Parin vuoden yhdessäasumisen jälkeen eukko ilmoitti, että haluaa koiran. Vastasin että mikäs siinä, kun tietysti oletin hänen tarkoittavan koiranpentua.
Pääsiäisen alla eukko esitteli koneeltaan jotain kulkurikoirien sivuja ja on sieltä bongannut jonkun lehmän kokoisen 7 vuotiaan hurtan, josta on kiinnostunut. Sanoo, että hänestä tuo eläin sopisi hänelle. Minun mielipidettä ei edes kysynyt!
Eilen illalla riideltiin aiheesta ja tulos oli se, että eukko käski mun häipyä, ellei hänen kanssa eläminen miellytä. Koira joka tapauksessa tulee ja nimenomaan tuollainen kotia tarvitseva rescue-koira, koska ne ovat kokeneet kovia ja ansaitsevat oman ihmisen.
Minä en näköjään ansaitse kuin lähtöpassit. En varmana halua asua samassa huushollissa jonkun luonnevikaisen hurtan kanssa ja alkaa ymmärtämään sen traumoja, kun en edes koirista pidä. Rotukoiran pentu olisi jotenkin vielä mahtunut ymmärryksen piiriin, mutta ei sekarotuinen kulkukoira ikinä.
Pääsiäisen alla eukko esitteli koneeltaan jotain kulkurikoirien sivuja ja on sieltä bongannut jonkun lehmän kokoisen 7 vuotiaan hurtan, josta on kiinnostunut. Sanoo, että hänestä tuo eläin sopisi hänelle. Minun mielipidettä ei edes kysynyt!
Eilen illalla riideltiin aiheesta ja tulos oli se, että eukko käski mun häipyä, ellei hänen kanssa eläminen miellytä. Koira joka tapauksessa tulee ja nimenomaan tuollainen kotia tarvitseva rescue-koira, koska ne ovat kokeneet kovia ja ansaitsevat oman ihmisen.
Minä en näköjään ansaitse kuin lähtöpassit. En varmana halua asua samassa huushollissa jonkun luonnevikaisen hurtan kanssa ja alkaa ymmärtämään sen traumoja, kun en edes koirista pidä. Rotukoiran pentu olisi jotenkin vielä mahtunut ymmärryksen piiriin, mutta ei sekarotuinen kulkukoira ikinä.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Mikään ei takaa sitä, että tämä recue-koira olisi luonnevikainen hullu! Mutta aivan varmaa on, että jopa rotukoiran pentu vaatii ihmisten tavoille opettamista ja koulutusta (se varmasti tulee kokeilemaan hampaitaan kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan), puhumattakaan siitä työmäärästä, minkä pentu tarvitsee oppiakseen sisäsiistiksi. Onko sinulla tarkoitus ruveta harrastamaan koiran kanssa jotain sellaista lajia, mihin vaaditaan puhdasrotuisuutta, jos seropi on aivan poissuljettu sinun ajatusmaailmasta?
milloinkaan tai missään olosuhteissa naiselle saa sanoa että mikäs siinä. Silloin käy juuri noin. Ainoa oikea tapa on vetää ensin täydellisen ehdoton ei, ja sen jälkeen kuunnella meneekö aihe ohi. Ellei näin käy, niin sitten odottaa kunnes asia jälleen plumpsahtaa esiin ja akka alkaa esittämään millainen se hänen toiveturrinsa on. Tässä vaiheessa jälleen ehdoton ei. Nainen luonnollisesti on tässä vaiheessa halukas hiukan tinkimään omista vaatimuksistaan, sillä hän ei halua missään tapauksessa luopua noin jämäkästä miehestä. Tässä vaiheessa on aika esittää jotain chihuahuaa tmv jotain pikkurottaa. Ja lopuksi päätyy kompromissina tyytymään sen perusnoutajan tuloon.
Onneksi olkoon, olet tehnyt kaikki mahdolliset virheet.
Meillä on ollut seropia ja rotupia. Aina ehtona on ollut että itse hankin ja hoidan sekä selvitän ongelmat jos niitä tulee. Onko toiminut? On. Omasta palkasta ja ajasta olen koiran hoitanut sekä koulinut. Mies tulee siinä mukana lenkeille sekä treeneihin niin halutessaan. Kotona suhde pelittää ja koirien pito. Jos naisesi itse hankkii, kustantaa ja hoitaa niin mikä ongelma siinä on? Asianmukainen yhdistys kyllä kertoo realiteetit ja mitä tuleman pitää sekä kehoittaa harkintaa. Aikuinen koira vaatii aina aikaa tottuakseen kyllä jopa rotukoiratkin. Pennussa on edellä mainittuna sisäsiisteyden opetus, murkkuikä eli testataan, pureskellaan ja laitetaan väki koetukselle, kasvun tarkkailu, rokotukset sekä tärkein: koulutus kunnon koirakansalaiseksi rodusta tai roduttomuudesta riippumatta.
no jos asenne on tuo, ni ihan varmasti saatte tolla meinigillä ongelmakoiran, että onneks olkoon vaan :D ja oletko tossukka? kyllä kai aikuinen mies osaa häipyä jos koira ei miellytä. terveisin 3.n rescue koiran omistaja. ps kaikki on selväpäisiä... katos ku kaikki lähtee koulutuksesta ;)
Hankala tilanne. Mulla oli vuosia sitten vähän samanlainen juttu, kun olin jo kauan halunnut oman koiran. Sillonen poikaystävä vastusti jyrkästi koiran ottamista, mutta en antanut periksi ja suhde loppuikin sitemmin. Ei kyl yhdessä asuttu edes.
Rescue-koiraan päätyvällä ihmisellä on ihan tietynlainen elämänlogiikka :D Tuskin sä opit sitä ikinä ymmärtämään, mutta luultavasti nyt on sit viimeinen tilaisuutesi myöntyä ja opetella js naisesi on sulle tärkeä.
Viestissäsi on yksi lause joka ratkaisee kaiken: "kun en edes koirista pidä". Jos toisella on harrastus, jonka kanssa joudut olemaan jatkuvasti tekemisissä, etkä siitä ollenkaan pidä, ei teidän tule olla yhdessä. Joko olette ilman koiraa tai lähdette eri teille. Jos koira teille hankitaan, tulee teillä olemaan jatkuvasti riitaa tilanteesta enkä usko että homma toimii.
Pelkkää otsikkoanai kompatakseni, niin on täälläkin ;-)
http://kulkurit.fi/wp-content/uploads/2012/11/Bobi1.jpg
Jos nainen vaihtaa hyvän parisuhteen kuvan kaltaiseen otukseen, niin on kyllä sekaisin!
awwww ihanaaaaaa, haluun ton itelleni
Jos "eukkosi" valitsee mieluummin koiran kuin sinut, ei teitä ole tarkoitettu pariskunnaksi.
Ole onnellinen, kun sinulta ei jäänyt muita sitoumuksia. Koiran elatusta ja "huoltajuutta" ei tarvitse jakaa, kun lähdet ennenkuin koira tulee taloon. :D
emäntä haluaa koiran vaikka tietää ettet kovin tykkää koirista.eli sua ei enää kaivata.löydät uuden,koirattoman naisen jonakin päivänä.elämä on..
Tilanne hankala!
"Viestissäsi on yksi lause joka ratkaisee kaiken: "kun en edes koirista pidä"."
Kompaan ehdottomasti tätä. Jos toinen pitää ja tahtoo ja toinen ei, niin ei tule toimimaan pidemmän päälle. Aina tulee elämässä niitä tilanteita, kun vaikka ihminen sairastuu tai on jokin välttämätön meno. Sittenkö viedään koira hoitoon kun mies ei pidä koirista ... ei, kyllä eläin on AINA koko perheen juttu, vaikka se koko perhe olisi sitten jatkossa vain se yksi ihminen ja koira.
Itselläni on 3 koiraa enkä milloinkaan "huolisi" miestä, joka vain sietää koirani minun takiani. Ei se ikinä toimisi. Se ratkaiseva lause, jonka oma avomieheni aikanaan sanoi, oli että hän haluaa meidät kaikki ja se että hän todella tarkoitti sitä. Silloin koiria tosin oli vain kaksi.
Niin tää koira-asia nyt meillä meni, että ei jatketa elämään yhdessä. Mä nyt vaan en halua sitä rescue-koiraa ja en varsinkaan, kun se oli eukon puolelta enempi ilmoitusluontoinen asia.
Mä olen kuulemma viime syksynä autoa vaihtaessa sanonut samalla tavalla, että haluan sen tietyn auton, jonka sitten ostinkin. Eukko huomautti, ettei meillä muutkaan neuvottele hankinnoistaan.
Eipä sitten muuta kuin menestystä hänelle ja kiitos kaikille vastauksista.
Onneksi olkoon siitä ja menestystä seuraavan kanssa...
Koira-asia on perheen yhteinen asia, koska se on läsnä aina ja kaikkialla. Auton hankinta sitä vastoin saa ja PITÄÄ olla miehen asia, eikä siitä tarvitse neuvotella. Siellä se ulkona tai tallissa kököttää ilman että sitä tarvitsee huomioida ja vaimo voi jättää sen ihan huomiotta.
Naiset ovat ottaneet itselleen taloudessa kaiken mahdollisen pitsiverhoista vessanpöntön hankintaan, joten jättäkää edes tämä auton hankinta meille ;-)
Hyvä että pääset idioottieukostasi eroon. Muija katuu vielä hoivaviettiään.
Naisena sanoisin ,että jos sinä et suostu sen koiran kanssa elämään, jonka tämä naisystäväsi on päättänyt hankkia ,niin luultavasti sinun on parasta vaan alkaasitten häipyä elämään omaa elämääsi ilman tätä naisystävääsi ja etsiä itsellesi joku sellainen naisystävä joka ei koirista tykkää,sillä pahaa pelkään,että tuskin tämä nykyinen naisystäväsi aikeestaan sinun vuoksesi kuitenkaan luopuu.Minä kun en nimittäin ainakaan luopuisi.
Etkö lukenut aloittajan viimeistä viestiä?!?!!!!
Ei ole pitämässäkään akkoo eikä koiroo! Erittäin viisas päätös, onnea ja menestystä hänelle. Naisystävä tulee vielä katumaan valintaansa, uskoisin niin...
nyt hyvin lapsellinen kommentti naiselta,ei autoa ja eläintä voi koskaan verrata keskenään.jos nainen tulee joku päivä katumaan valiintaansa niin toivottavasti kaikesta huolimatta koira saa hyvän hoidon.koirahan syytön suhteen kariutumiseen.luulen että teidän juttu olisi kaatunut ilman elukkaakin,tämä oli vain tekosyy lopettaa..
mulla pari kattia,rottis ja poju vielä kotona punkkaa.en ottaisi miestä joka ei mun pikkumaailmaa ymmärtäisi.suhteista olen joutunut luopumaan itsekkäistä syistä,tällä hetkellä.elämä on valintoja..hyvää kevättä!
Noinhan se menee. Jos tykkäämiset ei mene yhteen, niin parempi pistää lusikat jakoon eikä pilata molempien elämää kärvistelemällä.
Itse hekeen ja vereen koiraihmisenä sitä tietysti hetken miettii, että miten moiset ihmiset ovat alkuunkaan yhteen päätyneet. Toisaalta tuli sitä kerran itsekin kokeiltua. Ei eloa koiria vihaavan ihmisen kanssa, mutta allergisen. Se suhde ei koiriin kaatunut, kun se oli se ainoa koirien välissä ollut hetki elämässäni. Kaatui ihan muihin ongelmiin, mutta sen verran tuli asiaa silloin pohdittua, että ei enää ikinä sellaista tilannetta.
Katuu tai ei, niin jos ajatukset ovat noin kaukana toisistaan, loppunut olis jokatapauksessa. Enkä ole niinkään varma, että katumus iskisi. Jos koiraa on pitkään halunnut (ei välttämättä ääneen sanonu, sillä en minäkään miestä allergiastaan olisi syyllistänyt) ja asiaa monelta kantilta puntaroinut, niin voi hyvinkin olla yksi elämänä fiksuimmista päätöksistä. Ei nyt koira itsessään, mutta luoda se elämä, jonka haluaa, eikä elää sitä mihin toinen vaatii tyytymään. Onnea hyvästä päätöksestä kaikkien kannalta. Ihan varmasti aloittajakin tulee tämä huomaamaan, kunhan pahin kuohunta laantuu.
p.s. Kyllä uusi auto suurimmassa osassa perheistä on sen mittaluokan investointi, että ei sitä sanomatta mennä hankkimaan. Jos aloittaja olisi niin rahoissaan, että voisi autoja noin vain ostella ilman että tuntuu myös koko perheen budjetissa, niin ei siitä silloin olisi mainittu. Harvemmin olen kuullut "pitsiverhoja" hankittavat samoilla hinnoilla kun autoja. Mahtavat olla näkemisen arvoiset verhot. Taatusti käsin nyplätty ja kultalankaa seassa ... haaveilee