Hunajamehiläinen Koraanissa

Hunajamehiläinen Koraanissa

Kirj: Tr Ibrahim B Sayed

Koraanin Suuran 16 nimi on An-Nahl, Mehiläinen, ja monet ovat varmaan ihmetelleet miksi. Luettuasi tämän artikkelin ymmärrät ehkä syyn tähän.

Aristoteles oli ensimmäinen, joka havaitsi mehiläisten kyvyn kertoa yhteisölleen löytämistään kukista. 2000 vuotta myöhemmin, 1940-luvulla, löysi Karl von Frisch Mänchenin yliopistosta mehiläisten "kielen". Hän pystyi erottamaan mehiläisen toistaman liikesarjan, kun se palasi pesään uusia kukkia löydettyään.

Mehiläinen tanssii joko pystysuoraan tai vaakasuoraan kahta ympyrää, jotka muodostavat kahdeksikon. Se pysähtyy joka silmukassa "mittaamaan" auringon tai päivänvalon suunnan ja värisyttää ruumistaan samassa kulmassa, jossa aurinko oli sen löytäessä kukat. Sen tanssin nopeus kertoo, kuinka etäällä kukat ovat. Tästä voivat muut mehiläiset päätellä, mistä kukat löytyvät. Von Frisch teki tarkkoja laskelmia mehiläisen tanssista ja tuli tunnetuksi tästä kaikkialla maailmassa.

Mehiläisen liikkeistä lähtevä ääni on tärkeä osa sen kieltä. Mehiläinen aistii äänet tuntosarvillaan, jotka kuulijat tuovat niin lähelle tanssijaa kuin mahdollista ja alkavat matkia sen tanssia. Koska tuntosarvia on kaksi, on mehiläisen helpompi selvittää oikea suunta. Kun kuulijat ovat saaneet selville tanssijan viestin, tärisyttävät ne pesää, osoittaakseen vuorostaan tanssijalle sen viestin tulleen ymmärretyksi.

Vasta nyt tanssija antaa "kotiväelle" maistiaisen löytämästään ruuasta, antaakseen niille tiedoksi sen maun, tuoksun ja laadun. Sitten tanssi päättyy ja mehiläiset lähtevät matkaan saamiensa ohjeiden mukaan.

Koraani kuvailee tätä tapahtumasarjaa hämmästyttävän yksityiskohtaisesti: :


"Ja Herrasi antaa käskynsä myös mehiläiselle, sanoen: "Valmista itsellesi pesiä vuoriin ja puihin ja siihen, minkä ihmiset rakentavat. "

(Koraani 16:68)

Youssuf Ali selittää tätä jaetta seuraavasti: "Auha: wahyan, tarkoittaa inspiraatiota, viestiä, jonka Allah antaa sydämeen. Tässä viitataan ilmeisesti Allahin inspiraatioon, mitä se epäilemättä onkin! Yllä olevassa jakeessa Allah määrää mehiläisen rakentamaan pesänsä vuorille, puihin ja ihmisten rakennelmiin. Arabian kielessä verbin imperatiivi saa erityisen muodon, kun puhutellaan naispuolista olentoa ja toisen puhuteltaessa miespuolista olentoa. Tässä Koraanin jakeessa käytetään feminiinimuotoa. ja totta tosiaan, nykyisin tiedetään juuri kuningattaren valitsevan uuden pesäpaikan. Kuhnurit ovat olemassa vain paritellakseen kuningattaren kanssa.
Koraani on kirja, joka on ilmestynyt johdatukseksi ihmisille, se ei ole tieteellinen teos. Tästä huolimatta siinä on yli 750 jaetta, jotka liittyvät erilaisiin tieteellisiin ilmiöihin. Tietenkin ne toimivat hyvinä todisteina monelle epäilijälle! Afzalur Rahman, joka on kirjoittanut paljon Koraanin ja tieteen yhtäpitävyydestä, sanoo:

"Koraani näyttää toteen selkeästi, että sen sanoma ja tiede ovat osaa samaa totuutta ja että ei ole mitään ristiriitaa tieteen ja Koraanin välillä. Sitä paitsi Koraani antaa uusia näkökulmia sekä uskontotieteeseen että filosofiaan, ja se on haastanut tiedemiehiä etsimään tietoa ja lähestymään siten Allahia tutkimalla maailmaa ja sen sekä pienen että suuren mittakaavan ilmiöitä." Seuraavassa jakeessa Allah jatkaa:

"Syö sitten kaikkia hedelmiä ja liiku Hererasi osoittamilla teillä. Mehiläinen eritää väriltään vaihtelevaa juomaa, joka on lääkettä ihmisille. Totisesti, tässä on merkki niille, jotka ajattelevat."

(Koraani 16:69)

Youssuf Ali jatkaa selitystään: "Mehiläiset nauttivat erilaisten kukkien ja hedelmien nektaria, valmistavat hunajaa ruumiissaan ja säilövät sen sitten hunajakennon vahalokeroihin. Koska sen ruoka vaihtelee, niin tekee myös hunajan väri, valkoisesta keltaiseen, vaaleanruskeaan tai tummanruskeaan. Myös hunajan maku ja koostumus vaihtelee paljon. Se on, kuten Koraani toteaa, hyvää ja ravitsevaa ja sitä käytetään lääkkeenä. Huomatkaa, että yksilön vaistonvaraista käyttäytymistä kuvataan Koraanissa yksikössä, kun taas itse hunajan tuotannosta puhutaan monikossa. Tämä korostaa hunajan kollektiivista valmistusta.
Hunaja: lääkeaine
Kuten jakeessa 16:69 sanotaan, on hunaja suureksi hyödyksi ihmisille. Tästää on dokumentoitua tietoa maailman vanhimmassa lääketieteellisessä kirjallisuudessa. Egyptiläiset ja sumerilaiset lääkärit käyttivät hunajaa 4000 vuotta sitten hoitaessaan haavoja, silmäsairauksia, keuhkosairauksia ja ihosairauksia, mutta ennen kaikkea vatsa- ja sisäelinten tautien parantamiseen. Samantapaista hunajan käyttöä esiintyi myös Kiinassa, Intiassa sekä antiikin Kreikassa ja Rooman valtakunnassa. Hippokrates, länsimaisen lääketieteen perustaja, käytti hunajaa useiden sairauksien hoitoon.

Ibn Sina, suuri muslimitiedemies mm. lääketieteessä, löysi hunajalle monia käyttötapoja. Niistä hän kirjoittaa teoksessaan "Lääketieteen perusteet". Hän määräsi hunajaa lääkkeeksi vanhuuden vaivoihin, muistihäiriöihin, masennukseen, ruuansulatusvaivoihin, ruokahaluttomuuteen ja puhevaikeuksiin.

Vuodesta 1937 on tiedetty hunajalla olevan antiseptisiä vaikutuksia, sen suuren sokeripitoisuuden ansiosta.

Hunaja sisältää vitamiineja, aminohappoja, entsyymejä, hormoneja jne. Sitä voidaan käyttää haavoihin ja infektioihin ja ripulin hoitoon. Monia tohtorinhattuja on ansaittu tutkimalla hunajaa, erityisesti sen biokemiallisia ominaisuuksia.

Endokrinologit ovat havainneet, että terveiden ihmisten verensokeritaso nousee heidän nauttiessaan hunajaa, kun taas diabeetikot saavat pitkäaikaisen, hyvin suunnitellun hunajankäytön seurauksena matalamman verensokeritason. Akuutissa verensokerin laskussa taas käytetään hunajaa tehokkaana sokeritason kohottajana.

Vaikka diabeetikko olisi käynyt tajuttomaksi, pieni tilkka hunajaa huulien sisäpuolelle voi saada hänet virkoamaan.

Hunajamehiläisen älykkyys
Kuinka viisas mehiläinen on? Vastaus kuuluu, että se on nopeaälyisempi kuin aikamme edistyneimmät supertietokoneet. Modernien tietokoneiden nopeus on 16 gigaflopia, eli 16 biljoonaa yksinkertaista matemaattista laskutoimitusta sekunnissa. Mehiläisen aivot taas suorittavat 10 triljoonaa operaatiota sekunnissa. Ällistyttävää!

Eläinten älykkyyttä käsittelevässä seminaarissa, 1983 Smithsonian Institutionissa Wisconsinissa, James L Gould esitteli koetuloksensa mehiläisen kyvystä löytää uusia ruokapaikkoja. Kokeessa Gould näki, että mehiläisyhdyskunnalla oli tietty oma ruokapaikkansa, jossa oli niiden lempiruokaa. Sitten hän siirsi ruokapaikan aina 1,25 kertaa kauemmaksi joitakin kertoja. Lopulta mehiläisyhteisön ei tarvinnut etsiä uudelleen ruokapaikkaa, vaan ne ennakoivat, että Gould siirtäisi sitä taas 1,25 kertaa kauemmaksi. Muutaman kerran jälkeen ne lensivät valmiiksi paikkaan, johon Gould niiden laskelmien mukaan taas tulisi tuomaan niiden lempiruokaa, ja surisivat äkäisesti ja malttamattomina ruokaansa odottamassa...

Mehiläinen voi suunnistaa pitkiä matkoja ruokaa etsiessään, ja välittää muille mehiläisille tiedon ruoan sijainnista ja laadusta. Ne valmistavat erityistä ruokaa jälkeläisilleen, suojelevat pesää tunkeilijoita vastaan, siivoavat siellä, tuulettavat kennoja ja viilentävät pesää vedellä kesäisin sekä sulloutuvat yhdeksi rykelmäksi talvisin pitääkseen lämpöä. Pesän tultua liian pieneksi, ne ymmärtävät, että osan on muutettava pois rakentamaan uusi pesä jonnekin muualle. Nämä pienet olennot tekevät tämän kaiken ilman kenenkään ulkopuolisen apua. Ne ovat tosiaan älykkäämpiä kuin supertietokoneet. Nyt ymmärrät varmaan paremmin, miksi suuran 16 nimi on Nahl, Mehiläinen.