Vetolaite vs. akseli

Millä ihmeen tapaa akselivetoisen ohjattavuus olisi parempi? Ohjattavuudella ainakin minä ymmärrän sitä, miten veneen saa kääntymään eri tilanteissa. Tällöin kääntyvä potkuri on täysin omaa luokkaansa peräsimeen verrattuna.

Toki Kipparin ja Veneen testi pätee vain ko. tapaukselle sellaisenaan, mutta kyllä se pätee muihinkin LIUKUVIIN veneisiin.

Oikeasti liukuvat veneet kärsivät pahasti siitä, että potkuriakseli on väärässä kulmassa, jota ei voi myöskään säätää. Lisäksi akselivetoisissa pohjan muoto ja/tai pohjan alla olevat "romppeet" aiheuttavat vastusta huomattavasti enemmän kuin perävetolaite.

Näistä syistä johtuen perävetolaite on suorituskykymielessä (=polttoainetalous) täysin ylivoimainen akselivetoon nähden liukunopeuksilla (yli 20 s normaali-ihmisen veneissä).

Joo, sillä viimeisellä lauseella viittasin vain siihen ongelmaan, että vetolaite voi olla kivisillä vesillä hiukan arempi ja siten edellyttää välttämään tarkemmin kiviä sun muuta. Veneen pohjarakenne tietysti vaikuttaa tähän, liukuvissa taitaa tyypillisesti olla potkuri "syvemmällä" veneen pohjaan nähden kuin uppoumaveneissä. Perusasia on kuitenkin se, että osuipa perävetolaitteellisella veneellä pohjaan missä nopeudessa tahansa, niin osuma on ihan varmasti vetolaitteessa ja melkein varmasti potkurissa.
Tuota ohjattavuusjuttua kuitenkin pyytäisin perustelemaan. En nimittäin ole alkuunkaan samaa mieltä siitä, että akselivetoisen (yksimoottorisen) ohjattavuus pääsisi edes lähelle vetolaitteellista, ainakaan duoprop-ratkaisua (minulla ei itse asiassa ole kokemusta yksipotkurisista vetolaitteista, akselivetoisista uppoumaveneistä kyllä; olettaisin kuitenkin ensinmainittujen muistuttavan käyttäytymiseltään aika tavalla perämoottoria?)

Joakim kirjoitti:

Millä ihmeen tapaa akselivetoisen ohjattavuus olisi parempi? Ohjattavuudella ainakin minä ymmärrän sitä, miten veneen saa kääntymään eri tilanteissa. Tällöin kääntyvä potkuri on täysin omaa luokkaansa peräsimeen verrattuna.

Toki Kipparin ja Veneen testi pätee vain ko. tapaukselle sellaisenaan, mutta kyllä se pätee muihinkin LIUKUVIIN veneisiin.

Oikeasti liukuvat veneet kärsivät pahasti siitä, että potkuriakseli on väärässä kulmassa, jota ei voi myöskään säätää. Lisäksi akselivetoisissa pohjan muoto ja/tai pohjan alla olevat "romppeet" aiheuttavat vastusta huomattavasti enemmän kuin perävetolaite.

Näistä syistä johtuen perävetolaite on suorituskykymielessä (=polttoainetalous) täysin ylivoimainen akselivetoon nähden liukunopeuksilla (yli 20 s normaali-ihmisen veneissä).

Lue lisää

keskusteluhan on jo lähtökohtaisestikin hankala jos ei tarkenneta aihetta mutta on toki selvää ettei akseliveto puolusta paikkaansa esim.Liukuvarunkoisessa alle 8m veneessä.Jos puhutaan yksimoottoriasennuksista niin kölillinen akselivetoinen vene kuitenkin on huomattavasti helpompi käsiteltävä kuin vetolaitteella varustettu.Ei kääntyvä potkuri pelkästään ole se ohjailuun vaikuttava tekijä kuten monet kokemattomat kuvittelevat.Polttoainetaloudessa akselivetoinen ei todellisuudessa juuri häviä johtuen paremmasta painojakaumasta ja pienemmistä teho-häviöistä vaihteistossa sekä muutamasta muusta käytettävissä oleviin välityksiin ja moottoreiden luonteeseen liittyvistä asioista.Kipparin esimerkissä käytetty v-vaihde asennus nauratti varmasti poikia itseäänkin.Pitemmässä juoksussa akselivetoisen veneen omistajan lompakko on aina paksumpi kun yhteenveto tehdään sillä onhan veneilyn kustannukset paljon muutakin kuin polttoainekuittien summa.

MMC kirjoitti:

keskusteluhan on jo lähtökohtaisestikin hankala jos ei tarkenneta aihetta mutta on toki selvää ettei akseliveto puolusta paikkaansa esim.Liukuvarunkoisessa alle 8m veneessä.Jos puhutaan yksimoottoriasennuksista niin kölillinen akselivetoinen vene kuitenkin on huomattavasti helpompi käsiteltävä kuin vetolaitteella varustettu.Ei kääntyvä potkuri pelkästään ole se ohjailuun vaikuttava tekijä kuten monet kokemattomat kuvittelevat.Polttoainetaloudessa akselivetoinen ei todellisuudessa juuri häviä johtuen paremmasta painojakaumasta ja pienemmistä teho-häviöistä vaihteistossa sekä muutamasta muusta käytettävissä oleviin välityksiin ja moottoreiden luonteeseen liittyvistä asioista.Kipparin esimerkissä käytetty v-vaihde asennus nauratti varmasti poikia itseäänkin.Pitemmässä juoksussa akselivetoisen veneen omistajan lompakko on aina paksumpi kun yhteenveto tehdään sillä onhan veneilyn kustannukset paljon muutakin kuin polttoainekuittien summa.

Lue lisää

suurin ongelma on runkoa pitkin kulkeva ääni.Koska vetolaite on suoraan perälautaan kiinnitetty ja moottorin on rakenteesta johtuen oltava suhteellisen jäykillä tyynyillä kiinni veneen rungossa,on metelin vähentäminen todella hankalaa.Akselivetoisessa rakenne taas antaa helposti mahdollisuuden toteutukseen jolloin vene menee todella kuin sukkasillaan.

MMC kirjoitti:

suurin ongelma on runkoa pitkin kulkeva ääni.Koska vetolaite on suoraan perälautaan kiinnitetty ja moottorin on rakenteesta johtuen oltava suhteellisen jäykillä tyynyillä kiinni veneen rungossa,on metelin vähentäminen todella hankalaa.Akselivetoisessa rakenne taas antaa helposti mahdollisuuden toteutukseen jolloin vene menee todella kuin sukkasillaan.

Lue lisää

Tuntuu olevan suurikin ongelma tuo melu akselivetoisissa veneissä. Takakajuutta on usein paikka jossa ei voi oleskella ajon aikana. Potkurin lapojen paineiskut nopeissa veneissä on ongelman nimi, ja siihen ei löydy ratkaisua helpolla.
Katsastamiini akselivetoisiin nopeampiin veneisiin, yleensä puoliplanareita, on lähes jokaiseen asennettu jälkeenpäin Scatra tai muu vastaava nivel.
Ongelma on ollut joissakin venetyypeissä myös moottoritilan äänieristys.
Suurta vaivaa tuntuu myös tuottavan potkuriakselin tiivistys mereen päin. Hyviä patenttiratkaisuja on useita, mutta ongelmia tuntuu esiintyvän. Viimeisin läheltäpiti uppoamistilanne tänä kesänä Lappeenrannan vierassatamassa. "Idioottivarma" vannasputken tiiviste petti.
Vaihdelaatikot ovat myös joissakin moottoreissa "kulutuskamaa" suuremmilla moottoritehoilla. Joten riittä niitä ongelmia akselivetoisissakin.
Itse ajan perävetolaitteella ja ikävä kyllä ovat "vaivat" tulleet tutuiksi.
Kaikki ongelmat ovat olleet kipparista johtuvia: pari kertaa poijun kettinki DuoPropissa ja pari kivenmurskausyritystä rantautuessa vieraaseen rantaan sameassa vedessä.
Muuten ei akselivetoinen ole tukkiin ajettaessa välttämättä turvallisempi kuin vetolaite. Tuttavan Tristan 870 oli upota Rödskärin edustalla muutama kesä sitten kun ajoi tukkiin avomerellä 16 solmun nopeudella. Potkurin lavat rullalla ja kalarauta irti sekä peräsin irti alapäästä ja vettä sisään peräsimen vannasputkesta. Homma selvisi viikon maissaelämisellä kun venettä laminoitiin uusiksi ja asennettiin uusia osia.
Olen sitä mieltä että on periaatteessa makuasia kumman vetotavan valitsee. Kuitenkin, mitä nopeampi vene sen hankalampi ja epätaloudellisempi on akselivetoratkaisu. Mitä hitaampi vene sitä edullisempi on akseliveto.

MMC kirjoitti:

keskusteluhan on jo lähtökohtaisestikin hankala jos ei tarkenneta aihetta mutta on toki selvää ettei akseliveto puolusta paikkaansa esim.Liukuvarunkoisessa alle 8m veneessä.Jos puhutaan yksimoottoriasennuksista niin kölillinen akselivetoinen vene kuitenkin on huomattavasti helpompi käsiteltävä kuin vetolaitteella varustettu.Ei kääntyvä potkuri pelkästään ole se ohjailuun vaikuttava tekijä kuten monet kokemattomat kuvittelevat.Polttoainetaloudessa akselivetoinen ei todellisuudessa juuri häviä johtuen paremmasta painojakaumasta ja pienemmistä teho-häviöistä vaihteistossa sekä muutamasta muusta käytettävissä oleviin välityksiin ja moottoreiden luonteeseen liittyvistä asioista.Kipparin esimerkissä käytetty v-vaihde asennus nauratti varmasti poikia itseäänkin.Pitemmässä juoksussa akselivetoisen veneen omistajan lompakko on aina paksumpi kun yhteenveto tehdään sillä onhan veneilyn kustannukset paljon muutakin kuin polttoainekuittien summa.

Lue lisää

On totta, että keskustelussa on hyvin vaikeaa erotella vetotapa ja vene toisistaan. Sinä puhut kölillisestä akselivetoisesta. Kyllähän akselivetoinenkin voi olla kölitön tai toisaalta voi kölin jättää perävetolaitteeseenkin.

Minä taas puhuin pelkästään puhtaasti liukuvista veneistä, joissa kölistä on vain haittaa, eikä mieleeni edes tule yhtään kölillistä mallia. Yksimoottorinen ja yksipotkurinen liukuva sisäperävene on mielestäni erittäin hyvin ohjailtavissa ilman keulapotkria tms. Tuuli tietysti painaa helpommin kuin kölillistä.

Omat kokemukset akselivetoisista rajoittuvat tosin lukuisiin purjeveneisiin, pelastusveneeseen ja vesibussiin. Näihin verrattuna sisäperä oli mielestäni ylivoimainen, joskin myös purjeveneet ovat helppoja ison kölin ja peräsimen ansiosta. Vesibussi ja pelastusvene taas olivat varsin ikäviä satamissa tms. ahtaissa paikoissa hitaassa vauhdissa.

En perusta kantaani perävetolaitteen taloudellisuudesta (vain) Vene-lehden tuoreeseen testiin. Liukuvan veneen ihanteellinen painojakauma on liukuajossa paino mahdollisimman takana, koska keula on tarkoitus saada irti vedestä. Sisäperällä tämä onnistuu paremmin. Jos onkin tarkoitus ajaa "puoliplaanissa", asia on aivan eri ja se ei edes onnistu useimmilla liukuvaksi suunnitelluilla veneillä. Vetolaitteessa häviävä teho (~ 10%) on kokonaisuuden kannalta merkityksetön.

Se on täysin totta, että polttoainekulut eivät ole alkuunkaan ratkaisevia, varsinkin uudehkoista veneistä puhuttaessa. Paljon tärkeämpiä ovat pääomakulut ja osittain myös huoltokulut. Käytössä on kuitenkin paljon perävetolaitteita 70- ja 80-luvulta, joita ei ole edes avattu. Varmaankin uudet isot turbodieselit syövät perävetolaitteita pahemmin.

Katsastusmies kirjoitti:

Tuntuu olevan suurikin ongelma tuo melu akselivetoisissa veneissä. Takakajuutta on usein paikka jossa ei voi oleskella ajon aikana. Potkurin lapojen paineiskut nopeissa veneissä on ongelman nimi, ja siihen ei löydy ratkaisua helpolla.
Katsastamiini akselivetoisiin nopeampiin veneisiin, yleensä puoliplanareita, on lähes jokaiseen asennettu jälkeenpäin Scatra tai muu vastaava nivel.
Ongelma on ollut joissakin venetyypeissä myös moottoritilan äänieristys.
Suurta vaivaa tuntuu myös tuottavan potkuriakselin tiivistys mereen päin. Hyviä patenttiratkaisuja on useita, mutta ongelmia tuntuu esiintyvän. Viimeisin läheltäpiti uppoamistilanne tänä kesänä Lappeenrannan vierassatamassa. "Idioottivarma" vannasputken tiiviste petti.
Vaihdelaatikot ovat myös joissakin moottoreissa "kulutuskamaa" suuremmilla moottoritehoilla. Joten riittä niitä ongelmia akselivetoisissakin.
Itse ajan perävetolaitteella ja ikävä kyllä ovat "vaivat" tulleet tutuiksi.
Kaikki ongelmat ovat olleet kipparista johtuvia: pari kertaa poijun kettinki DuoPropissa ja pari kivenmurskausyritystä rantautuessa vieraaseen rantaan sameassa vedessä.
Muuten ei akselivetoinen ole tukkiin ajettaessa välttämättä turvallisempi kuin vetolaite. Tuttavan Tristan 870 oli upota Rödskärin edustalla muutama kesä sitten kun ajoi tukkiin avomerellä 16 solmun nopeudella. Potkurin lavat rullalla ja kalarauta irti sekä peräsin irti alapäästä ja vettä sisään peräsimen vannasputkesta. Homma selvisi viikon maissaelämisellä kun venettä laminoitiin uusiksi ja asennettiin uusia osia.
Olen sitä mieltä että on periaatteessa makuasia kumman vetotavan valitsee. Kuitenkin, mitä nopeampi vene sen hankalampi ja epätaloudellisempi on akselivetoratkaisu. Mitä hitaampi vene sitä edullisempi on akseliveto.

Lue lisää

Ne poijukettingit ovat kieltämättä vetolaitteelle aika ikäviä. Potkuri(t) kun on hyvin takana ja toisaalta usein satamissa saattavat poijut olla sen verran epämääräisessä järjestyksessä, että välistä ujuttaminen vaatii tarkkuutta. Toinen riesa on se, että kun potkuri saattaa olla veneen takimmaisin osa, niin perä edellä kiinnittyminen ei välttämättä ole oikein turvallista. No, minun veneeni on sen verran vanha, ettei siinä ole mitään nykytyylistä portti uimatasolle; eipä sitten ole peräkiinnitystäkään niin kiehtova vaihtoehto.

Mikäli itse pääsee alusta asti vaikuttamaan kaikkeen siihen minkä nimimerkki "ajatuksia" kertoi, on akseliveto hyvä ratkaisu.
Kuitenkin suurimmassa osassa tapauksista on yksityiskohdat ja laitevalinnat veistämön tekemiä ja yleensä erittäin "kustannustietoisesti" vielä.
Vaihdelaatikko on numeroa liian pieni, akseli on jäykkä ilman niveltä, vannasputken tiivistys se mikä veistämölle sopi, potkurin tukeminen tasapohjaratkaisussa heppoinen, kalaraudan toteuttaminen heppoinen ja peräsimen tuenta ja vannasputken/peräsinakselin rakenne mitä sattuu olemaan.
Kun noita vehkeitä on tullut katsottua vuosikaudet veneitä katsastettaessa ja ennekaikkea vahinkoja karilleajon seurauksena, voi vain todeta että akselivedon suunnittelun ja rakenteiden toteuttamisen suhteen on todella paljon parantamisen varaa.
Vetolaitteista voi todeta että heikkoja ovat ! Vetolaite on taatusti heikoin lenkki paketissa moottori/vetolaite, merkistä riippumatta. Erikseen tulevat vielä eri merkkien lastentaudit ja tyyppiviat. Lisäksi vetolaitteeseen liitty lisälaitteita ja elektroniikkaa jolloin vikamahdollisuudet kasvavat.