Helsingissä, sain tämän tiedon yhdeltä, joka työskenteli silloin aloittelevana ekonomina. Nykyään vastaava palkka on kai 3500 €/kk.

    Oman asuntoni ostohinta oli 300 000 mk vuonna 1978, vuonna 2010 sen myyntihinta oli 400 000 € ilman mitään merkittäviä perusparannuksia 30 vuoteen.

    Jos lasketaan bruttohinnoilla:
    300 000 mk / 5200 mk * 12 vuotta = 4.80 vuotta 70-luvun loppu
    400 000 € / 3500 € * 12 vuotta = 9.52 vuotta vuonna 2010

    Korot olivat toki korkeampia 70-luvulla, mutta palkatkin nousivat rajummin sinä aikana kuin nyt, joten tästä ei mitään plussia tai miinuksia vaikka nykyään korot ovat matalia.

    Eli kuplassahan me ollaan; reaalihintaindeksit sen kertovat. Toinen kunnon kupla oli vuonna 1990, mutta nyt ollaan jo pahemmassa jamassa, eli tuosta kun kupla posahtaa, niin se on siinä.

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    "70-luvulla laina-ajat oli lyhyempiä johtuen isommasta käsirahasta joka tietysti piti säästää vuokranmaksun ohella."

    70-luvulla pystyi ostamaan itselleen asunnon huomattavasti nopeammin kuin nykyään. Aloittelevan ekonomin palkka oli noin 5200 mk vuonna 1977 Helsingissä, sain tämän tiedon yhdeltä, joka työskenteli silloin aloittelevana ekonomina. Nykyään vastaava palkka on kai 3500 €/kk.

    Oman asuntoni ostohinta oli 300 000 mk vuonna 1978, vuonna 2010 sen myyntihinta oli 400 000 € ilman mitään merkittäviä perusparannuksia 30 vuoteen.

    Jos lasketaan bruttohinnoilla:
    300 000 mk / 5200 mk * 12 vuotta = 4.80 vuotta 70-luvun loppu
    400 000 € / 3500 € * 12 vuotta = 9.52 vuotta vuonna 2010

    Korot olivat toki korkeampia 70-luvulla, mutta palkatkin nousivat rajummin sinä aikana kuin nyt, joten tästä ei mitään plussia tai miinuksia vaikka nykyään korot ovat matalia.

    Eli kuplassahan me ollaan; reaalihintaindeksit sen kertovat. Toinen kunnon kupla oli vuonna 1990, mutta nyt ollaan jo pahemmassa jamassa, eli tuosta kun kupla posahtaa, niin se on siinä.

    Inflaatio oli 70-luvulla välillä kaksinumeroinenkin luku. Devalvaavaatio/inflaatio-kierteessähän silloin elettiin. Silloin oli todella helppoa ostaa asunto ja myös muitakin ivestointeja(pienille maatiloille metsäpalojakin valtion metsistä) niiden jotka edullisia pankkilainoja saivat, mutta lainoja ei silloin kaikki saaneet millään. Se tietty rälssi jolla oli odotettvissa nousujohteinen ura, ja joka oli oppintonsa juuri päättänyt( ja ehkä oli siinä vaiheessa vielä 'köyhä' niin että voi saada sillä perusteella vielä jonkun halpakorkoisen valtion takaaman lainan reippasti alta inflaation korkoprosentilla) sai näitä edullisia asuntolainoja pankista. Siis inflaatio söi lainoja jopa kaksinumeroisella prosenttiluvulla ja asuntolainasta maksettava korko oli näillä jotain puolet tästä, ja halpakorkosen valtion takaaman lainan saaneilla vain jotain 2-3%. Tähän kun lisäät sen että ura oli nousujohteinen ja realiulotkin nousivat reippaasti, numeraalisista tuloista puhettakaan.

    Mutta ei se 70-luvullakaan niin helppoa ollut kaikkien asuntoa saada ostettua. Tietysti käteisellä sai kuka hyvänsä ostaa jos oli jostain rahaa saanut, mutta muuten viranomaiset ja pankit sen viimekädessä määräsivät kelle lainoja annettiin ja kelle ei. Ja ei niitä lainoja pienipalkkaisissa tilapäistöisssä pyörivälle annettu, vekselin korkeintaan saattoi saada, eikä hevin saanut siltikään lainaa vaikka olisi omia varoja ollut laittaa yli puolet asunnon hinnasta .

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    Kyllä rakennusfirmat tekevät enemmän voittoa näinä päivinä; se on onnistuttu jotenkin pimittämään, kuulin tuossa että esim. jos talossa havaitaan rakennusvirheitä ja puutteita, rakennusfirmat eivät itse tarvitse maksaa näistä jälkikorjauksista mitään, vaan ne menevät jotenkin veronmaksajien piikkiin valtion kautta, ja tämän vuoksi rakennusfirmat tekevätkin huonoja taloja, koska eivät joudu itse maksamaan jälkikorjauksista mitään.

    "Uusiin asuntoihin on tullut myös kiristyneitä vaatimuksia esim. energiankäytönkin suhteen ja ne nostavat hintoja, samoin verotusta on edelleen kiristelty. Ja kun uusien asuntojen hinnat näin nousevat ja kysyntää asunnoista pääkaupunkiseudulla riittää, niin vetää tämä myös vanhojenkin asuntojen hintoja mukanaan ylös."

    Niin, tietysti osa näistä tulee siitä; mutta mielestäni se on perusteetonta, että tämä nostattaa myös vanhojen taloyhtiöiden hintoja, eihän näistä vanhoista taloista tule mitenkään parempia sen vuoksi että uusia rakennetaan kalliimmalla.

    "mielestäni se on perusteetonta, että tämä nostattaa myös vanhojen taloyhtiöiden hintoja, eihän näistä vanhoista taloista tule mitenkään parempia sen vuoksi että uusia rakennetaan kalliimmalla."
    vanhoista tulee kalliita siksi, koska ostajalla ei ole uuteen varaa mutta pankki vakuuttaa ostajalle että asuntojen hinnat nousee. Hintojen nousua perustellaan maan arvon nousulla ja rakennuskustannusten nousulla ja inflaatiolla. Tosiasiassa kahden ensimmäisen hintojen nousu perustuu vain ja ainoastaan kysyntään. Kysyntä ohjaa markkinoita. Pankit haluavat kaikki ihmiset omistusasumisen ihanuuteen (joka on muuten lähinnä suomalainen ihanne, muualla Euroopassa ihmiset suosivat paljon enemmän vuokra-asumista) ja tyrkyttävät maksimimäärän velkaa uunoille ja heidän vaimoilleen sanomalla, että vuokralla heidän rahansa menevät hukkaan ja he ovat typeriä jos eivät omista asuntoa. Kuka nyt typerä haluaa olla? Sen takia suomalaisilla on tänäpäivänä enemmän velkaa, kuin koskaan aiemmin ja Helsingissä asunnosta saa maksaa enemmän kuin Pariisissa.

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    "70-luvulla laina-ajat oli lyhyempiä johtuen isommasta käsirahasta joka tietysti piti säästää vuokranmaksun ohella."

    70-luvulla pystyi ostamaan itselleen asunnon huomattavasti nopeammin kuin nykyään. Aloittelevan ekonomin palkka oli noin 5200 mk vuonna 1977 Helsingissä, sain tämän tiedon yhdeltä, joka työskenteli silloin aloittelevana ekonomina. Nykyään vastaava palkka on kai 3500 €/kk.

    Oman asuntoni ostohinta oli 300 000 mk vuonna 1978, vuonna 2010 sen myyntihinta oli 400 000 € ilman mitään merkittäviä perusparannuksia 30 vuoteen.

    Jos lasketaan bruttohinnoilla:
    300 000 mk / 5200 mk * 12 vuotta = 4.80 vuotta 70-luvun loppu
    400 000 € / 3500 € * 12 vuotta = 9.52 vuotta vuonna 2010

    Korot olivat toki korkeampia 70-luvulla, mutta palkatkin nousivat rajummin sinä aikana kuin nyt, joten tästä ei mitään plussia tai miinuksia vaikka nykyään korot ovat matalia.

    Eli kuplassahan me ollaan; reaalihintaindeksit sen kertovat. Toinen kunnon kupla oli vuonna 1990, mutta nyt ollaan jo pahemmassa jamassa, eli tuosta kun kupla posahtaa, niin se on siinä.

    "Jos lasketaan bruttohinnoilla:
    300 000 mk / 5200 mk * 12 vuotta = 4.80 vuotta 70-luvun loppu
    400 000 € / 3500 € * 12 vuotta = 9.52 vuotta vuonna 2010"

    70-luvulla ei saanut 100% lainoja eli suuri osa tuosta 300 000mk:sta on pitänyt säästää etukäteen vuokranmaksun ohella ja näin ollen aloitteleva ekonomi ei ole voinut koko liksaansa siihen käyttää,kun vuokraakin piti maksaa. Tuo käsirahan säästöaika täytyy ottaa huomioon jotta voidaan vertailla nykyaikaan.

    Äänestä

  • 8ertuertghu kirjoitti:

    "mielestäni se on perusteetonta, että tämä nostattaa myös vanhojen taloyhtiöiden hintoja, eihän näistä vanhoista taloista tule mitenkään parempia sen vuoksi että uusia rakennetaan kalliimmalla."
    vanhoista tulee kalliita siksi, koska ostajalla ei ole uuteen varaa mutta pankki vakuuttaa ostajalle että asuntojen hinnat nousee. Hintojen nousua perustellaan maan arvon nousulla ja rakennuskustannusten nousulla ja inflaatiolla. Tosiasiassa kahden ensimmäisen hintojen nousu perustuu vain ja ainoastaan kysyntään. Kysyntä ohjaa markkinoita. Pankit haluavat kaikki ihmiset omistusasumisen ihanuuteen (joka on muuten lähinnä suomalainen ihanne, muualla Euroopassa ihmiset suosivat paljon enemmän vuokra-asumista) ja tyrkyttävät maksimimäärän velkaa uunoille ja heidän vaimoilleen sanomalla, että vuokralla heidän rahansa menevät hukkaan ja he ovat typeriä jos eivät omista asuntoa. Kuka nyt typerä haluaa olla? Sen takia suomalaisilla on tänäpäivänä enemmän velkaa, kuin koskaan aiemmin ja Helsingissä asunnosta saa maksaa enemmän kuin Pariisissa.

    "Pankit haluavat kaikki ihmiset omistusasumisen ihanuuteen (joka on muuten lähinnä suomalainen ihanne, muualla Euroopassa ihmiset suosivat paljon enemmän vuokra-asumista) ja tyrkyttävät maksimimäärän velkaa uunoille ja heidän vaimoilleen sanomalla, että vuokralla heidän rahansa menevät hukkaan"

    Ei vuokralla raha mene varsinaisesti hukkaan vaan sillä lyhennetään vuokra-isännän lainaa joka on tietysti tyytyväinen.

    "vanhoista tulee kalliita siksi, koska ostajalla ei ole uuteen varaa mutta pankki vakuuttaa ostajalle että asuntojen hinnat nousee."

    Pankissa minulle sanottiin että löysit siis tämänkaltaisen kohteen ja tarvitset siihen lainan,lasketaan siis maksukyky ja tarve mahdollisille henkilötakaajille. Seuraavaan asuntoon en tarvinnut enää takaajia koska sain vanhasta voittoa sen verran.

    Äänestä

  • wwwwwwwwwww1 kirjoitti:

    "Jos lasketaan bruttohinnoilla:
    300 000 mk / 5200 mk * 12 vuotta = 4.80 vuotta 70-luvun loppu
    400 000 € / 3500 € * 12 vuotta = 9.52 vuotta vuonna 2010"

    70-luvulla ei saanut 100% lainoja eli suuri osa tuosta 300 000mk:sta on pitänyt säästää etukäteen vuokranmaksun ohella ja näin ollen aloitteleva ekonomi ei ole voinut koko liksaansa siihen käyttää,kun vuokraakin piti maksaa. Tuo käsirahan säästöaika täytyy ottaa huomioon jotta voidaan vertailla nykyaikaan.

    Se tosiaankin tuolloin oli että käsiraha sentään ainakin enimmäksen vaadittiin. Tämä taas on tarkoittanut sitä, että on esim. vanhemmilta saanut sen verran rahaa tai erillistä lainaa järjestymään.

    Äänestä

  • 77778888999999999999 kirjoitti:

    Se tosiaankin tuolloin oli että käsiraha sentään ainakin enimmäksen vaadittiin. Tämä taas on tarkoittanut sitä, että on esim. vanhemmilta saanut sen verran rahaa tai erillistä lainaa järjestymään.

    "Tämä taas on tarkoittanut sitä, että on esim. vanhemmilta saanut sen verran rahaa tai erillistä lainaa järjestymään."

    Käsiraha oli tuohon aikaan tosi suuri ja jos ajatellaan perusjamppaa joka ei saa vanhemmiltaan mitään niin hänen on täytynyt säästää vuositolkulla saadakseen tuon käsirahan.

    Siihen aikaan pankiin mentiin hattu kourassa ja nöyränä ja käsirahaosuutta erillisenä lainana tuskin sai sillä sehän olisi =100%laina

    Äänestä

  • wwwwwwww1 kirjoitti:

    "Tämä taas on tarkoittanut sitä, että on esim. vanhemmilta saanut sen verran rahaa tai erillistä lainaa järjestymään."

    Käsiraha oli tuohon aikaan tosi suuri ja jos ajatellaan perusjamppaa joka ei saa vanhemmiltaan mitään niin hänen on täytynyt säästää vuositolkulla saadakseen tuon käsirahan.

    Siihen aikaan pankiin mentiin hattu kourassa ja nöyränä ja käsirahaosuutta erillisenä lainana tuskin sai sillä sehän olisi =100%laina

    No pankin mainoksissakin oli tuolloin hokemana 'ensin säästö sitten laina' Se on selvä että sikäläisissä rajun inflaation oloissa säästäjistä ja säästöistä oli pulaa. Tämä ehkä muutaman vuodenkin kestävä säästöohjelma oli tosiaankin sille 'perusjampalle' ainoakin keino saada laina. Myös arva-lainajutut olivat tuolloin käytössä. Mutta niinhän tuolla aiemminkin jo sanoin, että lainaa oli tuolloin vaikea saada ylipäätänsä milläänkään korolla paitsi että tietyt rälssit sitä saivat ja tietenkin ne yksittäiset joilla oli erityissuhteita pankkiin(maaseudulla erityisesti tämä oli härskiä peliä).
    Tässä nyt oli kuitenkin kyse lähinnä näistä sen ajan suuresta korkeakoulu/yliopisto-opiskelija-rälssistä jolla valmistuttuaan katsottiin olevan vakaa nousujohteinen ura ja mikä heistä varsinkin vanhemmille ja joskus -75-76 ja enen sitä valmistuneille vielä olikin, mutta ei sitten enää niin 70-luvun lopulta eteenpäin valmistuneilla.

    Äänestä

  • 77788899999999999999 kirjoitti:

    No pankin mainoksissakin oli tuolloin hokemana 'ensin säästö sitten laina' Se on selvä että sikäläisissä rajun inflaation oloissa säästäjistä ja säästöistä oli pulaa. Tämä ehkä muutaman vuodenkin kestävä säästöohjelma oli tosiaankin sille 'perusjampalle' ainoakin keino saada laina. Myös arva-lainajutut olivat tuolloin käytössä. Mutta niinhän tuolla aiemminkin jo sanoin, että lainaa oli tuolloin vaikea saada ylipäätänsä milläänkään korolla paitsi että tietyt rälssit sitä saivat ja tietenkin ne yksittäiset joilla oli erityissuhteita pankkiin(maaseudulla erityisesti tämä oli härskiä peliä).
    Tässä nyt oli kuitenkin kyse lähinnä näistä sen ajan suuresta korkeakoulu/yliopisto-opiskelija-rälssistä jolla valmistuttuaan katsottiin olevan vakaa nousujohteinen ura ja mikä heistä varsinkin vanhemmille ja joskus -75-76 ja enen sitä valmistuneille vielä olikin, mutta ei sitten enää niin 70-luvun lopulta eteenpäin valmistuneilla.

    "Tämä ehkä muutaman vuodenkin kestävä säästöohjelma oli tosiaankin sille 'perusjampalle' ainoakin keino saada laina. "

    Omarahoitusosuus oli niin iso että sitä ei kyllä ihan muutamassa vuodessa säästetty.
    Takaisinmaksussa taisi olla kiivaampi tahti tuolloin.

    Äänestä

Olet tainnut kuulla väärin, kyllä rakennusfirma itse vastaa, valtio ei vastaa mistään, kuin itse rakennuttamistaan.

Äänestä
  • "Niin, tietysti osa näistä tulee siitä; mutta mielestäni se on perusteetonta, että tämä nostattaa myös vanhojen taloyhtiöiden hintoja, eihän näistä vanhoista taloista tule mitenkään parempia sen vuoksi että uusia rakennetaan kalliimmalla."

    Hintoja vanhoissa asunnoissa nostaa tänne suuntautuva muuttovirta ja vanhat asunnot ovat kuitenkin edullisempia kuin uudet.

    Perusteena hinnoille on kysyntä ja tarjonta.

    Äänestä

markkinataloutta. Siinä hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan kohdatessa. Millekään hyödykkeelle tai edes kiinteälle omaisuudelle ei ole olemassa mitään "oikeaa hintaa", vaan p*skakikkarekin voi olla tuhannen euron arvoinen, jos se hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan kohdatessa.

Markkinatalous perustuu kulutukseen, joka taas johtaa inflaatioon. Pieni, hallittavissa oleva inflaatio on tervettä ja normaalia. Ehdottamasi keino (ei osteta, kauppa tyssää), johtaa hintojen romahtamiseen - joka taas aiheuttaa taantuman ja laman. Lamassa menetetään työpaikkoja ja lasketaan palkkoja.

Summa summarum: asuntojen hinnat seuraavat palkkoja. Mitä enemmän palkat nousevat, sitä enemmän nousee niin asuntojen kuin vaikkapa leivänkin hinta. Ei siis ole mahdollista romauttaa asumisen hintaa murto-osaan nykyisestä ja olettaa samalla, että tulotaso pysyy ennallaan ja rahaa on yhtäkkiä keskituloisellakin käytettävissä kuin kroisoksella.

Äänestä
  • Pankit on varsin merkittävässä roolissa asuntohintojen kuplaantumisessa. Asunnosta on tehty varmanpäälle ja järkevästi eläville ihmisille lähes ainoa "rikastumisen" ja säästämisen keino. Pankki myy asiakkailleen luottoa maksimimäärän käytettävissä oleviin tuloihin nähden ja vakuuttaa, että asunto on turvallisin ja järkevin säästämisen kohde. Sitä se nousukaudella onkin, mutta KUN tulee laskukausi (se tulee AINA nousun jälkeen), niin nuo asuntolainan muodossa maksetut "säästöt" hupenevat kankkulan kaivoon, kun tulee tilanne, että kuplahinnalla ostettu asunto pitää syystä tai toisesta vaihtaa. Toinen vaihtoehto on, että asuu pakon sanelemana väärässä asunnossa väärässä paikassa ja odottaa seuraavaa nousukautta, että voi taas myydä asunnon parempaan hintaan - ja ostaa jälleen kalliimman!
    Hinnat on todellakin kuplassa tällä hetkellä. 1980-luvun betonikuutiosta saa maksaa lähes saman hinnan, kuin uudesta! Siinä ei todellakaan ole järkeä! Asunnoilla on elinkaarensa niinkuin pölynimurillakin. Se kestää aikansa ja sen jälkeen se on arvoton romu.

    Äänestä

  • Big Bang(k) kirjoitti:

    Pankit on varsin merkittävässä roolissa asuntohintojen kuplaantumisessa. Asunnosta on tehty varmanpäälle ja järkevästi eläville ihmisille lähes ainoa "rikastumisen" ja säästämisen keino. Pankki myy asiakkailleen luottoa maksimimäärän käytettävissä oleviin tuloihin nähden ja vakuuttaa, että asunto on turvallisin ja järkevin säästämisen kohde. Sitä se nousukaudella onkin, mutta KUN tulee laskukausi (se tulee AINA nousun jälkeen), niin nuo asuntolainan muodossa maksetut "säästöt" hupenevat kankkulan kaivoon, kun tulee tilanne, että kuplahinnalla ostettu asunto pitää syystä tai toisesta vaihtaa. Toinen vaihtoehto on, että asuu pakon sanelemana väärässä asunnossa väärässä paikassa ja odottaa seuraavaa nousukautta, että voi taas myydä asunnon parempaan hintaan - ja ostaa jälleen kalliimman!
    Hinnat on todellakin kuplassa tällä hetkellä. 1980-luvun betonikuutiosta saa maksaa lähes saman hinnan, kuin uudesta! Siinä ei todellakaan ole järkeä! Asunnoilla on elinkaarensa niinkuin pölynimurillakin. Se kestää aikansa ja sen jälkeen se on arvoton romu.

    Niin, tämä tärkeä kohta unohtui analyysistäni: pankithan ovat mahdollistaneet tämän ryöstöhinnoittelun. Se on ihan selvää että asuntojen hinnat ovat myös nousseet matalien korkojen ja helppojen lainojen vuoksi

    Eli ovat antaneet kättä pidempää tuulipuvuille, että saavat sen kuplan pystyyn. Tuulipuvuthan eivät mitään kuplia mieti, ostavat kaiken minkä saavat, kunhan joku on halukas myöntämään tarpeeksi lainaa käteen. Kupla lepää nyt pankkien varassa. Lainahanatkin ovat menossa kiinni ja tiukentuvat.

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    Niin, tämä tärkeä kohta unohtui analyysistäni: pankithan ovat mahdollistaneet tämän ryöstöhinnoittelun. Se on ihan selvää että asuntojen hinnat ovat myös nousseet matalien korkojen ja helppojen lainojen vuoksi

    Eli ovat antaneet kättä pidempää tuulipuvuille, että saavat sen kuplan pystyyn. Tuulipuvuthan eivät mitään kuplia mieti, ostavat kaiken minkä saavat, kunhan joku on halukas myöntämään tarpeeksi lainaa käteen. Kupla lepää nyt pankkien varassa. Lainahanatkin ovat menossa kiinni ja tiukentuvat.

    Pitäisiköhän sanoa että pankkitoimintakin on suurta huijausta, eihän tämä tule kenellekään yllätyksenä. Jos te toimisitte samalla tavalla kuin pankit lainojen suhteen, eli rupeatte tienaamaan rahaa lainaamalla omaa rahaanne muille, niin olisitte alta aikayksikön poliisiautossa matkalla putkaan.

    Nimittäin tehostaaksenne liiketoimintaanne, teillä olisi silloin myös mahdollisuus taikoa tietty määrä rahaa tyhjästä, ja lainata sitä muille, kuten pankit tekevät. Mutta pankeilla on tähän yksinoikeus, jos muut tekevät saman, se on rikollista. Lisäksi veronmaksajat ovat aina valmiina maksamaan pankkien tappiot, mikäli sellaisia tulee. Pankit ovat myös koko ajan konkurssissa, eli eivät varsinaisesti ole mitään AAA-luokan yrityksiä. Jos kaikki haluavat ottaa pois talletuksensa pankista, pankki menee varmasti konkurssiin, ja vähemmälläkin.

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    Pitäisiköhän sanoa että pankkitoimintakin on suurta huijausta, eihän tämä tule kenellekään yllätyksenä. Jos te toimisitte samalla tavalla kuin pankit lainojen suhteen, eli rupeatte tienaamaan rahaa lainaamalla omaa rahaanne muille, niin olisitte alta aikayksikön poliisiautossa matkalla putkaan.

    Nimittäin tehostaaksenne liiketoimintaanne, teillä olisi silloin myös mahdollisuus taikoa tietty määrä rahaa tyhjästä, ja lainata sitä muille, kuten pankit tekevät. Mutta pankeilla on tähän yksinoikeus, jos muut tekevät saman, se on rikollista. Lisäksi veronmaksajat ovat aina valmiina maksamaan pankkien tappiot, mikäli sellaisia tulee. Pankit ovat myös koko ajan konkurssissa, eli eivät varsinaisesti ole mitään AAA-luokan yrityksiä. Jos kaikki haluavat ottaa pois talletuksensa pankista, pankki menee varmasti konkurssiin, ja vähemmälläkin.

    Asia on juuri noin! Velkakirjasta tulee osa pankin "varallisuutta", eli sillä on arvoa, koska asiakas lupaa maksaa lainansa joskus pois korkoineen. No, nykyinen setelirahoitushan perustuu ihan samaan uskomukseen; 1 euro on 1 euron arvoinen, muuta arvoa sillä ei olekaan. Sitä ei ole sidottu kultaan, ei hopeaan, eikä mihinkään reaaliseen, vaan sillä on vain tuo nimellinen arvo.

    Kyproksella tuli päättäjille pelko, että ihmiset tyhjentävät tilinsä. Ainut syy, miksi Kyproksen piti sulkea pankkinsa ovet ja säädellä nostorajoituksia, oli se, että pankeissa ei yksinkertaisesti ole sitä rahaa, mitä siellä teoriassa on. Siellä on vain velkakirjoja. Asiakkaalle tuskin käy se, että hän menee tiskiltä nostamaan 10.000 euroa käteistä, niin hänelle annetaan Alexander Popou:n allekirjoittama 10.000 euron velkakirja, jossa on hänen henkilökohtainen lupauksensa siitä, että kyllä se maksetaan!

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    Pitäisiköhän sanoa että pankkitoimintakin on suurta huijausta, eihän tämä tule kenellekään yllätyksenä. Jos te toimisitte samalla tavalla kuin pankit lainojen suhteen, eli rupeatte tienaamaan rahaa lainaamalla omaa rahaanne muille, niin olisitte alta aikayksikön poliisiautossa matkalla putkaan.

    Nimittäin tehostaaksenne liiketoimintaanne, teillä olisi silloin myös mahdollisuus taikoa tietty määrä rahaa tyhjästä, ja lainata sitä muille, kuten pankit tekevät. Mutta pankeilla on tähän yksinoikeus, jos muut tekevät saman, se on rikollista. Lisäksi veronmaksajat ovat aina valmiina maksamaan pankkien tappiot, mikäli sellaisia tulee. Pankit ovat myös koko ajan konkurssissa, eli eivät varsinaisesti ole mitään AAA-luokan yrityksiä. Jos kaikki haluavat ottaa pois talletuksensa pankista, pankki menee varmasti konkurssiin, ja vähemmälläkin.

    Se on tämä n.s. osittaisresevipankkitoiminta sellainen systeemi että tosiaankin pankit luovat rahaa tyhjästä. Pankit voivat myöntää lainoja noin 10 kertaa enemmän kuin mitä niillä on varoja tai talletuksia. Tästä syystä käteinen pankista loppuu aika pian jos ihmiset alkavat rynnätä nostelemaan tilejään tyhjäksi.
    Edelleen jos pankit yhtäkkiä vähentävät lainojen myöntämistä(vaikkapa vain siksi että lainan ottajia ei kertakaikkiaan ole riittävästi) niin että pankkeihin virtaavat lainojen lyhennykset ovat suurempi rahavirta kuin mitä uusien lainojen myöntäminen, niin tästä seuraa se että liikkeellä olevan rahan määrä laskee ja bisness alkaa väistämättä tökkiä ja konkurssjakin tulee(tosin jo se jos lainojen kysyntä laski oli merkki siitä että bisness tökkii). Näin siis jos ei mistään muualtakaan tule tätä vastaavasti lisää rahaa liikenteeseen, mitä kyllä setelipainoilla tai budjettivajeilla(joita velkarahalla katetaan) tällaisissa tilanteissa pyritään ja väistämättä päädytäänkin ottamaan, ellei sitten julkinen puoli ole jo liika velkaantunut niin että ei voi näin n.s. elvyttää.

    Äänestä

  • 77788899999999999999 kirjoitti:

    Se on tämä n.s. osittaisresevipankkitoiminta sellainen systeemi että tosiaankin pankit luovat rahaa tyhjästä. Pankit voivat myöntää lainoja noin 10 kertaa enemmän kuin mitä niillä on varoja tai talletuksia. Tästä syystä käteinen pankista loppuu aika pian jos ihmiset alkavat rynnätä nostelemaan tilejään tyhjäksi.
    Edelleen jos pankit yhtäkkiä vähentävät lainojen myöntämistä(vaikkapa vain siksi että lainan ottajia ei kertakaikkiaan ole riittävästi) niin että pankkeihin virtaavat lainojen lyhennykset ovat suurempi rahavirta kuin mitä uusien lainojen myöntäminen, niin tästä seuraa se että liikkeellä olevan rahan määrä laskee ja bisness alkaa väistämättä tökkiä ja konkurssjakin tulee(tosin jo se jos lainojen kysyntä laski oli merkki siitä että bisness tökkii). Näin siis jos ei mistään muualtakaan tule tätä vastaavasti lisää rahaa liikenteeseen, mitä kyllä setelipainoilla tai budjettivajeilla(joita velkarahalla katetaan) tällaisissa tilanteissa pyritään ja väistämättä päädytäänkin ottamaan, ellei sitten julkinen puoli ole jo liika velkaantunut niin että ei voi näin n.s. elvyttää.

    Se asia että pankeilla on annettu oikeus näin rahaa tyhjästä luoda ja ennen muuta periä korkoa tälle tyhjästä luomalleen rahalle on kyllä vähän kyseenalainen juttu, mutta sen kanssa nyt vaan mennään ainakin toistaiseksi. Tästä syystä pankeilla on aina hienoimmat rakennukset kaupunkien keskustoissa. Pankit olisivat paljon vaatimattomampia rahalaitoksia, jos ne vain sen verran saisivat lainoja myöntää kuin mitä niillä talletuksia on. Näiden talletusten lainaamisesta ei saisi siitäkään kuin sen vähän mitä enemmän lainoista korkoja saisi kuin talletuksista nitä joutuis maksamaan.
    Myös sekään ei ole mikään itsestäänseviö että pankeilla välttämättä on joku korkempi viisaus hallussaan sen suhteen mitä ja ketä rahoittamaan lähtee ja mitä ja ketä ei lähde. Huonosta pankkien harkintakyvystä on esimerkkejä riittämiin jo esim. 90-luvun lamankin ajoilta. Tosin ei pankit pelkästään kaikkesta tällaisesta sentään päätäkkään vaan julkinen valta kontrolloi pankkeja ja pystyy sekin myös takuumiehenä sanelemaan mihin niitä lainarahoja myönnetään ja mihin ei.

    Äänestä

  • 44455556666666666666 kirjoitti:

    Se asia että pankeilla on annettu oikeus näin rahaa tyhjästä luoda ja ennen muuta periä korkoa tälle tyhjästä luomalleen rahalle on kyllä vähän kyseenalainen juttu, mutta sen kanssa nyt vaan mennään ainakin toistaiseksi. Tästä syystä pankeilla on aina hienoimmat rakennukset kaupunkien keskustoissa. Pankit olisivat paljon vaatimattomampia rahalaitoksia, jos ne vain sen verran saisivat lainoja myöntää kuin mitä niillä talletuksia on. Näiden talletusten lainaamisesta ei saisi siitäkään kuin sen vähän mitä enemmän lainoista korkoja saisi kuin talletuksista nitä joutuis maksamaan.
    Myös sekään ei ole mikään itsestäänseviö että pankeilla välttämättä on joku korkempi viisaus hallussaan sen suhteen mitä ja ketä rahoittamaan lähtee ja mitä ja ketä ei lähde. Huonosta pankkien harkintakyvystä on esimerkkejä riittämiin jo esim. 90-luvun lamankin ajoilta. Tosin ei pankit pelkästään kaikkesta tällaisesta sentään päätäkkään vaan julkinen valta kontrolloi pankkeja ja pystyy sekin myös takuumiehenä sanelemaan mihin niitä lainarahoja myönnetään ja mihin ei.

    Summa summarum: Pankeille on samalla valtuudella annettu oikeus kuplittaa asuntojen hintoja. Tässä se harkintakyky onkin koetuksella: missä menee raja, jossa asunnot ovat liian kalliita?
    Miksi pankit vakuuttelevat, ettei Suomessa ole asuntohintakuplaa? Siksi, että niiden toiminta riippuu pitkälti siitä, kuinka suuria summia (= kuinka suuria lainoja) ihmiset ovat valmiita maksamaan. Jos asuntojen hinnat putoaisivat edes 20%, mikä ei ole tällä hetkellä edes paljon, olisi suurin osa asuntoluottopankeista lirissä -> vakuuksien arvojen romahdus ja uusien lainojen merkittävä euromääräinen romahdus.

    Äänestä

  • BULGGER kirjoitti:

    Summa summarum: Pankeille on samalla valtuudella annettu oikeus kuplittaa asuntojen hintoja. Tässä se harkintakyky onkin koetuksella: missä menee raja, jossa asunnot ovat liian kalliita?
    Miksi pankit vakuuttelevat, ettei Suomessa ole asuntohintakuplaa? Siksi, että niiden toiminta riippuu pitkälti siitä, kuinka suuria summia (= kuinka suuria lainoja) ihmiset ovat valmiita maksamaan. Jos asuntojen hinnat putoaisivat edes 20%, mikä ei ole tällä hetkellä edes paljon, olisi suurin osa asuntoluottopankeista lirissä -> vakuuksien arvojen romahdus ja uusien lainojen merkittävä euromääräinen romahdus.

    Kun puhut siitä miten pankit myöntävät persaukisille liian suuria lainoja suhteessa tällä lainalla ostetun asunnon arvoon ja näin tietoisesti rakentavat asunnoille kuplahintaa, niin etkö huomaa sitä miten ristiriitaista tämä järkeily on. Miksi ihmeessä pankit pyrkisivät varsinkaan persaukisia näin huijaamaan, eihän heiltä ole tässä mitään netottavissa. Persaukisen konkurssista ei velkoja mitään hyödy. Pankin intresseissä ei siis ole ylisuurten lainojen myöntäminen suhteessa lainansaajan kookonaisvarallisuuteen. Lisäksi pankkivalvontakin puuttuu asiaan jos katsotaan myönnettyjen lainojen alkavan nousta liian korkeiksi suhteessa lainoilla hankittuun asuntovarallisuuteen. Eikä pankin intresseissä ole myöskään lainoitettujen asuntojen hintarommaukset, eikä nämä ole oikeastaan kenenkään intresseissä. Spekuloida voidaan toki sillä, että pankit tietoisesti sykleittäin paisuttaa ja kuristaa velkarahan määrää saadakseen näin generoimassaan lamassa konkurssiin ajautuneiden laina-asiakkaidensa omaisuuden haltuunsa pilkahintaan. Mutta käytäntnnössä se ei siis vaan tältä näytä. Ei näytä vaan päinvastoin pankkiirit eivät nimenomaan rommausta halua niinkuin miten itsekkin sanot tämän asian olevan. Ja kuten sanottu myös pankkivalvontakin asiaan puuttuisi. Ja kaikesta politikkojen vähättelystä holimatta valta on viime kädessä kuitenkin politikoilla yli pankkien vallan. Politikot määräävät lait pankeille missä raameissa voi toimia.
    Kaikkien intresseissä on hintavakaus, mikä nyky-raha/pankki/verotus-järjestelmässämme tarkoittaa juuri sitä pientä inflaatiota(alta 3 %) jotta ei taantumaan ja deflaatioon ajauduttaisi ja jotta se pitäsi n.s taloudellisen kasvun yllä ja budjettivaajeet jossain tolkussaan. Inflaatiohan on verottajan kannalta aivan välttämätön asia eikä suinkaan ykin siksi että siitä suoraankin verotetaan.

    Äänestä

  • 44455556666666666666 kirjoitti:

    Kun puhut siitä miten pankit myöntävät persaukisille liian suuria lainoja suhteessa tällä lainalla ostetun asunnon arvoon ja näin tietoisesti rakentavat asunnoille kuplahintaa, niin etkö huomaa sitä miten ristiriitaista tämä järkeily on. Miksi ihmeessä pankit pyrkisivät varsinkaan persaukisia näin huijaamaan, eihän heiltä ole tässä mitään netottavissa. Persaukisen konkurssista ei velkoja mitään hyödy. Pankin intresseissä ei siis ole ylisuurten lainojen myöntäminen suhteessa lainansaajan kookonaisvarallisuuteen. Lisäksi pankkivalvontakin puuttuu asiaan jos katsotaan myönnettyjen lainojen alkavan nousta liian korkeiksi suhteessa lainoilla hankittuun asuntovarallisuuteen. Eikä pankin intresseissä ole myöskään lainoitettujen asuntojen hintarommaukset, eikä nämä ole oikeastaan kenenkään intresseissä. Spekuloida voidaan toki sillä, että pankit tietoisesti sykleittäin paisuttaa ja kuristaa velkarahan määrää saadakseen näin generoimassaan lamassa konkurssiin ajautuneiden laina-asiakkaidensa omaisuuden haltuunsa pilkahintaan. Mutta käytäntnnössä se ei siis vaan tältä näytä. Ei näytä vaan päinvastoin pankkiirit eivät nimenomaan rommausta halua niinkuin miten itsekkin sanot tämän asian olevan. Ja kuten sanottu myös pankkivalvontakin asiaan puuttuisi. Ja kaikesta politikkojen vähättelystä holimatta valta on viime kädessä kuitenkin politikoilla yli pankkien vallan. Politikot määräävät lait pankeille missä raameissa voi toimia.
    Kaikkien intresseissä on hintavakaus, mikä nyky-raha/pankki/verotus-järjestelmässämme tarkoittaa juuri sitä pientä inflaatiota(alta 3 %) jotta ei taantumaan ja deflaatioon ajauduttaisi ja jotta se pitäsi n.s taloudellisen kasvun yllä ja budjettivaajeet jossain tolkussaan. Inflaatiohan on verottajan kannalta aivan välttämätön asia eikä suinkaan ykin siksi että siitä suoraankin verotetaan.

    Missä kohtaa puhuin persaukisista? Ymmärrän yhtä hyvin kuin sinäkin, että pankin intressi ei ole luotottaa maksukyvytöntä. Mutta maksukykyisiltä pankki haluaa ottaa maksimituoton, ja se tarkoittaa maksimilainamäärää. Pankkihan elää ensisijaisesti lainoilla. Kun lainoitus on tällä hetkellä alamäessä, olet varmaan huomannut, miten pankkien on "kulurakenteeseen" vastatakseen täytynyt nostaa palveluittensa hintoja. Eli jälleen otetaan maksukykyisiltä.
    Kysymys on siitä, että pankit ovat lainoituksellaan, jota törpöt poliitikot ovat pankkien painostuksesta "ohjanneet", pumpanneet markkinoille valtavan määrän lainarahaa, joka on luotu täysin tyhjästä! Okei, inflaatio korjaa osan virheistä, mutta katsotaanpa vain että suomalaiset työssäkäyvät tulevat vielä jossain muodossa maksamaan tämän touhun.
    Velkamarkkinatalous toimii tasan niin pitkään, kuin kasvu jatkuu. Ja se ei voi jatkua määrättömiin, ei edes inflaatiolla.

    Äänestä

  • BULGGER kirjoitti:

    Missä kohtaa puhuin persaukisista? Ymmärrän yhtä hyvin kuin sinäkin, että pankin intressi ei ole luotottaa maksukyvytöntä. Mutta maksukykyisiltä pankki haluaa ottaa maksimituoton, ja se tarkoittaa maksimilainamäärää. Pankkihan elää ensisijaisesti lainoilla. Kun lainoitus on tällä hetkellä alamäessä, olet varmaan huomannut, miten pankkien on "kulurakenteeseen" vastatakseen täytynyt nostaa palveluittensa hintoja. Eli jälleen otetaan maksukykyisiltä.
    Kysymys on siitä, että pankit ovat lainoituksellaan, jota törpöt poliitikot ovat pankkien painostuksesta "ohjanneet", pumpanneet markkinoille valtavan määrän lainarahaa, joka on luotu täysin tyhjästä! Okei, inflaatio korjaa osan virheistä, mutta katsotaanpa vain että suomalaiset työssäkäyvät tulevat vielä jossain muodossa maksamaan tämän touhun.
    Velkamarkkinatalous toimii tasan niin pitkään, kuin kasvu jatkuu. Ja se ei voi jatkua määrättömiin, ei edes inflaatiolla.

    En nyt jaksa tähän enempää pakertaa. Mutta tuosta kasvusta sen verran, että se siis on nyky-raha/pankki/verotus/finanssipolitiikka- järjestelmällä mentäessä välttämätöntä niinkuin on inflaatiokin syistä mitä jo aimmin vähän mainitsinkin.
    Tähän sitten aina sanotaan kuinka se on typerää kuvitella miten taloudellin kasvu vois jatkua loputtomiin koska resurssit ovat väistämättä rajalliset. Eihän se kasvu loputtomiin olekkaan mahdollista jos tätä ajatellaan ikäänkuin kaikki kasvu olisi realitalouden kasvua eikä siis numeraalista kasvua ollenkaankaan saati pelkkää numeraalista kasvua. Numeraalinen kasvuhan on mahdollista loputtomiin sillä numeroita riittää rajattomasti(Hilbertin hotelliparadoksikin kertoo tästä), ja desimaalipilkkua voi aina tarvittaessa siirtää ja numeroja pyöristää jos ne kävät hankalan pitkiksi.

    Äänestä

  • 44455556666666666666 kirjoitti:

    Se asia että pankeilla on annettu oikeus näin rahaa tyhjästä luoda ja ennen muuta periä korkoa tälle tyhjästä luomalleen rahalle on kyllä vähän kyseenalainen juttu, mutta sen kanssa nyt vaan mennään ainakin toistaiseksi. Tästä syystä pankeilla on aina hienoimmat rakennukset kaupunkien keskustoissa. Pankit olisivat paljon vaatimattomampia rahalaitoksia, jos ne vain sen verran saisivat lainoja myöntää kuin mitä niillä talletuksia on. Näiden talletusten lainaamisesta ei saisi siitäkään kuin sen vähän mitä enemmän lainoista korkoja saisi kuin talletuksista nitä joutuis maksamaan.
    Myös sekään ei ole mikään itsestäänseviö että pankeilla välttämättä on joku korkempi viisaus hallussaan sen suhteen mitä ja ketä rahoittamaan lähtee ja mitä ja ketä ei lähde. Huonosta pankkien harkintakyvystä on esimerkkejä riittämiin jo esim. 90-luvun lamankin ajoilta. Tosin ei pankit pelkästään kaikkesta tällaisesta sentään päätäkkään vaan julkinen valta kontrolloi pankkeja ja pystyy sekin myös takuumiehenä sanelemaan mihin niitä lainarahoja myönnetään ja mihin ei.

    "Se asia että pankeilla on annettu oikeus näin rahaa tyhjästä luoda ja ennen muuta periä korkoa tälle tyhjästä luomalleen rahalle on kyllä vähän kyseenalainen juttu, mutta sen kanssa nyt vaan mennään ainakin toistaiseksi."

    Pankkitoiminta on liiketoimintaa jonka tarkoitus on tuottaa voittoa, mikä siinä on kyseenalaista?

    "Tästä syystä pankeilla on aina hienoimmat rakennukset kaupunkien keskustoissa."

    minkä ikäinen olet?

    Äänestä

  • BULGGER kirjoitti:

    Summa summarum: Pankeille on samalla valtuudella annettu oikeus kuplittaa asuntojen hintoja. Tässä se harkintakyky onkin koetuksella: missä menee raja, jossa asunnot ovat liian kalliita?
    Miksi pankit vakuuttelevat, ettei Suomessa ole asuntohintakuplaa? Siksi, että niiden toiminta riippuu pitkälti siitä, kuinka suuria summia (= kuinka suuria lainoja) ihmiset ovat valmiita maksamaan. Jos asuntojen hinnat putoaisivat edes 20%, mikä ei ole tällä hetkellä edes paljon, olisi suurin osa asuntoluottopankeista lirissä -> vakuuksien arvojen romahdus ja uusien lainojen merkittävä euromääräinen romahdus.

    "Tässä se harkintakyky onkin koetuksella: missä menee raja, jossa asunnot ovat liian kalliita?"

    Itse katsoin asunnon johon minulla oli varaa, varmistimme vielä yhdessä pankin tädin kanssa laskimella että näin on, ei se niin vaikeaa ollut.

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    Pitäisiköhän sanoa että pankkitoimintakin on suurta huijausta, eihän tämä tule kenellekään yllätyksenä. Jos te toimisitte samalla tavalla kuin pankit lainojen suhteen, eli rupeatte tienaamaan rahaa lainaamalla omaa rahaanne muille, niin olisitte alta aikayksikön poliisiautossa matkalla putkaan.

    Nimittäin tehostaaksenne liiketoimintaanne, teillä olisi silloin myös mahdollisuus taikoa tietty määrä rahaa tyhjästä, ja lainata sitä muille, kuten pankit tekevät. Mutta pankeilla on tähän yksinoikeus, jos muut tekevät saman, se on rikollista. Lisäksi veronmaksajat ovat aina valmiina maksamaan pankkien tappiot, mikäli sellaisia tulee. Pankit ovat myös koko ajan konkurssissa, eli eivät varsinaisesti ole mitään AAA-luokan yrityksiä. Jos kaikki haluavat ottaa pois talletuksensa pankista, pankki menee varmasti konkurssiin, ja vähemmälläkin.

    "Pitäisiköhän sanoa että pankkitoimintakin on suurta huijausta, eihän tämä tule kenellekään yllätyksenä. Jos te toimisitte samalla tavalla kuin pankit lainojen suhteen, eli rupeatte tienaamaan rahaa lainaamalla omaa rahaanne muille, niin olisitte alta aikayksikön poliisiautossa matkalla putkaan."

    Tiesitkö että koron periminen ei ole laitonta,koronkiskonta on.

    Pankit ovat laitoksia joita viranomaiset valvovat ja tämä on hyvä juttu, pikavippifirmat täytyy laittaa kuriin, ne ovat sitä koronkiskontaa.

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    Niin, tämä tärkeä kohta unohtui analyysistäni: pankithan ovat mahdollistaneet tämän ryöstöhinnoittelun. Se on ihan selvää että asuntojen hinnat ovat myös nousseet matalien korkojen ja helppojen lainojen vuoksi

    Eli ovat antaneet kättä pidempää tuulipuvuille, että saavat sen kuplan pystyyn. Tuulipuvuthan eivät mitään kuplia mieti, ostavat kaiken minkä saavat, kunhan joku on halukas myöntämään tarpeeksi lainaa käteen. Kupla lepää nyt pankkien varassa. Lainahanatkin ovat menossa kiinni ja tiukentuvat.

    "Niin, tämä tärkeä kohta unohtui analyysistäni:"...voi jeesus sentään

    Äänestä

  • BULGGER kirjoitti:

    Missä kohtaa puhuin persaukisista? Ymmärrän yhtä hyvin kuin sinäkin, että pankin intressi ei ole luotottaa maksukyvytöntä. Mutta maksukykyisiltä pankki haluaa ottaa maksimituoton, ja se tarkoittaa maksimilainamäärää. Pankkihan elää ensisijaisesti lainoilla. Kun lainoitus on tällä hetkellä alamäessä, olet varmaan huomannut, miten pankkien on "kulurakenteeseen" vastatakseen täytynyt nostaa palveluittensa hintoja. Eli jälleen otetaan maksukykyisiltä.
    Kysymys on siitä, että pankit ovat lainoituksellaan, jota törpöt poliitikot ovat pankkien painostuksesta "ohjanneet", pumpanneet markkinoille valtavan määrän lainarahaa, joka on luotu täysin tyhjästä! Okei, inflaatio korjaa osan virheistä, mutta katsotaanpa vain että suomalaiset työssäkäyvät tulevat vielä jossain muodossa maksamaan tämän touhun.
    Velkamarkkinatalous toimii tasan niin pitkään, kuin kasvu jatkuu. Ja se ei voi jatkua määrättömiin, ei edes inflaatiolla.

    "Kysymys on siitä, että pankit ovat lainoituksellaan, jota törpöt poliitikot ovat pankkien painostuksesta "ohjanneet", pumpanneet markkinoille valtavan määrän lainarahaa, joka on luotu täysin tyhjästä! Okei, inflaatio korjaa osan virheistä, "

    Näinhän pankit aina velkarahaa luovat lainoituksellaan. Pankit pyrkivät aina lainoja myöntämään niin paljon kuin mitä resvivaatimukset periksi antavat. Ongelmia alkaa kasaantua siinä vaiheessa kun uusille lainoille ei enää niin kysyntää ole, mikä asia kertoo siitä että bisness takkuaa ja luottokelpoisten laina-asiakkiden määrä hiipuu.

    "mutta katsotaanpa vain että suomalaiset työssäkäyvät tulevat vielä jossain muodossa maksamaan tämän touhun.
    Velkamarkkinatalous toimii tasan niin pitkään, kuin kasvu jatkuu. Ja se ei voi jatkua määrättömiin, ei edes inflaatiolla."

    Mistä elvetin työssäkäyvien selkänahasta sinä oletat laskuja revittävän jos 'velkamarkkinataloudella' mennään. Tällainen velkamarkkinataloushan käsittääkseni tarkoittaa sitä, että lähinnä kotimaisen kulutuksen avulla pidetään yllä taloutta ja kasvuakin. Tätä tuskin voi meidän oloissamme tehdä muuta kuin velkaantumalla lisää. Työpaikkoja tai touhuillua tässä siis järjestetään ihmisille velkarahalla, mutta ei siinä todellakaan näiltä mitään oteta vaika näiltä veroa peritäänkin.

    Äänestä

  • wwwwwwwww1 kirjoitti:

    "Pitäisiköhän sanoa että pankkitoimintakin on suurta huijausta, eihän tämä tule kenellekään yllätyksenä. Jos te toimisitte samalla tavalla kuin pankit lainojen suhteen, eli rupeatte tienaamaan rahaa lainaamalla omaa rahaanne muille, niin olisitte alta aikayksikön poliisiautossa matkalla putkaan."

    Tiesitkö että koron periminen ei ole laitonta,koronkiskonta on.

    Pankit ovat laitoksia joita viranomaiset valvovat ja tämä on hyvä juttu, pikavippifirmat täytyy laittaa kuriin, ne ovat sitä koronkiskontaa.

    ?
    Tarkoitin tietysti että rahan luominen tyhjästä on rikollista toimintaa, se on sitä mitä pankit tekevät. Ei tässä koroista ollut kyse. Pankit ovat paskalaitoksia, jotka ovat naimisissa valtion kanssa. En käsitä miksi valtionkin täytyy maksaa yksityisille pankeille lainastaan, voisi valtio ne rahat tehtailla itselleen yhtä hyvin ilmaiseksi.

    Äänestä

  • wwwwwwwww1 kirjoitti:

    "Niin, tämä tärkeä kohta unohtui analyysistäni:"...voi jeesus sentään

    No sinun juttusi ovat täysin tyhjäpäiväistä tavaraa, voisit häipyä muualle latteuksiasi jakelemaan.

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    ?
    Tarkoitin tietysti että rahan luominen tyhjästä on rikollista toimintaa, se on sitä mitä pankit tekevät. Ei tässä koroista ollut kyse. Pankit ovat paskalaitoksia, jotka ovat naimisissa valtion kanssa. En käsitä miksi valtionkin täytyy maksaa yksityisille pankeille lainastaan, voisi valtio ne rahat tehtailla itselleen yhtä hyvin ilmaiseksi.

    Tässä on kyllä yksi aivan perimmäisiä kysymyksiä. Toinen keskeinen asia on osittaisreservipankkitoiminta ja ehkä samalla myös tämä käytössämme oleva katteeton bittiraha.
    Mutta näillä siis mennään ainakin toistaiseksi, ja vaikea on nähdä että ainakaan lähitulevaisuudessa näihin asioihin voitaisiin saada radikaaleja muutoksia parempaan suuntaan. Eikä ne muutkaan tähän kuviteltavissa olevat systeemit ole ongelmattomia.

    Äänestä

  • wwwwwwwww1 kirjoitti:

    "Se asia että pankeilla on annettu oikeus näin rahaa tyhjästä luoda ja ennen muuta periä korkoa tälle tyhjästä luomalleen rahalle on kyllä vähän kyseenalainen juttu, mutta sen kanssa nyt vaan mennään ainakin toistaiseksi."

    Pankkitoiminta on liiketoimintaa jonka tarkoitus on tuottaa voittoa, mikä siinä on kyseenalaista?

    "Tästä syystä pankeilla on aina hienoimmat rakennukset kaupunkien keskustoissa."

    minkä ikäinen olet?

    "Tästä syystä pankeilla on aina hienoimmat rakennukset kaupunkien keskustoissa."

    tähän kysymys

    "minkä ikäinen olet?"

    Miksi ikääni kysyt, tai miten katso sen liittyvän tähän asiaan ?

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    ?
    Tarkoitin tietysti että rahan luominen tyhjästä on rikollista toimintaa, se on sitä mitä pankit tekevät. Ei tässä koroista ollut kyse. Pankit ovat paskalaitoksia, jotka ovat naimisissa valtion kanssa. En käsitä miksi valtionkin täytyy maksaa yksityisille pankeille lainastaan, voisi valtio ne rahat tehtailla itselleen yhtä hyvin ilmaiseksi.

    "Tarkoitin tietysti että rahan luominen tyhjästä on rikollista toimintaa, se on sitä mitä pankit tekevät"

    Tiesitkö muuten että pankit lainaavat rahaa muilta pankeilta eikä se ole rikollista vaan ihan normitoimintaa.

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    No sinun juttusi ovat täysin tyhjäpäiväistä tavaraa, voisit häipyä muualle latteuksiasi jakelemaan.

    "No sinun juttusi ovat täysin tyhjäpäiväistä tavaraa"

    Ne minun juttuni perustuvat olemassa oleviin asioihin.

    Äänestä

  • Big Bang(k) kirjoitti:

    Pankit on varsin merkittävässä roolissa asuntohintojen kuplaantumisessa. Asunnosta on tehty varmanpäälle ja järkevästi eläville ihmisille lähes ainoa "rikastumisen" ja säästämisen keino. Pankki myy asiakkailleen luottoa maksimimäärän käytettävissä oleviin tuloihin nähden ja vakuuttaa, että asunto on turvallisin ja järkevin säästämisen kohde. Sitä se nousukaudella onkin, mutta KUN tulee laskukausi (se tulee AINA nousun jälkeen), niin nuo asuntolainan muodossa maksetut "säästöt" hupenevat kankkulan kaivoon, kun tulee tilanne, että kuplahinnalla ostettu asunto pitää syystä tai toisesta vaihtaa. Toinen vaihtoehto on, että asuu pakon sanelemana väärässä asunnossa väärässä paikassa ja odottaa seuraavaa nousukautta, että voi taas myydä asunnon parempaan hintaan - ja ostaa jälleen kalliimman!
    Hinnat on todellakin kuplassa tällä hetkellä. 1980-luvun betonikuutiosta saa maksaa lähes saman hinnan, kuin uudesta! Siinä ei todellakaan ole järkeä! Asunnoilla on elinkaarensa niinkuin pölynimurillakin. Se kestää aikansa ja sen jälkeen se on arvoton romu.

    Nousuja ja laskuja tulee mutta ne säästöt eivät mene kankkulan kaivoon kun on se asunto. Kiinteä omaisuus pitää arvonsa varmemmin.

    Ja jos hinnat romahtaa niin ne romahtaa muissakin asunnoissa joten se asunnon vaihtokaan ei ole mikään ihmeellinen juttu.

    Tiesitkö että asuntoa modernisoidaan ja korjataan vuosien saatossa,pölynimuria ei. Kaveri asuu vuonna 1912 rakennetussa talossa jossa on ihan uudet kylppärit ja keittiöt, vanhaan -92hooveriin ei viitsinyt enää renkaita vaihtaa vaan pisti sorttiin.

    Äänestä

  • 77787889999999999999 kirjoitti:

    Tässä on kyllä yksi aivan perimmäisiä kysymyksiä. Toinen keskeinen asia on osittaisreservipankkitoiminta ja ehkä samalla myös tämä käytössämme oleva katteeton bittiraha.
    Mutta näillä siis mennään ainakin toistaiseksi, ja vaikea on nähdä että ainakaan lähitulevaisuudessa näihin asioihin voitaisiin saada radikaaleja muutoksia parempaan suuntaan. Eikä ne muutkaan tähän kuviteltavissa olevat systeemit ole ongelmattomia.

    No ennenhän oli kultatakaus (gold standard). Ongelmana kultatakauksen kanssa oli se että se oli liian rajoittava. Ensimmäisen maailmansodan aikana se havaittiin, valtioiden rahat eivät riittäneet sotimiseen, joten oli jotenkin fuskattava, ja kultatakaus purettiin väliaikaisesti. Tämä myös syöksi maailman lamaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Tuosta gold standardistahan on ollut olemassa monta eri versiota, mutta lopputuloksena oli aina että valtiot joutuivat fuskaamaan, kun rehellinen peli ei toiminut. Viimeistään Vietnamin sodan kustannukset johtivat siihen että koko kultatakaus oli purettava vuonna 1971, ja siitä ongelmat alkoivat, raju inflaatio ja taantumat, jotka ovat olleet läsnä tähän päivään asti. Nämä ovat kelluvien FIAT-valuuttojen ongelma, ja kun eletään yli varojen. Kultatakaus ei salli tällaista fuskaamista, ja se osoittaa että rehellisellä pelillä varallisuus on aika rajallista maailmassa.

    USA:ssa meni muuten hyvin joskus keskellä 1800-lukua, ja taloudellinen kasvu mahtavaa, kun USA:n onnistui irrottautumaan Euroopan rahajärjestelmästä. Sitten pankkiirit yrittävät saada hinnalla millä hyvänsä oman järjestelmänsä ujutettua myös USA:han takaisin, ja onnistuivat siinä, vuonna 1913 perustettin FED, ja sen jälkeen USA:lla on ollut yhtä alamäkeä.

    Presidentti Lincoln rahoitti Pohjoisen puolen sisällissodan greenbackseilla, joka oli valtion luomaa paperirahaa, siinä ei pankeilla ollut osaa eikä arpaa. Tässäkään eivät muuten kultavarat olisi riittäneet sotimiseen vaikka tuolloin oli myös gold standard käytössä. Pankkiirit jäivät nuolemaan näppejään, koska eivät saaneet toimia välikätenä, ja Euroopan pankkiirit päättivät että tästä USA:n riippumattomuudesta on tehtävä loppu, niin että kukaan ei huomaa miten hyvin menee mailla, joilla ei ole mitään kansainvälistä pankkijärjestelmää, joka imee veret kuiviin kansalaisilta toimitessaan välikätenä rahaliikenteessä.

    Loppu on historiaa, nyt pankkijärjestelmä toimii loisena, joka imee kaikilta verta, ja jos joku yrittää irrottautua siitä, sille maalle julistetaan sota. Kuten kävi Gaddafille äskettäin Libyassa, kun yritti saada kasaan yhteistä afrikkalaista valuutta, joka perustui kultaan. Nato hyökkäsi heti.

    Äänestä

  • wwwwwwwwww1 kirjoitti:

    Nousuja ja laskuja tulee mutta ne säästöt eivät mene kankkulan kaivoon kun on se asunto. Kiinteä omaisuus pitää arvonsa varmemmin.

    Ja jos hinnat romahtaa niin ne romahtaa muissakin asunnoissa joten se asunnon vaihtokaan ei ole mikään ihmeellinen juttu.

    Tiesitkö että asuntoa modernisoidaan ja korjataan vuosien saatossa,pölynimuria ei. Kaveri asuu vuonna 1912 rakennetussa talossa jossa on ihan uudet kylppärit ja keittiöt, vanhaan -92hooveriin ei viitsinyt enää renkaita vaihtaa vaan pisti sorttiin.

    Kulta se säilyttää arvonsa varmimmin, eivät asunnot. Sen vuoksi kultaostoksille on ollut tunkua, mutta pankkiirit manipuloivat myös kullan hintaa; jos he eivät tekisi sitä, niin kulta olisi vähintään noin $10 000 - 20 000 / unssilta nyt.

    Tämä on mahdollista, koska pankkiirit ovat keksineet paperikullan ja paperihopean, jotka ovat osittain katteettomia lupauksia siitä että tällä paperilla saat X määrän kultaa tai hopeaa.. Maailmassa ei taaskaan riitä kultaa tai hopeaa, että kaikilla liikkeellelasketuilla paperilappusilla saisi sitä. Tuota paperikultaa on varmaan 100 kertaa enemmän kuin oikeaa kultaa, ja se vetää kullan hinnan tietysti alas. Mutta jos kaikki vaatisivat fyysistä kultaa käteen paperillaan, menisivät pankit taas konkurssiin, koska sellaisia määriä ei ole olemassa maailmassa. Tämäkin on taas esimerkki pankkijärjestelmän huijauksesta.

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    Kulta se säilyttää arvonsa varmimmin, eivät asunnot. Sen vuoksi kultaostoksille on ollut tunkua, mutta pankkiirit manipuloivat myös kullan hintaa; jos he eivät tekisi sitä, niin kulta olisi vähintään noin $10 000 - 20 000 / unssilta nyt.

    Tämä on mahdollista, koska pankkiirit ovat keksineet paperikullan ja paperihopean, jotka ovat osittain katteettomia lupauksia siitä että tällä paperilla saat X määrän kultaa tai hopeaa.. Maailmassa ei taaskaan riitä kultaa tai hopeaa, että kaikilla liikkeellelasketuilla paperilappusilla saisi sitä. Tuota paperikultaa on varmaan 100 kertaa enemmän kuin oikeaa kultaa, ja se vetää kullan hinnan tietysti alas. Mutta jos kaikki vaatisivat fyysistä kultaa käteen paperillaan, menisivät pankit taas konkurssiin, koska sellaisia määriä ei ole olemassa maailmassa. Tämäkin on taas esimerkki pankkijärjestelmän huijauksesta.

    "Kulta se säilyttää arvonsa varmimmin, eivät asunnot. Sen vuoksi kultaostoksille on ollut tunkua, mutta pankkiirit manipuloivat myös kullan hintaa; jos he eivät tekisi sitä, niin kulta olisi vähintään noin $10 000 - 20 000 / unssilta nyt."

    Ai nyt mennään jo kullan arvoon, juttu polveilee sinne tänne eikä sillä ole mitään yhtymäkohtaa oikeaan elämään.

    Ja sitten todetaankin että kulta pitää arvonsa mutta sitten seuraavaan hengenvetoon mainitaan että "paperikulta"painaa kullan hinnan alas.

    Ja sen jälkeen ollaankin jo pankissa vaatimassa fyysistä kultaa käteen pankin kaatamiseksi vaikka aikaisemmin todettiin että kultakannasta on luovuttu???

    Äänestä

  • wwwwwwwww1 kirjoitti:

    "Kulta se säilyttää arvonsa varmimmin, eivät asunnot. Sen vuoksi kultaostoksille on ollut tunkua, mutta pankkiirit manipuloivat myös kullan hintaa; jos he eivät tekisi sitä, niin kulta olisi vähintään noin $10 000 - 20 000 / unssilta nyt."

    Ai nyt mennään jo kullan arvoon, juttu polveilee sinne tänne eikä sillä ole mitään yhtymäkohtaa oikeaan elämään.

    Ja sitten todetaankin että kulta pitää arvonsa mutta sitten seuraavaan hengenvetoon mainitaan että "paperikulta"painaa kullan hinnan alas.

    Ja sen jälkeen ollaankin jo pankissa vaatimassa fyysistä kultaa käteen pankin kaatamiseksi vaikka aikaisemmin todettiin että kultakannasta on luovuttu???

    Olet varmaan palstan vakiovajakkeja? En viitsi vastata sen tarkemmin.

    Jos sijoitat fyysiseen kultaan, niin sinulle ei voi jäädä mustaa pekkaa käteen. Jos sen sijaan ostat paperista kultaa, niin sille voi tapahtua mitä vaan, koska se on vaan paperilappu, jolla ei välttämättä ole katetta. Jos järjestelmä jysähtää, kulta säilyttää silti arvonsa, koska se on itsessään arvokasta, jota ei voi taikoa tyhjästä lisää.

    Molemmat kulta ja hopea seuraavat pankkien luomaa spothintaa, mutta joskus on käynyt niin hetkittäin että esim. fyysistä hopeaa ei saa hopean spothintaan, koska manipulaatio on ollut niin rajua, että fyysiset varannot eivät ole riittäneet, vaan hopeakauppiaat ovat nostaneet hintansa yli spothinnan.

    Kultakanta ei ole sama asia kuin kullan ostaminen/myyminen, vaan tapa antaa rahalle arvoa, ei voi luoda rahaa tyhjästä jos sille ei ole katetta, tässä tapauksessa kultaa. Kultakanta säilyttää rahan arvon, ja pitää inflaation matalana.

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    No ennenhän oli kultatakaus (gold standard). Ongelmana kultatakauksen kanssa oli se että se oli liian rajoittava. Ensimmäisen maailmansodan aikana se havaittiin, valtioiden rahat eivät riittäneet sotimiseen, joten oli jotenkin fuskattava, ja kultatakaus purettiin väliaikaisesti. Tämä myös syöksi maailman lamaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Tuosta gold standardistahan on ollut olemassa monta eri versiota, mutta lopputuloksena oli aina että valtiot joutuivat fuskaamaan, kun rehellinen peli ei toiminut. Viimeistään Vietnamin sodan kustannukset johtivat siihen että koko kultatakaus oli purettava vuonna 1971, ja siitä ongelmat alkoivat, raju inflaatio ja taantumat, jotka ovat olleet läsnä tähän päivään asti. Nämä ovat kelluvien FIAT-valuuttojen ongelma, ja kun eletään yli varojen. Kultatakaus ei salli tällaista fuskaamista, ja se osoittaa että rehellisellä pelillä varallisuus on aika rajallista maailmassa.

    USA:ssa meni muuten hyvin joskus keskellä 1800-lukua, ja taloudellinen kasvu mahtavaa, kun USA:n onnistui irrottautumaan Euroopan rahajärjestelmästä. Sitten pankkiirit yrittävät saada hinnalla millä hyvänsä oman järjestelmänsä ujutettua myös USA:han takaisin, ja onnistuivat siinä, vuonna 1913 perustettin FED, ja sen jälkeen USA:lla on ollut yhtä alamäkeä.

    Presidentti Lincoln rahoitti Pohjoisen puolen sisällissodan greenbackseilla, joka oli valtion luomaa paperirahaa, siinä ei pankeilla ollut osaa eikä arpaa. Tässäkään eivät muuten kultavarat olisi riittäneet sotimiseen vaikka tuolloin oli myös gold standard käytössä. Pankkiirit jäivät nuolemaan näppejään, koska eivät saaneet toimia välikätenä, ja Euroopan pankkiirit päättivät että tästä USA:n riippumattomuudesta on tehtävä loppu, niin että kukaan ei huomaa miten hyvin menee mailla, joilla ei ole mitään kansainvälistä pankkijärjestelmää, joka imee veret kuiviin kansalaisilta toimitessaan välikätenä rahaliikenteessä.

    Loppu on historiaa, nyt pankkijärjestelmä toimii loisena, joka imee kaikilta verta, ja jos joku yrittää irrottautua siitä, sille maalle julistetaan sota. Kuten kävi Gaddafille äskettäin Libyassa, kun yritti saada kasaan yhteistä afrikkalaista valuutta, joka perustui kultaan. Nato hyökkäsi heti.

    Juuri näistä asioista on juttua mm. tässä ihan asiallisessa videossa

    http://www.youtube.com/watch?v=HfpO-WBz_mw

    Minä kuitenkin olen sitä mieltä että tämän nykyisen raha/pankki -järjestelmän kanssa mennään ainakin vielä toistaiseksi ja pitkäänkin. Tästä luopuminen merkitsisi niin suurta kulttuurista muutosta ja muutosta ihmisten asenteissa, että ei se ainakaan yhtäkkiä onnistuisikaan vaikka se poliittisesti hyväksyttäisiin mikä sekään ei helposti toteuisi siksi kun tämä järjestelmä palvelee myös monien etua ja monet ovat haravansa sen mukaan asettaneet. Ajatellaan nyt vaikka vaan tulopolitiikkaa ja sitä jos meillä olisikin inflatoituvan rahan sijaan vaikkapa raha jonka arvo nousee, niin miten slloin tulopolitiikan osapuolet käyttäytyisivät omien etujensa valvonnssa.

    No onhan tämä kyllä surkea raha/pankki/verotus/finanssipolitiikka- järjestelmä, ja se on uskomatontakin miten ei tällaiseen ole korjausta saatu vaikka muuten on tapahtunut valtavasti editystä tekniikassa ja tieteissä, ja tämä edistys on vielä tapahtunut tästä surkeasta järjestelmästä huolimatta.

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    Olet varmaan palstan vakiovajakkeja? En viitsi vastata sen tarkemmin.

    Jos sijoitat fyysiseen kultaan, niin sinulle ei voi jäädä mustaa pekkaa käteen. Jos sen sijaan ostat paperista kultaa, niin sille voi tapahtua mitä vaan, koska se on vaan paperilappu, jolla ei välttämättä ole katetta. Jos järjestelmä jysähtää, kulta säilyttää silti arvonsa, koska se on itsessään arvokasta, jota ei voi taikoa tyhjästä lisää.

    Molemmat kulta ja hopea seuraavat pankkien luomaa spothintaa, mutta joskus on käynyt niin hetkittäin että esim. fyysistä hopeaa ei saa hopean spothintaan, koska manipulaatio on ollut niin rajua, että fyysiset varannot eivät ole riittäneet, vaan hopeakauppiaat ovat nostaneet hintansa yli spothinnan.

    Kultakanta ei ole sama asia kuin kullan ostaminen/myyminen, vaan tapa antaa rahalle arvoa, ei voi luoda rahaa tyhjästä jos sille ei ole katetta, tässä tapauksessa kultaa. Kultakanta säilyttää rahan arvon, ja pitää inflaation matalana.

    "Olet varmaan palstan vakiovajakkeja? En viitsi vastata sen tarkemmin."

    Meneekö hermo?Toisten nimittely ei ole sivistynyttä.



    "Jos sijoitat fyysiseen kultaan, niin sinulle ei voi jäädä mustaa pekkaa käteen."
    Kulta ei ole maksuväline vaan sijoituksen kohde. jonka voi myydessä muuttaa rahaksi sen hetken markkinahintaan. Kultarahoilla maksettiin silloin joskus ja mä luulen niissä oloissa eläminen voisi olla meille nykyihmisille rankkaa.

    Ja tuosta kullasta vielä,sehän on oieasti vain metallia joka on ollut vaihdon välineenä joskus;)



    Raha ei ole enää sidottu kultakantaan joten siinä valossa asian spekulointi ei tuo mitään asuntojen hintojen nousuun.

    Mikä on kantasi vuokra-asumiseen, onko vuokrissa kuplaa?

    Tottakai olisi kiva jos asuminen olisi edullisempaa pääkaupunkiseudulla mutta kun täällä on kysyntää yli tarjonnan niin hinnat nousee.

    Kysynnän ja tarjonnan suhde määrittää hinnan. Ihmisiä voitaisiin tietysti pakkohajauttaa rakentamalla väkisin teollisuutta muuttotappiokunnille. Tehtaiden ympärille rakennettaisiin sitten rivarikyliä työläisille asunnoiksi....vai kuulostaako tämä vähän neuvostoliitolta? Tehdas laitetaan pystyyn verovaroin?

    Entäs halvempi rakentaminen? Valtio pakkolunastaisi tontit ja alan duunareiden liksat painettaisiin alas,rakenneusmateriaalit halvinta mahdollista, eristeeksi sanomalehteä...ja taas oltaisiin neuvostoliitossa!



    Talousasioista kun puhutaan niin omassa asunnossa asuminen on ollut omassa tapauksessa tosi hyvä veto, sain ekasta myydessä voittoa 20 000 ja sen käytin välirahana isompaan. Uusi asunto on kukkarolleni sopiva,maksimilainaa ei siis otettu selkä vääränä. Taantuma on kurja juttu mutta itse olen ollut enemmän saamapuolella matalien korkojen ansiosta.

    Äänestä

  • 44555566666666666666 kirjoitti:

    Juuri näistä asioista on juttua mm. tässä ihan asiallisessa videossa

    http://www.youtube.com/watch?v=HfpO-WBz_mw

    Minä kuitenkin olen sitä mieltä että tämän nykyisen raha/pankki -järjestelmän kanssa mennään ainakin vielä toistaiseksi ja pitkäänkin. Tästä luopuminen merkitsisi niin suurta kulttuurista muutosta ja muutosta ihmisten asenteissa, että ei se ainakaan yhtäkkiä onnistuisikaan vaikka se poliittisesti hyväksyttäisiin mikä sekään ei helposti toteuisi siksi kun tämä järjestelmä palvelee myös monien etua ja monet ovat haravansa sen mukaan asettaneet. Ajatellaan nyt vaikka vaan tulopolitiikkaa ja sitä jos meillä olisikin inflatoituvan rahan sijaan vaikkapa raha jonka arvo nousee, niin miten slloin tulopolitiikan osapuolet käyttäytyisivät omien etujensa valvonnssa.

    No onhan tämä kyllä surkea raha/pankki/verotus/finanssipolitiikka- järjestelmä, ja se on uskomatontakin miten ei tällaiseen ole korjausta saatu vaikka muuten on tapahtunut valtavasti editystä tekniikassa ja tieteissä, ja tämä edistys on vielä tapahtunut tästä surkeasta järjestelmästä huolimatta.

    Kannattaa skarpata siitä jostain 24,50 minuutin kohdalta tai 25,48 minuutin kohdalta eteenpäin.

    Äänestä

  • 77788889999999999999 kirjoitti:

    Kannattaa skarpata siitä jostain 24,50 minuutin kohdalta tai 25,48 minuutin kohdalta eteenpäin.

    Niin, tuosta videosta minä nuo ajatukseni sainkin, mutta niistä on kerrottu kyllä muuallakin.

    Tässä video kullasta ja hopeasta, jota kannattaa ehdottomasti katsella:
    http://www.youtube.com/watch?v=tj2s6vzErqY


    Siinä sanotaan miksi kullan ja erityisesti hopean hinta on aliarvostettua tällä hetkellä.

    Äänestä

  • 44555588888999999999 kirjoitti:

    En nyt jaksa tähän enempää pakertaa. Mutta tuosta kasvusta sen verran, että se siis on nyky-raha/pankki/verotus/finanssipolitiikka- järjestelmällä mentäessä välttämätöntä niinkuin on inflaatiokin syistä mitä jo aimmin vähän mainitsinkin.
    Tähän sitten aina sanotaan kuinka se on typerää kuvitella miten taloudellin kasvu vois jatkua loputtomiin koska resurssit ovat väistämättä rajalliset. Eihän se kasvu loputtomiin olekkaan mahdollista jos tätä ajatellaan ikäänkuin kaikki kasvu olisi realitalouden kasvua eikä siis numeraalista kasvua ollenkaankaan saati pelkkää numeraalista kasvua. Numeraalinen kasvuhan on mahdollista loputtomiin sillä numeroita riittää rajattomasti(Hilbertin hotelliparadoksikin kertoo tästä), ja desimaalipilkkua voi aina tarvittaessa siirtää ja numeroja pyöristää jos ne kävät hankalan pitkiksi.

    Siis aloittajahan puhui kasvumekanismiin perustuvien seikkojen uskoon. Periaatteessa hyväksyt siis sen? Kasvu perustuu luottamukseen, siksihän mitataan yritysten ja kuluttajien luottamusta, joka on talouskasvun siemennestettä. Luottamus talouteen merkitsee uskoa siihen, että huominen on parempi kuin tänään ja se saa ihmiset orgasmin vallassa ottamaan lainaa. Ja koska huomisen uskotaan olevan todellakin parempi kuin tänään, niin kyllähän huomisen hinnatkin voivat siten olla korkeammat. Siitä oravanpyörästä seuraa inflaatio, tosin palkat tulevat jälkijunassa. Ensin nousevat hyödykkeet, koska niitä voi hankkia lainalla. Jos kuluttajien lainojen määrä olisi rajattu laissa esim. siten, että yksityishenkilön velkaantumisaste ei saa olla yli 100, niin palkat nousisivat ennen muita kustannuksia. Se pitäisi oikeasti kirjata lakiin ja kriminalisoida yli 100% velkaantumisaste. Jos velkaa ottaa enemmän, niin pitää perustaa sitä varten yritys. Väitän että maailma olisi paljon oikeudenmukaisempi paikka.

    Äänestä

  • Big Bang(k) kirjoitti:

    Asia on juuri noin! Velkakirjasta tulee osa pankin "varallisuutta", eli sillä on arvoa, koska asiakas lupaa maksaa lainansa joskus pois korkoineen. No, nykyinen setelirahoitushan perustuu ihan samaan uskomukseen; 1 euro on 1 euron arvoinen, muuta arvoa sillä ei olekaan. Sitä ei ole sidottu kultaan, ei hopeaan, eikä mihinkään reaaliseen, vaan sillä on vain tuo nimellinen arvo.

    Kyproksella tuli päättäjille pelko, että ihmiset tyhjentävät tilinsä. Ainut syy, miksi Kyproksen piti sulkea pankkinsa ovet ja säädellä nostorajoituksia, oli se, että pankeissa ei yksinkertaisesti ole sitä rahaa, mitä siellä teoriassa on. Siellä on vain velkakirjoja. Asiakkaalle tuskin käy se, että hän menee tiskiltä nostamaan 10.000 euroa käteistä, niin hänelle annetaan Alexander Popou:n allekirjoittama 10.000 euron velkakirja, jossa on hänen henkilökohtainen lupauksensa siitä, että kyllä se maksetaan!

    Se sinun laskukautesi oli/on jo. Mutta ei se AINA rommauta hintoja. Ei hitto mikä uuno olet. Lopettaisit jo inttämisisesi tollo!

    Äänestä

  • BULGGER kirjoitti:

    Siis aloittajahan puhui kasvumekanismiin perustuvien seikkojen uskoon. Periaatteessa hyväksyt siis sen? Kasvu perustuu luottamukseen, siksihän mitataan yritysten ja kuluttajien luottamusta, joka on talouskasvun siemennestettä. Luottamus talouteen merkitsee uskoa siihen, että huominen on parempi kuin tänään ja se saa ihmiset orgasmin vallassa ottamaan lainaa. Ja koska huomisen uskotaan olevan todellakin parempi kuin tänään, niin kyllähän huomisen hinnatkin voivat siten olla korkeammat. Siitä oravanpyörästä seuraa inflaatio, tosin palkat tulevat jälkijunassa. Ensin nousevat hyödykkeet, koska niitä voi hankkia lainalla. Jos kuluttajien lainojen määrä olisi rajattu laissa esim. siten, että yksityishenkilön velkaantumisaste ei saa olla yli 100, niin palkat nousisivat ennen muita kustannuksia. Se pitäisi oikeasti kirjata lakiin ja kriminalisoida yli 100% velkaantumisaste. Jos velkaa ottaa enemmän, niin pitää perustaa sitä varten yritys. Väitän että maailma olisi paljon oikeudenmukaisempi paikka.

    Jos hinnat ei nousisi eikä olisi uskoa siihen että rakennnukset säilyttävät arvonsa tai että nille on kysyntää olemassa, niin ei juuri ketään kiinnostaisi asuntoja rakentaa eikä liiemmin korjausrakentaa vanhoja. Tämä aiheuttaisi asumiskelpoisen rakennuskannan vähenemistä mikä taasen hyvinkin tehokkaasti nostaisi asumiskelpoisten asuntyojen hintoja.
    Se että ihmiset ostavat asuntoja ja ruokatavaraa y.m. pakollisia elämässään tarvitsemiaan asioita ei johdu mistään huumasta tai orgasmisn valtaan joutumisesta, vaan yksinkertaisesti siitä kun näitä on pakko ostaa. Eihän niitä yhteiskunnan varoilla rakennettuja tai ainakin vahvasti subventoiuja asuntojakaan saa muuta kuin suht. pieni osa kansasta.

    Äänestä

Googlatkaa "Toimittaja Rossi ja rahan endogeenisuus"

Sen lukemalla pystyy juuri ja juuri käsittämään, tämän pankkien velanluonnin.

Ja sen jälkeen pystyy päättelemään sen, että asuntohintakuplat ovat täysin riippuvaisia pankkien tarjoamista luotoista.

Kysymyksessä on siis pyramidihuijaus. Kun astut pankkiin hakemaan lainaa, pankkiiri luo rahat sinulle vain merkitsemällä summan kirjoihinsa ja tilillesi (kuten tuossa rahan endogeenisuus -blogissa sanotaan), kun lupaat maksaa takaisin (siis velkakirjaasi vastaan).

Tuo summa, joka tilillesi ilmestyy, on aivan uutta rahaa, jota ei ole koskaan ennen ollut olemassa ja jolla ei ole muuta vakuutta kuin velkakirjasi ja talosi. Kun otat lainaa, liikenteessä olevan rahan määrä kasvaa lainasummaasi vastaavalla määrällä (ja inflaatio nousee). Vastaavasti kun maksat lainasi takaisin, liikenteessä olevan rahan määrä vähenee takaisin maksamasi summan verran (ja inflaatio vähenee).

Kaikki raha on tullut liikenteeseen tuolla tavalla, lainana. Raha on velkaa, ei muuta. Kaikki Suomessa liikenteessä oleva raha on jonkun lainaksi ottamaa. Jos siis kaikki maksaisivat pankkivelkansa pois yhtaikaa, liikenteeseen ei jäisi yhtään rahaa.

Koska rahaa välttämättä tarvitaan vaihdon (ostamisen ja myymisen) välineenä, jonkun on aina otettava velkaa eli lainattava vaihdon välinettä (rahaa) pankkiireilta korkoa vastaan! Jos kukaan ei ottaisi velkaa, meillä ei olisi lainkaan rahaa.

Harmi vaan, että näitä tämän velkaperustaisen rahajärjestelmän pyörittäjiä (rahan väärentäjiä) ei kärrätä poliisiautolla putkaan, vaan niitä suojellaan kaikin voimin.

Äänestä
  • " Kaikki raha on tullut liikenteeseen tuolla tavalla, lainana. Raha on velkaa, ei muuta. Kaikki Suomessa liikenteessä oleva raha on jonkun lainaksi ottamaa. Jos siis kaikki maksaisivat pankkivelkansa pois yhtaikaa, liikenteeseen ei jäisi yhtään rahaa. "

    Tässä on yksi tärkeä asia huomiotava.
    Se ei siis ole edes periaatteessa mahdollista kuolettaa kaikkia pankin myöntämiä velkoja tai velkarahoja pois. Ei ole siksi mahdollista kun näistä veloista maksetaan myös korkoa, ja tätä korkoa ei ole missään bittikirjoissa velkarahana kirjattuna eikä sitä siten voi missään liikenteessä olla mistä se voisi palautua kaikkien velkojen palautuksien lisäksi. Näin siis jos ei mistään muualtakaan valuisi liikenteeseen uutta rahaa vähintään näitä maksettuja korkoja vastaavasti.

    Toinen ja vaiettu ja erityisen tärkeä asia tässä kuviossa on se, että keskuspankit syytävät rahaa kehiin ja tätä rahaa käytetään budjettivajeiden kattamiseen. Tätä rahaa generoidaan joko setelipainoilla tai sitten velkarahalla, ja sikäli kun velkarahaa tähän käytetään niin siitä maksetaan myös korkoa pankkisektorille. Verottajan kantti ei siis kestä verottaa niin paljon kuin mitä se omilleen jakelee ja törsäilee.
    Toisaalta jos ei näin tätä kautta uutta rahaa liikenteeseen laskettaisi eikä myöskään mitenkään pankkisektoria kontrolloitaisi lainanmyöntämisien suhteen, niin bisnessyklit voisivat tällä raha/pankkisysteemillä selllaisenaan oskilloida syvän laman ja hurjan nosukauden välillä. Ja jos vielä vaalit osuisivat tässä sopivasti vaiheeseen niin sitä kautta tulisi vielä positiivista takaisinkytkentää tähän bisness-sykli-osikillointiin kasvattamaan sen amplituudia.
    Kun budjettivajeita katetaan setelipainojen sijaan velkarahalla josta pakkisektorille korkoa maksetaan, niin tämä julkinen velka myös sulaakin siinä suhteessa mitä enemmän rahaa liikenteeseen näin päätyy, eikä siksikään julkisen velan numeraalinen kasvu ole suinkaan sama asia kuin mitä pankkisektorilta otettu ykityinen velka tai sen kasvu.

    Äänestä

  • 44445555566666666666 kirjoitti:

    " Kaikki raha on tullut liikenteeseen tuolla tavalla, lainana. Raha on velkaa, ei muuta. Kaikki Suomessa liikenteessä oleva raha on jonkun lainaksi ottamaa. Jos siis kaikki maksaisivat pankkivelkansa pois yhtaikaa, liikenteeseen ei jäisi yhtään rahaa. "

    Tässä on yksi tärkeä asia huomiotava.
    Se ei siis ole edes periaatteessa mahdollista kuolettaa kaikkia pankin myöntämiä velkoja tai velkarahoja pois. Ei ole siksi mahdollista kun näistä veloista maksetaan myös korkoa, ja tätä korkoa ei ole missään bittikirjoissa velkarahana kirjattuna eikä sitä siten voi missään liikenteessä olla mistä se voisi palautua kaikkien velkojen palautuksien lisäksi. Näin siis jos ei mistään muualtakaan valuisi liikenteeseen uutta rahaa vähintään näitä maksettuja korkoja vastaavasti.

    Toinen ja vaiettu ja erityisen tärkeä asia tässä kuviossa on se, että keskuspankit syytävät rahaa kehiin ja tätä rahaa käytetään budjettivajeiden kattamiseen. Tätä rahaa generoidaan joko setelipainoilla tai sitten velkarahalla, ja sikäli kun velkarahaa tähän käytetään niin siitä maksetaan myös korkoa pankkisektorille. Verottajan kantti ei siis kestä verottaa niin paljon kuin mitä se omilleen jakelee ja törsäilee.
    Toisaalta jos ei näin tätä kautta uutta rahaa liikenteeseen laskettaisi eikä myöskään mitenkään pankkisektoria kontrolloitaisi lainanmyöntämisien suhteen, niin bisnessyklit voisivat tällä raha/pankkisysteemillä selllaisenaan oskilloida syvän laman ja hurjan nosukauden välillä. Ja jos vielä vaalit osuisivat tässä sopivasti vaiheeseen niin sitä kautta tulisi vielä positiivista takaisinkytkentää tähän bisness-sykli-osikillointiin kasvattamaan sen amplituudia.
    Kun budjettivajeita katetaan setelipainojen sijaan velkarahalla josta pakkisektorille korkoa maksetaan, niin tämä julkinen velka myös sulaakin siinä suhteessa mitä enemmän rahaa liikenteeseen näin päätyy, eikä siksikään julkisen velan numeraalinen kasvu ole suinkaan sama asia kuin mitä pankkisektorilta otettu ykityinen velka tai sen kasvu.

    Lienet suurinpiirtein oikeassa.

    Asuntojen hinnat ovat täysin riippuvaisia pankkien myöntämistä uusista luotoista, jotka ovat taas sitten riippuvaisia maksukykyisen väestön lainanmaksukyvystä (joka on tällähetkellä aika pohjilla = velkasaturaatio).

    Kun uusia asuntolainoja, ei enää oteta yhä kiihtyvään tahtiin, niin tämä ponzi tulee putoamaan alas. Tämä on matemaattinen vääjämättömyys. Ponzissa ei ole tasaista kohtaa. Vain ylä ja alamäkiä.

    http://rahanvalhe.puheenvuoro.uusisuomi.fi/51663-kuplatalous-–-miksi-aina-uusi-buum-and-bust

    Siksikö häsläävät kehiin noita "pelastuspaketteja", että saisivat uutta rahaa kiertoon ?

    PS.
    Viimeaikoina on tullut paljon sähköpostia oikotie -palvelusta, eli viestejä joissa on muutettu seuraamieni kohteiden hintoja alaspäin. Onko muille tullut samanlaisia ilmoituksia ?

    Äänestä

Niin. Että miksi asuntojen hinnat on tuplaantuneet? Sitähän sä kysyit? No onhan se selvää, kun talous on kuplaantunut, niin siinä ne hinnatkin on tuplaantunut. Niin.

Äänestä
  • Hahaha, just :D BUAHAHAHAHAA!

    Jäikö ostamatta muutama vuosi sitten ja nyt korpeaa ketun lailla?

    Heh, onneksi itselläni ei jäänyt.

    Mitään kuplaa ei ole. Kun sen tajuat joudut varmaan kiikkuun...

    Äänestä

Ihan vaan sivuseikkana tuli mieleen kun vanhat mummelit pitävät 100000euroa karkkirahana,huikeaa huikeaa,he eivät enään älyä kuinka s..aa..ta..nan iso raha oh kyseessä vanha 600000mk.

Uskon kun tämä sukupolvi vanhenee ja heillä on jätti kallitt kupla talot ja lamapäälänsä he luulevat jäävänsä odottamaan parempaa aikaa,monet maksavat kuplahinnan mutta 2030 kun useat lähtevät viimeistään myymään niin tajuavat ettei saa omiaa pois,meillä on pirun pitkä taantuma ettei monikaan tule saamaan omiaan koskaan pois,he jättävät mökkinsä hapantumaan tai vuokraavat,näin on käynyt maaseudulla he jättävät tyhjilleen asunnot koska niitä ei osteta hinnan takia.

Äänestä
  • ",näin on käynyt maaseudulla he jättävät tyhjilleen asunnot koska niitä ei osteta hinnan takia. "

    Syynä tähän on että maaseudulla ei ole töitä eikä näin ollen ostajia.

    Äänestä

Kullan hinta on kuusinkertaistunut 12 vuodessa, asuntojen hinnat ovat nousseet n. 30%.

Asiantuntijamme mukaan asunnoissa on kupla, kullan hinnassa ei? Lisäksi pitäisin enemmän välttämättömyytenä asuntoa.

Lisäksi hänen laskelmansa 70- luvulta on puppua, tuossa oikeaa:

http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_03_06_hinnat.html

Asiantuntijan kommentteja nostetaan muutaman vuoden päästä ylös samoin kuin nyt Ekonomisti2:n

Äänestä
  • niinpä.

    Aloitteleva ekonomi tienasi asiantuntijamme mukaan silloin 5200mk kuussa ja tämän tiedon asiantuntija oli saanut ihan oikealta aloittelevalta ekonomilta ..jep jep

    kohta tulloo miinusta

    Äänestä

  • "Asiantuntijamme mukaan asunnoissa on kupla, kullan hinnassa ei? Lisäksi pitäisin enemmän välttämättömyytenä asuntoa."

    No, katso vaikka tämä video:
    http://www.youtube.com/watch?v=tj2s6vzErqY

    Äänestä

  • Niin, mitä tuosta? Palkkojen erot olivat ilmeisesti suurempia tuona aikana, eli huonommin tienaavilla oli suurempi ero ekonomistiin, kuin nykyään.

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    "Asiantuntijamme mukaan asunnoissa on kupla, kullan hinnassa ei? Lisäksi pitäisin enemmän välttämättömyytenä asuntoa."

    No, katso vaikka tämä video:
    http://www.youtube.com/watch?v=tj2s6vzErqY

    Vähän alusta katsoin, mutta katson sen myöhemmin vielä läpi kun se on ihan asialliselta vaikuttava.

    Mutta kuka se oli joka lausui nämä kuuluisat sanat ?

    " We shall answer their demand for a gold standard by saying them: You shall not press down upon the brow of labor this crown of thorns, you shall not crucify mankaind upon a cross of gold. "

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    "Asiantuntijamme mukaan asunnoissa on kupla, kullan hinnassa ei? Lisäksi pitäisin enemmän välttämättömyytenä asuntoa."

    No, katso vaikka tämä video:
    http://www.youtube.com/watch?v=tj2s6vzErqY

    Lainataan tuolta juutuubista: Kulta on oikeasti olemassa mutta niin on dollaritkin, ominaisuuksiltaan kulta käy lähinnä vain paperipainoksi.

    Se on ollut aikoinaan vaihdon väline,nyt käytetään rahaa. Ennen kultaa käytettiin vaihtoon esineitä.

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    Niin, mitä tuosta? Palkkojen erot olivat ilmeisesti suurempia tuona aikana, eli huonommin tienaavilla oli suurempi ero ekonomistiin, kuin nykyään.

    Tai sitten ihan höpö höpö. Jos täällä paasaa kovaan ääneen muita haukkuen niin tuollaiset "ilmeisesti" , "unohdin analyysistani" ja "tarkoitin tietysti" jutut on aika hauskoja.

    "eli huonommin tienaavilla oli suurempi ero ekonomistiin, kuin nykyään."

    Tuossa Luki4everin palkkatilastossa KESKIANSIO oli 350e kuussa ja tämä sinun aloitteleva ekonomi tienasi reippaasti yli tuplat keskituloiseen verrattuna.

    ..ai niin,hän soittikin juuri ja muisteli että hän hoitelikin kaikki Urho Kekkosen ja tämän lähipiirin talousasiat 70-luvulla

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    "Asiantuntijamme mukaan asunnoissa on kupla, kullan hinnassa ei? Lisäksi pitäisin enemmän välttämättömyytenä asuntoa."

    No, katso vaikka tämä video:
    http://www.youtube.com/watch?v=tj2s6vzErqY

    "No, katso vaikka tämä video:"

    Perustatko sä tietosi johonkin youtubesta löytyneen helppoheikin videoon ja sitten sä vauhkoot täällä.

    Noita saarnamiehiä on amerikka pullollaan.

    Äänestä

  • Tässä esim. tilastokeskuksen esimerkki:
    http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_004.html

    Vuosi Palkka Asunnon hinta Takaisinmaksun aika
    1980 625 €/kk 35 000 € 56 kk
    2011 3460 €/kk 235 000 € 68 kk

    Joka tapauksessa tämäkin esimerkki osoittaa että 70-luvun lopussa tai vuonna 1980 samanlaisen asunnon pystyi maksamaan takaisin selkeästi lyhyemmässä ajassa. Tässä on ilmeisesti käytetty euron muuntokertoimena 1 eur = 5 mk; En tiedä pitääkö tuo palkka myöskään paikkaansa, naiset tienasivat keskimäärin selvästi alle 3000 €/kk vuonna 2011 pääkaupunkiseudulla. Asunnon hinnannousu 31 vuodessa pitää paikkaansa, jos vertaa omaani, ja käyttää 1 eur = 5 mk.

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    Tässä esim. tilastokeskuksen esimerkki:
    http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_004.html

    Vuosi Palkka Asunnon hinta Takaisinmaksun aika
    1980 625 €/kk 35 000 € 56 kk
    2011 3460 €/kk 235 000 € 68 kk

    Joka tapauksessa tämäkin esimerkki osoittaa että 70-luvun lopussa tai vuonna 1980 samanlaisen asunnon pystyi maksamaan takaisin selkeästi lyhyemmässä ajassa. Tässä on ilmeisesti käytetty euron muuntokertoimena 1 eur = 5 mk; En tiedä pitääkö tuo palkka myöskään paikkaansa, naiset tienasivat keskimäärin selvästi alle 3000 €/kk vuonna 2011 pääkaupunkiseudulla. Asunnon hinnannousu 31 vuodessa pitää paikkaansa, jos vertaa omaani, ja käyttää 1 eur = 5 mk.

    "Tuossa Luki4everin palkkatilastossa KESKIANSIO oli 350e kuussa ja tämä sinun aloitteleva ekonomi tienasi reippaasti yli tuplat keskituloiseen verrattuna."

    Tämä oli ilmeisesti vuodelta 1975. Jo vuonna 1980 olivat palkat tuosta lähes tuplaantuneet, koska inflaatio oli kovaa tuona aikana.

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    "Asiantuntijamme mukaan asunnoissa on kupla, kullan hinnassa ei? Lisäksi pitäisin enemmän välttämättömyytenä asuntoa."

    No, katso vaikka tämä video:
    http://www.youtube.com/watch?v=tj2s6vzErqY

    Ihan hyvä vido se on. Mies on muuten elektrniikka-alan insinööri, voisin sanoa vähän kolleegaksenikin siinä asiassa

    Laitoin aloituksen osittaisreservipankkitoiminnasta ihan oikeasti rautalangasta. Sellaisen ihan perusjutun siksi kun minusta sitä ei koskaan niin selkeästi kerrota miten se rahamäärän noin kymmenkrtaiseksi paisuminen toteutuu. Tämä aloitukseni sensuroitiin heti. Kun kopioin sen niin laitan sen tähän uudestaanla.. Se on niin keskeisen tärkeä asia näissä pankkijutuissa.

    Ajatellaan tässä siis koko pankkisektoria. Jos sinne jostain pöllähtää rahasumma U, joko yhteen pankkiin tai useampaan jakautuen, niin tästä nämä pankit voivat uloslainata noin 90% eli 0,9*U (Tämä näin siis siksi kun pankit kokemuksen pohjalta tietävät, että ihmiset eivät tätä enempää ryntää tilejään pankista tyhjentämään.Tietenkin myös pankkivalvonta voi asettaa muitakin tästä vähän poikkeavia reservivaatimuksia)
    Kun sitten tämä 0,9*U lähtee lainoina liikkeelle niin se jää tai päätyy tavalla tai toisella muiden tileille pankkeihin talletuksina, mistä taas voidaan uloslainata 90% eli tällä kertaa 0,9*(0,9*U) tai 0,9^2*U. Seuraavalla kierroksella voidaan uloslainata 0,9*0,9*0,9*U eli 0,9^3*U. Ja kierrokset siis jatkuvat samalla tavalla loputtomiin.

    Koulujen matematiikan kirjoistakin tuttu Geometrinen sarja menee näin

    S(n) = 1 + r + r^2 + r^3 .....+r^(n-1)+ r^n

    Kertomalla tämän yhtälön molemmat puolet r:llä saadaan toinen yhtälö

    r*S(n) = r + r^2 + r^3 + r^4.....+r^n + r^(n+1)

    Vähentämällä tämä toinen yhtälö edellisestä saadaan kolmas yhtälö

    S(n)-r*S(n) = 1 - r^(n+1) eli (1-r)*S(n) = 1- r^(n+1) mistä

    S(n) = (1-r^(n+1))/(1-r)

    calculuksen raja-arvoihin perehtymättömällekkin se lie selvä asia, että jos tässä n kasvaa loputtomiin niin r^(n+1) lähestyy nollaa silloin jos r on pienempi kuin 1. Tätä sopii kokeilla taskulaskimella. Raja-arvoksi(kun siis n kasvaa äärettömyyksiin) tulee siis

    S(n) = 1/(1-r)

    Tuo pankkilainojen sarjassa paisuminen menee siis tällaisen geometrinen sarjan raja-arvon mukaan, paitsi että tässä uloslainaamisia ajatellen siitä alusta tuo ykkönen yhtälön oikealta puolelta jäi puuttumaan. Mutta kyllä sekin olisi siinä voinut kertoimena olla kun koko rahamäärän paisumista ajatellaan, sillä eihän se alkuperäinen U joka pankeille pöllöhti sekään siitä rahana mihinkään katoa.

    Siis kun r = 0,9 ja n kasvaa loputtomiin niin

    S(n) = 1/(1-0,9) = 10

    Näin se osittaisreservipankkiperiaatteella mennen paisuu liikenteessä olevan rahan määrä resrveihin nähden. Ja jos lainoille vaan kysyntää on niin kyllä se ilmieisesti aika lähelle tätä maksimiaan paisuu, mutta ei sen yli jos vaan reservivaatimuksista kiinni pidetään eikä mitään ylimääräisiä
    "sijoitusinstrumentteja" tai jatkohuijauksia rakennella.
    Lisäksi näitä reservivaatimuksia voidaan muutella, mikä siis vaikuttaa tähän liikkeellä olevan pankkilainarahan määrään.

    Tämä juttuni siis sensuroitiin aloituksena heti.
    On näillä sivuilla huonompiakin juttuja siedetty.

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    Tässä esim. tilastokeskuksen esimerkki:
    http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_004.html

    Vuosi Palkka Asunnon hinta Takaisinmaksun aika
    1980 625 €/kk 35 000 € 56 kk
    2011 3460 €/kk 235 000 € 68 kk

    Joka tapauksessa tämäkin esimerkki osoittaa että 70-luvun lopussa tai vuonna 1980 samanlaisen asunnon pystyi maksamaan takaisin selkeästi lyhyemmässä ajassa. Tässä on ilmeisesti käytetty euron muuntokertoimena 1 eur = 5 mk; En tiedä pitääkö tuo palkka myöskään paikkaansa, naiset tienasivat keskimäärin selvästi alle 3000 €/kk vuonna 2011 pääkaupunkiseudulla. Asunnon hinnannousu 31 vuodessa pitää paikkaansa, jos vertaa omaani, ja käyttää 1 eur = 5 mk.

    Mutta silti ..ollaanko missään kuplassa kun tuossakin laskelmassa on vain 12kk:n ero. Moni asia on muuttunut 70-luvusta, hinnat on nousseet mutta tuohon tuohon palstan kuplavouhailuun en lähde mukaan. Elintaso on noussut ja ihmisten vaatimukset sitten 70-luvun.

    Äänestä

  • wwwwwwwww1 kirjoitti:

    Mutta silti ..ollaanko missään kuplassa kun tuossakin laskelmassa on vain 12kk:n ero. Moni asia on muuttunut 70-luvusta, hinnat on nousseet mutta tuohon tuohon palstan kuplavouhailuun en lähde mukaan. Elintaso on noussut ja ihmisten vaatimukset sitten 70-luvun.

    ..Ja lisäksi tuossa maksuaikataulussa täytyy huomioida tuo käsirahan kerääminen. 80-luvulla sitä käsirahaa säästeltiin vuokranmaksun ohessa jolloin tuota 625e ei ole ollut kokonaan käytössä siihen.

    Eli eikö tuo 12 kk:ero kuroudu umpeen siinä säästämiseen käytetyssä ajassa vähintään?

    Eli aikaisemmin lainaaika lyhyempi mutta käsiraha paljon isompi, mikäs näiden suhde sitten on ?

    Äänestä

  • 44455577778888888888 kirjoitti:

    Ihan hyvä vido se on. Mies on muuten elektrniikka-alan insinööri, voisin sanoa vähän kolleegaksenikin siinä asiassa

    Laitoin aloituksen osittaisreservipankkitoiminnasta ihan oikeasti rautalangasta. Sellaisen ihan perusjutun siksi kun minusta sitä ei koskaan niin selkeästi kerrota miten se rahamäärän noin kymmenkrtaiseksi paisuminen toteutuu. Tämä aloitukseni sensuroitiin heti. Kun kopioin sen niin laitan sen tähän uudestaanla.. Se on niin keskeisen tärkeä asia näissä pankkijutuissa.

    Ajatellaan tässä siis koko pankkisektoria. Jos sinne jostain pöllähtää rahasumma U, joko yhteen pankkiin tai useampaan jakautuen, niin tästä nämä pankit voivat uloslainata noin 90% eli 0,9*U (Tämä näin siis siksi kun pankit kokemuksen pohjalta tietävät, että ihmiset eivät tätä enempää ryntää tilejään pankista tyhjentämään.Tietenkin myös pankkivalvonta voi asettaa muitakin tästä vähän poikkeavia reservivaatimuksia)
    Kun sitten tämä 0,9*U lähtee lainoina liikkeelle niin se jää tai päätyy tavalla tai toisella muiden tileille pankkeihin talletuksina, mistä taas voidaan uloslainata 90% eli tällä kertaa 0,9*(0,9*U) tai 0,9^2*U. Seuraavalla kierroksella voidaan uloslainata 0,9*0,9*0,9*U eli 0,9^3*U. Ja kierrokset siis jatkuvat samalla tavalla loputtomiin.

    Koulujen matematiikan kirjoistakin tuttu Geometrinen sarja menee näin

    S(n) = 1 + r + r^2 + r^3 .....+r^(n-1)+ r^n

    Kertomalla tämän yhtälön molemmat puolet r:llä saadaan toinen yhtälö

    r*S(n) = r + r^2 + r^3 + r^4.....+r^n + r^(n+1)

    Vähentämällä tämä toinen yhtälö edellisestä saadaan kolmas yhtälö

    S(n)-r*S(n) = 1 - r^(n+1) eli (1-r)*S(n) = 1- r^(n+1) mistä

    S(n) = (1-r^(n+1))/(1-r)

    calculuksen raja-arvoihin perehtymättömällekkin se lie selvä asia, että jos tässä n kasvaa loputtomiin niin r^(n+1) lähestyy nollaa silloin jos r on pienempi kuin 1. Tätä sopii kokeilla taskulaskimella. Raja-arvoksi(kun siis n kasvaa äärettömyyksiin) tulee siis

    S(n) = 1/(1-r)

    Tuo pankkilainojen sarjassa paisuminen menee siis tällaisen geometrinen sarjan raja-arvon mukaan, paitsi että tässä uloslainaamisia ajatellen siitä alusta tuo ykkönen yhtälön oikealta puolelta jäi puuttumaan. Mutta kyllä sekin olisi siinä voinut kertoimena olla kun koko rahamäärän paisumista ajatellaan, sillä eihän se alkuperäinen U joka pankeille pöllöhti sekään siitä rahana mihinkään katoa.

    Siis kun r = 0,9 ja n kasvaa loputtomiin niin

    S(n) = 1/(1-0,9) = 10

    Näin se osittaisreservipankkiperiaatteella mennen paisuu liikenteessä olevan rahan määrä resrveihin nähden. Ja jos lainoille vaan kysyntää on niin kyllä se ilmieisesti aika lähelle tätä maksimiaan paisuu, mutta ei sen yli jos vaan reservivaatimuksista kiinni pidetään eikä mitään ylimääräisiä
    "sijoitusinstrumentteja" tai jatkohuijauksia rakennella.
    Lisäksi näitä reservivaatimuksia voidaan muutella, mikä siis vaikuttaa tähän liikkeellä olevan pankkilainarahan määrään.

    Tämä juttuni siis sensuroitiin aloituksena heti.
    On näillä sivuilla huonompiakin juttuja siedetty.

    Ei se raha markkinoilla aivan noin vauhdilla kasva. Kannattaa muistaa, että samanaikaisesti, kun uusia lainoja otetaan ja ne päätyvät muiden pankkien taseisiin talletuksina, toisaalla maksellaan näitä otettuja lainoja pois, joka taas pienentää reserviä. Eli periaatteessa rahaa voidaan tehdä lähes rajattomasti lisää, mutta jos pankit höllentäisivät esimerkiksi lainan takaisinmaksuehtoja siten, että otettuja lainoja ei vaadittaisi koskaan takaisin maksttaviksi, niin kohta rahalla ei olisi mitään merkitystä. Se olisi se hyperinflaatio. Nykyisellä finanssipolitiikalla inflaatio saadaan pysymään kurissa, kun korkoa säädellään hallitusti ja toisaalta lainoille vaaditaan reaaliset ja käyvät vakuudet siltä varalta, että lainanhoitoon tulee häiriö. Jostain luin artikkelin siitä, että yksi inflaatiota merkittävästi kasvattava tekijä on tuotannon raju supistuminen. Jos lainojen takaisinmaksun eteen ei tarvitsisi enää tehdä töitä, ihmiset eläisivät velaksi elämää ja tuotantoon ei riittäisi resursseja, jolloin inflaatio kasvaisi jyrkästi eli raha menettäisi arvoaan. Nyt ihmisillä ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta ylenmääräiseen tuhlaamiseen. Suurin osa ajasta menee työntekoon eli tuotantoon. Jos ei ole töissä eikä siten ole tuloja, ei saa myöskään lainaa eli tätä "tehtyä" rahaa. Nykyisessä rahajärjestelmässä ei ole mitään vikaa, kunhan säännöistä pidetään kiinni, niin mikro- kuin makrotalouksissakin.

    Äänestä

  • Hanri kirjoitti:

    Ei se raha markkinoilla aivan noin vauhdilla kasva. Kannattaa muistaa, että samanaikaisesti, kun uusia lainoja otetaan ja ne päätyvät muiden pankkien taseisiin talletuksina, toisaalla maksellaan näitä otettuja lainoja pois, joka taas pienentää reserviä. Eli periaatteessa rahaa voidaan tehdä lähes rajattomasti lisää, mutta jos pankit höllentäisivät esimerkiksi lainan takaisinmaksuehtoja siten, että otettuja lainoja ei vaadittaisi koskaan takaisin maksttaviksi, niin kohta rahalla ei olisi mitään merkitystä. Se olisi se hyperinflaatio. Nykyisellä finanssipolitiikalla inflaatio saadaan pysymään kurissa, kun korkoa säädellään hallitusti ja toisaalta lainoille vaaditaan reaaliset ja käyvät vakuudet siltä varalta, että lainanhoitoon tulee häiriö. Jostain luin artikkelin siitä, että yksi inflaatiota merkittävästi kasvattava tekijä on tuotannon raju supistuminen. Jos lainojen takaisinmaksun eteen ei tarvitsisi enää tehdä töitä, ihmiset eläisivät velaksi elämää ja tuotantoon ei riittäisi resursseja, jolloin inflaatio kasvaisi jyrkästi eli raha menettäisi arvoaan. Nyt ihmisillä ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta ylenmääräiseen tuhlaamiseen. Suurin osa ajasta menee työntekoon eli tuotantoon. Jos ei ole töissä eikä siten ole tuloja, ei saa myöskään lainaa eli tätä "tehtyä" rahaa. Nykyisessä rahajärjestelmässä ei ole mitään vikaa, kunhan säännöistä pidetään kiinni, niin mikro- kuin makrotalouksissakin.

    " Ei se raha markkinoilla aivan noin vauhdilla kasva. Kannattaa muistaa, että samanaikaisesti, kun uusia lainoja otetaan ja ne päätyvät muiden pankkien taseisiin talletuksina, toisaalla maksellaan näitä otettuja lainoja pois"

    No ei se velkarahan määrä maksimiinsa heti nouse .Enhän minä tosiaankaan tuolla raja-arvolla sitä tarkoiuttanut, että myönnettyjen lainojen määrä heti siihen maksimiinsa realiasioituu. Tarkoirin sillä sitä, että siinä on se katto jonka yli ei velakarahan määrä pelkästään pankkien lainanannon toimesta paisu annettujen reservivaatimusten oloissa. Ei siis paisu ellei jostain taas uudestaan pöllähdä kehiin uutta rahaa jonka pankkisektori taas voi noin kymmenkertaistaa lainoina. Tämä lainojen reservien puitteissa tappiinsa paisuminen edellyttää myös sitäkin että lainoille on kelvollista kysyntää, mitä yleensä kyllä nousukaudella hyvinkin on.

    " Eli periaatteessa rahaa voidaan tehdä lähes rajattomasti lisää, mutta jos pankit höllentäisivät esimerkiksi lainan takaisinmaksuehtoja siten, että otettuja lainoja ei vaadittaisi koskaan takaisin maksttaviksi, niin kohta rahalla ei olisi mitään merkitystä."

    Ei, vaan nimenomaan pankkisektori yksinään ei voisi velkarahan määrää paisuttaa yli annettujen reservivaatimusten. Pankit kyllä voivat paisuttaa velkarahan määrää annettujen reservivaatimusten oloissa loputtomiin, mutta tämä siis edellyttää että pankkisektorille pöllähtää aina jostain uutta rahaa reserveiksi joka raha taas voidaan reservivaatimusten mukaan moninkertaistaa lainoina.

    Tätä minä tällä rautalngasta vääntämälläni jutulla takaa ajoin, mutta juuri tämän jutun näyt täydellisesti mistanneen.

    Äänestä

^^Tilanne on huomattavasti muuttunut v:sta -05 . Silloin näytti tuon tilaston mukaan
esim. kananmunat maksaneen 2,33 €, nyt ne maksaa ~ 4 €.( Samaan aikaan keskipalkka noussut n. 20 %.)

inflaatio on ollut 10 v. aikana 19 %, joten se ei selitä asuntojen eikä ruoankaan reaalihinnan nousua.

Ollaan kohta -70-luvun tasolla taloudessa.

Äänestä

"Voiko kasan betonia, lankkuja ja gyprocia arvo nousta yli 300.000 euroon, kun tekeleen käyttöikä on ehkä max. 30 vuotta? Entä voiko 30 vuotta sitten pykätyn lauta-betoni-lastulevy-hökkelin arvo olla 250.000 euroa, kun se on jo käyttöikänsä loppusuoralla? Voiko 600 neliömetrin suuruisen multapläntin arvo olla yli 100.000 euroa?"
Ihan sama noille numeroille, mitä siinä on ja itseasiassa numeroiden perässä olevalle valuutallekin, jos sen eteen ei tarvitse tehdä 12 tuntia päivässä 7 päivää viikossa ja 50 viikkoa vuodessa duunia VAIN saadakseen ehkä joskus kymmenien vuosien päästä sen kasan omakseen.
Itselläni menee alle 1/3 nettotuloista asunnon kuluihin - siis kaikkiin kuluihin laina mukaan lukien - ja lainan kuoletusaika on 10 vuotta. En pidä sitä yhtään kohtuuttomana. Enkä ole koskaan miettinyt, onko asunnot kalliita vai halpoja, koska tarvitsen asunnon. Omasta mielestäni asun tällä hetkellä varsin mukavasti ja vaihdan asuntoa sitten kun alkaa siltä tuntumaan.

Äänestä

Olen tästä aikaisemminkin täällä kirjoittanut että kasvukeskuksissa on krooninen asuntopula. Asuntoja ja taloja saa halvalla huitsin nevadasta, mutta ei ihmisten ilmoilta. Tuotantoa säännellään voimakkaasti etc.

Kunnat tekee omalla myynillään ja kavoituksella maasta kallista, jotta saisivat suuammollaan olevaan talouteensa jotain rotia.

Ja kaikista suurin yksittäinen tekijä on verotus. Jokainen voi laskea uudelle asunnolleen käänteisen alvinsa ja sen lisäksi jokaisen portaassa olleen työmiehen verotus sekä kaikkien yritysten toimihenkilöiden verotus ja lisäksi tähän päälle vielä yritysverotus.

Taitaa olla niin että uuden asunnon hinnasta puolet on veroa ja 1/4 tonttia loput 1/4 materiaalia. Tähän päälle sitten grynderin voi, joka pörssin yhtiöitä seuraamalla osoittuu noin 2-10%. Tämmöistä tulosta siellä näköjään viivan alle saadaan.

Äänestä
  • Kyllä se on jo ylikin puolet veroja uuden asunnon hinnasta jos noin kaikki palkoista maksetut verotkin huomioidaan. Alvi puree vielä erityisesti rakentamisessa.

    Mitä taasen tulee kuntien tonttien myyntiin niin olisi sekin sopimatonta olla niistä yrittämättä maksimihintaa markkinoilla, onhan ne ainakin periaatteessa kuntalaisten yhteistä omaisuutta. Kyllä näitä pientalotontteja jotkut kunnat paljonki alle markkinahinnan myyvät ja puo-ilmaiseksikin jakelevat saadakseen vaurampaa ja myös nurorempia lapsiperheitä kuntaansa muuttamaan. Mutta siis ei tämäkään ihan niin sopivaa periaatteessa ole miltä se ehkä päällisin puolin näyttää.

    Äänestä

Hinnat ei ole "tuplaantuneet", vaan ne on TUPLAUTETTU! Sen tekivät pankit siinä vaiheessa, kun huomasivat että ihmisiä voi tuollakin tavalla kusettaa. Meidän vanhempamme rakensivat itselleen OKT:n 1970-luvun puolella, maksoivat sen poise ennen eläkeikää. Eläkeiän kynnyksellä asunto oli jotakuinkin vahvan remontin tarpeessa mutta se myytiin kuitenkin uuden KT-kolmion hinnalla, jonne sitten muuttivat. Välirahoja kun eläkeläiset eivät enää viitsi laittaa eikä tarvikkaan kun kahdestaan enimmäkseen ovat.
Se on hämäystä että olisivat voittaneet talokaupassaan. Jos olisivat voittaneet niin hehän olisivat myyntirahoilla ostaneet uuden OKT:n eikä mitään KT-asuntoa johon rahat vain riittivät. Kiinteistön arvo ei siis ollut noussut vaan laskenut ajan myötä. Minä ehdotin mummulle ja papalle että menkää vuokralle ja nauttikaa elämästä matkailun ym. merkeissä mutta eivät ymmärtäneet. Jos elonpäiviä runsaasti suodaan niin ehkä 25-35 vuotta ja sen jälkeen menee ikä jo kolmenumeroiseksi. Kiinteistöstä saadut rahat kun olisi hyvin sijoittanut ja elänyt eläkkeillä niin leveätä olisi loppuelämä ollut mutta sepä oli heidän valintansa.

Äänestä
  • Aivan eikä esim. veroilla ja verottajalla ole mitään tekemistä asian kanssa eikä liiemmin inflaatiollakaan. Eihän ole ? No eipä tietenkään. Pankit kusettaa, kusettaa kusettaa, ja kiinteistöväittäjät kusettaa vedättämällä hinoja ylöspäin. Näinhän se titenkin menee turha sitä muita syitä asiaan on hakea.

    Äänestä

  • Olisivat voittaneet, kun olisivat siirtyneet halvempaan. Samanhintaiseen siirtyessä voittoa tuli vain asumismukavuudessa.

    Äänestä

  • old_profile_34673 kirjoitti:

    Olisivat voittaneet, kun olisivat siirtyneet halvempaan. Samanhintaiseen siirtyessä voittoa tuli vain asumismukavuudessa.

    Kuinka niin olisivat voittaneet kun olisivat siirtyneet halvempaan? He siirtyivät yli puolet pienempään, tosin uuteen. Mutta kun puhutaan että kiinteistöjen arvo nousee! Vastaavan uuden omakotitalokiinteistön hinta olisi varmuudella ollut yli 3-kertainen! Minun mielestäni heidän ex-kiinteistön arvo on silloin laskenut vaikka hinta näennäisesti onkin noussut! Ei ne kiinteistöjen arvot mihinkään nouse kun talot rapistuu. Remontoimalla ei kovin paljon parempaa hintaa olisi saanut kun ottaa huomioon remonttiin menevät kustannukset. Siksi möivät sellaisenaan.

    Äänestä

  • Sijainti sijainti ja sijainti, ilmeisesti vahvempasi olivat niin tyhmiä että rakensivat sinne minne ei olisi pitänyt. No nyt kävi sitten näin. Olisivat varmaan saaneet uuden lävärin pellon laitaan ja olis jäny rahaa kukkaron pohjalle, mutta taisivat haluta parempaa. Tuo läväri olisi varmaan vastannut heidän vanhaansa.

    Voittohan mitattiin silloin kun myytiin ja siitä vähennettiin paljonko meni. Se miten he rahansa käyttivät tämän jälkeen ei vaikuta tähän "voittoon" mitenkään. Yhtä hyvin he olisivat voineet ostaa kämpän turkista tai espanjasta.

    Äänestä

  • "Eläkeiän kynnyksellä asunto oli jotakuinkin vahvan remontin tarpeessa"

    "Jos olisivat voittaneet niin hehän olisivat myyntirahoilla ostaneet uuden OKT:n"

    70-luvulla rakennetun vahvan remontin tarpeessa olevan talon myyntihinnalla olisi pitänyt saada uusi omakotitalo?????

    Siis remonttikuntoinen vanha talo olisi pitänyt voida vaihtaa uuteen päittäin ????

    Tässä ajattelussa ei nyt kaikki ihan täsmää.

    Äänestä

  • ainut poika kirjoitti:

    Kuinka niin olisivat voittaneet kun olisivat siirtyneet halvempaan? He siirtyivät yli puolet pienempään, tosin uuteen. Mutta kun puhutaan että kiinteistöjen arvo nousee! Vastaavan uuden omakotitalokiinteistön hinta olisi varmuudella ollut yli 3-kertainen! Minun mielestäni heidän ex-kiinteistön arvo on silloin laskenut vaikka hinta näennäisesti onkin noussut! Ei ne kiinteistöjen arvot mihinkään nouse kun talot rapistuu. Remontoimalla ei kovin paljon parempaa hintaa olisi saanut kun ottaa huomioon remonttiin menevät kustannukset. Siksi möivät sellaisenaan.

    "Kuinka niin olisivat voittaneet kun olisivat siirtyneet halvempaan? He siirtyivät yli puolet pienempään, tosin uuteen. Mutta kun puhutaan että kiinteistöjen arvo nousee! "

    Tontin arvo nouseekin ainakin täällä helsingin ympärisössä, mutta talo ei pidä arvoaan jos sitä ei päivitä vuosien saatossa.

    "Vastaavan uuden omakotitalokiinteistön hinta olisi varmuudella ollut yli 3-kertainen! "

    Noin iso hintaero kertoo että remontin tarve on tosi iso.

    "Minun mielestäni heidän ex-kiinteistön arvo on silloin laskenut vaikka hinta näennäisesti onkin noussut!"

    Remontoimattomasta saa remontoimattoman hinnan.

    Nyt heillä on ihan uusi, ei tarvitse miettiä kattoremonttia,kylppäriä,keittiötä,ikkunoita ,salaojia eikä ulkoverhoilua..tässä valossa ehkä sitä kuitenkin voitolle pääsi :)

    Äänestä

  • wwwwwwww1 kirjoitti:

    "Eläkeiän kynnyksellä asunto oli jotakuinkin vahvan remontin tarpeessa"

    "Jos olisivat voittaneet niin hehän olisivat myyntirahoilla ostaneet uuden OKT:n"

    70-luvulla rakennetun vahvan remontin tarpeessa olevan talon myyntihinnalla olisi pitänyt saada uusi omakotitalo?????

    Siis remonttikuntoinen vanha talo olisi pitänyt voida vaihtaa uuteen päittäin ????

    Tässä ajattelussa ei nyt kaikki ihan täsmää.

    Niinpä niin, minustakaan tässä asuntojen hintojen nousu keskusteluissa ei kaikki täsmää. Sanotaan että asuntojen hinnat aina nousee. Niin nouseekin, mutta niiden arvo laskee, koska niitä käytetään ja ne kuluu. Jos asuntojen arvo nousisi koko ajan, niin vanhempieni olisi sillä vanhalla rötisköllä pitänyt saada vähintäänkin uusi tilalle. Mutta niin ei käynyt. Talo oli todellakin hyvällä paikalla, siitä ei ole kysymys. Mutta sen arvo oli myyntihetkellä noin kolmanneksen verrattuna vastaavan uuden arvoon, joten arvo on mielestäni laskenut. Numeraalisesti hinta on 40 vuoden aikana noussut, mutta mitä hiton väliä niillä numeroilla on, kun ne koko ajan muuttuu markasta euroon siirtymisen, inflaation ym. seikojen takia?? Todellisesta arvostahan on kyse. Ja he saivat siis tuolla vanhalla rötisköllään ainoastaan puolet pienemmän osakehuoneiston. Hintojen nousu on silmän lumetta. Arvo laskee.

    Äänestä

  • ainut poika kirjoitti:

    Niinpä niin, minustakaan tässä asuntojen hintojen nousu keskusteluissa ei kaikki täsmää. Sanotaan että asuntojen hinnat aina nousee. Niin nouseekin, mutta niiden arvo laskee, koska niitä käytetään ja ne kuluu. Jos asuntojen arvo nousisi koko ajan, niin vanhempieni olisi sillä vanhalla rötisköllä pitänyt saada vähintäänkin uusi tilalle. Mutta niin ei käynyt. Talo oli todellakin hyvällä paikalla, siitä ei ole kysymys. Mutta sen arvo oli myyntihetkellä noin kolmanneksen verrattuna vastaavan uuden arvoon, joten arvo on mielestäni laskenut. Numeraalisesti hinta on 40 vuoden aikana noussut, mutta mitä hiton väliä niillä numeroilla on, kun ne koko ajan muuttuu markasta euroon siirtymisen, inflaation ym. seikojen takia?? Todellisesta arvostahan on kyse. Ja he saivat siis tuolla vanhalla rötisköllään ainoastaan puolet pienemmän osakehuoneiston. Hintojen nousu on silmän lumetta. Arvo laskee.

    "Jos asuntojen arvo nousisi koko ajan, niin vanhempieni olisi sillä vanhalla rötisköllä pitänyt saada vähintäänkin uusi tilalle."

    Täh? Tämä logiikka toimii jos he muuttaisivat helsingistä 200km poispäin.

    Miten ihmeessä vanhan hinnalla pitäisi saada uusi vastaava tilalle vaikka arvo olisikin noussut.

    Tontin arvo ja talonkin (pienellä varauksella) on noussut rakennusajankohdasta mutta ei se tietenkään tarkoita että se on samalla tasolla kuin uusi omakotitalo. Talo vaatii remppaa niin eihän siitä uuden hintaa voi saada.Hintaero olisi tietty pienempi jos taloa olisi rempattu.

    Talon arvoa pitää ylläpitää vuosien saatossa,tontin arvo nousee itsestään halutuilla alueilla.

    Mulla on 83-rakennettu talo joka on hyväkuntoinen mutta en minä siitä uuden vastaavan hintaa voisi pyytää, tai voisin mutta saattaisi jäädä myymättä.

    Äänestä

kyllä jopa 70 vuotiaatkin murjut teille vuokratolloille kelpaa, ja rahuu tulee,kiitos!

Äänestä

Älä odota enempää, tämä usko tulee jatkumaan vielä pitkään. Jan Vapaavuori on torpannut asuntolainoille ehdotetun lainakaton, koska asuntohinnoissa ei ole ylikuumentumisen merkkejä ja Piia-Noora Kauppi on siitä myös iloinen.
Suomen kansa on muuttunut säästäväisyyden kansasta kuluttamisen kansaksi, siksi meillä on hyvinvointia. Sotien jälkeen alkoi valtava säästöohjelma jokaista kynnellekykenevää myöten ja vielä isämme ja äitimmekin ovat säästäneet pahojen päivien varalle. Raha ei ole liikkunut sukkavarsista ja patjojen välistä mihinkään, ja kansa on pysynyt köyhänä.
Nyt raha liikkuu ja sitä annetaan koko ajan sitä tarvitseville lisää niin paljon kuin kykenee käyttämään. Se tuo työpaikkoja, ja verovaroja Suomelle ja kansakuntamme vaurastuu vauhdilla.
Ymmärtäkää nyt jo hyvät uunot, mihin kansantalouden kasvu ja hyvinvointi perustuu, KU-LU-TUK-SEEN. Ei säästämiseen.

Äänestä
  • No sehän on sitten siinä. Jaetaan kaikille miljoona käteen ja ruvetaan kuluttamaan, sopii minulle.

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    No sehän on sitten siinä. Jaetaan kaikille miljoona käteen ja ruvetaan kuluttamaan, sopii minulle.

    Mene pankkiin ja hae se miljoonasi. Jos vakuuksia ja maksukykyä riittää, niin kyllä sen saa.

    Äänestä

  • Ikävä kyllä että ei pelkällä kulutuksella taloutta voi pitää kasassa kovinkaan pitkään. Äärimmillään kaikenkin roinan voi kyllä tuoda ulkomailta. Siinä ihmiset työllistyvät tämän roinan kauppiana ja erilaisissa palveluissa. Se vaan on että näin mennen aika pian velkaannutaan siihen mittaan, että ei enää roinaa kukaan susostu maahantuomaan. Vain joku luonnonvaroiltaan hivin rikas maa kuten joku öljyseikkikunta voi tällaista lähinnä pelkkään kulutukseen perustuvaa taloutta pitää pystyssä pidemmän päälle.

    Muuten se on jännä juttu kun nykyinen hallitus korostaa juuri tätä kulutuksen merkitystä talouden ylläpitämiseksi, mutta samalla kuitenkin korottelee alvia.

    Äänestä

Näin on,meidän täällä olomme ja hyvinvointi perustuu hillittömään kulutukseen.
Ilman kulutusta raha ei liiku eikä ole myöskään hyvinvointia!

Äänestä

Wautsi! Osa hiffas, osalla meni toi alkup. ajautus aivan ylitse... mutta mutta, ei me täällä S24:lla sentään kovin isolla kapustalla olla kauhomassa, ihan pikkulusikkalinjalla mennään.
Any way, kiitos hienoista kommenteistanne ja opetelkaa elämää. Luit oikein, perään ei kuulunutkaan n-kirjainta.

Äänestä
  • Muuten talousasiat eivät ole mitään erityistä älyä vaativia asioita, joskin ne sitä vaativat että n.s. järjissään tai common sense pitää olla, ja pitää olla myös seurannut talousasioita jos ei ihan pelkästään omasta päästään kehittämästä jostain uudesta mallista tai systeemistä puhu. Matemaattisia taipumuksia pitäisi kyllä olla sen verran, että suhteiden merkityksen ymmärtäisi, sillä tämä on aivan keskeisessä roolissa talousasioissa. Se vaan on niin, että jostain syystä niin monille nämä suhdejutut(mitä n.s. prosenttilaskutkin edustavat) eivät näytä olevan juuri lainkaan hallinnassa.

    Minä kiinnitän eniten huomioni noissa luettelemissasi hintojen nousun syissä siihen, että siitä puuttuu verotus ja sen kasvun merkitys kokonaan. Samoin siitä puuttu rakentamiseen(ja myös korjausrakentamiseen) liittyvien vaaimusten ja byrokratian kasvun merkitys. Siinä ei myöskään epäillä rakentamiseen liittyvän mitään monopolistisia rakenteita(koskien niin rakennusfirmoja tai työnantajia kuin työntekijöitäkin vahvoinen etujärjestöineen ja lobbareineen politikkoihin ja lainsäädäntöön päin). Tai onhan siinä vahavasti valiokoiden tästäkin vähän kun pankkien sanotaan hintoja nostelevan ja jotenkin kähmivän sillä edukseen. Kyllä pankit tietysti haluavatkin saada lainoittamansa rakennuskohteen myydyksi sillä hinnalla mitä rakentaja on suunniitelmissaan hinnaksi arvioinut. Rakennushankkeita rahoittavat paljolti juuri pankit, eikä mikään lähtisi liikkeelle ilman rahoitusta. Mutta kyllä näistä aina ennakkoon tehdään arviot menekistä markinoilla hitoineen ennenkuin aletaan rakentaa. Muuten se että ylipäätänsä rakennetaan uutta ja pidetään vanhat rakennukset kunnossa on aivan keskeisen tärkeä asia asuntojen hintojen kurissa pitämisessäkin.
    Rakentamisen teknisestä puolesta sinulla ei näyttäisi olevan muuta tietoa kuin ylimalkainen rakennusten arvottomiksi betoni-lankku ja gyprockasoiksi julistaminen. Oletko ollut koskaan rakennuksilla edes aputöissäkään, niin että olisi edes vähän enemmän tuntumaa näihin asioihn. Rakentaminen on myös pitkän kehityksen tulos. Aina tulee uusia rakenneratkaisuja ja materiaaleja joiden ainakin oletetaan olevan parempia, joskaan ne ei aina osoittaudu niin hyviksi niin silti aina parempaan päin mennään virheistäkin oppien.

    Ja sitten sinulla on vielä tuossa tätä referenssiharhaakin. Käytät siis mittatikkuna rahaa ikäänkuin se olisi joku arvonsa säilyttävää niinkuin vaikka metrimitta. Käytössämme olevan rahan arvo kuitenkin joustaa, ja se kyllä joustaa aina alaspäin. Tämän on mentävä pakostakin näin tässä meidän systeemissämme, joskaan inflaatiota ei saisi päästää ryöstäytymään. Siinä on useita keskeisiä syitä miksi näin enkä jaksa niistä tähän nyt vääntää, mutta jo sekin tähän asiaan liittyy kun ei palkat eikä hinnat eikä n.s. tulonsiirrotkaan ja sosiaalietuudet meillä hevin jousta numeraalisesti alaspäin, ja kun jonkun on pakkotilanteessa näinkin joustettava niin se on sitten rahan arvo mikä joustaa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Usko Eevertti Gyproc kirjoitti:

Ja miksi asuntojen hinnat edelleen jatkavat nousuaan? Koska ihmiset uskovat sokeasti näihin:
- Rakennusteollisuus: "Rakentamisen kustannukset ovat nousseet..."
- Välitysliikkeet: "Kulurakenne on nostanut välityspalveluitten hintoja..."
- Myyjät: "Naapuri myi omansa 250.000 euroon ja meillä on parempi, joten sen hinta on ainakin 280.000 euroa..."
- Pankki: "Kyllä kiinteään omaisuuteen kannattaa sijoittaa. Arvo nousee koko ajan ja siten perheen varallisuus kasvaa..."
- Pankki: "Voi, eihän teillä ole tämän lainan suhteen mitään hätää. Jos tulevaisuudessa tulee muutoksia elämäntilanteeseen, kyllä me joustamme..."
- Naapuri: "Et kai noin halvalla aio myydä hienoa taloasi! Tämä aluehan on kaupungin parhaita..."
- Kunta: "Kaavoituksen kustannukset ovat nousseet ..."
- Media: "Asuntojen hinnat jatkavat nousuaan..."
- Melkein kaikki: "Maan arvo nousee koko ajan, koska maata ei voi tehdä lisää..."

Herätkää, te hitaat! Voiko kasan betonia, lankkuja ja gyprocia arvo nousta yli 300.000 euroon, kun tekeleen käyttöikä on ehkä max. 30 vuotta? Entä voiko 30 vuotta sitten pykätyn lauta-betoni-lastulevy-hökkelin arvo olla 250.000 euroa, kun se on jo käyttöikänsä loppusuoralla? Voiko 600 neliömetrin suuruisen multapläntin arvo olla yli 100.000 euroa? Vastaus on: KYLLÄ VOI. Kun riittävästi uskoo yllä esitettyihin lausumiin, niin tekeleitten ja maan "arvo" voi olla ihan mitä vain! Niin kauan, kuin sitä uskoa ja maksukykyä riittää.
Mitä tapahtuu, kun usko loppuu? Vastaus on: HINNAT TIPAHTAA. Kun järki tulee kuvioihin mukaan, ja ihmiset oivaltavat, ettei nuo asiat joka hetkessä toteudukaan, niin kysynnän ja tarjonnan laki muuttuu. Kysyntää on, mutta vain järkevällä hinnalla. Nykyiset hinnat eivät ole järkeviä vaan ne on tehty uskomuksilla. Sitten tulee myös iso ongelma. Ihmiset eivät enää myy asuntojaan. Niistä on maksettu niin suolaiset hinnat, että mitään järkeä ei ole myydä alle sen, mitä siitä itse on maksanut.
Kuinka kauan uskoa riittää?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu