Miksi aina, vain ja ainoastaan, se isän uusi kumppani on kusipää ja vaaraksi lapsen terveelle kehitykselle? Isän uusi ei saa asettaa lapselle rajoja, ei saa olla aikuinen lapsen elämässä, ei saisi hoitaa lasta yhdessä isän kanssa.
Miksi isän uusi saa perheen rikkomisesta syytökset vaikka erosta olisi jo vuosia ja ero kenties jopa äidin uskottomuuden seurausta?
Miksi isä ei saisi jatkaa elämäänsä, kenties rakastua ja ehkäpä perustaa uutta perhettä uuden kumppanin kanssa?
Miksi isät harvemmin saavat yksinuoltajuuden vaikka heillä saattaisi olla monin tavoin paremmat puitteet tarjottavanaan?
Miksei äidin uutta kumppania kielletä koskaan olemasta osa lasten elämää? Miksei hän ole koskaan haitaksi lapsen kasvulle ja kehitykselle?
Miksei eronneita kielletä jollain lailla aloittamasta uutta elämää uuden kumppanin kanssa kunnes ne lapset ovat aikuisia ja elävät omillaan?
Ja miten aina vain äitien kohdalle osuu uusi kumppani joka on täydellinen isäpuoleksi eli saa olla se yksi aikuinen biologisten vanhempien rinnalla, saa hakea lapset tarhasta tai jopa osallistua koulun vanhempainiltaan kun äidillä on muuta menoa tai töitä?
Näitä ajatuksia on herättänyt näiden lukuisten kommentointien lukeminen tällä palstalla.
Miksi isän uusi saa perheen rikkomisesta syytökset vaikka erosta olisi jo vuosia ja ero kenties jopa äidin uskottomuuden seurausta?
Miksi isä ei saisi jatkaa elämäänsä, kenties rakastua ja ehkäpä perustaa uutta perhettä uuden kumppanin kanssa?
Miksi isät harvemmin saavat yksinuoltajuuden vaikka heillä saattaisi olla monin tavoin paremmat puitteet tarjottavanaan?
Miksei äidin uutta kumppania kielletä koskaan olemasta osa lasten elämää? Miksei hän ole koskaan haitaksi lapsen kasvulle ja kehitykselle?
Miksei eronneita kielletä jollain lailla aloittamasta uutta elämää uuden kumppanin kanssa kunnes ne lapset ovat aikuisia ja elävät omillaan?
Ja miten aina vain äitien kohdalle osuu uusi kumppani joka on täydellinen isäpuoleksi eli saa olla se yksi aikuinen biologisten vanhempien rinnalla, saa hakea lapset tarhasta tai jopa osallistua koulun vanhempainiltaan kun äidillä on muuta menoa tai töitä?
Näitä ajatuksia on herättänyt näiden lukuisten kommentointien lukeminen tällä palstalla.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Huomaatko. että ei vielä yhtään kommenttia ex-vaimoilta!
Tämä oli hyvin osuva kirjoitus, koska juuri näinhän täällä asioista ex-vaimot puhuu! TIetävät sen itsekkin, että syytökset ovat tätyttä puppua, mutta eivät osaa päästää niistä irti, kun pekäävät menettävänsä jotain. Vaikka se perhe on menetetty aikaa sitten.
Kun osaisivat jatkaa elämää itsekin, niin turhat riidat jäisi pois ja heillä itselläkin ehkä paljon parempi olla ja elää :)
Niinpä, no sitäkin enempi näiltä uusikoilta samanlaisia katkeria mollausviestejä. Huomaatko, että exät ovat niin fiksuja, etteivät lähde tälläiseen jauhantaan kovin herkästi, antaa uusikoiden jauhaa ja päästää höyryt ihan vapaasti, ja me nauramme...
Vai että sivistyneitä???? Muuten täällä kyllä ex-vaimot jauhaa sontaa minkä kerkiävät muissa ketjuissa, mutta kas kummaa, kun eivät tähän ketjuun juuri olleet kirjoittaneet mitään, kun oli niin osuvasti sanottu!
Katkeria ovat ne, jotka toisen / toisten elämiä vaikeuttaa tahallaan keinolla millä hyvänsä!
Joten voit nauraa ihan omaans puseroos.....
Juuri niin! Sivistymättömyydestä on varmaan isolta osalta kysymys - ainakin, jos nämä jätetyt ovat läheskään samanlaisia kuin minun mieheni entinen vaimo ja lapsensa äiti. Nainen hankkiutui 18-vuotiaana raskaaksi valehtelemalla miehelle käyttävänsä pillereitä, seurustelu oli jatkunut jo useita kuukausia ennen kuin mentiin sänkyyn. Siis näitä on vielä nykypäivänäkin, vaikkei millään uskoisi. Hänellä on pelkkä peruskoulu ja sekin rimaa hipoen eikä ajatustakaan hankkia ammattia. Tämän naisen kanssa seurustellessaan mieheni uskoi hänen älyttömiä puheitaan milloin mihinkin koulutukseen hakeutumisesta. Mihinkään puhumistaan hänellä ei olisi kuitenkaan ollut edes toiveita päästä peruskoulutodistuksellaan. Puhui iltalukiosta ja kieltenopiskelusta vapaan sivistystyön piirissä. Hän elää kaikenmaailman yhteiskunnan ja minun mieheni rahoilla! Me yritämme kovasti kasvattaa tyttöä (13 v.) siihen, että ammatti pitää olla. Ammatista ei käy haarojen levittely. Siis todellakin: 13-vuotias näkee tulevaisuudessa olevansa vain äiti! Samanlainen kuin omansa! Vaikea on tätä käsittää. Sekä minä että mieheni olemme akateemisesti koulutettuja ja kouluttaudumme koko ajan lisää. Tulemme hyvin toimeen itse ansaitsemallamme palkalla ja elätämme sillä myös lapsemme. Tällaista kuviota eivät sen enempää mieheni tytär kuin hänen äitinsäkään oikein tahdo ymmärtää... Voi jösses! Useimmiten eletty elämä ei ihmistä kaduta, mutta miestäni kaduttaa varmasti hautaan saakka uskominen tuon herneaivon juttuihin. Kunpa me saisimme edes pelastettua hänen tyttärensä samalta!
Yliopistojen taso on laskenut enemmän kuin luulinkaan, kun akateemisesti koulutetuksi itseään väittävä kirjoittaa niin alatyylisesti ja virheellisesti kuin sinä. Mikä oli pääaineesi? Entä gradusi arvosana?
kiva ku tulit pätemään taas....
"yxmuzi" Ja sun anti tähän keskusteluun oli....???
Ex-vaimo kommentoi : Puhut täyttä asiaa! Ei kuulu minulle todellakaan enää lasteni isän asiat, voisi jopa kuvitella, että jos hän joskus löytäisi itselleen vakaan ja hyvän parisuhteen, voisi hänkin asettua ja rauhoittua.
Minun ja ex-mieheni avioliitto oli kaikinpuolin suuri murhenäytelmä, eikä siinä lapset kyllä valitettavasti olleet loppujen lopuksi kovin onnellisessa asemassa.
Itselläni nyt uusi suhde ja avoliitossa asumme. Miehelläni myös ex-vaimo. Enkä jotenkin usko, että hänkään ihan niin paskana tyyppinä minua pitää. Aika rauhassa ollaan saatu olla ja annettu hänen olla.
Ihan ihmettelen miten hankalaksi joku viitsiikin oman ja lastensa elämän tehdä, kun puhutaan näistä uusperhekuvioista.
Meillä oli mahtava perhe, ihana isälapsilla ja mulla hyvämies... kunnes sen miehen huomasi perheenrikkojat.. siihen vaan lasten isään kiinni ja lupaamaan vapautta ja ihanaa elämää... hylkää lapset ja eukko ja sitä rataa...
Kyllä lapseton nainen aina lapset voittaa ja hylkäys on taattu.
En ymmärrä mikä kiehtoo perheenisissä, katkeruus kun itsellä ei ole miestä, niin ei saa olla muillakaan.
Onneksi lapset tajusi millainen eukko isällä on joten emme halunneet semmoista naikkosta nähdä, eikämeile ollut asiaa, ikinä emme ole nähneet emmekä vieläkään halua. Lapset kasvoivat turvallisesti aikuiseksi minun luona, ja ovat hylänneet nyt isänsä, samoin kuin isä hylkäsi naikkosten kannustamana heidät.. sitä saa mitä tilaa.
Minä miehnä en ole koskaan ymmärtänyt että perheellinen mies jolla asiat kunnossa menee tuoolaisen naisen apuloihin ja niitähän voi aina höynäyttää mennen tullen että silleen. pitää olla asennetta ja nuorena viettää kunnon sinkkuaika ettei sitten enää kun on lapset haikailla vaputta. Itsellänikin miehnä olisi ollut monta tilaisuutta käydä muitakin anisa naurattamassa mutta kun ei kiinostanut muut kuin se oma naisen jonka kanssa lapsi ja muutenkin meni hyvin mutta olin jo 34v kun laosi syntyi ja oli elämää nähty ja ei ollut enää kiinostusta kuin perhe-elämään ja silloin tällöin viihteelle mutta ei vieraisiin. Ex miehsi oli kypsymätön henkilö jos noin helposti perheensä jättää.
Voi tziisus Lissu sä oot niiiiin niiiiiin niiiiin sairas mieleltäs! Sun kannattas mennä oikeesti juttelemaan ammattiauttajan kanssa.
Tänään kun tulin töistä ja avasin koneen, niin huomasin, että sinä täällä olet työkses kirjoitellut iänikuisia samoja vanhoja kommenttejasi. Miten sulla riittää energiaa kirjoitella täällä joka ketjuun? Ja tämä oli kaikkein naurettavin ja hulluin juttu, että tekeydyit mieheksi ja keksit jonkun tyhmän tarinan, jotta pääset mollaamaan jotakuta.
Mieti vähän, kyllä sulla viiraa ja pahasti!
Voi juma_lauta nyt lissu on taas mies, ja huomenna taas uusperheellinen.
Ne exät jotka ei halua kasvattaa omia lapsia ja olla heidän elämässään, niin se on huono juttu, mutta erittäin sääli.
Meillä ei koskaan ole siedetty että mies toisi naiset meille hääräämään ja haukkumaan. Lasten eteen heitäei ole tuotu, ja mies on hyvin pitänyt poisa meidän elämästä, niin paljon välittää ja kunnioittaa meidänyksityisyyttä ja rauhaa.
En voisi kuvitellakaan, että olisimme samassa ruokapöydässä ja puhuisin omat tärkeet asiat ventovieraalle.
Lapset ovat meillä niin arvokkaita, että emme ikinä anna kenenkään vieraan epätoivoisen naikkosen tulla heitä kiusaamaan.
Olisin todella huono äiti ollut, jos olisin hylännyt lapset ja antanut vieraalle ihmiselle kiusattavaksi,häpeisin itseäni. Mutta onneksi tajusin estää naikkosten meille tulon ja olla missään tekemisissä lastemme kanssa, näin turvasin heidän lapsuuden ja nuoruuden. Nytkiittävät ja ovat erittäin onnellisia, kun eivät ole saaneet haukkuja eikä vääriä vaikutteita elämäänsä.
Mieskin sanoi että hänen naiset ovat erittäin huonoa seuraa meille.
Mihin olisimme niitänaisia tarvinneet, jotka rikkoivat perheemme? Pitääkö sellaisesta kiittää, ja antaa heille sellainen palkinto että olisimme heidän sydänystäviä? Ei minusta. Ihan sama vaikka kuinka itkee ja pyytää meitä sydänystäviksi, me emme moisia naikkosia elämäämme halua. Rahat kyllä heille kelpaisi, miehen siivellä elävät.
Tiedoksi Lissuseni sinulle: ydinperhe kirjoitetaan yhteen, siis ilman välilyöntiä.
Lissu ja mek äidinkielen tunneille, vai onko kyseessä sama henkilö?
Jokaisen äidin pitää ensin haastatella ja tutkia uusion taustat, ennenkuin voi antaa lapset tälle isän naisen seuraan, huom seuraan, ei ksokaan keskenään ilman isää.
Miksi pitäisi tuntemattomaan ihmiseen luottaa? Toisitko sinä lapset minulle jos et näksi ja tietäisi kuka ja mikä olen? Et varmaan. Miksi miehen exän pitäisi uskaltaa luottaa? Minä en ainakaan luota en edes vaikka kuinka tutkisin taustat, epäilen kaikkia joita en tunne ja joita ystävikseni sanon. Muut ovat aina minun epäiltyjen listalla.
Olemme niin paljon saaneet ukea surullisia uutisia jotka jotkut päättyvät huonosti, ja täällä lukea miten miehenl apsia kohdellaan huonsti ja mollataan, että ihmettelen äitejä, jotka ovat niin sinisilmäisiä.
Onni on että omat on aikuisia, ja osaavat todellakin pitää puolensa, eikä usko valheita ja paskanpuhujia. Mitä isukkiin tulee, sinne joutaa samaan sarjaan.
Älä jaksa Lissu jauhaa samaa vanhaa paskaasi! Kun kukaan ei sinun juttuasi tue, niin täytyyhän sun itse itseäsi tukea. Ensin kirjoittaa Onnen ydin perhe ja heti perään Täydellinen perhe...ja kas kun et kirjoittanut että pehre.
Mutta hei oikeesti, voisitko kirjoittaa välillä jostain muusta, kun tuosta samasta. Olen niin lukenut jo monen monta kertaa tuosta sun epätoivoisesta ruikutuksesta, että on alkanut jo kyllästyttää lukea samaa. Ihan oksettaa Lissu sun juttus jo.
Kannatan ajatusta Lissun eläkkeelle pääsemisestä, Eihän hänestä mitään hyötyä palstalle ole! Olen ajat sitten lakannut lukemasta hänen kommenttejaan ja aloituksiaan. Hänellä on koneella tallennettuna pari tiedostoa, jotka hän liittää vastaukseksi mihin tahansa aloitukseen.
Minä en ainakaan luota en edes vaikka kuinka tutkisin taustat, epäilen kaikkia joita en tunne ja joita ystävikseni sanon. Tässä kiteytyy lissun hulluus...epäilee jopa ystäviään.....
:-D :-D
Miksi se isän uusi... noh, sitähän nyt ei tarvi varmaank ertoakkaan, kaikkihan me teidämme, että vieras ihminen on aina vieras, eikä heihin ole luttaminen missään muodoissa. On väärin opettaa lapsille, että vieras ihminen on sun kaveri, sitähän he eivät ole.
Luottamus ansaitaan se ei tule kuin hiukset päähän, ja täysin vieras on aina epäluotettava siihen asti kunnes toisin todistaa. Äidit eiluota vieraisiin yhtä herkästi kuin isät.
Lissu hei, sähän et luota kehenkään, edes niihin joita ystäviksesi sanot......
Sussiutakkoo! Kirjoitusvirheistä päätellen lissu on aika tuiskeessa jo ennen kymmentä aamulla! Puolijuovuksissa hän sentään toisinaan keskittyy erityisesti oikeinkirjoitukseen ja silloin saattaa toisinaan tulla melkein kokonainen rivi ilman virheitä.
Tulee varmaan mielenkiintoisia hetkiä jos koskaan tarttet poliisia selvittämään rikosta, palomiehiä sammuttaa teillä tulipaloa tai ambulanssia sairaskohtauksen vuoksi. Vai tunnetko heidätkin entuudestaan?
Mikä vieras sitä on isällekään jos saman katon allakin jo asutaan? Eikä sitä lapselle tarvitsekaan tuputtaa että tässäpä tämä nainen on, luota ja rakasta häntä. Kyllä itse olen antanut miehen lapsille tilaa tutustua minuun ja lähestyä vasta kun itse ovat kokeneet sen luonnolliseksi.
Eikä mekään ex-vaimon uutta miestä tunneta, vaan siellä ne saman katon alla asustaan lasten kanssa ja ei asia miehellenikään kuulu yhtään. Kyllä luottaisin siihen että aikuisella on sen verran järkeä päässä että ei mitään sekopäitä lasten elämään toisikaan. Mutta meistä kyllä on toki moneksi.
Ei varmaan sille miehelle, mutta miehen lapsille ja exälle se on vieras, ja miksi se pitäisi näyttää heile, iekö se ole sen mies suusu, eihän se kuulu miehen ex perheelle mitenkään.
Meillä mies oli niin rehti, ettei pakottanut mietä näkemään sutturoitaan, onneksi. Emme halunneet että lapsemme kärsii perhenrikkojista.
Miksi meidän pitäisi sietää semmoinen elämämme pilaaja meillä? Ehei, etsikööt kostettavat ihmiset muualta, meille ei ongelmia tuoda.
Olemme erittäin onnellisia, kune i ollaj ouduttu kuuntelmaan haukkuja ja näkemään katkeria miehen naikkosia elämässämme.
Mitä se sille exälle edes kuuluu? Vai vietkö esim. omista ystävistäsikin (mikäli sinulla sellaisia on) niin taustaselvitykset ex-miehellesi ennen kuin he lapsianne näkevät?
..Voisit myös opetella kirjottamaan niin, että siitä normaali ihminen saisi selvää, muutama lause jäi vähän hämärän peittoon.
Olen lueskellut näitä uusikkojen ja exien keskusteluita täällä ja miettinyt kuinka paljon katkeruutta ihmisiin mahtuu.
Olen ex, minulla on 2 lasta miehen kanssa joka asuu toisen naisen kanssa.
Olen uusikko, asun miehenkanssa jolla on 1 lapsi toisen naisen kanssa.
Lasteni isän uusi nainen on ollut kuvioissa jo 3 vuotta. Erittäin mielyttävä nainen joka tulee hyvin toimeen lapsien kanssa. Hän on aina kutsuttujen listalla kun on lasten synttärit tai kun koulussa on joulu/kevätjuhla ja hän saapuu sinne lasten isän kanssa. Lapseni tykkäävät tasta naisesta ja viihtyvät hyvin hänen kanssaan!
Mieheni exä on mukava nainen joka kutsuu minut lapsen synttäreille ja peleihin, käyn kaikissa mukana mieheni ja lapsieni kanssa ellei omillani ole jotain samana päivänä. Miehen exä myös soittaa minulle välillä jos on epäilyjä että heidän tytöllään on jotain ongelmia, niitä murkkuiän juttuja koska tyttö juttelee niistä minulle mielummin kuin äidilleen ja minä infoan sitten jos on jotain mihin tarvitsee reagoida, tietenkin kun olen ohjeistanut tyttöä juttelemaan myös äitinsä kanssa. Miehen exä soittaa myös minulle jos mies on työmatkoilla ja hänelle sattuu yövuoro että sopiiko tytön tulla, ei ole vielä ollut kertaa ettei sopisi!
Meillä siis toimii asiat ihan ystävällisyydellä, ei tuomittu ennenkuin ollaan tutustuttu.. Ja meidän tilanteessa ei kenelläkään ollut syytä tuomita toista!
Uskoisin että lasten kannalta on erittäin hyvä ettei aikuiset riitele keskenään. Jos esim mieheni ex ei antaisi lapsensa tavata minua, hänen olisi hyvin vaikea tavata isäänsä joka asuu kanssani. Sama pätee minun lapsien kanssa, jos uusikko olisi hankala ja en voisi sallia häntä olemaan lapsieni kanssa tekemisissä ei lapseni tapaisi isäänsä koska he asuvat yhdessä..
Tässä se nähdään. Sekä entisissä, nykyisissä että tulevissa kumppaneissa on sekä sivistyneitä ja fiksuja että sivistymättömiä ja typeriä. Kerta toisensa jälkeen ihmettelen, mitä joku fiksu ihminen on aikoinaan nähnyt eksässään. Sitten oivallan, miksi hänestä tuli ex.
Ikuisuuskysymys, vain ja ainoastaan vanhemmat ovat katkeroitunet erostaan, yhteiset lapset eivät kuulu siihen valtapeliin mitenkään. Ymmärtäkää se ! Tapelkaa sivistyneesti keskenänne "AIKUISET", jättäkää lapset sen ulkopuolelle!
Samaa mieltä, että kun mies lähtee tai hylkää perheensä, niin ei hänen tarvi enää alkaa leikkimään hyvää isää sillon enää kun on perheensä jättänyt. Ei ne ex perheen jäsenet enää kuulu miehen elämään eikä varsinkaan hänen uusien naisten elämään. Heille kuuluu antaa oma perhe rauha, eikä alkaa pompottelemaan lapsia ja maksattamaan eroa heillä. Nämä viesti täällä on niin hurjia, että ihmettelne miten omat vanhemmat voivat antaa omat lapset moiseen pyöritykseen. Eikä lapsi enää olekkaan se rakas ihminen kun hänelle suodaan moinen kohtelu?
Tottakai exästä, lapsista ja kko suvusta tulee katkera, jos joku tulee ja rikkoo toisten perheen! Miksi ei tulisi? Mikä oikeus on tulla sotkmaan toisten sukuun ja sitten alkaa mässäilemään että exä, lapset ja koko suku on kauheita, ha täysin hulluja?
Kun rikkoo toiselle tärkeetä, luulisi hävettävän, eikä alkaa kehumaan mitä on tullut tehtyä.
Kun miettii millainen anoppi ja appi ovat suikuinenn, ei voi kun ihmetellä että ovat moisen pojan aikaseksi saaneet joka uskoo mitä vapaat lapsettomat naiset lupaa... mutta oma vika.
Ihan hyvyä pointteja..
Mutta äitiys on listattuna tunnetiloissa paljon voimakkaamaksi tunteeksi ja kiintymykseksi kuin isyys, ainakin lapsen alkuvuosina.. Kasvaahan se lapsi jo äidin sisällä ja tulee jo biologisestikin eri tavalla kuin isyys, johon myös kasvetaan, mutta ehkä hitaammin. Esim. äidin ja lapsen symbioosi on niin vahva, että toisen naisen ns. äitipuolen astumista kuvioihin pidetään luonnottomana tai jopa luonnonlakien vastaisena. Eläimetkin reagoi tosi vahvasti ja voi vaikka tappaa jos joku vieras naaras uskaltautuisi edes oman poikueen lähelle
Äitiyteen liitetty kiintymys on niin vahva, että siihen on vaikeaa hyväksyä ns. toista naista kasvattamaan omaa lastaan edes toisena aikuisena isän rinnalla.
Kyse on myös kultturisidonnaisista perinteistä.. Esim uutta naista pidetään aina perheenrikkojana ja jo saduissakin puhutaan pahasta äitipuolesta. Kun taas vastaavasti miestä pidetään sankarillisena, selkärankaisena ja suorastaan ritarillisena jos hän ottaa uusperheessä esim kasvatusvastuun lapsista ja elättää perheensä.
Kautta aikojen mies on tuonut leivän pöytään kun on ollut sukupuoliroolit ja ns. naisten ja miesten työt.. Nainen on ollut usein se alistettu osapuoli ilman päätänvaltaa ja täysin riippuvainen miehestään, kun taas miehellä on saattanut olla esim rakastajatar vaimon lisäksi ja joskus jättänyt perheensä rakastajattaren takia. Se voi olla osasyy siihen, että harhakäsitykset ja ns toisena naisena olemisen leima elää nykyäänkin yhtä vahvasti. Siitäkin huolimatta, että tämä toinen nainen on astunut kuvioihin vasta esim vuosia eron jälkeen.. Tämähän ei ole toinen nainen, vaan uusi nainen.
Onhan yksinhuoltaja äideilläkin tietty leima tai jokin huono kaiku siinä sanassa ainakin on.. Yksinhuoltaja äitejä pidetään jotenkin alakastissa tietämättä esim eron todellisia syitä, mitkä voi olla täysin riippumattomia huoltajasta itsestään jos mies on lähtenyt luikkimaan. Yh isiä taas pidetään tosi uhrautuvaisina ja sankarillisina ja äitiä joka on lapsena hylännyt, ei ole enää ihmisarvoa edes.
Nyt kun trendiä aletaan muuttamaan, on tasa-arvoa havaittavissa, naiset käy töissä, ei ole samalla tavalla naisten ja miesten töitä.. mutta trendejä ja asenteita ei niin vaan muuteta. Miksi esim pienet tytyöt leikkii lähes aina nukeilla ja pojat autoilla vaikkei kukaan ole yrittänyt vaikuttaa asenteisiin mitenkään?
Miestä joka hylkää perheensä, pidetään kyllä edelleen huonoa ja suorastaan arvottomana, mutta muuten yleisesti ottaen nainen on se, jota syyllistetään lähes joka tilanteessa.
Esim Norjan kuninkaalliset: Kun Norjan tuleva kuningas Hakon meni naimisiin tavallisen yh äidin Mette-Maaritin kanssa, sitä pidettiin vuosisadan rakkaustarinana. Olisiko tilanne ollut sama, jos kuninkaalla itsellä olisi ollut jo ero ja lapsi ennestään ja mennyt uuden naisen kanssa naimisiin?
No tottakai äitien on vaikea luottaa ex miehen naisiin, jos on omat lapset hyvin kasvattanut ja opettanut, niin uskon ettei mitään hyvää siellä isänluona ole muu kuin se isä, eikä lapsi saa edes olla isän kanssa keskenään, kun katkerat naiset vahtii heitä.
Ja surullisinta on se lapsi, joka tulee etävanhemman luota kotiin ja on murheissaan ja onneton kun siellä on kokoviikonloppu haukuttu lähivanhempaa ja hänen puolisoaan.
Harmi kun nämä etävanhemmat eivät nää ja tajua kuinka paljon lapsi tästä kärsii.On surullinen ja masentunut. Hirveätä mitä vanhemmat voivat tehdä lapsilleen.
Niin ja surullista sama toisinpäin, että missäänpä ei lapslla ole hyvä olla, joka paikassa saa haukut niin omat vnhemmat kuin hän itse. Siinäpä se nähdään, ettei tästämallista ole mitään hyvää lapselle. Lapshan maksaa kaiken...
On surullisia lapsikohaloita, itku tulee, kun lukasee näitä ilkeämielisiä kirjoituksia, joissa aina se miehen exä ja lapset ovat niitä pahoja.
Mitä pahaa lapset ja exä ovat tehneet kun saavat huonoa kohtelua? Tietääkö lasten isä että hänen uusikko kohtelee huonosti hänen rakkaitaan? Kuin paljon miestä on painostettu ja manipuloitu omia vastaan, että pystyy katselemaan lastensa kärsimystä? Voi kauheeta sentään, mietin että onko nämä tarinat tosia, vai onko vaan kirjoittajalla todella suuria mielenterveysongelmia, kun kohtelee ihmisi noin huonosti?
No siksi, katsos, kun miehet ylipäätään hyväksyvät eirlaisia asioita elämänsä, myös hyväksyvät kumppanin lapset paljon paremmin kuin taas naispuolinen kumppani miehen elämässä.
Kuinka paljon olet lukenut täällä vastaavanlaisia kirjoituksia, joissa mies sanoo hävenneensä kumppanin lapsia, jotka haisee, ovat likaisia, risoissa vaatteissa, nälkäisiä, ärsyttäviä ym...?
Ei ole montaa miehen kirjoittamaa juttua.
Mistä sitten johtuu, että mies hyväksyy toisen lapset ja vastaavasti nainen ei hyväksy miehen lapsia? Siihen ei ole mitään selitystä vielä kukaan keksinyt. Ehkä se, että mies ottaa uuden kumppanin kaveriksi, mutta nainen kuvittelee että kumppanuus on heti rakkautta... kukapa tietää...
Miehillä on suurempi sydän ja heiädn sydämeensä mahtuu pajon enempi kuin naisten. Se voi olla pelkoa toimeentulosta, tai pelkoa että miehen lapset ovat tärkeimmät miehelle, joka pitää paikkansa, kakkoseksi on vaikea hyväksyä itseään, tai kolmoseksi...
No siinäpä pulma, miksi isän uusi on mikä on. Katkera, kateellinen ja pahansuopa. No siksi, kun hänellä on ainainen pelko, että maksaja katoaa häneltä, ei pääse shoppailemaan ja kaljotteleen, jos ei ole ketään kuka kustantaa. Monet elävät siinä miehen arahoilla, muka työttömänä, ei vain viitsitä mennä duuniin, kun mies maksaa kaiken.
Harmi, jos joku mies tällaisen naisen viitsii edes itselleen ottaa. Varsinkin jos on lapsia. Itselläni ei tuollaista pelkoa ole, talousasiat kun meillä jaetaan tasan :)
Entäs se entinen.. pelkää exän lopettavan ne kaikki ylimääräiset lahjoitukset ja avustukset ja mikä pahinta, se ex saattaa olla onnellisempi kuin entisen kanssa ikinä.
Ja voi apua jos ex saattaa jopa nauttia elämästään ilman entistä. Ja mikä pahinta, lapsistakin tämä uusi saattaa olla kiva ja mukava. Ja ne sen lapsetkin on lasten mielestä ok.
Erittäin hyvä viesti, samoja asioita olen joutunut pohdiskelemaan aikanani, onneksi se aika on taaksejäänyttä elämää. Kun tapasin nyk.mieheni kanssa, hänen erostaan oli kulunut n.8vuotta, mutta silti sain kovat syytöset niskaani että olen tullut rikkomaan miehen ja lapsien välit - näinhän ei käynyt koska edelleen minulla ja miehen lapsilla on hyvät välit vaikka ovatkin jo aikuisia, mutta esim.miehen poika ei halua tavata ä i t i ä ä n kuin joskus, sanoo että on liian utelias *ämmä*. Tämä ex muutti asumaan uuden miehen kanssa puoli vuotta eron jälkeen eikä silloin kuulema puhuttu * pahasta isäpuolesta * yhtään mitään. Että tapauksia on kaikenlaisia. Iloista kevättä kaikille...