Mun sisko on nyt kolmatta viikkoa gluteenittomalla ruokavaliolla ja akne parantunu yllättävän paljon. Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Itsekin tässä alottamassa keliaakikon ruokavaliolla elämisen.
Gluteeniton ruokavalio apu akneen
Aknenaama123
10329
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
höpö höpö ei akne sillä tavoin parannu kokonaan vain lääkehoito auttaa akneen
Minä myös 2 päivää sitten aloitin gluteenittoman ruokavalion ja voin jo nyt sanoa että iho on jo vähän parempaan päin!!!:) höpöhöpö00 < mikäs se sinä olet sanomaan että millä tavalla ihmisen akne voi parantua..? Jollain tosiaan ne lääkkeet auttaa ja jollain ei, jollain taas ruokavalion muutos auttaa.. Jokaisella on erilainen iho.. Koita ymmärtää! Mietippä aivoilla asiaa tarkemmin, se vaikuttaa hyvinki pitkälti mitä suuhunsa laittaa, usko tai älä.. Tietysti on monia jolla ei akne parane silläkään. Mutta mielummin parannan ruokavalioni ku pilaan "terveyteni" jollain turhanpäiväisillä lääkkeillä, josta ei ole mitää apua, ainakaan minulle.!! Ei mulla muuta, mutta pistää kyl hiukan vituttamaan ihmisten käytös ja se että monet luulee, että aknen parantamiseen olisi vain ja ainoastaan se yksi keino,, lääkkeet.. Jos et usko, niin älä usko, mutta et itsekkään voi tietää ellet edes vaivaudu kokeilemaan!! Hohhoh naurettavaa!
Uskon gluteenittoman ruokavalion auttavan! Ja olen kuullut monia tapauksia, jolla akne parantunut sen myötä! Esim tämä: http://lehdenlento.blogspot.fi/2012/05/asiaa-aknesta.html?m=1
Täälläkin olen ollut gluteenittomalla ruokavaliolla kolmisen viikkoa. Ja toimii! Nyt tässä repsahdin pullaan ja muihin viljamömmöihin ja tadaa, näppyjä alko punkee ympäri nassua. Nyt 2 päivää taas ilman gluteenia, jo näyttää paremmalta! Kannattaa ainakin kokeilla, toisilla auttaa toisilla ei.
Itse en oo edes ollut ihan 100% gluteeniton, koska koulussa tulee syötyä lounaalla sämpylä kun kerran sellasia on tarjolla. Eli viis kertaa viikossa kiskon päivällä sämpylän, pastaa yms sellaista vältän koulussakin. Onneks perunaa on tarjolla lähes aina.
Itselläni epäillään keliakiaa, koska olen huomattavan alipainoinen. Pituus 179 cm, paino 53 kg ja kärsin lisäksi mm. aknesta. Voikohan tuolla gluteenittomalla ruokavaliolla myös saada painon nousemaan? Huolestuttaa jos laihdunkin lisää.
Voi, jos syöt riittävästi etkä vain jätä tiettyjä ruoka-aineita pois (siis jotain muuta tilalle). Keliakiahan estää ravintoa imeytymästä.
Kokeile:
Gluteiiniton,proteiiniton,hiilihydraatitionta ruokavaliota,varmasti auttaa,mun
veljeni siskokin kokeili ja 3 tunnin päästä sillä ei ollut finnin finniä.
Ei silllä kyllä aikaisemmainkaan ollut mutta se kun kirjoittaa sivutoimenaan
vihreä-elämä kirjaa niin täytyyhän sitä vähän mainostaa.
jA SEHÄN ON HALPA KIRJA 7€ EI MIKÄÄN RAHA FINNITTÖMÄSTÄ ELÄMÄSTÄ.
ah ah ah ah ah ah ah ah
gluteiiniton, proteiiniton ja hiilihydraatiton... päivän naurut
joko veljes sisko on joku hiton ruoka munkki hippi kenel on rikkaat vanhemmat tai sit kusetat.. mitä epäilen suuresti
Mulla autto, skeptikoilla ei toimi
Viljat tai maitotuotteet pois vähintään 4 viikoksi. Kokeile kumpi oireet aiheuttaa.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/viljat.htm
http://personal.inet.fi/koti/remeli/kalsium.htm
Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.
C-vitamiinia 200-1000mg / vrk
C-vitamiinia kannattaa tankata joka päivä. C-vitamiinin puutos altistaa sairauksille. Kun C-vitamiinia ei ole riittävästi, sitä ei riitä kaikkiin kehon soluihin ja kudoksiin. C-vitamiinin lisäämisestä ei ole haittaa, sillä sitä ei voi saada liikaa. C-vitamiini on vesiliukoinen ja ylimäärä huuhtoutuu pois virtsan mukana.
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk, kalsiumin ja magnesiumin suhde on 2:1
Omega-3 rasvahappojen tarve on jopa 1 gramma päivässä eli esim. villiä lohta 150-200 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista.
Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.
Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.
Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16 vähintään kädet ja jalat paljaina.
Huonoin tilanne on afrikkalaista syntyperää olevilla maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on lähes läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.
D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
Meillä "asiantuntijat" Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 7,5-10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.
Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.
Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.
Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.
Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!
Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/D3.htm