Olen 15 vuotias tyttö ja pelkään pimeää mikä nyt varmaa otsikosta tuli selväks. Onko se normaalia? Viime vuonna en pelännnyt ja nytkun asiaa ajattelee mitä pelkään pimeässä, saa mut itkemään. Ette voi tajuta miltä meistä tuntuu pimeet paikat kun itte ette pelkää. Itekkää en tajunnu viime vuonna mitä pelottavaa siinä on... Pimeässä mua alkaa itkettää ja luulen näkeväni asioita ja liikettä. Vaikka tiedän ettei se oo totta sisimmässäni en usko sitä ja nään vaa lisää. Pelkään asioita mitä en nää. Pitäiskö miu sanoo täst jollekkii? Oonko iha tyhmä?
Pelkään pimeää
Erikasdddd
1023862
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 102
Vanhimmat
sano ekaks äiskälle ja iskälle....
Ne sanois et älä höpise (kokemusta. Vähän eri asia mut tarpeeks samanlaine et tiien)
sulla on fiksut vanhemmatt
Inhoon niitä.
Kuka nyt vanhemmille kehtaisi kertoa tollaisesta, en minä ainakaan :D mutta kuitenkin on munkin mielestä ärsyttävää kävellä pimeässä, tuntuu koko ajan kuin joku olisi takana, kun en näe, ja kuin joku seurais, ja sitten pelottaa koko ajan että näen jonkun haamun kun katon tarkemmin. Hirveää
Sama.
Olet vanhempiesi verta ja lihaa, inhoat siis itseäsi. Tutustu itseesi ja maailma pelastuu:).
Älä turhaan.Ötököitä minä inhoan.En ihmisiä.
Niin minäkin siirryn tien laidalta keskemmälle ja katselen ympärilleni. Eipähän tunnu niin orvolta .Minun kulkureitilläni on metsää(harvaa mutta joskus mielikuvitus tekee tepposia)on varovaisuus ihan asiaa. Ei häpeä. suometar5
Tuo on soopaa.
Kyllä lapsi on ihan itsenäinen ihminen ja joillakuilla vanhemmat eivät vain ole mukavia.
Itse asiassa vanhempien geenit usein kyllä siirtyvät lapseen kun lapsi siitetään.
Asia vain poikkeaa siinä, että niinkin nuoressa ihmisessä kuin 15-vuotias tuo luonteen perimä ei vielä näy. Aikuisiällä sitten näkyy.
niin mitä olete mieltä voik o pimeässä olla mörk öjä?
Hai,mitäpä vanha hörisee siellä?
Tuskin kukaan henki jaksaa roikkua takanasi koko ajan, eikö se olisi kauhean tylsää. Kun et näe useimmiten mitään. Jos teoriassa näkisit eikö sen olisi järkevää olla silloin kauempana, että ylipäätään hahmottaa. Ja eikö se voisi olla joku ystävällinenkin tyyppi teoriassa. Kyllähän toisella puolella käveltäisi tai oltaisi aika samaan tapaan kuin täällä? Eikä roikuta toisen takamuksessa kiinni. Vain hyvä suojelusenkeli vierellä.
Ja eikö sen havaitsisi äkkiä jos joku olisi takana ja voisit käskeä poistumaan. Siunata ympäristösi ja pyytää tietyn etäisyyden.
No suurimmalla osalla on tunne yksikseen kulkiessa että joku tulee takana tai seuraisi, jopa aikuisilla. Se on jäänne ajalta kun siellä tuli oikeasti jotain joka hakee saalista. Itse kuljen usein ihan pimeässä, ei siis katuvaloja, koiran kanssa, niin kauan kuin koira kulkee ja nuuskuttelee normaalisti, ei minuakaan pelota. Toisaalta voi miettiä kuka siellä pimeässä olisikaan, toinen kulkija, ei siellä haamut eikä hullut odottele että joku tulee.
Koita muistaa että raiskaukset ja pahoinpitelyt sattuvat keskustoissa, ei esim. metsässä. Ja haamut liikkuu myös päivänvalossa, kun olen niitä nähnyt.
Otat koiran ne nukkuu sängyn alla pelottelee outoja ja haukkuu heti jos joku tulee ovelle. Illalla valot päälle ja isä meitä rukous.
Nykyään kannattaa illalla katsoa asunto valossa ja katsoa että ovet on kiinni eikä ketään sisälle tullut luvatta. Ei ole yhtään tyhmää harjoittaa itsepuolustusta.
Liikkuvaa yhdessä kavereiden kanssa taskulamppu mukana ja 112 kännykässä.
Hmm... Osaatko sanoa, onko jotain tapahtunut elämässäsi, että aloit pelkäämään pimeää? Kun tietää pelolle syyn, sitä on helpompi lähteä ratkomaan. Katsotko kauhuelokuvia? Pelkäsin itsekin ennen pimeää vuosikausia, mutta kun lopetin kauhuleffojen katsomisen ja annoin ajan kulua, niin omalla kohdallani noin puolen vuoden jälkeen en enää pelännyt pimeää. Nykyään nautin pimeässä olemisesta, siitä on tullut minulle turvasuoja.
Niin, siis oma syyni pimeän pelolle oli oma mielikuvitukseni, jota kauhuleffat ruokkivat -> pelkäsin, että pimeässä olisi jotain hirveää ja tappavaa.
Katon kauhuelokuvii mut en pelkää niitä.
Minä pelkäsin nuorena(alle kaksikymppisenä) pimeää ihan hillittömästi. En pelännyt rosvoja, murhamiehiä tai susia, vaan jotakin epämääräistä, järjen yli menvää ja uhkaavaa. Asuin maalla, ja oli kumminkin sen verran kova luonto, etten pelkoani myöntänyt. Meillä oli karjaa, ja siihen aikaan maitoauto toi aamulla lähetetyt tonkat illalla maantien varteen maitolaiturille, josta ne piti hakea. Monta monituista kertaa äitimuori sanoi minulle, että mene sinä .........hakemaan ne tonkat sieltä, kun nuo toiset pelkää pimeää. Ja minähän menin ja oli ihan varma, että jokaisen puun ja jokaisen mutkan takana vaanii hirviö, joka aikoo tehdä jotakin kammottavaa. Taakseni ja sivuille en uskaltanut katsoa, tuijotin vain tiukasti eteeni ja työnsin vesikelkkaa kotia kohti. Eikä minua kukaan napannut.
Pelkäsin myös pimeitä huoneita ja sitä, kun illalla sammutettiin valot. Lisäksi opin, että minun ei missään tapauksessa sopinut katsella kauhuelokuvia. Eivät ne siinä pelota, kun jonkun seurassa niitä katsoo turvallisesti lämpimässä olohuoneessa, mutta usko pois, ne jäävät elämään alitajuntaasi. Niiden katsominen sinun olisi kyllä parasta lopettaa kokonaan.
Ai että pelkäänkö vielä pimeää. No en.Ennen pelkäsin ukkostakin, nyt en pelkää sitäkään.Mutta en edelleenkään katso kauhuleffoja, sillä niistä jää omituinen levoton olo. Myöskin kertomukset saatananpalvojien kokemuksista tekevät oudon levottomaksi ja niiden jälkeen säpsähtelee kaikkea. Ja siihen muuten auttoi, kun salaa ja hiljaa itsekseni höpötin läpi Isämeidän rukouksen, vaikka minusta ei sen kummempaa uskovaista tässä elämässä ole tullutkaan. Ei tule käytyä edes joukukirkossa. Mutta lopeta ihmeessä ne kauhuleffat!
Siinä jo selkeä syy pimeän pelkoosi. Kauhuelokuvat ovat PIMEYDESTÄ, saatanan syvyyksistä. Sanoudu irti kaikesta, mikä liittyy pimeyden töihin(spiritismi,noituus, horoskoopit, okkultismi, porno/väkivalta/kauhleffat,jne).
paras tapa on totuttelu... menet pimeään huoneeseen, katot ensin valot päällä että ei siellä mitään ole mitä tarttee pelätä ja pikkuhiljaa olet siellä niin paljon kuin pystyt ja aina yrität tehdä uuden ennätyksen. Sama pätee allergioihinkin.
Emmäkään päivänvalossa kauhuleffoja pelkää, mut pimeessä ne tulee taas mieleen. Älä kato kauhuleffoja enää, turha ihan ehdoin tahdoin ruokkia mielikuvitustaan tommosilla asioilla. Suosittelen myös shokkihoitoa, eli vaikka pelottais pimeessä huoneessa tai talossa, älä silti pistä valoja. Jos susta tuntuu että jossain nurkassa joku liikkuu, mene katsomaan. Pian huomaat ettei nurkissa todella ole mitään ja että pimeä vääristää näkö- ja kuulohavaintoja. Myls ikä tekee yleensä tehtävänsä. Näillä neuvoilla mä pääsin pimeänpelosta. Tai en kokonaan, mutta pieni pelko on ihan tervettä.
On tässäkin taas oikeen etusivun juttu...
Tule minun viereeni nukkumaan. En pelkää mitään.
Normaalia.
Liikkeen ja jopa ihmis- tai eläinhahmojen näkeminen pimeässä on täysin normaalia. Ihmiset luonnostaan olettavat asioiden olevan vaarallisia, koska savannin pimeässä yössä on kaikenlaista vaarallista.
Itselläni pimeän pelko ja ylivilkas mielikuvitus oli pahimmillaan suurinpiirtein samassa iässä. Tosin siihen saattoi liittyä isossa 20-luvun talossa asuminen, joten liikkeen ja varjojen lisäksi kuului paljon outoja ääniä. Pimeän pelko ei hävinnyt mihinkään, mutta sen kanssa oppi elämään. Iän myötä se tosin taas vähän koveni, mutta muuttui järkevämmäksi - nykyään pelkään törmäilyä ja komastelua, varsinkin kun talossa on musta koira.
Asiasta kannattaa rehellisesti puhua ihmisten kanssa, vanhempien ja kavereiden ja ketä ketä nyt keksitkin. Se voi auttaa suhteuttamaan ongelmaasi. Pimeän pelko on tosiaan normaalia eikä sitä kannata häpeillä tai salailla. Jos kaikesta huolimatta vaikuttaa että pelko on normaalia pahempi ja se haittaa normaalia elämistäsi, kannattaa siitä ottaa yhteyttä lääkäriinkin
Itsellä oli myös murrosiän ajan järjetön pimeän pelko. Se äityi niin pahaksi, että sain hengitysvaikeuksia heti jos en nähnyt jokaista nurkkaa huoneessani. Paniikkikohtauksia sain varsinkin kun eräät kaverini eivät tajunneet tilan vakavuutta ja pelottelivat sitten pimeän tullen. Nukuin valot päällä useamman vuoden, koska yksinkertaisesti oli mahotonta saada unta jos en nähnyt mitään. Juttelin omalle äidilleni asiasta ja hän kertoi, että aikoinaan murrosiässä hänellä oli sama vaiva. Olenkin miettinyt voisiko murrosikä ja naiseus saada aikaan tuon pimeän pelon pahentumisen.
Nykyisin olen kuitenkin päässyt pitkälle tuosta ajasta. Toisinaan saatan hiukan pelätä pimeässä, mutta itse pidän sitä normaalina, kuitenkaan tilanne ei ole läheskään yhtä paha kuin silloin 15-17 vuotiaana. Vinkkeinä pimeän sietämiseen itsellä ainakin joskus toimi:
- ota kännykkä mahan päälle, jos alkaa pelottamaan selaa sitä. Itse sain parasta apua, kun tekstasin kaverin kanssa ja nukahdin lähes poikkeuksetta odottaessani viestiä.
-ota viereesi taskulamppu varalle, vaikka saatat aluksi tarkistella jatkuvasti sen avulla ympäristöäsi, itsellä ainakin lopulta jäi koko taskulampun käyttö ja riitti pelkästään tieto siitä, että vierellä oli jotain jolla voin katsoa.
-osta yövalo, niitä ei ole tarkoitettu vain pienille lapselle.
Muista kuitenkin se, ettet ole mitenkään omituinen tai lapsellinen sen takia, että pelkäät pimeää. Pimeän pelko on kuitenkin täysin normaalia sillä ihmissilmä ei näe pimeässä hyvin. Lohdutukseski voin vielä sanoa, että vaikka nyt tuntuisikin pahalta, luultavasti pimeän pelko ainakin helpottaa tulevaisuudessa. Lopullisesti tuskin siitä eroon pääsee, mutta se on sitten ihan luonnollista.
Näät lisää, mutta pelkäät asioita mitä et nää? Ite oon 23 ja pelkään pimeää, kyllä sen kanssa oppii elämään.
Minulla on pienestä pitäen ollut pimeänpelkoja en halua olla pimeässähuoneessa. Mutta tämä pelkoni saattaa johtua kaikista kokemuksistani joten pimeässä on jotain jota en halua kokea. Outoa on, että voin katsoa kauhuleffoja ne eivät aiheuta mitään pelkotiloja.
Kuullostaa ihan nuoruus/teini-iän masennukselta. Tulee harha näkö ja luulo juttuja. Aivot opettelee käsitteleen asioita totuuden ja harhan väliltä.
Taitaa olla niin että lähistöllä liikkuu noitia tai yöllä niitä rosvoja tai muumaalaisia kaaviossa onkin käynyt ovien takana taikoja tekemässä. Huomaat ruskeaa hennaa vaikka ovella. Hanki lisä lukko oviin ja pidä vähän valoa päällä.
Joskus nuorempana ehkä hieman epävarma olo jos käveli pimeässä. Nyt 35v ja ei mitään pimeän pelkoa ole, vaikka olenkin kauhuelokuvien katsoja. Kakki mahdolliset kauhuelokuvat on tullut katsottua, varmaan liki tuhat kauhu elokuvaa viiimeisen 5 vuoden aikana.
Nykyään istuskelen yksin pimeässä metsässä nuotiolla tai kävelen pimeässä metsässä ilman mitään pelkotiloja. Tämä siis sen takia, kun metsästyskoira on irti tai sitä kiinni otettaessa. Kivaa ja rentouttavaahan se hiljaisuudessa nuotiolla pimeässä istuminen on, etenkin makkaraa paistellessa.
Kyllä tuon luulisi menevän ohitse, voit toki totutella itsesi pimeään jonkun kaverin kanssa. Ja älä tosiaankaan katsele enää kauhuelokuvia, sillä kaikkien alitajunnalle ne eivät sovi.
kyllä vain minä näen asioita piemeässä, minulla on hyvä pimeänäkökyky, se on yödyllinen yösuunnistuksessa, mustikka parantaa hämäränäkökykyä.
Jos kokisit edes yhden kerran kunnon unihalvauksen. Sen jälkeen vasta pelkäisitkin pimeää.
Et taida tietää mielenterveysongelmista mitään, veikkaisin.
Jos on taipumusta unihalvauksiin, kannattaa tukea itsensä vaikka tyynyillä niin, että nukkuu varmasti koko ajan kylkiasennossa.
Hanki itsepuollustus väineitä. Mitä paremmin on varautunut mahdollisiin shtf tilanteisiin sinä paremmin nukkuu yönsä. Itsellä muutaman kuukauden ruokavarasto ja erinlaisia aseita perheen/omaisuuden suojelemiseksi. Nukun yöni paljon paremmin kuin silloin kun olin vielä ylezombiorjalammas.
Juuri niin. Miksi tyytyä pelkäämään? Onko tämä jokin Luterilainen perverssio vai mikä.
Nykyään on valaisimia joka lähtöön ettei tarvitse olla pimeässä. Kai niistä on valmis maksamaan paljonkin, jos niin hirveästi pelottaa. Tilaa vaikka osoitteesta taskulamppu.fi
On niitä muumaalaisia tullut asuntoihin omin yleisavaimin tai jostain ja seksiä aloittaneet kunnes uhri herännyt. Heti vaan poliisia paikalle kännykkä lähellä 112.
Riippuu vähän. Olet tyhmä, jos lietsot itseäsi tuommoiseen. Ihminen kyllä saa halutessaan peloteltua itsensä ihan mihin vaan. Se ei kannata, vaikka miten haluaisi olla erikoinen. Kyllä sitä alkaa omia varjojaankin pelkäämään kun hösää ja hysteerisenä on aina itkemässä, mutta 15-vuotiaan pitäisi alkaa kasvamaan aikuiseksi. Mörkäjä ei ole, pimeässä ei tosiaan ole mitään, se on fakta. Ei tässä maailmassa yliluonnollisia asioita tartte pelätä, noitavainot meni jo monta sataa vuotta sitten ja ainoastaan jotkut täysin primistiivisellä tasolla olevat heimot ottaa uskonnot ja uskomukset tosissaan sillä tavoin että alkaa varjoaankin pelkäämään.
Yksi vaihtoehto on siis se, että ensin olet miettinyt vähän, sitten alkanut lietsomaan ja hysterisoimaan etkä laita itseäsi kuriin. Olet kuitenkin melkein aikuinen jo, ja siis kannattaako tuo? Mitä siellä pimeässä on? Niin, tässä maailmassa on ehkä pelättäviä asioita mutta se että aurinko nousee ja laskee ja jos keinovaloa ei olisi, ois pimeää, ei kuulu just niihin. Käytä siis aivojasi ja opettele älykkäämmäksi, realistisemmaksi ja unohta tyttömäinen hysteria, vaikka oletkin tyttö. Tytöt on söpöjä ilman typeryyttäkin.
Toinen vaihtoehto on se, että olet psyatrisen avun tarpeessa. Olet ihan oikeasti muuttumassa hulluksi ja sairaaksi ja tarvitset terapiaa ja lääkityksen. Olet tulossa mielisairaaksi, sillä sitä mieleltään sairaat ovat. Se tietää vuosien terapiaa, avuttomuutta, hoitoja, ja holhottavanakin olemista pahimmillaan. Sanon vaan, ettet kuvittele että se tarkoittaa erikoisuutta, oikeuksia ja tosi intuitiivistä elämää. Lopulta pahimillaan haiset pahalle, kun et tajua peseytyä, näät mörkäjä ja syöt nappeja sen verran paljon että olet kävelevä zombie.
Etenkään jos et sitä apua tartte... Eli suomeksi: ne lääkkeet kyllä tehoaa jos apua tarttee, mutta jos sitä ei tartte, on yksikin pilleri "yliannostus".
Olet siis joko sairastumassa tai lapsellinen, ehkä jokatapauksessa sinulla on turvattomuuden tuntu, haluat takertua lapsuuteen tms. mutta kuule. Ei se aikuiseksi kasvaminen ole vaarallista, naisen ei tarvitse olla avuton ja tyhmä tosiaan ollakseen söpö, ja ystäviltä saa pyytää halauksen halipulaan ilman hysteriaakin. Psykoterapiaan tms. saa mennä (koulun terkkarin kautta vaikka) ihan vaikka vaan siksi, että elämä v*tuttaa, ei sinne mennäkseen tarvitse ajaa itseään pöpiksi: sinne saa mennä pohtimaan elämäänsä vaihtoehtoja, kasvamista, ahdistuksia, pelkoja ja asioita ihan muuten vaan. Pitäisikin.
Puhun näin, koska en usko että olet hullu, sairas tai muuta kuin puhunut itsellesi nuo pelot. Ne tulevat siitä pahenemaan kyllä, jos lietsot sitä, mutta tarkoitan, että sinulla on tod.näk. joku syy. Haluaisit huomiota, olla vielä jonkun turvaamana tai saada lohtua tai jotain, haluaisit olla erikoinen (mitä olet ihan omana itsenäsikin) tms. ja heijastat sen älyttömiin kuvitelmiin. Ne kuvitelmat vaan saattaa olla pahaksi ja kohta sinulla on oikeasti unihäiriö.
Maailma on totta. Täällä on fysiikan lait eikä IKINÄ ole todistettu YHTÄÄN yliluonnollista mörköä tms. joten niitä ei vaan ole. Paina se kalloosi. Sinulla on enemmän oikeita asioita murehdittavana, kuten työ, koulutus, tulevaisuus, missä liikut, mitä harrastat ja mitä valitset. Kehen luotat, kehen et. Virheet, korjaaminen, yritys ja erehdys.
Ja titityy nimimerkille 7768!!
On typerää puhua mielisairauksista joka asiassa. Ahdistuneisuushäiriö ja pelot voivat kohdistua tiettyyn asiaan. Mutta on normaalia että nuorena moni pelkää tuntemattomia asioita, kunnes tietää enemmän. Aikuisena ei ole yhtä säikky välttämättä vaikka jokainen säikähtää jotakin.
http://www.kodinkuvalehti.fi/lehtiarkisto katsos tätä juttua, elokuva-ohjaaja kaija juurikkalasta
Hieno juttu! Sullahan on luontainen pimeänäkökyky. Jotkut ostavat kalliita laitteila nähdäkseen pimeässä!
Olen 50v 130kg "muskelimies" ja pelkään pimeää, kun olen yksin. Olen asian kanssa sinut, eikä se vaikeuta elämääni. Pelko alkoi noin 30v sitten, yhden selittämättömän tapahtuman johdosta. Uskon voittavani pelon, jos tapahtumalle löytyy joskus selitys. Mut älä huoli pimeän pelko ei estä elämistä, joskin on kiusallinen. Tsemppiä
haluatko kertoa, että minkälainen se tapahtuma oli?
Rukoile Jeesusta.
Ei siihen mitään jeesustelua tartte sekoittaa. Meillä jokaisella on suojelusenkeli mukana, aina.
Kiitos Jeesus et kosketat tätä tyttölasta. Auta häntä sun läsnäolollas ja anna sun rauhas :)
Armeija-aikana vartion kasarmia sateisena pilkkopimeänä yönä. Näin ainoastaan vaaleana osana olevan hiekkatien jota kävelin.Silloin sain ahaa-elämyksen: jos minä en näe mitään ympärilläni , ei siellä kyllä kukaan muukaan näe mitään. Pysähtyessäni kuulin ainoastaan puiden lehtien kahinan ja sateen ropinan. Sillä hetkellä tujusin ettei pimeässä ole mitään pelättävää, eihän siellä voi tehdä muuta kuin kompuroida eteenpäin ja nauttia olostaan. Oli hieman kostea olo mutta pimeys ei ole sen jälkeen pelottanut.
Ehkä sun kannattaa mennä pimeään kuuntelemaan ja olla siellä niin kauan että huomaat pimeyden suojelevan sinua ja pystyt rauhassa kulkemaan vaikka et näekään mitään. Monttuja kannattaa kuitenkin väistellä..
Puhu kouluterveydenhoitajalle tai kuraattorille ensin ja pyydä koululääkärille tapaaminen.
Jotkut pelot ovat "normaaleja". Esimerkisi jonkin asteinen pimeän pelko. Se on perimässämme, koska kauan kauan sitten olisi ollut vaarallista mennä ulos suojastaan öiseen, meille kehittyi tuollainen "suojaava pelko".
Se ei kuitenkaan ole normaalia jos pimeys vaikeuttaa normaalia elämää ja vie ison osan huomiosta. Pelkotilat saattavat liityä esim masennukseen.
Ovatko asiais muten kunnossa? oletko suht' onnellinen?
Olen itse 45 vuotias ja iän myötä monet pelot hellittävät. Pelkään pimeässä metsässä lähinnä sitä, että kompastun tai oksa tökkää silmään.
Lapsena ja nuorena olin hyvin arka. pelkäsin piruja, kummituksia ja ufoja ja ihan kaikkea pimeässä. Nyt olen ihan rauhallinen ja nukun hyvin.
Kuitenkin joskus aikanaan, kun olin masentunut, pelkäsin paljon enemmän esim juuri tuota pimeää.
Olen vanha mies lapsena pelkäsin pimeää. Pimeän pelko hävisi jo paljon alle kouluiän, leikittiin pimeän pelolla, olltiin piilosilla syksyn pimeimpinä hetkinä kerrottiin valossa kauhutarinoita ja valittiin porukasta kauhut. sitten piilouduttiin maastoon ja kauhut tulivat etsimään ja toteuttamaan kuvittelemamme kahukuvan. Kauhut etsivät meitä,kauhut kuklkivat niin läheltä että ilmavirta nkävelystä tuntui kasvoilla, siinä vaiheessa tuli pimeydestä ystäväni, pimeys suojaa, ihmisen aistit ovat niin huonot ,että se on mahdollista lapsena jolloin hamottamis kyky on on huonompi kuin kehittyneellä iällä. Kannattaa kuitenkin kokeilla kavereiden kanssa, se ei onnistu talvella eikä kapungin valojen läheisyydessä vaan maallla syksyllä. Syksyn pimeys ja vesisade on ihana sen syleilyssä olet turvassa.
Täällä kans osa-aikapelkuri(47v.)Olen ollut pelkuri heti pienestä vaikka en
katsonut telkkua ollenkaan. Pelkäsin niin paljon ,että korvissa suhisi ja nukkumisesta ei tullut mitään jos valot ei ollut päällä. Yläasteella kun kaverille
piti päästä pimeän metsän halki niin en tiennyt karmivampaa. Kuitenkin pakko
oli mennä ja kylmän hiki valui. Pimeän pelko loppui pitkäksi aikaa kun yhden
kerran olin taas menossa kaverin luo kyseisen metsän halki ja tuskan hiki
valui kun kuvittelin vaikka mitä puiden vilistellessä kuutamossa.Silloin tapahtui jotain joka lopetti pelon pitkäksi aikaa ,sillä pelko vaihtui yhtäkkiä äärimmäiseksi
suuttumukseksi minulle itselle.Tämä lopetti pimeän pelon. Suorastaan rupesin
hakeutumaan pimeään ja tuntui mahtavalta. Nyt olen 47v ja pelko on ehkä vastoinkäymisten takia tullut takaisin osittain eli ajoittain pelkään pimeää
kun olen nähnyt todeltatuntuvia painajaisia. Kuitenkin olen selvinnyt eikä
pimeästä ole koskaan tullut mitään uhkaavaa oikeasti vastaan.
Kauhufilmit ja veriset elokuvat on jäänyt nykyisin katsomatta. Eihän sitä
tarvi kuin lukea sanomalehtiä niin siellä sitä oikeaa kauhua löytyy.
Oma lapsi14v pelkää pimeää nuorempi ei. Velipoika yli 50v on kans pimeän pelkääjä eli sukuvika varmaan. Toivottavasti tämä kannustaa aloittajaa.
Mä kehitin lapsena itselleni sellaisen kuplan..kuvittelin itseni läpinäkyvän kuplan sisälle, jonka läpi ei mikään pääse. Se auttoi pelkoon. Joskus menin peiton alle niin, että jätin vain pienen hengitysaukon. Menikin aikoja, ettei pimeänpelko vaivannut. Mutta nyt taas. Katsoin kuollutta pappaani arkussa...nyt pimeässä kuvittelen ruumiin/arkussa makaavan ruumiin joka paikkaan. Jes. Tää oli nyt viides kerta kun katsoin kuollutta, joka kerta sama juttu. Jos nyt muistaisin että ei enää... Ja ikää on kuitenkin jo pian 30v..............
Ja jos joku fiksu nyt sanoo jotain tosi fiksua kuolemasta ja kuolleista, niin ei tarvi vaivautua... Tiedän, se kuuluu asiaan, siis kuolema, ja se on normaalia. Ei mua silloin katsomishetkellä pelottanut ollenkaan, eikä heti sen jälkeenkään, joku päivä sen jälkeen vasta tuli mielikuvat... Toisaalta en kyllä näe enää samalla tavalla muita aikaisemmin näkemiäni kuolleita..
Olen 36-vuotias nainen ja pelkäsin pimeää myös sinun ikäisenä ja nyt aikuisiälläkin, jos elämässäni on isoja asioita mietittävänä ja päätösten tekeminen pelottaa se heijastuu mulla aika pian pimeän pelkona. Eli nukahdan hyvin illalla pimeään, mutten pidä siitä että herään yöllä ja en näe pimeässä. Joten minulla on yölamppu, sellainen suolalamppu-niminen joka luo rauhallisen yövalaistuksen ja pidän sitä öisin päällä, jotta saan nukkua rauhassa.
Pimeässä ei ole mitään, mitä itse et tietäisi, joten kysyisinkin käänteispsykologisesti, että mitä "pimeää" puolta pelkäät itsessäsi? Toki tuo sinun ikäsi on sellainen, että isossa murroksessa ja muutoksessa olet sisäisesti ja ulkoisesti. Joten ole huoleti, älä tee asiasta itsellesi liian suurta vaan juttele muille ja pidä vaikka sitä yövaloa, jos se luo turvaa sekä lopeta niiden kauhuleffojen katsominen. Minä en ole katsonut niitä sitten teini-iän, koska herkkänä ihmisenä ne tulee mulla uniin ja piemän pelkona. Miksi kiusata/pelotella itseään tarkoituksella, kun voi valita muutakin?
Tsemppiä sinulle!! :)
Kyllähän sitä aika monetkin pelkää pimeää.
Mä pelkäsin pienenä pimeää ja mm. kellarit ym. paikat pistivät mielikuvituksen liikenteeseen.
Yhden asian kun tajuaa pimeästä niin se jo auttaa -> pimeä on itseasiassa turvallista monessa suhteessa, koska pimeässä ei sinua juurikaan kukaan huomaa ja saat olla rauhassa ikäviltä tyypeiltä. Ihminen esim. iltasella kävellessään ei yleensä pelkää sitä pimeää vaan sitä, että hänelle tapahtuu jotain, joku tulee kimppuun jne. ja tässä ei se pimeä ole pelottava vaan se mitä voi sattua ja tässäkin itse pimeys on sitten hyvä asia koska sinua ei pimeästä näe vaan jos olet valoisalla osuudella niin siitä näkee.
Ajattele, että pimeä suojaa sinua tietyissa tilanteissa niin et enää sitä pelkää.
Jos ajattelet, että "on liikettä" jne. niin älä ruoki mielikuvitustasi vaan ajattele, että saat olla rauhassa pimeässä kun sinua ei nähdä.
Et sinä tyhmä ole, pelkäät vaan pimeää mutta faktana on että pimeä itseasiassa suojaa normaali tilanteissa ihmistä kun hän rauhassa haluaa olla ja silloin voi ajatella jotian kivaa kuten kesää ja aurinkoa mielessään ja vaikka nurmikenttää ja piknikkiä :)
Jos et pääse pelostasi eroon ja se oikeasti on iso taakka ja estää sinua elämästä niin juttele vaikka koulun terkkarilla tai jollekin ammattilaiselle koska se on paljon parempi vaihtoehto kuin kuvitella jonkun liikkuvan pimeässä jne..
Muista, pimeä antaa sinun olla rauhassa eikä kukaan sinua sieltä huomaa :D
Itseasiassa en oikein usko, että välttämättä pelkäisit pimeää vaan jotain muuta ja suurin osa ihmisistä jotain pelkää tai vähintäänkin ajattelee tiettyjä vaaroja.
Yölamppu
Rukoile näin: Jeesus sinä olet valkeus, sinun käteesi jätän itseni, olet voittanut kaiken pimeän ja pahan. Suojele minua kaikelta pahalta ja johdata minua. Anna minulle rauhasi.
Paras ja AINOA turva on Jeesuksessa. Siihen ei tarvita pippiä eikä pappia, kun huutaa avuksensa Jeesusta. Hän kuulee ja vastaa sille, joka aidosti kääntyy Jumalan puoleen.
Joo! Luulet vaan.
Saitkin tässä jo asiallisia ja hyviä neuvoja ja vinkkejä.
Et ole pimeän pelkosi kanssa todellakaan yksin. Ihmisellä on taipumus pelätä uutta ja tuntematonta, mitä ei näe ja hahmota kunnolla.
En itsekkään ikinä katso mitään kauhu- tai psykoleffoja, ne jäävät kuitenkin alitajuntaan, vaikka eivät juuri sillä hetkellä pelottaisikaan.
Yövalo on hyvä vinkki. Lapset, teinit ja vanhukset, he kaikki pelkäävät eniten pimeää. Työikäiset aikuiset vähiten, he ovat ehkä niin väsyneitä päivästä, tai nukkuvat puolisonsa kanssa, etteivät ehdi ja jaksa seurata samalla lailla ympäristöään.
Oma 82v isäni alkoi pelätä pimeää, itki ja huusi öisin, näki hahmoja ja harhoja, kuuli ääniä. Kun omaisena ymmärsimme hädän, ostimme hänelle yövalon ja pidimme huolen, ettei nuku liikaa päivisin, alkoivat yöt olemaan paljon levollisempia ja pelot vähenivät. Voisit kokeilla samaa?
Yövalo voi rauhoittaa se on totta. Mieluummin kannattaa totuttautua pimeään ja pitää Kääk-tilanteen varalle taskulamppu saatavilla.
Voihan siellä pimeässä ollakin vaikka mitä... Meillä käy ainakin joku öisin kiikkumassa keinutuolissa, eikä ole mikään pahan tahtoinen olento. Äidin vanhassa asunnossa joku istui öisin sägnyn päädyssä valvomassa unta, tunsi oikein kun joku siihen istahti. Samassa asunnossa kissa meni pörröiseksi katsellessaan veljen huoneen nurkkaan ja vältteli menemästä sinne. Kyllä täällä meidän kanssa muitankin kulkee, toiset näkee toiset ei ja yleensä meitä näkeviä pidetään pimeinä mutta siinähän pidätte.
Pidä yöllä valot päällä.
Suosittelen opiskelua, jonkin mielenkiintoisen asian opiskelua niin pikku hiljaa sinä et jaksa edes välittää pelostasi, sillä tule unohtamaan sen, itsekkin pelkäsin aina pimeää, kun ei ollut oikein muutakaan tekemistä illalla, mutta koe iltana oli aina muut mielessä ja pelot kirjaimellisesti poissa...
Miksi pelkäät pimeää? Pimeässä tilassa sinänsä ei ole mitään pelättävää. Tila ei muutu siitä hetkestä kun sammutit valot tai jouduit pimeyteen yllättäen. Kukaan ei vaani sinua pimeässä, tila on yhtä tyhjä kuin pimeään joutuessasi, eli jos olit yksin, olet yksin myös kun pimeys alkaa ja olet yksin edelleen kun pimeys päättyy.
Sitten pari lisäasiaa turvallisuudesta:
-Vaikka pahin skenaario toteutuisi, eli joku olisi kanssasi pimeässä huoneessa tai huoneistossa niin ei hätää. Jos sinä et näe toista ihmistä pimeässä, myöskään tämä toinen ihminen ei voi nähdä sinua, eli olet turvassa niin kauan kuin pysyt paikallasi hiljaa tai liikut huomaamattomasti ulos pimeästä tilasta.
-Pimeän tilan mahdollisuuteen kannattaa varautua ja valmistautua: pidä aina taskulamppu lähelläsi tai mukana. Itselläni on aina mukana superkirkas led-taskulamppu joka muuttaa pimeän tilan tilanteen täysin. Lamppu on metallirunkoinen magliten tapainen ja syö tavallisia sormiparistoja joita on saatavilla kaikkialta kioskeista ja kaupoista.
-Tiedä missä paikassa asunnossasi on tulitikut/sytkäri ja kynttilä. Sähkökatkon tullessa valo luodaan pidempiaikaisesti kynttilällä. Reitti sytkärin ja kynttilän luo tulee harjoitella aktiivisesti samoin kuin reitti ulko-ovelle. Myös oven avaaminen pimeässä tulee osata, harjoittelu vaikka silmät kiinni.
Tiedä myös missä kohtaa asunnossasi sijaitsee sammutuspeite ja EA-paketti ja opettele käyttämään niitä.
Sitten pari asiaa pimeässä liikkumisesta:
-pimeässä liikutaan matalassa asennossa (otteluasento), jalka edellä mentiinpä taaksepäin tai eteenpäin. Jalka kertoo jos osut esteeseen pimeydessä. Kädet pidetään kasvojen suojana hyvällä etäisyydellä (avoinna, ei nyrkissä), jotta ei osuta naama edellä mihinkään. Painopiste alhaalla ja tasapainoinen asento, jossa on hyvä olla.
-Pimeässä liikkuessa tunnustellaan jalalla ympäristöä, tutkitaan onko esteitä. Ei nojailla mihinkään suuntaan vaan asento pidetään tasapainossa, liikkeet suht hitaita ja vakaita.
ja sitten se tärkein asia:
EI HÄTÄÄNNYTÄ! Pimeässä ei ole mitään pelättävää, joten pidä pääsi kylmänä pimeässä tilassa, ajattele, keskity! Paniikki on pahin mahdollinen toimintakyvyn tuhoaja. Pääset pois pimeästä kyllä, se vain ottaa aikansa jos valoa ei ole saatavilla. Harkiten kohti ovea ja ulos jos on pakko päästä pois pimeästä.
Tee pimeästä liittolaisesi, älä vihollista mielessäsi. Pimeys antaa suojan sitä vastaan mitä itse asiassa oikeasti pelkäät: pelkäät, että asunnossasi on joku. Siellä ei ole. Jos haluat henkisen varmuuden, tarkista kaapit, sängyynaluset, parveke jne ja totea itsellesi, että valaistussa asunnossa olet yksin joten olet pimeässäkin yksin.
njoo jos eii trolli kärsit tälläisestä oireesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nyktofobia
itsekkin mutta tiedän siihen syyt,yleensä laukasijana on joku järkytttävä tapahtuma,minulla äitini hakkasi minua öisin ja sukulainen raiskasi yöllä.
Kyllä se ihan normaalia. Minäkin menen aina kun pimeä tulee täkin alle ja huudan suureen ääneen APUAAAAA APUAAAA
Jos pelkosi häiritsee sinua, lakkaa pelkäämästä.
Valaise olemuksellasi pimeys, jos ei onnistu, hanki otsalamppu.
Pelkään myös sammakoita ja muurahaisia siis omg mitä mun pitäs tehä?
sammakot pelkäävät ihmistä enemmän kuin sinä niitä. tarjoa muurahaisille sokeripala.
Hanki yövalo?! Älä tuijottele pimeää jos se haittaa. Ihmisissä voi olla vaarallisia tyyppejä joukossa miehissä. Henget eivät yleensä ole sellaisia.. jos niitä pelkäät näkeväsi. Silloin voit suojata kodin. Jos ihmistuntemusta ei ole ja menee väärään miesseuraan, siellä on se oikea vaara. Ja jos ei lopeta väärää kontaktia ajoissa. Aika moni pelkää asioita joita ei koe näkevänsä ja hallitsevansa hyvin.
Älä katso ohjelmia joissa on vääriä elementtejä tai mitään kauhuleffoja. Ne ovat ihmisten tekemiä. Jos pelkäät se pelko vetää puoleensa asioita, eli siksi kannattaa rohkaistua. Ja antaa henkien mennä jatkamaan elämäänsä muualle. Kaikilla ihmisillä on periaatteessa kyky nähdä / aistia jotakin jos harjoittelee. Mieluummin kuitenkin valot päällä. Voi olla myös näkemättä jos se ei kiinnosta. Ihminen on kuitenkin henkinen olento. Luonnollista.
Ufojutut voit kieltää, ettet halua niitä ajatella. Mitä sitten pelkäät siellä pimeässä? Onko kotona murtosuojaus ja turvaketju? Eiköhän niillä pääse alkuun. Onko perheesi kuitenkin ihan mukava? Joskus toisen vanhemman hermostuneisuus tai luonneongelmat voivat aiheuttaa pelkoja jälkikasvulle. Tai jokin muu ihminen joka ei ole tasapainossa vielä. On monia muitakin jotka pelkäävät pimeää, se tasoittuu iän kanssa. Muista aina valokatkaisijat, ja muu valaistus sähkökatkoissa.
aivan normaalia! ja mulla on sama juttu. näen pimeässä kaikenlaista vaikka oon 17.v. pelottavaa.
Onko se mielikuvitus vai voisitko ajatella että sulla on hieno kyky havaita asioita? Ja ettei se ole vaarallista. Miksi tuijotat pimeää?
Koira ainakin alkaa heti haukkua jos outoja liikkuu.
Kannattaa varmaa jutella lääkärille. Saattaa kertoa mielenterveysongelmista. Itellä kans nuita että nään mitä sattuu ja pelekään pimiää. Mutta oikialla lääkityksellä saa pelot kuriin, ja niihi näkemisiin tottuu ajan kanssa :)
Tuo saattaa olla joku hieno kyky....
Mun parhaalla ystävällä ja sen perheellä on kyky nähdä yliluonnollisia asioita. Sen äiti jäi junan alle kun hän oli vielä lapsi... Hän näkee mm äitinsä ja minäkin olen kokenut esim kylmiä ohimeneviä tuulivirtauksia ystäväni kodissa. En ole varma ovatko nämä yliluonnolliset asiat totta. MINUA EI SITTEN KIINNOSTA SAADA MITÄÄN NÄSÄVIISASTA TMS VASTAUSTA ;)
Olen selvännäkijä ja näen, että sinua vainoaa demoni ja edellisten elämien haamut. Tänän vuoksi alintajuntaisesti pelkäät pimeää. Pyydä pian pappia siunaamaan ja puhdistamaan ympäristösi sillä asiat voivat muutoin kääntyä ikäviksi.
No siinä taas näkee mistä jotkut petohysteerikot ovat pelkonsa perineet.Pääosin leffoista ja muista kauhutarinoista.
Mitä tyhmää siinä on? Yksi pelkää pimeää, toinen pelkää korkeita paikkoja, kolmas bakteereja ja neljäs aukeita paikkoja. Jokainen meistä pelkää jotakin, kaikki eivät vain välttämättä tiedä sitä itse, koska eivät ole vielä kohdanneet pelkoaan. Minä olen 40- vuotias mies, ja myönnän että kun käyn joskus yöllä vessassa, en uskalla katsoa yhteenkään peiliin, koska pelkään että sieltä kurkkaa vastaan joku muu. Pelko alkoi siitä, kun joskus nuorena miehenä näin unta jossa pimeässä huoneessa peilistä hyökkäsi joku kimppuuni. Järjetöntä, mutta niin vain on. :) Mutta homma hoituu kun en katsele sinnepäin missä tiedän olevan peilin.
Jos asia todella häiritsee sinua, voit varmasti puhua siitä vanhemmillesi/Koulusi terveydenhoitajalle. Usein jo se, että keskustelet asiasta jonkun kanssa, helpottaa. Ja jos vaiva menee todella pahaksi, voit jutella myös koulun tai terveyskeskuksen psykologin kanssa, ei siinä ole mitään häpeämistä. He ovat kuitenkin ammattilaisia jotka osaavat keskustella kanssasi ja saavat sinut itse ymmärtämään ongelmaasi ja tulemaan sen kanssa toimeen, mutta mitään suoria vastauksia ja ihmeparannusta hekään eivät pysty sinulle tarjoamaan.
Itsellä lähti pimeän pelko kokonaan pois armeijan jälkeen kun olin Kiikalan tiheessä metsässä yksin poterossa vahdissa sysi pimeessä, oli niin tiheä metsä että ei nähnyt puolta metriä kauemmas, piti vaan lähteä sysi pimeeseen metsään hortoilemaan että löysi takaisin telttaan mikä oli kaivettu melkeen maan alle, ja vielä tuommoinen naamioitu tumman vihreä teltta on tosi simppeliä löytää sysi pimeessä metsässä. xD
Se antoi ihan uuden perspektiivin sanalla pimeys. Ja siellä sai myös sana kesä ihan uuden merkityksen, päivällä oli helposti 30 astetta lämmintä, kun yö saapui ja olit vahdissa poterossa ja tiheässä metsässä niin oli varmaan semmoiset 20 astetta pakkasta, olis siis heinäkuun keskiväli ja olin poterossa toppatakki ja toppahousut jalassa ja niiden alla vielä kerrasto.
Sysi pimeä metsä ja 20 astetta pakkasta heinäkuussa. xD
Minun mielestäni tuo on ihan normaalia,eli ei kantsii huolestua minäkin pelkään ainakin yhtä kovasti kuin sinä pimeää että katainen kokoomulaisine ystävineen pilaa tämän valtakunnan ihan täysin ja voin sen rehellisesti sanoa ettei se painajainen ole olleskaan hauskaa! ollaan siis tavallaan kohtalotovereita painajainen kummallaki vaan hieman erillainen
Onneksi meidän ei tarvitse enää pelätä kommareita, kun kansa on polkenut kommarit suohon ja heittänyt loput yli laidan.
Pelkäät pimeää...LOL!
JOO! Yöllä demonit syö AIVOSI!
Oon siis 13-vuotias tyttö.Ihan samoja vikoja mullakin ja välillä joku tuijottaa mua peilistä vastaan. Kertokaas mulleki, onko normaalia ? Välillä tunnen myös jonkun kuristavan mua pimeässä...
Pahat henget hyvät henget ja kyllä moni uskonto aiheuttaa pelkoja
Paha henget vainoavat sinua. Puhu pian papille näistä asioista ! ! ! Koskaan ei voi olla liiaan varovainen kun kyse on henkimaailman jutuista!
Pimeys on lähtöisen perseestä. Peräreiän kautta se on hiipinyt ulkomaailmaan, jossa se on laajentanut reviiriään. Alkujaan se luotiin, jotta kakka ei jäisi suolistoon. Ota siis ihan rennosti ja hanki poikakaveri. Hän voi tutustuttaa sinut pimeyden saloihin. Pian huomaat, että nautit pimeistä jutuista hurjan paljon.
älkää nyt turhaan pelätkö, ei siellä pimeessä oikeesti ketään ole. ihan tosissaan. huone on vain tummempi, kuin päivällä. ottakaa joku ihana iso nalle kainaloon aina kun pelottaa, mä pääsin sillä lailla pimeän pelostani. tai sit iso kasa pehmoja peiton alle ja halitte kaikkia niitä, ei kukaan teille voi tehä pahaa!
Nallet on kuule vaarallisia. Jonain yönä ne voi herätä eloon pahan hengen voimasta ja sitten on leikki kaukana. Näin kävi Amityvillessä Teksasissa. Silloin voi myös komeron oven raossa näkyä vanhan mummon lihaisa käsi ja ikkunassa puoliksi materialisoituneen vainajan torso.
Olet katsonut liikaa telkkaria tai käynyt elokuvissa. Juonet eivät aina ole terveimmästä päästä, kuten huomasitkin ja ne jäävät helposti pyörimään mieleen.
Älä katso sellaisia ohjelmia tai elokuvia.
Tyhmä et ole, ehkä hiukan herkkä tai mielikuvituksesi on vilkas. Tiedätkös, minä olen aina pelännyt pimeää jollakin tavoin ja nukkuessa pidän pikkuvaloa päällä, muuten näen pahoja unia. Ja minä olen sentään aikuinen,keksi-iän ylittänyt henkilö. Toisaalta pimeä kiehtoo minua todella paljon ja esimerkiksi kirkas kuutamo, varsinkin jos myrskyää ja pilvet kulkevat lujaa, se näky saa minut haltioihini. Pelko ei oikeastaan
kohdistu mihinkään todelliseen, se on enempikin alitajuinen pimeän kammo. Ajattelen että pimeys on varmaan aina pelottanut ihmisiä, joten mitäpä siitä jos pelkään. Nykyään tulee joka tuutista uutia kauheuksista, ne herättävät erilaista pelkoa, joka on itse asiassa ihan viisas reaktio arvaamattomassa maailmassa.
Kummitusjutut, kauhifilmit, jopa pelottavat sadut ovat aina jääneet mieleen.
Juttele pelosta perheen kanssa äläkä hyväksy vähättelyä.Jutelu voi helpottaa, ehkä löytyy perheestä muitakin pimeänarkoja? Se että pelkäät nyt, merkitsee myös sitä että olet tietoisempi maailman asioista ja ennakoit vaarallisia asioita pelolla, eli pelko myös suojelee sinua. Iän myötä vahvistut ja pelkokin lientyy.
Mutta kyky pelätä on siis myös tarpeellinen.
Itse olen kohta 30v nainen ja pelkään pimeää/pimeässä! Pimeät, autiot kadut, kellarit tai vaikka metsä ovat pahimmat paikat, koko kroppa lyö lukkoon...
Onko sinulle tapahtunut jotain kun yhtäkkiä olet alkanut pelätä? Moni ihminen pelkää jolllain lailla pimeässä, se lienee jokin alkukantainen vaisto siltä ajalta kun ihminen oli vielä alttiina saalistaville petoeläimille. Tuolloinhan ihminen oli pimeässä varsin suojaton, mehän emme näekään pimeässä niinkuin monet eläimet. Mutta sinun kuvailemasi pelko menee jo niin pitkälle että olisi hyvä selvittää mistä se johtuu. Ulkona liikkumista myöhään illalla pimeässä on ihan hyväkin välttää, olet nuori tyttö ja ikävä kyllä kaikenlaisia ahdistelijoita on liikkeellä joten sellainen pimeänpelko on ihan ymmärrettävää ja aiheellistakin. Mutta ilmeisesti pelkäät myös turvassa kotonasikin pimeää.
Minusta sinun kannattaisi käydä juttelemassa vaikka koulupsykologille. Kun tuollainen pelko haittaa jo elämää ja muutenkin olisi hyvä selvittää mistä tuo johtuu. Usein tuollaiset voimakkaat pelot ovat oire jostakin, jostain vaikeasta asiasta ihmisen elämämässä, jostakin pahasta kokemuksesta. Tähän kannattaisi hakea apua.
Erikasdddd
Ei pimeän pelko ole tyhmää. Se on todella harmittava pelko. Kokeile siedätyshoitoa. Mene pimeisiin paikkoihin jonkun kanssa keneen luotat. Tai pyydä yökylään joku kaverisi. Se helpottaa tilannetta, jos tilanteessa on joku toinen. Ehkä, ja toivottavasti pelkosi väistyy.
Mä ainakin pelkään et yht'äkkiä takaat tulee joku ja puukottaa sua tai jos susi tai joku sellanen tulee ja raatelee sua! IIKS!! Miettiminenkin jo pelottaa.
Sudet ja puukot tulikin tässä vuodelta 2013
Mäki pelkään pimeetä. (Katsoin just Veronica leffan)