Ongelmana on pienen uroskoirani alituinen ympäristön kyttäily kun se pääsee pois omalta alueeltaan.
Annan muutamia esimerkkejä:
Lenkille lähdettyäni koira kulkee ihan reippaasti eteenpäin vierelläni. Yhtäkkiä meidän takana kävelee ihminen tiellä, joka puhuu kännykkään. Koira kääntyy hihnassa ja pällistelee ihmistä. Siinä hetken aikaa katseltuaan huikkaan koiralle että "mennään!" ja vedän vähän hihnasta eteen päin. Koira lähtee liikkeelle mutta parin metrin päässä se kääntyy taas katselemaan takaa päin tulevaa kulkijaa ja taas saan hoputtaa. Yleensä odotan että takana kulkevat ihmiset pääsee ohi ja sitten koira uskaltaa lähteä kulkemaan. Se yleensä katselee AINA jos joku on sen takana niin kuin se pelkäisi.
Toinen esimerkki voisi olla sellainen että joku seisoo omalla portillaan tai postilaatikolla. Koira saattaa lähestyessään kohdetta pysähdellä ja katsella niin kuin se ei uskaltaisi mennä ohi. Varsinkin pimeällä sitä pelottaa paikallaan olevat kohteet. Joskus koira saattaa haukahtaa jollekin ihmiselle kun sitä jännittää.
Jos jostain kuuluu kovia ääniä tai joku elävä olento liikkuu jossain, niin se ei jää koiralta huomaamatta! Se ärsyttää mua kun ei voi rauhassa kulkea vaan aina saa pysähdellä ja houkutella koiraa jatkamaan! Tulee itsellekin inhottava olo kun huomaa että koira on epävarma. Tuntuu että koira oikeasti rekisteröi kaikki muutokset ympäristössään. Jos jätän koiran kyttäämään ympäristöään, se tekee sitä vaikka koko päivän joten sitä on pakko vetää eteenpäin. Pelkään myös milloin se alkaa hyökkäilemään pelosta kun se jo nyt vaanii ihmisiä paikallaan. Koira on kyllä jo aikuinen eli mistään nuoruudesta ei ole kyse!
Uskon että kyseessä on luottamuspula omistajaan, eli muhun. Mitä mun pitäisi tehdä koiralle joka stressaa ympäristöään?
Annan muutamia esimerkkejä:
Lenkille lähdettyäni koira kulkee ihan reippaasti eteenpäin vierelläni. Yhtäkkiä meidän takana kävelee ihminen tiellä, joka puhuu kännykkään. Koira kääntyy hihnassa ja pällistelee ihmistä. Siinä hetken aikaa katseltuaan huikkaan koiralle että "mennään!" ja vedän vähän hihnasta eteen päin. Koira lähtee liikkeelle mutta parin metrin päässä se kääntyy taas katselemaan takaa päin tulevaa kulkijaa ja taas saan hoputtaa. Yleensä odotan että takana kulkevat ihmiset pääsee ohi ja sitten koira uskaltaa lähteä kulkemaan. Se yleensä katselee AINA jos joku on sen takana niin kuin se pelkäisi.
Toinen esimerkki voisi olla sellainen että joku seisoo omalla portillaan tai postilaatikolla. Koira saattaa lähestyessään kohdetta pysähdellä ja katsella niin kuin se ei uskaltaisi mennä ohi. Varsinkin pimeällä sitä pelottaa paikallaan olevat kohteet. Joskus koira saattaa haukahtaa jollekin ihmiselle kun sitä jännittää.
Jos jostain kuuluu kovia ääniä tai joku elävä olento liikkuu jossain, niin se ei jää koiralta huomaamatta! Se ärsyttää mua kun ei voi rauhassa kulkea vaan aina saa pysähdellä ja houkutella koiraa jatkamaan! Tulee itsellekin inhottava olo kun huomaa että koira on epävarma. Tuntuu että koira oikeasti rekisteröi kaikki muutokset ympäristössään. Jos jätän koiran kyttäämään ympäristöään, se tekee sitä vaikka koko päivän joten sitä on pakko vetää eteenpäin. Pelkään myös milloin se alkaa hyökkäilemään pelosta kun se jo nyt vaanii ihmisiä paikallaan. Koira on kyllä jo aikuinen eli mistään nuoruudesta ei ole kyse!
Uskon että kyseessä on luottamuspula omistajaan, eli muhun. Mitä mun pitäisi tehdä koiralle joka stressaa ympäristöään?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olet vaan tehnyt sen mokan, että olet antanut koiran päättää, miten asioihin reagoidaan. Älä pysähtele noissa tilanteissa! Pistä pojalle valjaat ja lyhyehkö talutin, että saat sen topakasti kiskaistua liikkeelle tiukasti kieltäen kyttäämiset. Sinä tiedät, ettei aihetta pelkoon ole, joten omalla käytökselläsi kerrot koiralle miten pitää toimia. Tällaisessa tilanteessa tuo turhan empaattinen toimintatapa on väärä. Se vahvistaa koiran toimintamalleja. Pysy hyvällä mielellä, älä riuhdo äläkä tiuski, vaan rauhallinen ja päättäväinen mieli tyyliin:-eipäs jäädä höpsimään. vaan mennään. Ja heti, ei sekunninkaan epäröintiä. Halutessasi voit kiinnittää koiran huomion samalla vaikka leluun.
Joo, älä missään nimessä pysähtele sen mukana, ala esim tekemään kärpäsestä vielä härkästäkin vaikka juttelemalla sille "ei sitä tartte pelätä, katto nyt jajajaja" tai maanittelemalla makupaloin jotta se ei saa palkintoa siiinä mielentilassa tai ahdistu entisestään kun alat käyttäytymään yhtäkkiä oudosti sinäkin.
"Tule" ja jalkaa toisen eteen reippaasti välittämättä siitä ja alkuun tarpeen tullen vaikka tosi vauhdilla. Eikä tartte sen kummemmin siinä kehuskella jos onnistuu.
Sitten alat raahaamaan sitä kunnon ärsykkeiden keskelle, käytte vaikka kauppakeskuksessa tms kävelyllä lenkin jälkeen ja olet siellä kunnes rauhoittuu.
Kun ärsykkeitä on ihan järjettömästi, koiran huomio menee sekaisin eikä se enää pysty kyttäämään yhtä ja ainoaa asiaa samalla tavalla.
Sitä tarpeen mukaan.
Sielläkään ei kannata lällyttää ja reagoida jos käyttäytyy hermostuneesti, se vain lisää sitä mielentilaa jossa koira on jo on.
Riippuu hyvin paljon koirasi iästä.
Jos koira on yhä nuori, niin se vain tutustuu aisteillaan maailmaan. Se katselee ja kuuntelee itselleen aivan uutta asiaa ja niiden tekeminen on helpointa kun koiran silmät ja korvat on suunnattu kohti kohdetta, joka sitä kiinnostaa.
Jos koirasi taas on jo aikuinen se saattaa olla epävarma tai sitten se on yhä edelleen utelias.
Anna kytätä, mitä pahaa siinä on????????
Ei sitä varmaan koko päivää viittis oottaa ja antaa kytätä :D
et ole ainoa.meillä iiihan sama juttu. kohta jo hävettää kulkea ulkona kun saa kiskoa koiraa eteenpäin kokoajan..jää tuijottamaan jokaikistä kulkijaa ja haluaisi tutustua jokaiseen.eli meillä ei kyse arkuudesta tai pelosta vaan liiasta innokkuudesta muita kohtaan.mutta illalla jos joku seisoo paikallaan jossakin tai kävelee oudosti niin sitten rähistään..