niin sekavia, kaikki on sekavaa. Miettinyt liikaa. En tosiaan tiedä. Jos kysyn (kysynytkin) tuskin sanotaan taaskaan suoraan mitään, säästän viimeisiä hermon rippeitäni. Tiedän että tiedetään, nähtävästi ei haluttu kertoa.
Enkä uskaltanut ottaa enää kaiken jälkeen selvää. Pettymyksen pelko veti pisimmän korren. Kaiken jälkeen.
Enkä uskaltanut ottaa enää kaiken jälkeen selvää. Pettymyksen pelko veti pisimmän korren. Kaiken jälkeen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
samanlaisia kohtaloita muillakin, samanlaisten asioiden äärellä kärvistellen. Jaksamisia sinne.
on liiassa miettimisessä, mutta langat ovat vielä käsissäsi. Silmät kiinni ja koisimaan, löydät sieltä suunnan taas ensiviikolle. Täällä kukaan ei uskaalla vastata mitään.
Voi, saisinpa minä listan suoria kysymyksiä s.postiini, vastaisin niistä jokaiseen mahdollisimman lyhyesti ja suoraan.. Tai sitten pelko estäsi minua vastaamasta.. Pelko mistä? Siitäkö, että toinen kyselee tietäen minun tunteeni jättäen omansa kertomatta? Vai sillä tavoi peläten, että tunteeni eivät vastakaikua toisesta saa.. jolloin kaikki.. toivon viimeiset hippusetkin murenisivat ja hajoaisivat tuulien riepoteltaviksi..
Ehkä sellaisessa pelossa valitsee mielummin sen salaisen ja hiljaisen, yksityisen ja salaisen toivon.. Jääden sitä vaalimaan kunnes aika senkin haalistaa.. Kuten kaiken aikanaan.