Euroopan toipuminen vuoden 2008 alussa puhjenneesta talouskriisistä on ollut hyvin tuskaista. Vaikka talouden sukellus ei ole ollut yhtä syvä kuin 1930-luvulla, on nousu-uralle pääseminen ollut sitäkin hitaampaa. Vuonna 1933 uusi nousu oli jo alkanut.
Eurooppaa koetteleva talouskriisi on jättänyt 1930-luvun laman jo taakseen, taloustieteen professori Paul Krugman toteaa New York Timesin blogissaan.
Bruttokansantuotteen kehitystä seuraava kuvaaja kertoo, että 1930-luvulla talous oli eurokriisin vuosia vastaavassa ajassa toipunut jo lähemmäs kriisiä edeltänyttä tasoa.
Vuonna 1929 alkanut lama oli syvä, ja bkt-luvut syöksyivät eurokriisiä jyrkemmin alas. Talous lähti kuitenkin kasvuun jo vuonna 1933.
Tämän päivän Euroopassa kituva kasvu ja kasvuennusteet ovat pienen nousun jälkeen vaarassa painua taas selvästi miinukselle. Talouden kasvuennusteita on euroalueella rukattu alaspäin.
Mikä sitten erottaa 1930-luvun laman ja eurokriisin toisistaan?
Krugman toteaa, että 1930-luvulla harjoitettiin laajasti elvyttävää, investointeja ja työtä lisäävää talouspolitiikkaa, jolla pyrittiin nostamaan taloudet lamasta. Tässä onnistuttiin.
Eurokriisiä leimaavat tiukat talouden sopeutustoimet ja kriisimaissa harjoitettava kuripolitiikka on Krugmanin mukaan syynä siihen, että eurokriisi on pitkittynyt jo 1930-luvun lamankin voittaneeksi talouskurimukseksi.
Krugman on varsinkin viime kuukausina noussut yhä vahvemmin julkisuuteen europäättäjien talouspolitiikan arvostelijana. Hän on piikitellyt muun muassa talouskomissaari Olli Rehniä tämän säästöpolitiikkaa tukevista lausunnoista.
-Uskon euro uskovaisten viimeistenkin huutavan kohta apuva.Euro tullaan jakamaan vähintään kahtia .
Euro tuhoaa itse itsensä.
Eurooppaa koetteleva talouskriisi on jättänyt 1930-luvun laman jo taakseen, taloustieteen professori Paul Krugman toteaa New York Timesin blogissaan.
Bruttokansantuotteen kehitystä seuraava kuvaaja kertoo, että 1930-luvulla talous oli eurokriisin vuosia vastaavassa ajassa toipunut jo lähemmäs kriisiä edeltänyttä tasoa.
Vuonna 1929 alkanut lama oli syvä, ja bkt-luvut syöksyivät eurokriisiä jyrkemmin alas. Talous lähti kuitenkin kasvuun jo vuonna 1933.
Tämän päivän Euroopassa kituva kasvu ja kasvuennusteet ovat pienen nousun jälkeen vaarassa painua taas selvästi miinukselle. Talouden kasvuennusteita on euroalueella rukattu alaspäin.
Mikä sitten erottaa 1930-luvun laman ja eurokriisin toisistaan?
Krugman toteaa, että 1930-luvulla harjoitettiin laajasti elvyttävää, investointeja ja työtä lisäävää talouspolitiikkaa, jolla pyrittiin nostamaan taloudet lamasta. Tässä onnistuttiin.
Eurokriisiä leimaavat tiukat talouden sopeutustoimet ja kriisimaissa harjoitettava kuripolitiikka on Krugmanin mukaan syynä siihen, että eurokriisi on pitkittynyt jo 1930-luvun lamankin voittaneeksi talouskurimukseksi.
Krugman on varsinkin viime kuukausina noussut yhä vahvemmin julkisuuteen europäättäjien talouspolitiikan arvostelijana. Hän on piikitellyt muun muassa talouskomissaari Olli Rehniä tämän säästöpolitiikkaa tukevista lausunnoista.
-Uskon euro uskovaisten viimeistenkin huutavan kohta apuva.Euro tullaan jakamaan vähintään kahtia .
Euro tuhoaa itse itsensä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Krugman on tietenkin oikeassa, mutta vaihtoehtoja kiristyksille ei ole. Velkaa on tehty jo hyvinä aikoina aivan liikaa eikä lisää voi enää ottaa. Seuraukset ylivelkaantumisesta näkyvät Kreikassa ja Kyproksessa. Siihen myllyyn tuskin kukaan haluaa.
Miksi sitten hyvinä aikoina on velkaannuttu? Eurooppaa hallitsevat kokoomuksen ja demarien veljespuolueet. Kokoomuksen tavoite on aina ollut verotuksen keventäminen ja demarien tavoite palvelujen lisääminen. Hienoja tavoitteita äänestäjien kannalta nämä molemmat. Valitettavasti tuloksena ovat valtion vähenevät tulot, lisääntyvät menot ja erotuksen kattaminen velalla. Kivaa on ollut, mutta nyt lasku on maksettava.
Just näin se on mennyt.
Nyt alkaa suomessakin pelonkausi,pankkien ongelmat pläsähtää silmille.
Pankeilla on alkanut olla pulaa kelvollisista yksityisen puolen bisness-asiakkaista ja luottokelpoisista henkilöistä joille lainoja myöntää. Ja kun tähän ei julkinen sektorikaan voi lopuuttomiin lisätä velkaantumistaan niin pakkiin virtaa enemmän lainan lyhennyksiä ja niiden korkoja kuin mitä uusia lainoja myönnetään. Tämä taasen tietää liikenteessä olevan rahamäärän laskemista mistä väistämättä seraa bisneksen takkuamista ja konkurssejakin. Lisäksi tähän joudutaan tai ajaudutaan vielä nostetamaan veroja ja leikkaamaan tulonsiirroista.
Kokoomuksen tavoite on aina ollut verotuksen keventäminen ja demarien tavoite palvelujen lisääminen
-jokainen käsitää lienee kun toienen keventää veroja ja toinen lisää niin mitä siitä tulee........ei synny järkeviä ratkaisuja onhan tämä nyt lienee kaikki nähneet .
kokkarit ja sdp ei sovi samaan pöytään.
Krugman puhuu amerikkalaiselle yleisölle ja erityisesti Yhdysaltain senaatille. Hän pelkää, että teekutsu ym. liikkeet lopettavat liittovaltion velanoton kuten nyt näyttää käyvän ja Krugman ottaa Euroopan esimerkkinä siitä miten Yhdysvaltojen ei pitäisi tehdä eli elää tulojen mukaan. Eurooppa ei kuitenkaan ole liittovaltio kuten USA vaan EU muodostuu löyhästä itsenäisten valtioiden liittymästä ja EU:n budjetti on vain 1% Euroopan valtioiden budjeteista. Erityisesti Euroopassa valtiot keräävät itse verotulonsa ja vastaavat itse menoistaan.
Yleisesti ottaen tulojensa mukaan elämisessä ei pitäisi olla mitään hävettävää.
Just tämä ero on keskeinen USA:n ja EU:n välillä.
Esim. Kypros ei voi pitää talouttaan kotimaisen kulutuskysynnän varassa siksi kun Kyproksella ei ole enää varaa velkaantua lisää mitä tällainen kulutukseen perustuva talous siellä edellyttäisi(eihän Kyproksella ole paljon teollisuutta millä kotimarkkinoilla elintasoa voisi ylläpitää,no jonkin verran maataloustutantoa sentään on. Esim. meillä on sentään paljon parempi tilanne tässäkin suhteessa), eikä muut eurovaluutta-aueen maat enää halua lähteä lisää subventoimaan Kyproksen velkaantumista. Se vähän auttaa jos ja kun hinnat ja palkat siellä laskevat niin turistimi voi elpyä mikä onkin ainoa merkittävämpi vientieollisuutta vastaava bisness siellä. Nämä pankkibisnekset on siellä ohi ja niistä tulee vaan työttömiä joiden ei ole helppoa työllistyä siellä paljon mihinkään jatkossa.
Ne kaasujutut on, mutta siinäkin on vielä paljon epävarmuutta onko niistä mihinkään, ja Turkin kanssa on kiistojakin niistä kaasualueista.
No nyt rysähti!
USA:ssa sitä vasta eletään kuplassa; osakkeiden arvot ovat kaikkien aikojen kuplassa, kun Ben Bernanke on elvyttänyt. Vastaavaa kuplaa ei ole päässyt syntymään esim. Suomessa osakkeiden suhteen.