Poliisin rikostutkinnassa asianomistaja on etusijalla jolloin epäillyn oikeusturva vaarantuu.
Julkisuudelta jää piiloon valtava viranomaiskoneisto, joka työskentelee epäiltyä vastaan. Harvalla epäillyllä on varaa maksaa oman asianajajansa lisäksi mitään muuta. Eli syytetty ei pysty mitenkään todistamaan itseään syyttömäksi.
Eräs ruotsalainen miljonääri olikin aivan kauhuissaan tajuttuaan että jos hän olisi ollut tavis, jolla ei ole miljoonia, hänet olisi tuomittu oikeudessa. Vain siksi että hänellä oli rahaa palkata omia asiantuntijoita ja tutkijoita, häntä ei syyttömänä tuomittu. Tämä osoittaa ettei oikeusjärjestelmä ole tasavertainen että köyhällä ja rikkaalla olisi muka samanlaiset mahdollisuudet.
Epäsuhta korostuu, kun katsotaan eri osapuolten mahdollisuuksia vaikuttaa seksuaalirikosten tutkintaan.
Viralliset lääkärinlausunnot lasten somaattisista tutkimuksista laati poliisin valitsema synnytyslääkäri, jolla on pitkä kokemus yhteistyöstä poliisin kanssa.
Tutkimuksia ohjataan lukuisilla kokouksilla poliisin kanssa, ja poliisit ovat mukana lasten kuulemisissa lasin takana, lisäkysymyksiä esittäen.
Asiakirjat osoittavat poliisin antamien ennakkokäsitysten ohjaavan tutkimuksia ja johtopäätöksiä.
Kun seksuaalirikoksista ei ole fyysistä näyttöä, tuomio perustuu PELKÄSTÄÄN asianomistajan tai hänen edustajansa VÄITTEISIIN tapahtuneista.
Lähes aina käräjäoikeus suhtautuu vihamielisesti puolustuksen todistajiin!
Tuomarit katsoivat olevan käräjäoikeuden asia arvioida näytön luotettavuutta, joten "lausunnon hankkiminen ei ole ollut tarpeen"!!
"Käräjäoikeus on käsittelyn aikana ilmoittanut, ettei oikeus pidä tarpeellisena asiantuntijalausunnon hankkimista lasten kertomusten luotettavuudesta".
Tuomioistuimen asia arvioida näyttö, mutta käräjäoikeus tosiasiassa mieltää näyttöä olevan vain se, mitä syyttäjät esittävät, eikä vastanäyttöä suvaita!!!!
Eikö muka poliisin tarkkaan valituilla lääkärivalinnoilla ja intensiivisellä ohjauksella ole pyritty tietynsisältöisiin lausuntoihin?
Suomessa on hyvin tuomiopainotteinen järjestelmä jossa pohja ajatuksena on että parempi tuomita syytönkin kuin että syyllinen jäisi tuomitsematta.
Siksi Suomessa eivät perustuslailliset oikeudet tai lain henki päde!
Poliisin ja tuomareiden oma mielipide asiasta, ratkaisee syyllisyyden.
Julkisuudelta jää piiloon valtava viranomaiskoneisto, joka työskentelee epäiltyä vastaan. Harvalla epäillyllä on varaa maksaa oman asianajajansa lisäksi mitään muuta. Eli syytetty ei pysty mitenkään todistamaan itseään syyttömäksi.
Eräs ruotsalainen miljonääri olikin aivan kauhuissaan tajuttuaan että jos hän olisi ollut tavis, jolla ei ole miljoonia, hänet olisi tuomittu oikeudessa. Vain siksi että hänellä oli rahaa palkata omia asiantuntijoita ja tutkijoita, häntä ei syyttömänä tuomittu. Tämä osoittaa ettei oikeusjärjestelmä ole tasavertainen että köyhällä ja rikkaalla olisi muka samanlaiset mahdollisuudet.
Epäsuhta korostuu, kun katsotaan eri osapuolten mahdollisuuksia vaikuttaa seksuaalirikosten tutkintaan.
Viralliset lääkärinlausunnot lasten somaattisista tutkimuksista laati poliisin valitsema synnytyslääkäri, jolla on pitkä kokemus yhteistyöstä poliisin kanssa.
Tutkimuksia ohjataan lukuisilla kokouksilla poliisin kanssa, ja poliisit ovat mukana lasten kuulemisissa lasin takana, lisäkysymyksiä esittäen.
Asiakirjat osoittavat poliisin antamien ennakkokäsitysten ohjaavan tutkimuksia ja johtopäätöksiä.
Kun seksuaalirikoksista ei ole fyysistä näyttöä, tuomio perustuu PELKÄSTÄÄN asianomistajan tai hänen edustajansa VÄITTEISIIN tapahtuneista.
Lähes aina käräjäoikeus suhtautuu vihamielisesti puolustuksen todistajiin!
Tuomarit katsoivat olevan käräjäoikeuden asia arvioida näytön luotettavuutta, joten "lausunnon hankkiminen ei ole ollut tarpeen"!!
"Käräjäoikeus on käsittelyn aikana ilmoittanut, ettei oikeus pidä tarpeellisena asiantuntijalausunnon hankkimista lasten kertomusten luotettavuudesta".
Tuomioistuimen asia arvioida näyttö, mutta käräjäoikeus tosiasiassa mieltää näyttöä olevan vain se, mitä syyttäjät esittävät, eikä vastanäyttöä suvaita!!!!
Eikö muka poliisin tarkkaan valituilla lääkärivalinnoilla ja intensiivisellä ohjauksella ole pyritty tietynsisältöisiin lausuntoihin?
Suomessa on hyvin tuomiopainotteinen järjestelmä jossa pohja ajatuksena on että parempi tuomita syytönkin kuin että syyllinen jäisi tuomitsematta.
Siksi Suomessa eivät perustuslailliset oikeudet tai lain henki päde!
Poliisin ja tuomareiden oma mielipide asiasta, ratkaisee syyllisyyden.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Naiset on ihania. Niitä ei kannata suututtaa
Faktaa on että lasten (niinkuin aikuistenkin) kertomukset saattavat vääristyä, jos heitä haastatellaan siten, että haastattelijalla on ennakko-olettama tapahtumista, kuten poliisilla tai psykologilla lähes aina on.
Lapset valehtelevat kuten aikuisetkin, välttääkseen ikäviä seuraamuksia, tai hyötyäkseen.
Kyse saatta olla valehtelusta ja/tai kuulijan harhaanjohtamista. Kertomuksesta voidaan jättää pois osa, tai siihen voidaan lisätä jotain. Tällöin kuulijalle muodostuu virheellinen kuva tapahtumista.
Kun kertoja liittää ilmaisuunsa omakohtaisia tunteita, surua ilmaisevia kasvonilmeitä tai itkua, ne helposti vakuuttavat kuulijan kertomuksen aitoudesta, vaikka todellisuudessa kyse onkin valeesta.
Tapahtumien jälkeinen informaatio muuttaa muistelijan kuvaa alkuperäisestä tapahtumasta. Muistikuvat vääristyvät ja muuntuvat muuksi, kuin alkuperäiset havainnot. Tällaisen vääristymän jälkeen ei lapsi, eikä myöskään aikuinen enää voi erottaa jälkikäteisen informaation vaikutusta omiin muistikuviinsa.
Kuulusteltava ei siis ehkä tietoisesti valehtele, vaan muistaa väärin.
Jos lasta on haastateltu lukuisia kertoja, ja haastattelijoilla on ollut ennakko-olettama, se on saattanut tuhota lapsen alkuperäiset muistikuvat. Hän ei valehtele sanan traditionaalisessa merkityksessä, eli tarkoituksellisesti johdata kuulijaa harhaan. Hän kertoo sen, minkä itse on kuvittellut tapahtuneen.
Hyvä esimerkki on se että koulusurmien aikaan koulusta poissa olleetkin kertovat juttuja "omakohtaisista" järkyttävistä kokemuksistaan, koska olivat omaksuneet tiedot tv-uutisista, vanhempiensa puheista, ja kuuntelemalla muiden kertomuksia tapahtumista.
Valehteleminen on vakuuttamistekniikka.
Todellisuudessa tapavalehtelija antaa usein paljon luotettavamman henkilön kuvan, kuin ihminen, joka rehellisesti kertoo totuuden!
Ihminen valehtelee kun siitä on hänelle hyötyä!
Hyödyn ei tarvitse olla rahallista, vaan se voi olla esim. ylemmyyden tunne siitä että on onnistunut huijaanmaan muita. Yksiö tuntee tällöin olevansa älykkäämpi kuin huijatuksi tulleet.
Varsinkin seksuaalirikoksen "uhri" saa paljon huomiota ja sympatiaa muilta, jo pelkästään tämä saattaa olla syynä keksiä juttuja seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutumisesta.
Lasten kuten monien aikuistenkin mielikuvitus kiitää, ja muut saavat kuulla melkoisia satuiluja. Sepittelijä voi itsekin uskoa, että keksitty juttu ja siinä esiintyneet henkilöt ovat todellisia.
Muistamme varmasti omasta lapsuudestammekin tilanteita, joissa ei tehnyt mieli tunnustaa pahaa tekoa. Lapset valehtelevat erityisesti tehtyään jotain kiellettyä, koska pyrkivät välttämään rangaistuksen tai moitteen kaunistelemalla tai kieltämällä asian. Vanhempien reaktiot saattavat pelottaa.
Ongelma valehtelusta tulee silloin, kun sen kautta ihmisen todelliset ajatukset tai toiminta jää pimentoon. Yleensä huijatuksi tuleminen aiheuttaa suunnatonta päänvaivaa ja mielipahaa, josta syystä huijatuksi tullut koittaa kaikin keinoin kiistää ettei ole tajunnut toisen valehtelevan. Siksi sosiaali, poliisi, psykologit, oikeuden tuomarit, jne. eivät halua myöntää tehneensä virhettä kun ovat uskoneet jonkun valehtelijan väitteitä, eivätkä siten halua korjata väärää tuomiota.
Oikeat raiskaajat ansaitsevat tuomion. Mielestäni on todella törkeää tehdä perättömiä rikosilmoituksia ja langettaa tuomio syyttömälle vaikka kantaisi mitä kaunaa. Raiskaus on hyvin vakava rikos ja asian kanssa ei pitäisi leikkiä tai pelata mitään pelejä. Antakaa poliisien keskittyä niihin oikeisiin raiskauksiin jotta lisävahingoilta vältyttäisiin mahdollisimman paljon. Ei ikinä kannata väittää tulleensa raiskatuksi, jos ei ole tullut. Mietippä sitten jos joku raiskaakin oikeasti... Ja menetkö sitten mielelläsi poliisiasemalle kertomaan, että "taas minut raiskattiin"... Sinua ei välttämättä enää uskota ja väärä henkilö sai tuomion ja todellinen raiskaaja jatkaa elämää ihan normaalisti...