"Kansaa kuultava EU:n perustuslaista"

Timo T A Ristimäki

Ennen kuin kukaan, edes Oiva Härkönen, yltyy mahtipontisesti lausumaan, että "minä puolustan kaikissa yhteyksissä eduskunnan valtaa, josta sanotaan perustuslaissa: ´valta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta`", kehotan tutustumaan EU:n ex-oikeusasiamies Jacob Södermanin aliokirjoitukseen EU:n perustuslakisopimuksesta ja siitä mahdollisesti järjestettävästä kansanäänestyksestä (Turun Sanomat 22.08.2004).

Söderman on otsikoinut juttunsa niin, että siinä on jo "otsikossa kaikki": "Kansaa kuultava Euroopan Unionin perustuslaista"!

Linkki Södermanin aliokirjoitukseen:

http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,8,0,0,177158,2004-08-22

PS. Sama tutustumistoivomus koskee Suomen koko valta- sekä demari- ja keskustamedian päätoimittajakaartia (ja muita Suomen tasavallan lakkauttamisesta haaveilevia)!

11

242

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • meneteltiinkö virheellisesti?

      Nykyinen, hiljakkoin uusittu oma perustuslakimme on saatettu voimaan ilman kansanäänestystä. Jacob Södermanin aliokirjoitukseen viitaten: ennen kun edes alamme keskustella EU:n perustuslaista, oman uuden perustuslakimme säätämisen laillisuusperusteet on tutkittava. Meneteltiinkö virheellisesti, kun se saatettiin voimaan ilman kansanäänestystä?

      • Timo T A Ristimäki

        "Itsenäisen Suomen valtion perustuslain ytimen muodostaa periaate, jonka mukaan kansalle kuuluva perustuslaillinen VALTA ON LUOVUTTAMATON. Sekä vallan siirto että kansalaisten muuttaminen alamaisiksi ovat jyrkästi Suomen perustuslain vastaisia asioita. Niitä ei voi toteuttaa sen enempää yhden eduskunnan toimesta kuin kansanäänestyksen perusteella.

        Jos ne haluttaisiin toteuttaa, ensin olisi kumottava Suomen perustuslain tärkeimmät yleisperiaatteet avoimesti ja perustuslaillista menettelyä noudattaen."

        Näin kirjoitti aktemiatutkija Terhi Kiiskinen Helsingin Sanomissa torstaina 5.elokuuta 2004 Vieraskynä -palstalla.

        Kyseiseen kirjoitukseen lienee viitannut myös Leif Salmen Iltalehden "Kenen valta?" -kolumnissaan.

        Terhi Kiiskisen kirjoitus on ollut nähtävillä ja keskusteltavissa myös suomi24.fi:n sivustoilla, kuten seuraavasta linkistä ilmenee:

        Linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000128&posting=22000000004240347

        "Jokaisen suomalaisen tulee tietää tämä asia
        Kirjoittanut: Tosi on!, 9.8.2004 klo 17.21

        Seuraavanlainen kirjoitus oli Helsingin Sanomissa torstaina 5.elokuuta 2004 Vieraskynä -palstalla:

        Kirjoittaja Terhi Kiiskinen dosentti ja akatemiatutkija

        Viime aikoina on keskusteltu siitä, tulisiko EU:n perustuslakiluonnoksesta järjestää kansanäänestys vai voisiko eduskunta päättää siitä, ratifioiko Suomi luonnoksen.
        Kansanäänestystä on puolustettu argumentilla, että koska kyse on vallan siirtämisestä ja koska valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, niin kansalta olisi kysyttävä lupa vallan siirtoon.
        Toinen argumentti on ollut se, että toisin kuin Suomen perustuslaissa EU:n perustuslaissa ei sanota, että valta kuuluu kansalle.

        Kansanäänestystä on vaadittu, koska EU:n perustuslakiluonnoksen hyväksyminen merkitsisi käännettä kohti epädemokraattista poliittista kulttuuria. On kysyttävä kansalaisilta, hyväksyvätkö he muutoksen, joka tekee heistä valtiossa alamaisia.
        Molemmat ovat tärkeitä näkökohtia, vaikka kumpikaan argumentti ei mene aivan asian ytimeen.

        Itsenäisen Suomen valtion perustuslain ytimen muodostaa periaate, jonka mukaan kansalle kuuluva perustuslaillinen VALTA ON LUOVUTTAMATON. Sekä vallan siirto että kansalaisten muuttaminen alamaisiksi ovat jyrkästi Suomen perustuslain vastaisia asioita. Niitä ei voi toteuttaa sen enempää yhden eduskunnan toimesta kuin kansanäänestyksen perusteella.

        Jos ne haluttaisiin toteuttaa, ensin olisi kumottava Suomen perustuslain tärkeimmät yleisperiaatteet avoimesti ja perustuslaillista menettelyä noudattaen.

        Vaikka itsenäisessä Suomessa perustuslaillinen valta on ollut luovuttamaton, valtaa voi delegoida ja delegoidaankin. Delegointia ei kuitenkaan tule ymmärtää vallan siirtämiseksi.Jos valta siirrettäisiin, kuinka on mahdollista ottaa se takaisin niin haluttaessa? Tosiasiassa valta voidaan peruuttaa ja se tuleekin peruuttaa, kun tarve vaatii. Kysymys ei ole kuitenkaan vallan siirrosta edestakaisin, vaan organisatorisesta toiminnasta, jossa valta säilyy koko ajan sillä, jolle se kuuluukin.

        Itsenäisen Suomen valtio sai alkunsa valtiosäännön säätämisen yhteydessä, kun muotoiltiin periaate: "Valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta". Näin muodostettiin organisatorinen suhde, jossa molemmilla osapuolilla oli vastuuta ja velvollisuuksia.
        Perustuslain muotoilu, jonka voi ilmaista myös muodolla "kansa, jota edustaa kansan valitsema", on kerrasaan nerokas. Se on melkein yhtä nerokas kuin Jumalan sana "tulkoon" Enää ei ole kahta osapuolta "kansa" ja "eduskunta", jotka kävisivät hallitsijan ja alamaisten välistä kamppailua määräysvallasta.Valtiosäännön säätämisen jälkeen on olemassa uusi organisatorinen suhde, joka on syntynyt muotoilussa "kansa, jota edustaa kansan valitsema" ja joka syntyessään muuttaa kaiken.
        Kyseisen organisatorisen suhteen synty voidaan yksinkertaistaa seuraavasti:
        Kansa on vallan alkuperäinen haltija. Kansa ajattelee, että tietyt toimet voitaisiin saada parhaiten hoidetuiksi, jos niistä huolehtisi eduskunta. Kansa päätti, että tehtäväkokonaisuus delegoitaisiin eduskunnalle. Sen jälkeen kansa delegoi sen eduskunnalle. Eduskunta ryhtyi hoitamaan tehtäväkokonaisuutta. Kansa saattoi keskittyä muihin asioihin.

        Näin nähdään selvästi, että delegoinissa ei pohjimmiltaan ole kyse toimesta, jota voisi kuvata puhtaasti päätösvallan termein. Sen vuoksi ei myöskään pidä puhua huolettomasti päätösvallan siirtämisestä. Delegoinissa eduskunta sai tiettyjä asioita huolehtiakseen, koska vallan alkuperäinen haltija eli kansa näki, että näin olisi hyvä menetellä. Kansa käytti alkuperäistä valtaansa määräys- eli säädösvaltaansa.
        Kansa ensinnäkin määräsi, että delegoinnista lähtien tuo tehtäväkokonaisuus oli eduskunnan vastuulla; toiseksi kansa sääti siitä, kuinka asia organisoidaan. Nyt eduskunta käyttää tietyissä asioissa kansan valtaa, mutta kansa on pidättänyt alkuperäisen vallan kokonaan itsellään: Kansa valitsee eduskunnan, joten kontrolli säilyy.

        Näin tuli muotoilluksi tärkeä periaate, jokan mukaan VALTIOVALTA SUOMESSA KUULUU KANSALLE eli ON KANSALLA. Kansa ei ole antanut valtaansa pois, eikä delegoinnissa ole kyse vallan siirrosta.
        Kansa suoritti yksipuolisen hallintotoimen. Se loi jotakin.
        Kysymyksessä ei ollut sopimus, josta voitaisiin käydä kauppaa tai joka voitaisiin tulkita voimasuhteiden vaihtelujen mukaan. Kyse on tilanteesta, jossa oltiin päästy yksimielisyyteen siitä, että suoritetaan yksipuolinen hallintotoimi ja sitten suoritettiin se.

        Tästä johtuu se, että PERUSTUSLAILLINEN KANSANVALTA SUOMESSA ON LUOVUTTAMATON.
        Suomen perustuslaissa valta ei "tule" kansalta niin kuin esim. Ruotsin perustuslaissa.
        Suomen perustuslaissa valta kuuluu kansalle, eikä tätä periaatetta voi rikkoa rikkomatta perustuslakia vastaan.

        Suomen kansa voi kyllä luopua vallasta ja siirtyä uudenlaiseen poliittiseen kulttuuriin, jossa valta, vastuu ja velvollisuudet olisivat muualla. Jos kuitenkin vertaamme Suomen oloja monien muiden maiden oloihin, huomaamme, että itsehallinto on kansan kannalta parempi vaihtoehto.

        Suomen perustuslain periaate, jonka mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta, on maailmanhistorian hienoimpia keksintöjä. Siitä ei tule luopua millään perusteella.

        EU:n pitkä ja monimutkainen perustuslakiluonnos estää näkemästä metsää puilta; Suomessa ollaan päättämässä maan perustuslain tärkeimpien periaatteiden kumoamisesta ikään kuin huomaamatta.

        Kysymys on niin suurista perustuslaillisista kysymyksistä, ettei niitä yksinkertaisesti voi ratkaista kansanäänestyksellä sen enempää kuin eduskunnan yksinkertaisella päätöksellä.

        Tässä kirjoitus kokonaisuudessaan.
        Mielestäni jokaisen suomalaisen tulee tietää tämä asia."


      • mättää
        Timo T A Ristimäki kirjoitti:

        "Itsenäisen Suomen valtion perustuslain ytimen muodostaa periaate, jonka mukaan kansalle kuuluva perustuslaillinen VALTA ON LUOVUTTAMATON. Sekä vallan siirto että kansalaisten muuttaminen alamaisiksi ovat jyrkästi Suomen perustuslain vastaisia asioita. Niitä ei voi toteuttaa sen enempää yhden eduskunnan toimesta kuin kansanäänestyksen perusteella.

        Jos ne haluttaisiin toteuttaa, ensin olisi kumottava Suomen perustuslain tärkeimmät yleisperiaatteet avoimesti ja perustuslaillista menettelyä noudattaen."

        Näin kirjoitti aktemiatutkija Terhi Kiiskinen Helsingin Sanomissa torstaina 5.elokuuta 2004 Vieraskynä -palstalla.

        Kyseiseen kirjoitukseen lienee viitannut myös Leif Salmen Iltalehden "Kenen valta?" -kolumnissaan.

        Terhi Kiiskisen kirjoitus on ollut nähtävillä ja keskusteltavissa myös suomi24.fi:n sivustoilla, kuten seuraavasta linkistä ilmenee:

        Linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000128&posting=22000000004240347

        "Jokaisen suomalaisen tulee tietää tämä asia
        Kirjoittanut: Tosi on!, 9.8.2004 klo 17.21

        Seuraavanlainen kirjoitus oli Helsingin Sanomissa torstaina 5.elokuuta 2004 Vieraskynä -palstalla:

        Kirjoittaja Terhi Kiiskinen dosentti ja akatemiatutkija

        Viime aikoina on keskusteltu siitä, tulisiko EU:n perustuslakiluonnoksesta järjestää kansanäänestys vai voisiko eduskunta päättää siitä, ratifioiko Suomi luonnoksen.
        Kansanäänestystä on puolustettu argumentilla, että koska kyse on vallan siirtämisestä ja koska valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, niin kansalta olisi kysyttävä lupa vallan siirtoon.
        Toinen argumentti on ollut se, että toisin kuin Suomen perustuslaissa EU:n perustuslaissa ei sanota, että valta kuuluu kansalle.

        Kansanäänestystä on vaadittu, koska EU:n perustuslakiluonnoksen hyväksyminen merkitsisi käännettä kohti epädemokraattista poliittista kulttuuria. On kysyttävä kansalaisilta, hyväksyvätkö he muutoksen, joka tekee heistä valtiossa alamaisia.
        Molemmat ovat tärkeitä näkökohtia, vaikka kumpikaan argumentti ei mene aivan asian ytimeen.

        Itsenäisen Suomen valtion perustuslain ytimen muodostaa periaate, jonka mukaan kansalle kuuluva perustuslaillinen VALTA ON LUOVUTTAMATON. Sekä vallan siirto että kansalaisten muuttaminen alamaisiksi ovat jyrkästi Suomen perustuslain vastaisia asioita. Niitä ei voi toteuttaa sen enempää yhden eduskunnan toimesta kuin kansanäänestyksen perusteella.

        Jos ne haluttaisiin toteuttaa, ensin olisi kumottava Suomen perustuslain tärkeimmät yleisperiaatteet avoimesti ja perustuslaillista menettelyä noudattaen.

        Vaikka itsenäisessä Suomessa perustuslaillinen valta on ollut luovuttamaton, valtaa voi delegoida ja delegoidaankin. Delegointia ei kuitenkaan tule ymmärtää vallan siirtämiseksi.Jos valta siirrettäisiin, kuinka on mahdollista ottaa se takaisin niin haluttaessa? Tosiasiassa valta voidaan peruuttaa ja se tuleekin peruuttaa, kun tarve vaatii. Kysymys ei ole kuitenkaan vallan siirrosta edestakaisin, vaan organisatorisesta toiminnasta, jossa valta säilyy koko ajan sillä, jolle se kuuluukin.

        Itsenäisen Suomen valtio sai alkunsa valtiosäännön säätämisen yhteydessä, kun muotoiltiin periaate: "Valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta". Näin muodostettiin organisatorinen suhde, jossa molemmilla osapuolilla oli vastuuta ja velvollisuuksia.
        Perustuslain muotoilu, jonka voi ilmaista myös muodolla "kansa, jota edustaa kansan valitsema", on kerrasaan nerokas. Se on melkein yhtä nerokas kuin Jumalan sana "tulkoon" Enää ei ole kahta osapuolta "kansa" ja "eduskunta", jotka kävisivät hallitsijan ja alamaisten välistä kamppailua määräysvallasta.Valtiosäännön säätämisen jälkeen on olemassa uusi organisatorinen suhde, joka on syntynyt muotoilussa "kansa, jota edustaa kansan valitsema" ja joka syntyessään muuttaa kaiken.
        Kyseisen organisatorisen suhteen synty voidaan yksinkertaistaa seuraavasti:
        Kansa on vallan alkuperäinen haltija. Kansa ajattelee, että tietyt toimet voitaisiin saada parhaiten hoidetuiksi, jos niistä huolehtisi eduskunta. Kansa päätti, että tehtäväkokonaisuus delegoitaisiin eduskunnalle. Sen jälkeen kansa delegoi sen eduskunnalle. Eduskunta ryhtyi hoitamaan tehtäväkokonaisuutta. Kansa saattoi keskittyä muihin asioihin.

        Näin nähdään selvästi, että delegoinissa ei pohjimmiltaan ole kyse toimesta, jota voisi kuvata puhtaasti päätösvallan termein. Sen vuoksi ei myöskään pidä puhua huolettomasti päätösvallan siirtämisestä. Delegoinissa eduskunta sai tiettyjä asioita huolehtiakseen, koska vallan alkuperäinen haltija eli kansa näki, että näin olisi hyvä menetellä. Kansa käytti alkuperäistä valtaansa määräys- eli säädösvaltaansa.
        Kansa ensinnäkin määräsi, että delegoinnista lähtien tuo tehtäväkokonaisuus oli eduskunnan vastuulla; toiseksi kansa sääti siitä, kuinka asia organisoidaan. Nyt eduskunta käyttää tietyissä asioissa kansan valtaa, mutta kansa on pidättänyt alkuperäisen vallan kokonaan itsellään: Kansa valitsee eduskunnan, joten kontrolli säilyy.

        Näin tuli muotoilluksi tärkeä periaate, jokan mukaan VALTIOVALTA SUOMESSA KUULUU KANSALLE eli ON KANSALLA. Kansa ei ole antanut valtaansa pois, eikä delegoinnissa ole kyse vallan siirrosta.
        Kansa suoritti yksipuolisen hallintotoimen. Se loi jotakin.
        Kysymyksessä ei ollut sopimus, josta voitaisiin käydä kauppaa tai joka voitaisiin tulkita voimasuhteiden vaihtelujen mukaan. Kyse on tilanteesta, jossa oltiin päästy yksimielisyyteen siitä, että suoritetaan yksipuolinen hallintotoimi ja sitten suoritettiin se.

        Tästä johtuu se, että PERUSTUSLAILLINEN KANSANVALTA SUOMESSA ON LUOVUTTAMATON.
        Suomen perustuslaissa valta ei "tule" kansalta niin kuin esim. Ruotsin perustuslaissa.
        Suomen perustuslaissa valta kuuluu kansalle, eikä tätä periaatetta voi rikkoa rikkomatta perustuslakia vastaan.

        Suomen kansa voi kyllä luopua vallasta ja siirtyä uudenlaiseen poliittiseen kulttuuriin, jossa valta, vastuu ja velvollisuudet olisivat muualla. Jos kuitenkin vertaamme Suomen oloja monien muiden maiden oloihin, huomaamme, että itsehallinto on kansan kannalta parempi vaihtoehto.

        Suomen perustuslain periaate, jonka mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta, on maailmanhistorian hienoimpia keksintöjä. Siitä ei tule luopua millään perusteella.

        EU:n pitkä ja monimutkainen perustuslakiluonnos estää näkemästä metsää puilta; Suomessa ollaan päättämässä maan perustuslain tärkeimpien periaatteiden kumoamisesta ikään kuin huomaamatta.

        Kysymys on niin suurista perustuslaillisista kysymyksistä, ettei niitä yksinkertaisesti voi ratkaista kansanäänestyksellä sen enempää kuin eduskunnan yksinkertaisella päätöksellä.

        Tässä kirjoitus kokonaisuudessaan.
        Mielestäni jokaisen suomalaisen tulee tietää tämä asia."

        Jos Suomen perustuslaki on noin pyhä asiakirja kuin pitkässä kirjoituksessasi todistat, miten SEN MUUTTAMINEN käy kätevästi kansanäänestystä pitämättä?

        Muutama vuosi sitten perustuslakiin tehdyt muutokset muuttivat presidentin, hallituksen ja eduskunnan välisiä valtasuhteita merkittävällä tavalla. Tämä toteutettiin kansan mielipidettä kysymättä.

        Miksi Terhi Kiiskinen ei ole kyseenalaistanut tätä?


      • rpu
        Timo T A Ristimäki kirjoitti:

        "Itsenäisen Suomen valtion perustuslain ytimen muodostaa periaate, jonka mukaan kansalle kuuluva perustuslaillinen VALTA ON LUOVUTTAMATON. Sekä vallan siirto että kansalaisten muuttaminen alamaisiksi ovat jyrkästi Suomen perustuslain vastaisia asioita. Niitä ei voi toteuttaa sen enempää yhden eduskunnan toimesta kuin kansanäänestyksen perusteella.

        Jos ne haluttaisiin toteuttaa, ensin olisi kumottava Suomen perustuslain tärkeimmät yleisperiaatteet avoimesti ja perustuslaillista menettelyä noudattaen."

        Näin kirjoitti aktemiatutkija Terhi Kiiskinen Helsingin Sanomissa torstaina 5.elokuuta 2004 Vieraskynä -palstalla.

        Kyseiseen kirjoitukseen lienee viitannut myös Leif Salmen Iltalehden "Kenen valta?" -kolumnissaan.

        Terhi Kiiskisen kirjoitus on ollut nähtävillä ja keskusteltavissa myös suomi24.fi:n sivustoilla, kuten seuraavasta linkistä ilmenee:

        Linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000128&posting=22000000004240347

        "Jokaisen suomalaisen tulee tietää tämä asia
        Kirjoittanut: Tosi on!, 9.8.2004 klo 17.21

        Seuraavanlainen kirjoitus oli Helsingin Sanomissa torstaina 5.elokuuta 2004 Vieraskynä -palstalla:

        Kirjoittaja Terhi Kiiskinen dosentti ja akatemiatutkija

        Viime aikoina on keskusteltu siitä, tulisiko EU:n perustuslakiluonnoksesta järjestää kansanäänestys vai voisiko eduskunta päättää siitä, ratifioiko Suomi luonnoksen.
        Kansanäänestystä on puolustettu argumentilla, että koska kyse on vallan siirtämisestä ja koska valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, niin kansalta olisi kysyttävä lupa vallan siirtoon.
        Toinen argumentti on ollut se, että toisin kuin Suomen perustuslaissa EU:n perustuslaissa ei sanota, että valta kuuluu kansalle.

        Kansanäänestystä on vaadittu, koska EU:n perustuslakiluonnoksen hyväksyminen merkitsisi käännettä kohti epädemokraattista poliittista kulttuuria. On kysyttävä kansalaisilta, hyväksyvätkö he muutoksen, joka tekee heistä valtiossa alamaisia.
        Molemmat ovat tärkeitä näkökohtia, vaikka kumpikaan argumentti ei mene aivan asian ytimeen.

        Itsenäisen Suomen valtion perustuslain ytimen muodostaa periaate, jonka mukaan kansalle kuuluva perustuslaillinen VALTA ON LUOVUTTAMATON. Sekä vallan siirto että kansalaisten muuttaminen alamaisiksi ovat jyrkästi Suomen perustuslain vastaisia asioita. Niitä ei voi toteuttaa sen enempää yhden eduskunnan toimesta kuin kansanäänestyksen perusteella.

        Jos ne haluttaisiin toteuttaa, ensin olisi kumottava Suomen perustuslain tärkeimmät yleisperiaatteet avoimesti ja perustuslaillista menettelyä noudattaen.

        Vaikka itsenäisessä Suomessa perustuslaillinen valta on ollut luovuttamaton, valtaa voi delegoida ja delegoidaankin. Delegointia ei kuitenkaan tule ymmärtää vallan siirtämiseksi.Jos valta siirrettäisiin, kuinka on mahdollista ottaa se takaisin niin haluttaessa? Tosiasiassa valta voidaan peruuttaa ja se tuleekin peruuttaa, kun tarve vaatii. Kysymys ei ole kuitenkaan vallan siirrosta edestakaisin, vaan organisatorisesta toiminnasta, jossa valta säilyy koko ajan sillä, jolle se kuuluukin.

        Itsenäisen Suomen valtio sai alkunsa valtiosäännön säätämisen yhteydessä, kun muotoiltiin periaate: "Valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta". Näin muodostettiin organisatorinen suhde, jossa molemmilla osapuolilla oli vastuuta ja velvollisuuksia.
        Perustuslain muotoilu, jonka voi ilmaista myös muodolla "kansa, jota edustaa kansan valitsema", on kerrasaan nerokas. Se on melkein yhtä nerokas kuin Jumalan sana "tulkoon" Enää ei ole kahta osapuolta "kansa" ja "eduskunta", jotka kävisivät hallitsijan ja alamaisten välistä kamppailua määräysvallasta.Valtiosäännön säätämisen jälkeen on olemassa uusi organisatorinen suhde, joka on syntynyt muotoilussa "kansa, jota edustaa kansan valitsema" ja joka syntyessään muuttaa kaiken.
        Kyseisen organisatorisen suhteen synty voidaan yksinkertaistaa seuraavasti:
        Kansa on vallan alkuperäinen haltija. Kansa ajattelee, että tietyt toimet voitaisiin saada parhaiten hoidetuiksi, jos niistä huolehtisi eduskunta. Kansa päätti, että tehtäväkokonaisuus delegoitaisiin eduskunnalle. Sen jälkeen kansa delegoi sen eduskunnalle. Eduskunta ryhtyi hoitamaan tehtäväkokonaisuutta. Kansa saattoi keskittyä muihin asioihin.

        Näin nähdään selvästi, että delegoinissa ei pohjimmiltaan ole kyse toimesta, jota voisi kuvata puhtaasti päätösvallan termein. Sen vuoksi ei myöskään pidä puhua huolettomasti päätösvallan siirtämisestä. Delegoinissa eduskunta sai tiettyjä asioita huolehtiakseen, koska vallan alkuperäinen haltija eli kansa näki, että näin olisi hyvä menetellä. Kansa käytti alkuperäistä valtaansa määräys- eli säädösvaltaansa.
        Kansa ensinnäkin määräsi, että delegoinnista lähtien tuo tehtäväkokonaisuus oli eduskunnan vastuulla; toiseksi kansa sääti siitä, kuinka asia organisoidaan. Nyt eduskunta käyttää tietyissä asioissa kansan valtaa, mutta kansa on pidättänyt alkuperäisen vallan kokonaan itsellään: Kansa valitsee eduskunnan, joten kontrolli säilyy.

        Näin tuli muotoilluksi tärkeä periaate, jokan mukaan VALTIOVALTA SUOMESSA KUULUU KANSALLE eli ON KANSALLA. Kansa ei ole antanut valtaansa pois, eikä delegoinnissa ole kyse vallan siirrosta.
        Kansa suoritti yksipuolisen hallintotoimen. Se loi jotakin.
        Kysymyksessä ei ollut sopimus, josta voitaisiin käydä kauppaa tai joka voitaisiin tulkita voimasuhteiden vaihtelujen mukaan. Kyse on tilanteesta, jossa oltiin päästy yksimielisyyteen siitä, että suoritetaan yksipuolinen hallintotoimi ja sitten suoritettiin se.

        Tästä johtuu se, että PERUSTUSLAILLINEN KANSANVALTA SUOMESSA ON LUOVUTTAMATON.
        Suomen perustuslaissa valta ei "tule" kansalta niin kuin esim. Ruotsin perustuslaissa.
        Suomen perustuslaissa valta kuuluu kansalle, eikä tätä periaatetta voi rikkoa rikkomatta perustuslakia vastaan.

        Suomen kansa voi kyllä luopua vallasta ja siirtyä uudenlaiseen poliittiseen kulttuuriin, jossa valta, vastuu ja velvollisuudet olisivat muualla. Jos kuitenkin vertaamme Suomen oloja monien muiden maiden oloihin, huomaamme, että itsehallinto on kansan kannalta parempi vaihtoehto.

        Suomen perustuslain periaate, jonka mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta, on maailmanhistorian hienoimpia keksintöjä. Siitä ei tule luopua millään perusteella.

        EU:n pitkä ja monimutkainen perustuslakiluonnos estää näkemästä metsää puilta; Suomessa ollaan päättämässä maan perustuslain tärkeimpien periaatteiden kumoamisesta ikään kuin huomaamatta.

        Kysymys on niin suurista perustuslaillisista kysymyksistä, ettei niitä yksinkertaisesti voi ratkaista kansanäänestyksellä sen enempää kuin eduskunnan yksinkertaisella päätöksellä.

        Tässä kirjoitus kokonaisuudessaan.
        Mielestäni jokaisen suomalaisen tulee tietää tämä asia."

        lue tarinaa. vain muutama. juttuni Hesarissa 5.8.
        saavutti sentään 200-2330 tuhatta lukijaa ja jopa
        oikeusministeriö reagoi siihen.

        aargumentoin vain ja ainoastaan tilastomatematiikan keinoin.

        Sasin argumentointi tänään on taas alle
        riman - sanotaan kork. 30cm

        mutta eihän kukaan Sasia kai ajattelijana
        ole pitänytkään - ahekrana söheltäjänä vain

        ja junankuluttajana

        -:)


    • Oiva Härkönen

      Perustuslain mukaan valta kuuluu Suomen kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Se valtiosäännön pykälä pitäisi muuttaa, jos eduskunta ei voisi päättää unionin uudesta sopimuksesta. Kansanäänestykset ovat aina neuvoa-antavia ja päätöksenteko jää valtiosääntömme mukaan eduskunnalle.

      Itse en hyväksy kaikkia uudistuksia unionin säännöissä. Luotankin siihen, että ainakin yhdessä unionimaassa perustuslaillisesta sopimuksesta järjestettävässä kansanäänestyksessä tulee backkiä. Sen jälkeen ryhdydään uudelleen neuvottelemaan ... ja vuoia kuluu... ja Lipponen vanhenee.

      • rpu

        et vastaile minulle. kaipa kirjoitan ala-arvoista
        tekstiä siis

        mutta Lipposesta

        tyttäret tarvitsevat isää kolmen vuoden
        kuluttua kun Päivi lähtee politiikkaan

        olen kolmen tytön isä
        Susanna 42
        Helena 40
        Johanna 35

        tiedän, että jossakin vaiheessa isästä
        on tyttöjen kehitykselle hyötyä. Hyvä
        kun ei Paavo päässyt Brysseliin.On
        enemmän aikaa perheelleen.

        juu juu - ihan tosissaan olen enkä vitsaile


    • Näin on

      Voisitko yksilöidä EU:n perustuslain ne kohdat, joiden vuoksi pidät tarpeellisena ottaa eduskunnalta pois sille perustuslain mukaan kuuluvan päätösvallan?

      Eikö ensin pitäisi selvittää se, mistä ASIASTA ollaan tekemässä päätöstä ja vasta sen jälkeen alkaa miettiä, onko oikea päätöksentekotapa päättää siitä eduskunnassa vai ottaa päätös kansan tehtäväksi erillisen äänestyksen muodossa.

      Minun järkeeni ei nimittäin mahdu se, että vouhotetaan päätöksentekoprosessista ilman, että ollenkaan keskustellaan päätettävän asian sisällöstä.

    • rpu

      luotatko vaahvasti ja ehdottomasti Jacobiin?

      • Näin on

        Luin Södermanin jutun. Minusta hän pohdiskelee asiaa ottamalla sen kannan, että EU:n luonne muuttuu, mutta hän ei kuitenkaan osoita itse perustuslain tekstistä yhtään konkreettista kohtaa, joka hänen mielestään muuttaa EU:n luonteen niin paljon, että se aiheuttaisi vaatimuksen hyväksymisen alistamisesta neuvoa-antavaan kansanäänestykseen.

        Olennaisinta Södermanin jutussa minusta oli, että hän rinnastaa perustuslain hylkäämisen siihen, että Suomi sitten myös eroaisi "liittovaltioksi" muodostuvasta EU:sta, jonka "alamaisiksi" kansa ei perustuslain hylätessään haluaisi joutua.

        Itse luotan enemmän Matti Vanhasen perusteluihin ja uskon, että EU:n perustuslaki parantaa jäsenvaltioiden asemaa ja selkiyttää jäsenvaltioiden ja EU:n suhteita.

        Se, että yhä enemmän lainsäädäntövalta siirtyy EU:n tasolle on minusta täysin OK, sillä olen ymmärtänyt, että juuri se on ollut EU:n perustamisen ideakin: siis että jäsenmaat HALUAVAT säätää lakeja tietyistä asioista yhdesä ja yhdenmukaisiksi.

        Jakobsonin ja joiudenkin muidenkin kansanäänestystä vaativien tekstin rivien välistä kuultaa minusta perustelematon ja yksilöimätön epäily siitä, että kuvitellaan muien maiden haluavan säätää Suomea vahingoiuttavia lakeja Suomea asiassa kuulematta, kun nyt saavat siihen uuden perustuslain nojala tilaisuuden.

        Aika moista kauhufantasiaa minusta, jos noin todella on.

        Toisaalta, jos kansanäänestyksellä vain halutaan ikään kuin painavampi, koko kansan vahvistus uudelle EU:n perustuslaille, niin ekin äänestys on minusta tarpeton. Kyllä eduskunnan perusteellinen käsittely ja eduskunnan päätös pitää riittää.

        Aika omituisena pidän niitäkin näkemyksiä, joilla Vanhasta nyt arvostellaan siitä, että "päätös on menty tekemään pienessä piirissä", kun asia on täysin päinvastoin. Mitään päätöksiä ei todellakaan ole tehty, van Vanhanen noudattaa todella hienosti juuriu sellaista avoimmuuden periaatetta, jonka mukan kansalle ETUKÄTEEN kerrotaan, mitä mieltä päättäjät ovat ENNEN KUIN asiasta tehdään lopullinen päätös.

        Nyt minusta olisi hyvä aika alkaa keskustella perustuslain soisällöstä. Olisi hyvä, jos Södermankin tekisi niin.


      • rpu
        Näin on kirjoitti:

        Luin Södermanin jutun. Minusta hän pohdiskelee asiaa ottamalla sen kannan, että EU:n luonne muuttuu, mutta hän ei kuitenkaan osoita itse perustuslain tekstistä yhtään konkreettista kohtaa, joka hänen mielestään muuttaa EU:n luonteen niin paljon, että se aiheuttaisi vaatimuksen hyväksymisen alistamisesta neuvoa-antavaan kansanäänestykseen.

        Olennaisinta Södermanin jutussa minusta oli, että hän rinnastaa perustuslain hylkäämisen siihen, että Suomi sitten myös eroaisi "liittovaltioksi" muodostuvasta EU:sta, jonka "alamaisiksi" kansa ei perustuslain hylätessään haluaisi joutua.

        Itse luotan enemmän Matti Vanhasen perusteluihin ja uskon, että EU:n perustuslaki parantaa jäsenvaltioiden asemaa ja selkiyttää jäsenvaltioiden ja EU:n suhteita.

        Se, että yhä enemmän lainsäädäntövalta siirtyy EU:n tasolle on minusta täysin OK, sillä olen ymmärtänyt, että juuri se on ollut EU:n perustamisen ideakin: siis että jäsenmaat HALUAVAT säätää lakeja tietyistä asioista yhdesä ja yhdenmukaisiksi.

        Jakobsonin ja joiudenkin muidenkin kansanäänestystä vaativien tekstin rivien välistä kuultaa minusta perustelematon ja yksilöimätön epäily siitä, että kuvitellaan muien maiden haluavan säätää Suomea vahingoiuttavia lakeja Suomea asiassa kuulematta, kun nyt saavat siihen uuden perustuslain nojala tilaisuuden.

        Aika moista kauhufantasiaa minusta, jos noin todella on.

        Toisaalta, jos kansanäänestyksellä vain halutaan ikään kuin painavampi, koko kansan vahvistus uudelle EU:n perustuslaille, niin ekin äänestys on minusta tarpeton. Kyllä eduskunnan perusteellinen käsittely ja eduskunnan päätös pitää riittää.

        Aika omituisena pidän niitäkin näkemyksiä, joilla Vanhasta nyt arvostellaan siitä, että "päätös on menty tekemään pienessä piirissä", kun asia on täysin päinvastoin. Mitään päätöksiä ei todellakaan ole tehty, van Vanhanen noudattaa todella hienosti juuriu sellaista avoimmuuden periaatetta, jonka mukan kansalle ETUKÄTEEN kerrotaan, mitä mieltä päättäjät ovat ENNEN KUIN asiasta tehdään lopullinen päätös.

        Nyt minusta olisi hyvä aika alkaa keskustella perustuslain soisällöstä. Olisi hyvä, jos Södermankin tekisi niin.

        analyysisi miellytti minua.

        toistan kai itseäni, jos sanon, että
        Jacob katsoo juttua juristin lasien lävitse.

        vaimoni, joka teki töitä Bryselissä joskus
        S:n kanssa on kanssani aivan eri mieltä.
        Annan anteeksi, koska naisilla on eri logiikka.

        ja aviomiehen on PAKKO antaa anteeksi-:)


      • Näin on
        rpu kirjoitti:

        analyysisi miellytti minua.

        toistan kai itseäni, jos sanon, että
        Jacob katsoo juttua juristin lasien lävitse.

        vaimoni, joka teki töitä Bryselissä joskus
        S:n kanssa on kanssani aivan eri mieltä.
        Annan anteeksi, koska naisilla on eri logiikka.

        ja aviomiehen on PAKKO antaa anteeksi-:)

        Minusta juridinen näkökulma on aina tarpeen, mutta kansanäänsetyksistä puhuttaessa ollaan vähän heikoilla jäillä.

        Meillähän on järjestetty kansanäänestys vain kaksi kertaa: kieltolaki kumottaessa ja EU:iin liittyminen hyväksyttäessä. Suomella ei siis ole mitään perinteitä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä niin kuin monissa muissa maissa on. Meidän perustuslakiimmekin koko asia otettiin vasta viitisentoista vuotta sitten.

        Tästä syystä olen itse sitä mieltä, että jos neuvoa-antavia kansanäänestyksiä järjestetään tulisi molempien äänestyksen tuloksena toteutuvien vaihtoehtojen olla seurauksiltaan hyvin selkeitä.

        Jos siis nyt äänestettäisi EU:n perustuslaista, niin molemmat vaihtoehdot olisi hyvin tarkkaan selvitettävä ja perusteltava kansalaisille: kyllä-äänestämisen vaihtoehtona koko perustuslain sisältö ja mitä sen toteutuminen merkitsee, ja ei-äänten vaihtoehtona koko se seurausten joukko, mihin Suomi joutuisi, jos se ei ratifioisikaan hallituksen jo allekirjoittamaa ja alustavasti hyväksymää EU:n perustuslakia.

        Jos siis perustuslain hylkääminen tässä vaiheesa johtaa siihen, että Suomen vähäiset vaikutusmahdollisuudet vaikuttaa EU:n päätöksiin entisestään vähenevät, nin ei-äänestäminen olisi ainakin minun mielestäni todella katastrofaalinen vaihtoehto.

        Näillä perusteilla katson, että perustuslain avoin ja perusteellinen käsittely eduskunnassa ja sen eri valiokunnissa ja tähän prosessiin liittyvä tarkka ja avoin tiedottaminen on riittävää. Se anta kaikille asiasta kiinnostyuneille kansalaisille mahdollisuuden olla yhteydessä omiin puolueisiinsa ja kansanedustajiinsa ja vaikuttaa näiden kautta siihen, miten asiasta päätettään.

        Erinomaisen hyvä asia olisi, joa EU:n perustuslaista eduskunnassa äänestettäessä kansanedustajille annettaisi puoluekurista vapaat kädet, kuten annettiin ydinvoimaäänestyksessä ja parisuhdelain käsittelyssä.

        Silloin asia menisi minustakin oikein ilman tarpeettomia juridisia saivarteluja.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9245
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      374
      8100
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      162
      5895
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2420
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2135
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1775
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      20
      1719
    8. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      7
      1498
    9. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1494
    10. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      440
      1399
    Aihe