Käsittämättömän vähälle huomiolle on jäänyt kehysriihessä päätetty Suomeen rekisteröityjen huviveneiden käyttömaksu. Maksua ryhdytään keräämään verohallinnon toimesta 2014 alusta ja maksun suuruudeksi on päätetty aluksen suurin pituus x leveys x 10 €. Selvityksen mukaan näiden tietojen tarkastaminen on helpoiten todennettavissa kenttäolosuhteissa maksujen tarkastajina toimivilta poliisilta ja merivartiostolta. Vuosittain lunastettava hologrammilla varustettu maksutarra on kiinnitettävä alukseen. Maksamattomalta alukselta poistetaan potkuri ja käyttömaksu peritään kolminkertaisena. Tarroja myyvät R-kioskit ja tuplahinnalla varakkaammille Meredin. Valtionevoston mukaan toiminnan lopullisena tarkoituksena on tämänkin toiminnan vähityäinen alasajo ja lopettamminen Suomesta.
Venevero tulee
Vain käteinen kelpaa
581102
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Väsynyt aprillipilan yritys. Mene mökkiisi siitä.
Ihan hyvä oli. Varsinkin tuo potkurin irroitus. Voisiko sen korvata peräsinlukolla?
Minunkin mielestä ihan hyvä aprillipila.
Tuulivoimaa käyttäville purjeveneille voisi myös esittää purjepinta-alaan sidottua käyttövoimaveroa. Purjehtijat kun liikuu verottomalla tuulienergialla. Sitten ratsataan, oliko vero maksettu 120% vai 150% genoasta.
Mutta vakavasti puhuen, jonkinlainen vero voi muutaman vuoden kuluttua olla tosiasia. SXK:n mukaan (ennen aprillipäivää) Ruotsissa olisi jo jonkinlainen båtskatt suunnitteilla.
Espanjassa veneen rekisteröinnistä maksetaan kertaluonteinen vero, joka on 12 % veneen arvosta.
Suomessahan huviveneistä ei toistaiseksi peritä mitään veroja, mutta eiköhän sellainen ole tulossa.
Mielenkiintoista, mihin vero Suomessa tulee perustumaan. Väistämättä johonkin niistä tiedoista, joita venerekisterissä on. Tai miksei suoraan autojen mallilla eli moottorin päästöjen mukaan. Purjeveneiden moottoreita toki käytetään vähemmän kuin moottoriveneiden, mutta vastaavasti ne ovat veneen kokoon nähden huomattavan pieniä ja vähäpäästöisiä. Jos moottori on purkkarissa vain apumoottorina erikoistilanteisiin, 40-jalkaiseenkin riittää oikein hyvin 25--30 hevosvoimaa. (Sellaisessa ne muuten parikymmentä vuotta sitten olivatkin, esim. Swan 38:ssa muistaakseni 28 hevosvoimaa, vai olikohan peräti pienempikin?)
Ai että ei peritä mitään veroja? Kyllä näistä ALV on maksettu.
En edelleenkään usko minkään dedikoidun veneveron tuloon.
No tottakai alv peritään, kuten kaikesta muustakin tavarasta.
Et usko veneveroon. Miksi sitten ajattelet, että kaikki veneet päätettiin pakottaa rekisteriin?
Vinkki: verottaminen ilman rekisteriä olisi käytännössä mahdotonta.
Onhan meillä siis dedikoitu autovero. Miksi ei olisi dedikoitua veneveroa?
Siksi vuokraan veneeni kesäksi aina Virosta ;) Vapaasti saapi suomi idiootti koettaa kerätä verojaan, kuten on käynyt muidenkin nerokkaisen verotus-ideoiden kanssa . . . verotulot vain laskevat :)
Kun kerran moottoriveneille oli olemassa jo rekisteri, niin olihan se johdonmukaista, että se ulotettiin myös purjeveneisiin. Minusta asiassa ei mitään erityisiä perusteluja tai syitä edes tarvittu.
Vinkki: kulkuneuvot ovat yleensä rekisteröityjä. Miksi veneet eivät olisi?
> Vinkki: kulkuneuvot ovat yleensä rekisteröityjä. Miksi veneet eivät olisi?
Onko kenelläkään rekisteröityä polkupyörää?
Rekisteröityjä on traktoreistakin vain pieni vähemmistö.
Ja niiden peräkärryistä vieläkin harvempi, mutta nekin ovat ajoneuvoja ja siten kaiketi kulkuneuvoja?
Miten säästät, kun veneilet kesän Suomessa virolaisella vuokraveneellä?
On se rekisteri isompiin purjeveneisiin ulottunut ennenkin, koska rekisteröintipakko perustui aiemmin vain moottoritehoon.
Nyt vain mukaan otettiin varsin pienet veneet, kuten esimerkiksi 5--6-metriset purkkarit, joissa on vaikkapa pieni perämoottori.
Rajavalvonnalle lienee helpompaa kun veneissä on rekisteritunnukset näkyvillä
Hyvä on, tarkennetaan: rekisteröinti tyypillisesti koskee kaikkia ei-lihasvoimalla toimivia kulkuneuvoja, joita käytetään muuallakin kuin yksityisalueilla. Mm. kuumailmapalloilla on rekisteritunnukset, samoin purjekoneilla. Miksi purjeveneet olisivat poikkeus?
Taisi olla 50 hv sisäkoneissa se raja. Näinköhän on olemassa esimerkkiä purjeVENEESTÄ, joka olisi mennyt tuon vaatimuksen kautta rekisteröitäväksi? Painotan sanaa "vene", koska nuo Valborgin kokoiset ovat minusta jo laivoja.
Muistan muuten nähneeni 00-luvun alkupuolella, vuosia ennen uutta rekisteriä, Piritassa suomalaisen purjeveneen, jolla oli myös virallinen rekisteritunnus, U-jotakin muistaakseni.
Vanha rekisterihän oli täysin ruvella, koska sen ylläpitoa ei tukenut oikeastaan mikään muu säädös kuin että tietyn rajan ylittävät veneet piti sinne kerran ilmoittaa. Viranomaisilla oli faktisesti kaksi vaihtoehtoa: luopua rekisteröinnistä kokonaan tai ulottaa se mahdollisimman kattavasti kaikkiin veneisiin. He valitsivat jälkimmäisen. Ja kansalaisena se ei minusta tunnu mitenkään oudolta. Itse asiassa olen tyytyväinen, että minulla on nyt veneessä virallinen todistus siitä, että vene on minun.
Huviveneiden verottomuus (eli se, että veneistä ei peritä erillistä "veneveroa" muiden verojen lisäksi) alkaa olla pohjoismainen kuriositeetti. Useimmissa muissa maissa venevero jo on. Sinänsä ihan oikea suunta, koska huvivene on ylimääräinen ylellisyystavara, jonka omistajalla kyllä on veronmaksukykyä. Auto on keskimäärin paljon välttämättömämpi, mutta niinpä vain siitäkin erilliset verot ja käyttömaksut peritään, kovan polttoaineveron lisäksi.
Kuumailmapalloilla ja purjelentokoneilla on lentokelpoisuusmääräykset. Eli pakolliset huollot ja tarkastukset tehtävä ja viranomainen katsastaa ne. Siinäpä oleellisia poikkeamia purjeveneisiin nähden.
Säästän mitä? Ei tässä mistään säästöstä kyse ole, joskin sekin kyllä tällä järjestelyllä on halvempaa kuin omistaa vene suomessa. Oma yritys Virossa vuokraa minulle "veneeni". Talvisäilytys, tarvikkeet kaikki halvempaa ja helpompaa kuin suomessa.
Kyse on siis ennen kaikkea siitä, että näiden kusipäisten Kokoomus-SDP_vetoisen tolvanahallituksen rahanpolttoon pelureille, en osallistu sentilläkään.
Koiraveroa kannettin, vaikka koirat eivät olleet rekisterissä.
Silloin anno dazumal kun vielä tehtiin vuosittainen veroilmoitus, oli siinä ilmoitettava myös omistuksessa ollut vene (omaisuusveroa varten). Jos veneitä olisi haluttu verottaa, olisi se ollut hyvä pohja verotukselle. Tuohon aikaan veneilyjärjestöt vastustivat venerekisteriä mm. sillä perusteella, että se johtaisi veneiden verottamiseen. Siis selväkielellä: veronkiertoa ei saa vaikeuttaa!
-Entäs jos ei löydy potkuria..?
No ,jos vero tulee(mikä on luultavasti vaan ajankysymys),niin sit se tulee.Kyllä purjeet nousee toukokuussa !!!
Ja kun se tulee , niin nykytyylillä TASAVERO ! Jollaajat kyykkyyn !
Veneilijöiden maksamat verot ovat lisääntyneet rajusti. Polttoöljyn käytön kieltäminen polttoaineena kasvatti verotaakkaamme, valtion tulojen lisäämisen ohella ratkaisua perusteltiin päästöjen rajoittamisella. Arvonlisäveroa on korotettu muutaman vuoden aikana 2%. Tämä rokottaa paitsi veneilijöitä niin myös Suomessa toimivia vene-ja varustekauppiaita. Käytetty vene tai ulkomainen nettivaraosa on aiempaakin kilpailukykyisempi. Esim kotimaasta hankittujen 6000 € purjeista menee alvia lähes 1500 €. Esim. Alvi on ulotettu koskemaan 2009 myös vedessä olevien veneiden säiltyspaikkojen vuokraustoimintaa. Useimmat maksavat kesäpaikastaan 24 % veroa. Keskivertoveneilijä maksaakin jo nyt harrastuksestaan useita satoja euroja veroa. Veneen ja varusteiden alvi huomioituna vuosittaiset verot nousevat tuhansiin euroihin. Se meidän parjattu keskusjärjestö saisi pitää huolen ettei valtioneuvostossa hölmöillä ja oikeasti lopeteta koko harrastusta. Pienikin venevero on liikaa meidän erittäin lyhyellä veneilykaudella.
Eipä taida olla millään keskusjärjestöllä sellaisia lihaksia, joilla joku veneilyn kaltainen ala saisi erityisaseman verotuksen suhteen. Kaikkein huonoimmat mahdollisuudet ovat alv:n suhteen, jota erityisesti on jo vuosikymmeniä tehty mahdollisimman aukottomaksi. Eikä kannata elätellä suuria toiveita saada venekuluja verovähennyskelpoisiksi tuloverotuksessakaan. Kotitalousvähennyksen saaminen ulottumaan kiinteästä kesämökistä myös kelluvaan olisi tietenkin kohtuullista, mutta en senkään suhteen tule pitämään sormiani ristissä. Niitä sormia tarvitaan piankin veneen kevätkunnostukseen.
Tulee sitä tukeakin veneilijöille. Esimerkiksi satamat pilkkahintaan kerhoille, ainakin pääkaupunkiseudulla.
Espanjassa tavallisen venekerhon (ei mikään superjahtisatama) jäsenyys maksaa tyypillisesti muutaman kymppitonnin ja venepaikka kerholla sen lisäksi 15--20 tuhatta per vuosi.
Tämä siksi, että mitään verovaroja ei ohjata venekerhoille, vaan harraste pitää kustantaa alusta loppuun itse. Eli esimerkiksi satamalle pitää ostaa tontti meren rannalta ja alkaa rakentaa. Se ei ole halpaa.
Veneet ovat täsmälleen samanlaisia kuin Suomessa, ehkä jopa pienempiä ja halvempia monissa paikoissa.
Väitän, että veneilijä on ainakin pääkaupunkiseudulla Suomessa erittäin vahvasti saamapuolella, miä veroihin tulee.
Luulenpa, että olet tuossa oikeassa. Hirveän paljoa ei esim. purjeveneilijän, joka ei juuri polttoainetta osta, kannattaisi verosta valittaa. Kymmeniä tai jopa satoja litroja kohtalaisen vahvasti verotettua polttoainetta kuluttavan moottoriveneen kipparilla olisi hituisen enemmän perustetta valittaa.
Ja oikeassa on myös tuo toinen nimimerkki, joka arveli, ettei SPV:n sanomiset tässä asiassa mitään paina. Ei pitäisikään, edustaahan SPV vain pientä siivua veneilijöistä ja vielä hyvin paljon pienempää siivua Suomen asukkaista. Sitäpaitsi SPV:llä ei minusta ole oikein moraalista oikeutta mihinkään kannanottoihin edes jäsenseuroihinsa kuuluvien nimissä. Tämä siksi, että SPV on luonteeltaan erilainen järjestö kuin esimerkiksi poliittiset puolueet. Asian voisi tiivistää niin, että vaikka järjestörakenne on muodollisesti sama, niin puolueen paikallisosastoon liittyvä tai puoluetta äänestävä aina tajuaa yhteyden kattojärjestöön, veneilijä sen sijaan liittyy siihen paikallistason yhdistykseen sen tarjoamien asioiden vuoksi ja valtakunnallinen järjestö on vain jotain taustallaolevaa, josta hän ei vältttämättä ole varsinaisesti edes tietoinen.
Ja ylläolevan kääntöpuolena on minusta kohtuutonta pahemmin syyllistää liittoa siitä, ettei se sanomisilla juuri painoarvoa ole.
Tavallisella veneilijällä ei veneily ja venepaikka ole ollut yhtään se kummallisemman hintainen kuin suomessakaan. Jahtiklubit ovat asia erikseen, jos haluaa pikkukiululla sinne tunkea, se maksaa tuhansia.
Suosittelen perehtymään Espanjan kuin muidenkin maiden "kalliiseen" veneilyyn, ennen kuin kirjottelee tietämättömyyttään idioottimaisuuksia.
Höpöhöpö juttua "saamapuolella ollaan" kirjoittajalta. Mulla on vuosia ollut 44-47 jalkainen vene välimerellä. Keskimäärin alle 15 metrisen veneen vuosipaikka maksaa Espanjassa 2600- 4500€/vuosi. Kreikassa 2200-3000€. Maltalla 4500€/vuosi.
Jäsenyys satamissa kyllä maksaa koska et osta pelkkää jäsenyyttä vaan osakkeen! Omistat siis sataman osakkeita! Joita vastaan voit lainata rahaa, tai vuokrata paikkaa niille jotka ei halua/voi ostaa omaa osaketta.
Mut ehkä tuo kirjoitus oli myöhästynyt aprillipila;)?
Ps. Epäuskoiset voivat tutustua aiheeseen esim. Noonsite.comissa
Hyvä tarkennus. Voinhan olla siis ymmärtänyt väärinkin. Olen tähän asti kuvitellut, että venekerhojen toimintaa tuetaan verovaroista Suomessa, koska satamista ei peritä markkinavuokraa ja laiturit sekä muut rakenteet ovat kaupungin maksamia ja ylläpitämiä. Eikö näin olekaan?
Keskimäärin alle 15-metrisen veneen vuosipaikka maksaa helsinkiläisellä kerholla talvisäilytyksineen noin 1000--1200 euroa. Siinä on jo mukana kerhon jäsenmaksukin. 11-tonnisen 40-jalkaisen nosto/lasku maston käsittely mukaan lukien maksoi viime vuonna Helsingissä 120 euroa/suunta. Lukkinosturilla Espanjassa hinta oli viime talvena täsmälleen sama.
Että onhan kustannuksissa kokonaisuutena merkittävästi eroa. Mistä tuommoinen ero mahtaa syntyä, kun muuten Espanjassa on kaikki merkittävästi halvempaa kuin Suomessa? Luulisi itse asiassa, että satamat siellä olisivat halvempia siksikin, että niitä on paljon ja niiden käyttöaste on paljon parempi kuin Suomessa.
Espanjassa veneen pitämisessä on muuten hyvä muistaa, että 180 päivän oleskelun (omistajan oleskelu Espanjassa), vene pitää rekisteröidä Espanjaan ja maksaa 12 % veneen hinnasta rekisteröintimaksua. Veneen pitäminen Espanjassa ei sinällään aiheuta rekisteröintipakkoa.
Uteliaisuuttani kysyn, missä tuo 2600 euron paikka Espanjassa Välimeren puolella on? Voisi nimittäin kiinnostaa... Almerimarin tarjous oli melkein 4000 tälle vuodelle. Oletko löytänyt jonkun vielä halvemman?
Polkupyöräilijät, kävelijät ja maastohiihtäjät vasta saamapuollella ovatkin. Pyöräteitä ja latu-uria ja latuja tehdään kaikkialla veronmaksajien piikkiin. Menee niistä pyöristä, kengistä ja suksista tietysti alvit.
Kuka tahansa saa kävellä, hiihtää ja pyöräillä näitä liikenneväyliä pitkin. Kävelyn ja pyöräilyn harrastajia taitaa lisäksi olla aika lailla enemmän kuin veneilijöitä, vai mitä arvelet?
Onkohan sarkastinen rinnastuksesi sittenkään aivan oikeaan osunut?
Terve! La Linea de la Concepcionin marinassa ainakin 2012 oli tuon hintainen. Nyt tarkkaavaisimmat huomaavat että teknisesti tuosta satamasta on ajettava ulos muutama maili jotta ollaan "välimerellä". Espanjassa ja Kreikassa on tällä hetkellä syvä lama ja marinat seisoo puolityhjinä. Ei kannata tuijottaa netissä julkaistaviin hintalistaoihin, vaan tehdä vastatarjous. Varsinkin jos jätät veneesi pidemmäksi aikaa satamaan, voinet hyväksyä paikan jossa esim. netti ei toimi kunnolla, vesipiste on kauempana tai jopa sähköpiste puuttuu laiturilta. Paikka irtoaa takuulla halvemmalla kuin listahinta. Myös yksityiset osakkeenomistajat luopuvat varsinkin pitkissä sopimuksissa paikoistaan huomattavasti halvemmalla nyt, kun tunkua niihin ei ole. Sinne vaan jättämään tarjous satamatoimistoon, vaikka tylysti 2000€ vuosi, kyllä joku paikkaansa vuokraava ilmoittautuu koska se pari tonnia on paljon parempi kuin ei mitään.
Itse suosittelen tukikohdaksi Kosia, 1-2 päivän purjehdusmatkan päässä kauneín Kreikan saaristo, tälä hetkellä listahinta Kos Marinassa on 2600€/vuosi ja siitä voi tinkiä ainakin tuon 600 pois, siellä kun ei veneitä jonoksi asti ole. On siis kannattavampaa monesti ottaa vuosipaikka, muutaman kuukauden asemasta. Tulee vuorokautta kohti halvemmaksi, helpottaa satamabyrokratiaa jne.. Kossilta pääsee tunnissa Bodrumin upeaan kaupunkiin Turkkiin. Byrokratia on Kreikan puolella. Siitä voisi kertoa palstatolkulla;)
Joku tuolla ihmetteli miksi Espanjassa ja yleensä välimerellä on niin paljon kalliimpaa kuin Suomessa. Siis veneily. Ei ole! Nyt kun vertaatte ihan vaan laituripaikan hintaa, tulee muistaa että Suomessa kausi kestää rajoitetun ajan. Sitten tulee nostot, veneen peittämiset, talvisäilytyskulut, veteenlasku jne.. siitä tulee äkkiä, samankokoiselle veneelle sama hinta kuin välimerellä. Siellä riittää että esim. minun kipponi (18000kg) vedetään kelkalla ylös, pohja painepestään, läpiviennit tarkistetaan, tehdään tarvittavat huoltotoimenpiteen ja lasketaan takaisin veteen. Maksaa 300-500€. Täällä maksan ylösnostosta, tontista ja laskusta 2500€/talvi, tuohon kun lisään n. 1000€ kesäpaikan vuokran, ollaan hyvinkin välimeren hinnoissa. Kausi vaan on puolta lyhyempi;)
Asia on hyvä keskustekun aihe ja kysymyksiä riittää niin minulla kuin muilla. Aiemmin jo ehdotin tutustumista noonsiteen, se on loistava sivusto kaikille jotka kaukomaille kaihoavat.
Avoimin mielin kohti kesää!
Lisäksi pieni vinkki, tutustukaahan Rosesin kaupunkiin lähellä Ranskan rajaa, uskomaton paikka. Kanavia enemmän kuin Venetsiassa ja sieltä mulle tarjottiin vuosi sitten kanavanreunuspaikkaa 4000 €urolla. Nyt varmaan löytyisi halvemmalla. Laittamalla ilmoitus vaikka paikallislehteen ja kertomalla että hakee vuosipaikkaa esim 2500 euron hintaluokassa, saat varmasti tarjouksen.
Paikka on fantastico!
Onkohan kuitenkaan niin kaukaa haettua. Miksi kaupungin ylläpitämiltä laduilta ei yhtä hyvin voisi periä käyttömaksua siinä kuin veneiltä laituripaikoista. Siitä huolimatta hiihtäminen olisi ilmaista ja täysin esteetöntä muualla kuin niillä laduilla. Enkä tällä tahtonut sanoa, että se maksu pitäisi periä, mutta periaatteellista eroa en näe.
Googlen kuvahakuun: Empuriabrava alkaa löytyä kanavia;) Kuin kanavahausta konsanaan;)
Hyviä ideoita.
Todelisuutta on kuitenkin se, että kaikki kustannukset (ilman lentoja) laskien veneen pitäminen Välimerellä Espanjassa maksaa vuodessa noin 2,5-3 kertaa niin paljon kuin helsinkiläisellä venekerholla.
Purjehduskausi on Etelä-Suomessa toukokuun puolivälistä syyskuun loppuun eli 4,5 kk.
Välimerellä purjehduskausi on toukokuun alusta lokakuun loppuun eli 6 kk.
Kumpaakin olen itse kokeillut.
Mainittakoon vielä, että kustannuksiin on syytä laskea myös vakuutuksen hinta, joka on Välimerellä pyöreästi 2 x Itämeren vakuutuksen hinta.
Ilman vakuutusta ei ole Välimeren vierassatamiin pääsääntöisesti asiaa.
Sinänsä muuten hassua, ettei vähintään kattavaa vastuuvakuutusta suomalaisissa satamissa vaadita, vaikka esimerkiksi kaikilta autoilta se vaaditaan. Mistäköhän tämmöinen käytäntö tulee?
Pieni huomautus tuohon hintavertailuun: sinä ilmeisesti vertaat suomalaisten kaupallisten palveluiden hintoja espanjalaisiin vastaaviin. Tietysti tavallaan oikein, jos kerran Suomessakin käyttäisit kaupallisia, mutta tämän keskustelun kannaltahan olennaista onkin se, että suuri osa veneistä on seurojen satamissa eli useimmiten kunnalta vuokratuilla alueilla.
Sinun kohdallasi on nyt tietysti se, että kyseessä on melko painava vene ja siten nostokustannuksetkin ovat ihan omaa luokkaansa. Mutta jos vertaamme vähän tavalllisempaa, sanotaan nyt vaikka lasikuituista 35-jalkaista, paino 5-6 tonnia, joka Suomessa melko yleiseen tyyliin on kesät seuran laituripaikalla ja talvet seuran tai kaupungin telakointialueella. Käytetään vaikka Stadin hintoja eikä oteta ihan kalleimpia seuroja esimerkiksi.
Oman seuran ja jonkin verran tekemieni hintavertailujen perusteella talvitelakoinnin kustannukset nostoineen ja laskuineen ovat n. 350-450 euroa ja kesäajan laituripaikka n. 400-500 euroa. Eli alle 1000 euroa; jos nyt tuosta sinun kirjoituksestasi ymmärsin oikein, niin Välimerellä summa olisi n. 2500 euroa.
Olen huvikseni välillä kysellyt kaupallisten telakoiden hintoja myös vähän Stadin ulkopuolelta. Silloin toki hintaa tulee ihan eri tavalla tuolle esimerkkiveneellenikin.
Hiukan pidentäisin tuota purjehduskausiarviota. Oma mielipiteeni on, että purjehduskausi Etelä-Suomessa on vapusta lokakuun puoliväliin eli 5,5 kk, joskus jopa 6 kk. Mutta tässä on varmasti todella paljon perskohtaista vaihtelua, kyllä monella jää se purjehduskausi kesä-elokuuhun ja toisaalta minulla on tuttavia, jotka seilaavat vielä marraskuussa, joskus joulukuunkin puolella.
Juuri näin. Välimeren maissa ei ole verovaroilla subventoituja veneilypalveluja huviveneilijöille. Helsingissä on.
Luulen, että kysymys pitäisi asettaa toisin päin. Eli "miksiköhän vielä ei ole tullut uutta käytäntöä?"
Kun ei ole koskaan vakuutusta vaadittu, niin sitä on minkään vierassataman vaikea ottaa käytännöksi. Niiden pitäisi vaikkapa Finnboatin kautta sopia, että kaikki tai lähes kaikki alkavat sitä vaatia, muuten on kova paikka kenenkään ottaa kilpailuriskiä. Kun se kausikin on lyhyenlainen...
Voi asia liittyä siihenkin osittain, että Suomessa kovat myrskyt ovat veneilykauden aikana harvinaisempia.
Vastuuvakuutus ei ole niinkään myrskyjä varten kuin sitä varten, että kolhit veneelläsi muiden veneitä.
Muualla Euroopassa kiinnität veneesi ensin odotuslaituriin ja muiden veneiden luo pääset vasta sitten, kun veneen paperit eli myös vakuutus on tsekattu.
Oikein järkevä toimintamalli minusta. Mielellään näkisi tämän tulevan myös suomalaisiin vierassatamiin.
Tietysti tässäkin on sitten vähän laskentatavasta kysymys. Onko se "verovaroilla subventointia", että Liikuntaviraston hinnoittelu on käsittääkseni aika lailla omakustannuspohjaista? Ekonomi voi hyvinkin laskea "vaihtoehtoiskustannuksen-" kautta eli päätellä, että kaupunki voisi vetää x euroa voittoa ko. alueiden toisenlaisella allokoinnilla.
Sanoisin tämän asian näin: jos pidät Liikuntaviraston hinnoittelua subventiona, niin kai sitten kannatat myös ns. asuntotuloveroa omistusasunnoille? Laskennallisesti ja loogisesti kyse on samanlaisesta asiasta. (Huomaa, että minä en ota itse nyt kantaa kumpaankaan, haluan vain testata logiikkaasi.)
Toistan äsken sanomani: vierassatamien pitäjien kannalta ongelma on siinä, että yksittäinen satama ottaa melkoisen riskin siirtymällä tuollaiseen. Voi mennä asiakkaat laakista.
Sitäpaitsi uskaltaisin arvella, että vaikkapa heinäkuussa suomalaissa vierassatamissa ainakin etelärannikolla on trafiikkia aika tavalla enemmän kuin vaikkapa espanjalaisissa; johonkin Nauvoon voi tulla 50-100 venettä sisään 3-4 tunnin aikana. Korostaa entisestään tuota "yrittäjän riskiä".
Muuten, se, minkä todella toivoisin yleistyvän, on sisääntulijoiden ohjaaminen laituripaikoille. Esim. Maarianhaminan Itäsatamassa sellainen käytäntö oli tänä kesänä (kumivenepartio), samoin Kökarissa ("lennonjohto" viittilöimässä laiturilla). Erityisesti ensinmainitussa arvostin sitä suuresti tullessani pitkän avomerilegin jälkeen melko myöhään illalla sisään ja miettiessäni, mistä löytyisi vapaa kolo.
Mistä lähtien Helsingin rantoja on luovutettu yksityiskäyttöön omakustannepohjaisesti?
Kaupunki ei myöskään osallistu merenrantakerrostalojen rakennuskustannuksiin, joten miksi sen pitää osallistua venesatamien ylläpitoon?
Kyllä, kannatan asuntotuloveroa omistusasunnoille.
Kaupunki voi hyvin ylläpitää tiettyä määrää venepaikkoja max. jonkin kokoisille/hintaisille veneille. Sitä suurempien ja kalliimpien veneiden omistajat voinevat kustantaa venepaikkansa itse, kuten muissakin marginaalisissa harrasteissa lienee tapana.
Vai pitäisikö minun saada käyttööni puoli-ilmaista merenrantaa, jotta voisin tehdä sinne itselleni kesämökin? Miksi ei, jos kerran paikan uivalle kesämökilleni kuitenkin saan puoli-ilmaiseksi?
Itse pidän oman veneeni nyt Helsingissä, kerhopaikalla josta maksan ulkopaikkakuntalaisena (Espoo) n. 900€ kaudessa. Siinä suhteessa olet täysin oikeassa että peilaan itse maksamiani nosto- ja säilytyshintoja siihen etten voi osallistua yhteisnostoihin ja laskuihin juuri veneeni painon vuoksi. Joudun ottamaan 120 tonnisen mobiilikraanan 2 kertaa vuodessa ja sekin joutuu tekemään 2 siirtoa kerralla. Tämä vaikuttaa kustannuksiin. Lentolippujen osalta olet myös oikeassa, en laskenut niille hintaa, syystä että asuin veneessäni välimerellä, enkä juuri lennellyt Suomeen sinä aikana.
Näin sitä vaan asioita ajattelee omista lähtökohdistaan;)
Paraisilla veneseurat ei saa mitään kummempaa avustusta, eikä kulut taida paljon erota. En tiedä, voisiko kaupunki saada siitä pienestä pätkästä rantaansa, missä on veneseuran laituri parempaa hintaa vaikka myymällä sen asumiskäyttöön, mutta se on paitsi rahakysymys myös kaavakysymys, ja Paraisten kaltaisessa kaupungissa on luonnollista, että veneet tarvitsevat tilaa siinä kuin autotkin. Demokraattisessa päätöksenteossa alueita kaavoitetaan myös puistoksi, vaikka niiden arvo isolla rakennusluvalla olisikin suurempi. Tämä arvo kun on teoreettinen, ja lopullinen arvo ratkeaa kysynnän ja tarjonnan myötä.
Joissain paikoissa olevat korkeat hinnat johtunevat juuri kysynnän ja tarjonnan laista: Jos yleisiä, ei-voittoa tavoittelevia veneseuroja ei ole, nousevat hinnat pilviin. Ehkäpä näissä paikoissa veneseura joutuisi kilpailemaan samasta maasta vaikkapa asunnonrakentajien kanssa, kun ei alueita ehkä ole kaavoitettu vain venesatamaksi, ja tällöin maan hinta on paljon korkeampi ja sen myötä seuran maksutkin.
Nauvossakin välillä kaverit pyörii kumpparinsa kanssa.
Tuosta alkaisi kaiken kaikkiaan, aikamoinen savotta siitä, mitkä ovat kunnan, kaupungin ja valtion tehtävät. Kunnalliset venesatamat eivät taida olla ihan suurimpia ongelmia, eikä siten ihan kärjessä "palveluiden" supistamisessa.
Suurempien veneiden omistajat 99,5% tapauksissa maksavat viimeisen päälle kaikki kustannuksensa veneestään itse, täysimääräisinä.
Eikä todellakaan ole järkeä rakennella pitkin rantoja niitä pilvenpiirtäjiä, venesatamassa sentään voi jonkin verran ulkoilla, ilman ettei ala riekkuminen asukkailta kulkuoikeuksista.
Halaut siis takaisin ajan, jolloin köyhät eroteltiin omiin palveluihinsa, ja veisit sen jopa venepaikkoihin asti. Hyi helevetti mikä vanhaikainen kateellinen perus- sosialisti.
Kyllä se järjellinen purjehduskausi on kesäkuusta elokuuhun itä-merellä ja tuostakin ajasta puolet saa pukeutua kuin napajäätikölle. Ihan toista on purjehdus Välimerellä tai esim. Karibialla..
Juuri näin! Elokuun puolen välin jälkeen tulee yökaste ja muutenkin alkaa yöt kylmenemään. Ennen juhannusta ei juuri tarkene nauttia luonnosta, tai on puettava paksusti! Välimerellä voi joulukuussa olla lämpimämpää kuin täällä kesäkuussa!
Välimeri on silti purjehduksen kannalta surkeaa aluetta tuuliolojensa takia. Lämpimämpää toki on kuin täällä, mutta moni muu asia on huonommin. Ja on siellä jolukuussa tiivistelty väliin luukunreunoja sisään tunkevan lumen suojaksikin. Säät kun vaihtelee sielläkin. Kunnolla lämpimissä oloissa taas on tultu kysymään, miksi te tänne tulitte, eihän teidän omia vesiä parempia ole.
Kylmän kanssa pärjää vaatetusta muuttamalla, kuumuudelle ei mahda mitään. Ei purjehduskauden loppumista lämpömittarista katsota. Enemmän se päättyy siihen, että päivänvalo jää yhtä lyhyeksi kuin etelässä.
Näin sanon kokemuksella, kun Välimeren kaikki nurkat, joihin on pääsy, on kierretty ja kauempanakin kierretty. En silti sano kenellekään, että älkää lähtekö, päinvastoin. Turha kuitenkaan etsiä kauempaa mitään täydellistä. Kyllä minullakin Uuteen-Seelantiin mieli halajaa takaisin.
Välimeri on marraskuun alusta maaliskuun loppuun tuuliensa ja säidensä vuoksi käytännössä purjehduskelvotonta aluetta.
Huhti-toukokuussa on kohtalaisen kiva seilata. Sitten tulevat turistit, ja vasta syyskuun lopulla alkaa taas olla tilaa sekä järjellisiä hintoja. Puhumattakaan kuumuudesta, joka kesä-elokuussa on lähinnä sietämätön.
Syys-lokakuu on taas ihan kivaa aikaa.
Eli käytännössä max. neljä kuukautta on Välimeren purjehduskausi, ellei ole todella paksu lompakko, ilmastointilaite veneessä ja kärsivällisyyttä muutenkin.
Paikalliset purjehtijat aloittavat Välimeren maissa veneilynsä toukokuussa ja lopettavat sen lokakuun alkuun mennessä.
Välimerellä jonkin verran seilanneena voin vilpittömästi sanoa, että esimerkiksi Turun ja Tukholman saaristot ovat noihin seutuihin verrattuna täysin ainutlaatuisia ja paljon parempia. Kahden kuukauden veneretki saaristossa on jotakin, mistä Välimeren purjehtijat vain uneksivat. Eivät tahdo uskoa silmiään ja korviaan, kun näytän esim. Turun saariston karttoja ja kerron, että siellä voi ja saa purjehtia vaikka minne.
Parasta purjehdusaluetta säiden puolesta on karibia, mielestäni. Itä-meren saaristo on kaunis, mutta pirun kylmää on, joskus jopa koko kesän.
Veneet siirtyy Trafin alaisuuteen 1.1.2014 ...
Johan se Työläjärven Pirkko 70-luvulla yritti saada huviveneet verolle, mutta silloin siitä nousi sellainen meteli, että se akka tukki turpansa ja asia unohdettiin. Kyllähän tuo rekisterin laajentaminen on alkusoittoa verotukseen siirtymiseen.
Mikä on maailman pienin järvi?
Se on Työläjärvi. Sinne mahtuu vain yhden sorsan munat.