"Lahdessa ja Päijät-Hämeessä on nähtävissä kansallisen ja globaalin kilpailun nurja puoli", sanoi Helsingin yliopiston professori Raija Sollamo puhuessaan perjantaina Suomen kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa Sibeliustalossa.
Taantuman juuret ovat viime vuosisadan jälkipuoliskolla, jolloin Lahteen ei perustettu yliopistoa. Silloinen aluepolitiikka syrji Lahtea, koska se oli liian lähellä Helsinkiä. Uudet yliopistot tai korkeakoulut perustettiin Ouluun 1959, Tampereelle 1965, Vaasaan 1966, Joensuuhun ja Lappeenrantaan 1969, Kuopioon 1972 ja Rovaniemelle vielä 1979.
"Suomen vetovoimaisimpiin alueisiin verrattuna Lahden ja Päijät-Hämeen kehitys on ollut vaatimatonta, voidaan jopa puhua taantumisesta", sanoi Raija Sollamo.
Synkkää puhetta tulla pitämään Lahteen. Mutta totta.
Eikä edelleenkään päästä mihinkään siitä, että koulutuskysymykset ovat avainasemassa. Raija Sollamokin mainitsi puheessaan oikoradan, mutta ei se mikään ihme-eliksiiri yksinään ole. Päinvastoin jos Lahden koulutuspolitiikka ei ole kunnossa, on oikoradasta saatava hyöty suurin sillä tavalla, että lahtelaisilla on entistä paremmat mahdollisuudet hyödyntää Helsingin koulutuspalveluja ja käydä töissä pääkaupunkiseudulla.
Oikorata ja mitkä tahansa Lahden vetovoimatekijät pitää pystyä kehittämään sellaisiksi, että meille päin on imua. Tänne on saatava uusia yrityksiä, mutta se edellyttää, että täällä on riittävästi hyvää työvoimaa, määrää ja laatua.
Tosiasia kuitenkin on, että Lahti ei ole varsinainen yliopistokaupunki. Lahden seudulla koulutustaso on maan keskiarvoa selvästi alempana. Päijät-Hämeen 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on tutkinnon suorittaneita 56,9 prosenttia, koko maassa 60,2 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittajia on Päijät-Hämeessä 20,1 prosenttia, koko maassa 23,7 prosenttia.
Ei auta, vaikka oikorata kuinka veisi lahtelaisia opiskelemaan Helsinkiin, jos sieltä sitten ei palata Lahteen työelämään. Mutta miten palata, kun koulutusta vastaavia työpaikkoja ei ole?
Kun tiedetään, että valtio ei koskaan perusta Lahteen yliopistoa, täällä on turha haikailla tohtoreiden koulutuksesta tai muustakaan korkea-asteen imagoon liittyvistä asioista.
Tieteellinen perustutkimus ei ole Lahden asia.
Taantuman juuret ovat viime vuosisadan jälkipuoliskolla, jolloin Lahteen ei perustettu yliopistoa. Silloinen aluepolitiikka syrji Lahtea, koska se oli liian lähellä Helsinkiä. Uudet yliopistot tai korkeakoulut perustettiin Ouluun 1959, Tampereelle 1965, Vaasaan 1966, Joensuuhun ja Lappeenrantaan 1969, Kuopioon 1972 ja Rovaniemelle vielä 1979.
"Suomen vetovoimaisimpiin alueisiin verrattuna Lahden ja Päijät-Hämeen kehitys on ollut vaatimatonta, voidaan jopa puhua taantumisesta", sanoi Raija Sollamo.
Synkkää puhetta tulla pitämään Lahteen. Mutta totta.
Eikä edelleenkään päästä mihinkään siitä, että koulutuskysymykset ovat avainasemassa. Raija Sollamokin mainitsi puheessaan oikoradan, mutta ei se mikään ihme-eliksiiri yksinään ole. Päinvastoin jos Lahden koulutuspolitiikka ei ole kunnossa, on oikoradasta saatava hyöty suurin sillä tavalla, että lahtelaisilla on entistä paremmat mahdollisuudet hyödyntää Helsingin koulutuspalveluja ja käydä töissä pääkaupunkiseudulla.
Oikorata ja mitkä tahansa Lahden vetovoimatekijät pitää pystyä kehittämään sellaisiksi, että meille päin on imua. Tänne on saatava uusia yrityksiä, mutta se edellyttää, että täällä on riittävästi hyvää työvoimaa, määrää ja laatua.
Tosiasia kuitenkin on, että Lahti ei ole varsinainen yliopistokaupunki. Lahden seudulla koulutustaso on maan keskiarvoa selvästi alempana. Päijät-Hämeen 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on tutkinnon suorittaneita 56,9 prosenttia, koko maassa 60,2 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittajia on Päijät-Hämeessä 20,1 prosenttia, koko maassa 23,7 prosenttia.
Ei auta, vaikka oikorata kuinka veisi lahtelaisia opiskelemaan Helsinkiin, jos sieltä sitten ei palata Lahteen työelämään. Mutta miten palata, kun koulutusta vastaavia työpaikkoja ei ole?
Kun tiedetään, että valtio ei koskaan perusta Lahteen yliopistoa, täällä on turha haikailla tohtoreiden koulutuksesta tai muustakaan korkea-asteen imagoon liittyvistä asioista.
Tieteellinen perustutkimus ei ole Lahden asia.
Vastaukset 5
Vanhimmat
No juu. Nyt sait ehkä todisteltua uskottavastikin sitä, että Lahdesta voi saada tulevaisuudessakin kohtuuhintaisia asuntoja, kuten nytkin. Samalla tulit todistaneesi, että pääkaupunkiseudun asuntoalea on turha odottaa, kun sinne pakkaa lisää väkeä koko ajan, myös Lahdesta opiskelemaan lähteneet :)
Ehkä tuo voisi ollakin sinulle sopivampi pelikenttä, romahduksen manipuloiminen sinne Lahden alueelle. Koko valtakunnan romahduksen yrittäminen foorumikirjoituksilla taisi olla sinulle kuitenkin liian kova pala!
Ja liittyi aika tiukasti asuntoihin?
Lahdenmies on taas pommittanut tätäkin palstaa eri nikeillä. Varsinainen putkiaivo. Miehen ajatuksenkulkuun ei mahdu kuin: Massapostitus palstoille, aiheena kohta uhkaava hintaromahdus, Lahden haukkuminen (oikorata yms.)
No, ei kai työttömällä luuserilla ole muuta hommaa. Sossu maksaa vuokrakämpän ja nettiliittymän.
HraValo..
Kannattaa keskustella..mielekäs keskustelu syntyy eri mielipiteistä..
Ei asuntojen hintojen tulevaa rohmahdusta ja korkojen nousua millään toista haukkumisella estetä.
Mutta hysteerisyys estetään sillä, että ei osteta nyt kalliita asuntoja. Nyt ei kannata hötkyillä.
Kukaan ei voi varmasti sanoa, millä aika välillä asuntojen hinnat suorastaan romahtavat...
Semmoista taloustieteilijää ei ole koko maailmassa, joka voisi sanoa, että se tapahtuu huomenna klo siihen ja siihen aikaan.
Asuntojen hintaan ja halpalainaan, kun vaikuttavat monet maailman taloudellisetkin asiat.
Ja mitä minä seuraan asuntomyyntiä, aika tiivistii, niin Lahdenkin asuntojen myynti on huomattavasti hidastunut ja todelliset hinnat laskeneet. Hintapyyntöjä voi aina esittää. Samoin Tampere, asuntojen myynti on hidastunut. Seurannassani olevat asunnot eivät liiku mihinkään ylihinnoittelun vuoksi. Saatettu laittaa myyntiin jo huhtikuussa, ja vielä myynnissä!!!?
Kysykääpä itseltänne mitä se merkitsee.
=Lahdenhäirikkö=putkiaivo=latvalaho=massapostittaja=palstanpilaaja