Hei,
voi olla että joudun aloittamaan uudelleen Remeronin syömisen kun pukkaa tuo uupumus päälle... Olisi ihan mukavaa jos olisi sen verta potkua että jaksaisi kämppänsä siivota kun alkaa tuoksu olemaan jo poikamiesboksissa epämiellyttävä... Opiskelut menevät ihan hyvin mutta kun kotiin pääsee niin ei jaksa ruokaa tehdä tai roskia viedä ja vähän tuo peseytyminenkin alkaa olemaan heikkoa..
Olen aika montaa lääkettä aikaisemmin syönyt joilla ei ole ollut mitään vaikutusta ja välillä tuli mieleen että ovatko nämä pelkkää plaseboa ja höpöhöpöä koko lääkkeet.
Lopulta Remeron on toiminut meikäläisellä niin, että 15 mg on ollut riittävä annos, eikä mitään ikäviä sivuvaikutuksia ole ollut, paitsi että pitää nukkua 10-11 tuntia yössä. Toisaalta bonuksena ruoka maistuu taivaallisen hyvältä ja yöllä on kiva nukkua kun unet on niin huiseja ja pitkiä ja sänkykin tuntuu pehmeämmältä kun on lääkkeet ottanut (kas kun ei vielä kohveetakin keitä puolestani) Mikä tärkeintä, on ollut energiaa tehdä asoita joista ei aikaisemmin jaksanut unelmoidakkaan, kuten leipoa sämpylöitä ja imuroidakkin edes kerran kahdessa viikossa niinkuin normaalit ihmiset.
Kauanko kyseistä lääkettä sitten pitää käyttää kun olen ollut siitä huono potilas että olen kahteen kertaan lopettanut lääkkeet omin päin. Molemmilla kerroilla on koitettu Remeronia lääkitykseen ja masennus on hävinnyt. Minulla kun on vaan ollut kaikkia pelkoja että lääkkeet muussaavat aivoni lopullisesti ja muuta sellaista.
Mitään hirveää hätää en ole kärsimässä, olen ajatellut sitäkin että kun opiskelut sujuvat niin pitäisikö tässä kärvistellä ja katsoa jos elämä alkaisi taas kulkea. Toisaalta mietin, että kannattaako heti jatkaa kuuria jos alkaa tuntua siltä että voisi repsahtaa. Olen nimittäin joka tapauksessa joutumassa taas psykiatrin "kuulusteltavaksi" lähiaikoina.
Ja sitten sekin että jos ei ole akuuttia hätää niin onko moraalisesti arveluttavaa syödä lääkkeitä, jotta jaksaisi keskittyä edes kerran viikossa siivoamiseen ja jaksaisi vaikka leipoa niitä sämpylöitä taas niinkuin keväällä. En minä itseäni ole teilaamassa kuitenkaan. Uuupumusta vaan uupumusta. Olisiko sitten lievää masennusta vai mahtaako unennäössäni olla jotain vikaa kun mahdollisimman väsyttävä ja rauhoittava käyttämäni lääke piristää noin helkkaristi...
Niin ja mikäs niissä nyt onkaan erona kun on se uusi Remeron SolTab ja sitten rinnakkaislääkkeitä on tavallisina tabletteina niinkuin vanha Remeronkin. Rinnakkaislääkkeet olisivat halvempia mutta mietin vain näin maallikkona, että onko niin, että SolTab voisi väsyttää vähemmän aamulla jos se vaikka alkaa vaikuttaa nopeammin? Vai pitäisikö tavallinen tabletti ottaa aiemmin illalla kun SolTabia syöneenä puolen tunnin päästä lääkkeen ottamisesta alkoi olemaan vaikeuksia pitää silmiä auki.
Niinpä niin, pienestä se on kiinni se ihmisen onni... Sämpylöistä ja sen sellaisista :)
voi olla että joudun aloittamaan uudelleen Remeronin syömisen kun pukkaa tuo uupumus päälle... Olisi ihan mukavaa jos olisi sen verta potkua että jaksaisi kämppänsä siivota kun alkaa tuoksu olemaan jo poikamiesboksissa epämiellyttävä... Opiskelut menevät ihan hyvin mutta kun kotiin pääsee niin ei jaksa ruokaa tehdä tai roskia viedä ja vähän tuo peseytyminenkin alkaa olemaan heikkoa..
Olen aika montaa lääkettä aikaisemmin syönyt joilla ei ole ollut mitään vaikutusta ja välillä tuli mieleen että ovatko nämä pelkkää plaseboa ja höpöhöpöä koko lääkkeet.
Lopulta Remeron on toiminut meikäläisellä niin, että 15 mg on ollut riittävä annos, eikä mitään ikäviä sivuvaikutuksia ole ollut, paitsi että pitää nukkua 10-11 tuntia yössä. Toisaalta bonuksena ruoka maistuu taivaallisen hyvältä ja yöllä on kiva nukkua kun unet on niin huiseja ja pitkiä ja sänkykin tuntuu pehmeämmältä kun on lääkkeet ottanut (kas kun ei vielä kohveetakin keitä puolestani) Mikä tärkeintä, on ollut energiaa tehdä asoita joista ei aikaisemmin jaksanut unelmoidakkaan, kuten leipoa sämpylöitä ja imuroidakkin edes kerran kahdessa viikossa niinkuin normaalit ihmiset.
Kauanko kyseistä lääkettä sitten pitää käyttää kun olen ollut siitä huono potilas että olen kahteen kertaan lopettanut lääkkeet omin päin. Molemmilla kerroilla on koitettu Remeronia lääkitykseen ja masennus on hävinnyt. Minulla kun on vaan ollut kaikkia pelkoja että lääkkeet muussaavat aivoni lopullisesti ja muuta sellaista.
Mitään hirveää hätää en ole kärsimässä, olen ajatellut sitäkin että kun opiskelut sujuvat niin pitäisikö tässä kärvistellä ja katsoa jos elämä alkaisi taas kulkea. Toisaalta mietin, että kannattaako heti jatkaa kuuria jos alkaa tuntua siltä että voisi repsahtaa. Olen nimittäin joka tapauksessa joutumassa taas psykiatrin "kuulusteltavaksi" lähiaikoina.
Ja sitten sekin että jos ei ole akuuttia hätää niin onko moraalisesti arveluttavaa syödä lääkkeitä, jotta jaksaisi keskittyä edes kerran viikossa siivoamiseen ja jaksaisi vaikka leipoa niitä sämpylöitä taas niinkuin keväällä. En minä itseäni ole teilaamassa kuitenkaan. Uuupumusta vaan uupumusta. Olisiko sitten lievää masennusta vai mahtaako unennäössäni olla jotain vikaa kun mahdollisimman väsyttävä ja rauhoittava käyttämäni lääke piristää noin helkkaristi...
Niin ja mikäs niissä nyt onkaan erona kun on se uusi Remeron SolTab ja sitten rinnakkaislääkkeitä on tavallisina tabletteina niinkuin vanha Remeronkin. Rinnakkaislääkkeet olisivat halvempia mutta mietin vain näin maallikkona, että onko niin, että SolTab voisi väsyttää vähemmän aamulla jos se vaikka alkaa vaikuttaa nopeammin? Vai pitäisikö tavallinen tabletti ottaa aiemmin illalla kun SolTabia syöneenä puolen tunnin päästä lääkkeen ottamisesta alkoi olemaan vaikeuksia pitää silmiä auki.
Niinpä niin, pienestä se on kiinni se ihmisen onni... Sämpylöistä ja sen sellaisista :)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minun mielestäni kannattaa syödä esim. Remeronia, jos hyödyt siitä ihan senkin verran, että jaksaa paremmin huolehtia itsestään ja poistaa vetämättömyyttä. Joskus mieleinen harrastuskin voi parantaa kummasti mielialaa ja tuoda uutta potkua elämään, mutta jos on psyykkisesti heikoilla liialliset virikkeet ja jatkuva hyppääminen voi pahentaa tilannetta. Mutta kohtuudella ei tee pahaa. Ei ole moraalisesti ollenkaan väärin syödä lääkkeitä, jos siitä hyötyy. Miksi moista ajattelet? Remeronin aivoja pilaavasta vaikutuksesta ei kannata murehtia, jos olet muuten terve ihminen.