Onko muilla tuntemuksia häpeästä jonka paniikkihäiriöaiheuttaa?
Itselläni nämä tuntemukset tulevat pintaan tavallisesti tutustuessa uusiin ihmisiin/tavatessa vanhoja tuttuja.
Kysyttäessä "mitäs sä teet työkses" joudun vastaamaan että olen työtön,(en kykene kouluttautumaan/olemaan työssä,enkä ole pystynyt koskaan.
Ei työttömyyden myöntäminen hävetä,vaan se että tavallaan tavallisten ihmisten mittapuulla en ole saanut mitään aikaan.
Enkä oikein haluaisi selostaa tuntemattomille ihmisille omista sairauksista.
Itselläni nämä tuntemukset tulevat pintaan tavallisesti tutustuessa uusiin ihmisiin/tavatessa vanhoja tuttuja.
Kysyttäessä "mitäs sä teet työkses" joudun vastaamaan että olen työtön,(en kykene kouluttautumaan/olemaan työssä,enkä ole pystynyt koskaan.
Ei työttömyyden myöntäminen hävetä,vaan se että tavallaan tavallisten ihmisten mittapuulla en ole saanut mitään aikaan.
Enkä oikein haluaisi selostaa tuntemattomille ihmisille omista sairauksista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
En häpeä.
Ei kannata hävetä. Ja syyt löytyy jostain muusta kuin sinusta että ole sairastunut. Useimmilla on paniikkikohtaukset juontuvat lapsuuden tarumoista. Älä väheksy arvoa ihmisenä. Voit parantukakkin tai oireet voivat liventyä mutta olet ihan arovokas ihminen sellaisenaankin. Opettele puhumaan vain avoimsesti. Meillä jokaisella on omat luurankomme kaapissa.