Huolestuttavaa: uusiutuvat laskussa

Vastaaja

"
IEA: Uusiutuvien osuus energiankulutuksesta laski
STT-HEIKKI KARKKOLAINEN-IA, 21.8.2004

Uusiutuvan energian osuus maailman koko energiankulutuksesta ja sähköntuotannosta laskee edelleen, ilmenee Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n keräämistä tiedoista. Aurinko-, tuuli- ja vuorovesienergian osuus maailman energiankulutuksesta jäi järjestön juuri ilmestyneen Renewables Information 2004 -julkaisun mukaan vuonna 2002 edelleen alle 0,1 prosenttiin.

Tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen mukaan uusiutuvan energian osuus maailman energiankulutuksesta laski toissa vuonna 13,4 prosenttiin, mistä aurinko-, tuuli- ja vuorovesienergian osuus oli 0,6 prosenttia. Teollisuusmaissa uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta jäi 5,7 prosenttiin.

Maailman energian kulutus nousi IEA:n mukaan vuonna 2002 yhteensä 10 230,7 miljoonaan ekvivalenttiseen öljytonniin. Siitä uusiutuvan energian osuus oli 1 375,6 miljoonaa ekvivalenttitonnia. Uusiutuvasta energiasta puolestaan biomassan ja jätteen osuus oli 80,1 prosenttia, vesivoiman 16,3 prosenttia sekä maalämmön, aurinko-, tuuli- ja vuorovesienergian osuus yhteensä 3,6 prosenttia.

Uusiutuvan energian suhteellinen osuus maailman energiankulutuksesta on laskenut lievästi 1990-luvun alusta. Öljy, hiili, kaasu ja ydinvoima vahvistivat samaan aikaan hieman asemaansa maailman tärkeimpinä energian lähteinä. Öljyn osuus maailman energiankulutuksesta oli toissa vuonna 34,9 prosenttia, hiilen 23,5 prosenttia, kaasun 21,2 prosenttia ja ydinvoiman 6,8 prosenttia.

Teollisuusmaissa uusiutuvan energian osuuden lasku vuonna 2002 johtui pääasiassa vesivoiman tuotannon alenemisesta kuivan vesivuoden vuoksi. Huomattavan suureen julkiseen tukeen perustuvan uusiutuvan energian käytön lisäyksen ansiosta sen osuus koko energiakulutuksesta on niissä pysynyt lähes vuoden 1990 tasolla, joka oli 5,9 prosenttia.

Politiikan ja energiahuollon tavoitteet kuin eri maailmasta

Energian tuotantorakenteen kehitys on selvässä ristiriidassa uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamiseen tähtäävän julkisen energiapolitiikan kanssa. Niiden osuuden laskun syynä olivat vesivoiman kasvun hiipuminen, uusien energiamuotojen erittäin korkea hinta, käytön vaikeus, epäluotettavuus ja alhainen energiatiheys sekä energiankulutuksen jatkuva kasvu.

Kehityksen taustalla olevat syyt ovat yksinkertaisia. Käytännön energiantuotantoa ohjaavat yhä pakottavammin huoltovarmuus, käyttövarmuus ja hinta, koska nykyaikaiset yhteiskunnat toimivat energian ja erityisesti sähkön varassa.

Energiahuollon varmuus on teollisten yhteiskuntien häiriöttömän toiminnan elinehto ja suurin riski. Jos maailman lukemattomat sähkömoottorit pysähtyvät ja tietoverkot sammuvat, syntyy kaaos.

Vuodesta 1990 lähtien teollisuusmaiden uusiutuvaan energiaan perustuva sähkön tuotanto on kasvanut keskimäärin 0,8 prosenttia vuodessa eli selvästi hitaammin kuin koko sähköntuotanto. Sen keskikasvu oli samaan aikaan 2,8 prosenttia vuodessa. OECD-maiden sähkön tuotanto kasvoi sinä aikana 1 321 terawattitunnista 1 460 terawattituntiin.

Uusiutuvan energian osuus tuotannosta oli 15,0 prosenttia, pääosin vesivoimaa. Tuulivoimalla sähköstä tuotettiin 47,6 terawattituntia eli 3,2 prosenttia.

Uusiutuvan energian osuus teollisuusmaiden sähköntuotannosta laski viime vuosikymmenen ajan. Toissa vuonna se oli 15,0 prosenttia, kun osuus vuonna 1990 oli 17,4 prosenttia Viime vuonna se laski ennakkotietojen mukaan 14,8 prosenttiin.

Tärkein syy olivat vesivoiman kasvun pysähtyminen ja kasvavan sähkönkulutuksen kattaminen perinteisellä energialla. Viime vuonna perinteisen energian osuus kasvoi edelleen. Erityisen nopeaa oli hiilen käytön kasvu. Kaasun hinnan nousu jarrutti sen käyttöä varsinkin Yhdysvalloissa.
"
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=58185

23

739

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Doku

      "Viime vuonna perinteisen energian osuus kasvoi edelleen. Erityisen nopeaa oli hiilen käytön kasvu."

      Varsinkin tuo on huolestuttavaa. On sääli että vihreät liikkeet eivät näkyvästi vastusta nimenomaan hiilivoiman käyttöä, vaan tuhlaavat voimiaan puhdasta ydinvoimaa vastaan.

      Uusiutuvien energiamuotojen käytöstä olen kyllä ehdottomasti samaa mieltä - sen käyttöä pitäisi tukea ja lisätä. Myöskään siitä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ei tulisi laskea päästöiksi.

      • Vastaaja

        Ihan kuin olisin samaa mieltä kanssasi! Piti oikein hieraista rähmät pois silmiltä.

        Australia ja Kiina ovat ainakin maita, joissa hiiltä käytetään paljon. Australialle se on luonnonvara ja Kiina tarvitsee energiaa terästeollisuuteensa. Kehitysmaihin viedään Suomestakin kehitysavun nimissä fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimaloita, lajia en muista.

        Ei ydinvoima ole puhdasta. Vai pitäiskö sanoa, että tosi puhdasta jälkeä tulee kun hyvin sattuu. Vihreiden mielestä ydinvoima riskeineen ja myrkyllisine jätteineen on suurempi riski luonnolle pidemmällä tähtäimellä.
        (Vuoden fossiilipalkinnon sai Esso. uutinen radiossa)
        Ja juuri radiossa todetaan: ydinvoima lisää hiilivoiman käyttöä.


      • Doku
        Vastaaja kirjoitti:

        Ihan kuin olisin samaa mieltä kanssasi! Piti oikein hieraista rähmät pois silmiltä.

        Australia ja Kiina ovat ainakin maita, joissa hiiltä käytetään paljon. Australialle se on luonnonvara ja Kiina tarvitsee energiaa terästeollisuuteensa. Kehitysmaihin viedään Suomestakin kehitysavun nimissä fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimaloita, lajia en muista.

        Ei ydinvoima ole puhdasta. Vai pitäiskö sanoa, että tosi puhdasta jälkeä tulee kun hyvin sattuu. Vihreiden mielestä ydinvoima riskeineen ja myrkyllisine jätteineen on suurempi riski luonnolle pidemmällä tähtäimellä.
        (Vuoden fossiilipalkinnon sai Esso. uutinen radiossa)
        Ja juuri radiossa todetaan: ydinvoima lisää hiilivoiman käyttöä.

        Minä en väittele väittelemisen ilosta, vaan asioista. Ainakin pyrin siihen. Jos olen jostain kanssasi samaa mieltä, niin en näe siinä mitään ongelmaa.

        Suurin eromme taitaa ollakin siinä että puolustamme molemmat luonnonsuojelullisia periaatteita, mutta kantamme ydinvoimasta päämäärän edistämiseksi poikkeavat toisistaan huomattavasti.

        Valitettavasti tuntuu että sinun mielipiteesi pohjautuvat liiaksi 'mutu' arvioihin ja ohitat konkreettiset perustelut olankohautuksilla. Sama tuntuu koskevan suurta osaa luonnonsuojeluaktiiveista. Valitettavaa tosiaan, sillä päämäärä tuntuu kuitenkin olevan se puhtaampi luonto. Elämän realiteetit vaan tuntuvat olevan vaikeasti sulatettava pala joillekin.


    • zero

      Puhutaan poliitikoista mitä vain ja puhuvat poliitikot mitä tahansa. Niin kyllä siellä kabineteissa lasketaan tarkasti mikä on kannattava ja mikä taas ei.

      Esim. Jollakin konkurssikypsällä afrikan tai aasian maalla ei yksikertaisesti ole varaa leikkiä uusiutuvilla enrgioilla. Eipä siihen kyllä ole varaa hyvinvoivilla teollisuusmaillakaan.

      Mutta kun puhutaan nätisti ja muodon vuoksi aina silloin tällöin rakennetaan näyttävästi pari tuulimyllyä, niin saadaan vihreät maailmanparantajat pysymään rauhallisina.

      • Ihmettelijä

        Tollai mutu tuntumalta niin veikkaisin, että Saksakin pyörtää ydinvoimasta luopumisensa kunhan vihreät tippuvat hallituksesta...

        Näinhän on käynyt mm. Ruotsissa...

        Taisi olla viime viikon Tekniikka ja Talous lehdessä missä oli juttu siitä miten länsimaissa on muutenkin herännyt jälleen mielenkiinto ydinvoimaan.

        Kiinasta puolestaan riippuu hyvin pitkälti miten paljon maailmassa tulevaisuudessa käytetään ydinvoimaa. Kiinan on pakko saada lisää energiaa talous kasvunsa tueksi ja lisäksi sen hiilivoimalat ovat armotta vanhanaikaiset.

        Rakentaako Kiina energia huoltonsa ydinvoiman vai jonkin muun varaan...
        Nyky tekniikka ei kai anna muuta vaihtoehtoa kuin ydinvoiman...


      • Vastaaja

        "Puhutaan poliitikoista mitä vain ja puhuvat poliitikot mitä tahansa. Niin kyllä siellä kabineteissa lasketaan tarkasti mikä on kannattava ja mikä taas ei."

        Totta.

        "Esim. Jollakin konkurssikypsällä afrikan tai aasian maalla ei yksikertaisesti ole varaa leikkiä uusiutuvilla enrgioilla. Eipä siihen kyllä ole varaa hyvinvoivilla teollisuusmaillakaan."

        No, mekin saamme osamme kaikesta paskasta.

        Mali (taitaa olla maailman köyhin valtio) suunnittelee vakavissaan kaiken tarvitsemansa energian tuottamista uusiutuvilla.

        "Mutta kun puhutaan nätisti ja muodon vuoksi aina silloin tällöin rakennetaan näyttävästi pari tuulimyllyä, niin saadaan vihreät maailmanparantajat pysymään rauhallisina."

        joo. ja missä mennään?


      • Ihmettelijä
        Vastaaja kirjoitti:

        "Puhutaan poliitikoista mitä vain ja puhuvat poliitikot mitä tahansa. Niin kyllä siellä kabineteissa lasketaan tarkasti mikä on kannattava ja mikä taas ei."

        Totta.

        "Esim. Jollakin konkurssikypsällä afrikan tai aasian maalla ei yksikertaisesti ole varaa leikkiä uusiutuvilla enrgioilla. Eipä siihen kyllä ole varaa hyvinvoivilla teollisuusmaillakaan."

        No, mekin saamme osamme kaikesta paskasta.

        Mali (taitaa olla maailman köyhin valtio) suunnittelee vakavissaan kaiken tarvitsemansa energian tuottamista uusiutuvilla.

        "Mutta kun puhutaan nätisti ja muodon vuoksi aina silloin tällöin rakennetaan näyttävästi pari tuulimyllyä, niin saadaan vihreät maailmanparantajat pysymään rauhallisina."

        joo. ja missä mennään?

        "Mali (taitaa olla maailman köyhin valtio) suunnittelee vakavissaan kaiken tarvitsemansa energian tuottamista uusiutuvilla."

        Mitenkähän vakavaa tämä mahtaa olla? Toisaalta jos maassa ei ole kunnon teollisuutta ja suurin osa ihmisistä elää ilman sähköä voi jopa tuulivoimalla onnistua tuottamaan tarpeeksi =).

        Toisaalta hankalat ja pitkät etäisyydet estävät kattavan verkonrakentamisen, jolloin on kannattavaa tuottaa sähköä paikallisesti pienissä yksiköissä kun säästetään pitkien siirtolinjojen rakentaminen.


      • Vastaaja
        Ihmettelijä kirjoitti:

        "Mali (taitaa olla maailman köyhin valtio) suunnittelee vakavissaan kaiken tarvitsemansa energian tuottamista uusiutuvilla."

        Mitenkähän vakavaa tämä mahtaa olla? Toisaalta jos maassa ei ole kunnon teollisuutta ja suurin osa ihmisistä elää ilman sähköä voi jopa tuulivoimalla onnistua tuottamaan tarpeeksi =).

        Toisaalta hankalat ja pitkät etäisyydet estävät kattavan verkonrakentamisen, jolloin on kannattavaa tuottaa sähköä paikallisesti pienissä yksiköissä kun säästetään pitkien siirtolinjojen rakentaminen.

        "Toisaalta hankalat ja pitkät etäisyydet estävät kattavan verkonrakentamisen, jolloin on kannattavaa tuottaa sähköä paikallisesti pienissä yksiköissä kun säästetään pitkien siirtolinjojen rakentaminen."

        ideana onkin jättää koko 'valtakunnan' verkko pois ja tyytyä hyvin paikallisiin verkkoihin ja paikallisesti tuotettuun energiaan :)

        Jotain hyvää meidänkin virheissämme :)


      • Doku
        Vastaaja kirjoitti:

        "Toisaalta hankalat ja pitkät etäisyydet estävät kattavan verkonrakentamisen, jolloin on kannattavaa tuottaa sähköä paikallisesti pienissä yksiköissä kun säästetään pitkien siirtolinjojen rakentaminen."

        ideana onkin jättää koko 'valtakunnan' verkko pois ja tyytyä hyvin paikallisiin verkkoihin ja paikallisesti tuotettuun energiaan :)

        Jotain hyvää meidänkin virheissämme :)

        Hajautettu sähköntuotanto ei silti ota kantaa siihen millä sähköä tuotetaan. Ja kuten olen joskus sanonut, pienissä verkoissa hävikit muodostuvat paljon suuremmiksi kuin suurilla runkolinjoilla. Eli hajautetut verkot itseasiassa kasvattavat sähkönkulutusta!


      • Vastaaja
        Doku kirjoitti:

        Hajautettu sähköntuotanto ei silti ota kantaa siihen millä sähköä tuotetaan. Ja kuten olen joskus sanonut, pienissä verkoissa hävikit muodostuvat paljon suuremmiksi kuin suurilla runkolinjoilla. Eli hajautetut verkot itseasiassa kasvattavat sähkönkulutusta!

        Ajattele uudestaan:

        Jos sähkön tuotantolaitos ja sähkön kuluttaja ovat lähellä toisiaan, häviöt ovat lähes nolla.


      • Ihmettelijä
        Vastaaja kirjoitti:

        "Toisaalta hankalat ja pitkät etäisyydet estävät kattavan verkonrakentamisen, jolloin on kannattavaa tuottaa sähköä paikallisesti pienissä yksiköissä kun säästetään pitkien siirtolinjojen rakentaminen."

        ideana onkin jättää koko 'valtakunnan' verkko pois ja tyytyä hyvin paikallisiin verkkoihin ja paikallisesti tuotettuun energiaan :)

        Jotain hyvää meidänkin virheissämme :)

        "ideana onkin jättää koko 'valtakunnan' verkko pois ja tyytyä hyvin paikallisiin verkkoihin ja paikallisesti tuotettuun energiaan :) "

        Ideana ihan hyvä mikäli teollisuutta ei rakenneta mikä taas pitää maan köyhänä tulevaisuudessa.

        Tämä siksi, että nyt jos tälläiseen soluun halutaan rakentaa uusi tehdas pitää sinne myös rakentaa se uusi voimala. Yksi keskikokoinen konepaja käyttää aikamonen myllyn sähkön. Tällöin tehdas investoinnin päälle tulee vielä voimala investointi...

        Toisin kuin parjaamassasi Suomen mallissa, missä uusi tehdas vain kytketään valtakunanverkkoon ja tuotanto voi alkaa.

        Toinen ISO ongelma on että solu mallissa ei voida esimerkiksi tuulisilta alueilta siirtää sähköä tyynille alueille, jotkin alueet jäävät ilman sähköä.

        Malin läpi kulkee Niger joki, joten suuret vesivoimalat lienevät looginen vaihtoehto, joten sen valtakunnan verkko todennäkösesti tulevat rakentamaan.


      • zero
        Ihmettelijä kirjoitti:

        "ideana onkin jättää koko 'valtakunnan' verkko pois ja tyytyä hyvin paikallisiin verkkoihin ja paikallisesti tuotettuun energiaan :) "

        Ideana ihan hyvä mikäli teollisuutta ei rakenneta mikä taas pitää maan köyhänä tulevaisuudessa.

        Tämä siksi, että nyt jos tälläiseen soluun halutaan rakentaa uusi tehdas pitää sinne myös rakentaa se uusi voimala. Yksi keskikokoinen konepaja käyttää aikamonen myllyn sähkön. Tällöin tehdas investoinnin päälle tulee vielä voimala investointi...

        Toisin kuin parjaamassasi Suomen mallissa, missä uusi tehdas vain kytketään valtakunanverkkoon ja tuotanto voi alkaa.

        Toinen ISO ongelma on että solu mallissa ei voida esimerkiksi tuulisilta alueilta siirtää sähköä tyynille alueille, jotkin alueet jäävät ilman sähköä.

        Malin läpi kulkee Niger joki, joten suuret vesivoimalat lienevät looginen vaihtoehto, joten sen valtakunnan verkko todennäkösesti tulevat rakentamaan.

        Yksi harvoja köyhille maille riittävän tehokkaita ja edullisia energialähteitä on vesivoima. Taitaapa olla uusiutuvista ainut, jota köyhän ja vähän rikkaammankin kannattaa rakentaa.

        Spekulaationa sanoisin, että Malin uusiutuvat tarkoittaa nimenomaan vesivoiman rakentamista. Ja se taas tarkoittaa massiivisten maa-alueiden peittämistä vedellä, kymmenien tuhansien ihmisten pakkomuuttoja, ja trooppisten tautien massivista lisääntymistä uusien tekoaltaiden lähellä.

        Turha tulla väittämään, että eihän vesivoiman rakentamisessa näin käy, kun näin on käynyt muissakin köyhissä maissa ja muuallakin kun on rakennettu vesivoimaa.


      • Vastaaja
        zero kirjoitti:

        Yksi harvoja köyhille maille riittävän tehokkaita ja edullisia energialähteitä on vesivoima. Taitaapa olla uusiutuvista ainut, jota köyhän ja vähän rikkaammankin kannattaa rakentaa.

        Spekulaationa sanoisin, että Malin uusiutuvat tarkoittaa nimenomaan vesivoiman rakentamista. Ja se taas tarkoittaa massiivisten maa-alueiden peittämistä vedellä, kymmenien tuhansien ihmisten pakkomuuttoja, ja trooppisten tautien massivista lisääntymistä uusien tekoaltaiden lähellä.

        Turha tulla väittämään, että eihän vesivoiman rakentamisessa näin käy, kun näin on käynyt muissakin köyhissä maissa ja muuallakin kun on rakennettu vesivoimaa.

        todennäköisesti olet oikeassa.

        toivotaan parasta ja pelätään pahinta.


      • Doku
        Vastaaja kirjoitti:

        Ajattele uudestaan:

        Jos sähkön tuotantolaitos ja sähkön kuluttaja ovat lähellä toisiaan, häviöt ovat lähes nolla.

        Vaan kun asia ei näin ole. Ei niitä isoja kalliita linjoja sen takia ole rakennettu että niissä sähköä saadaan kuljetettua jotenkin enemmän kerralla. Häviöt vaan saadaan pienemmiksi korkeilla jännitteillä. Kyllä sitä sähköjohtoa pitää vetää hajautetussa verkossa vähintään yhtä paljon, jopa enemmän kuin keskitetyillä runkoverkoilla. Kokonaiskulutus siis kasvaa. Sähköä pitää myös kuljettaa kokonaisuutena yhtä pitkiä matkoja, vaikkakin näennäisesti kuluttaja on lähellä tuotantoa. Hävikkiä sillä matkalla kuitenkin syntyy ja suhteellisesti enemmän kuin korkeajännitelinjoilla.

        Yksi merkittävä asia muuten sähkönkulutuksessa on loisteho. Kotitalouksilta ei loistehoa laskuteta ja sen vuoksi keloja käyttävissä laitteissa ei käytetä kompensaatiokondensaattoreita.


      • Vastaaja
        Doku kirjoitti:

        Vaan kun asia ei näin ole. Ei niitä isoja kalliita linjoja sen takia ole rakennettu että niissä sähköä saadaan kuljetettua jotenkin enemmän kerralla. Häviöt vaan saadaan pienemmiksi korkeilla jännitteillä. Kyllä sitä sähköjohtoa pitää vetää hajautetussa verkossa vähintään yhtä paljon, jopa enemmän kuin keskitetyillä runkoverkoilla. Kokonaiskulutus siis kasvaa. Sähköä pitää myös kuljettaa kokonaisuutena yhtä pitkiä matkoja, vaikkakin näennäisesti kuluttaja on lähellä tuotantoa. Hävikkiä sillä matkalla kuitenkin syntyy ja suhteellisesti enemmän kuin korkeajännitelinjoilla.

        Yksi merkittävä asia muuten sähkönkulutuksessa on loisteho. Kotitalouksilta ei loistehoa laskuteta ja sen vuoksi keloja käyttävissä laitteissa ei käytetä kompensaatiokondensaattoreita.

        "Ei niitä isoja kalliita linjoja sen takia ole rakennettu että niissä sähköä saadaan kuljetettua jotenkin enemmän kerralla."

        Mistähän nyt puhut? Minne rakennettu isoja kalliita linjoja? Malissa ei kai niitä ole vielä ollenkaan, siis runkoverkkoa! Ja tarkoitus onkin, että sitä ei tulekaan sinne!

        "Häviöt vaan saadaan pienemmiksi korkeilla jännitteillä."
        Totta. Ja häviöihin vaikutetaan myös pienellä kulutuksella ja pienellä johtimien resistanssilla, mikä on seuraus paksummista ja lyhyemmistä johdoista. Korkeat jännitteet käyvät myös paikallisverkossa.

        "Kyllä sitä sähköjohtoa pitää vetää hajautetussa verkossa vähintään yhtä paljon, jopa enemmän kuin keskitetyillä runkoverkoilla."

        Aika erikoinen tilanne. Kerro siitä.

        "Kokonaiskulutus siis kasvaa."

        Et ole vielä perustellut ymmärrettävästi.

        "Sähköä pitää myös kuljettaa kokonaisuutena yhtä pitkiä matkoja, vaikkakin näennäisesti kuluttaja on lähellä tuotantoa."

        Vain, jos paikallisverkkojen välille luodaan yhteys. Korostan edelleen, että Malissa ei näin ole tarkoitus tehdä.

        "Hävikkiä sillä matkalla kuitenkin syntyy ja suhteellisesti enemmän kuin korkeajännitelinjoilla."

        Kaikessa siirrossa syntyy hävikkiä, mutta 'sillä matkalla' ei nyt ole mukana.

        Vaikuttaa siltä, että sinulta on jäänyt huomaamatta paikallisverkonkin mahdollisuus suurjänniteisenä. Ei se ole millään tavoin runkoverkon yksinoikeus. Tuulivoimaloissakin käytettäviä jännitteita on mm. 700V/11kV (Tanskassa, muistikuvani mukaan, voin tarkistaa).


      • Doku
        Vastaaja kirjoitti:

        "Ei niitä isoja kalliita linjoja sen takia ole rakennettu että niissä sähköä saadaan kuljetettua jotenkin enemmän kerralla."

        Mistähän nyt puhut? Minne rakennettu isoja kalliita linjoja? Malissa ei kai niitä ole vielä ollenkaan, siis runkoverkkoa! Ja tarkoitus onkin, että sitä ei tulekaan sinne!

        "Häviöt vaan saadaan pienemmiksi korkeilla jännitteillä."
        Totta. Ja häviöihin vaikutetaan myös pienellä kulutuksella ja pienellä johtimien resistanssilla, mikä on seuraus paksummista ja lyhyemmistä johdoista. Korkeat jännitteet käyvät myös paikallisverkossa.

        "Kyllä sitä sähköjohtoa pitää vetää hajautetussa verkossa vähintään yhtä paljon, jopa enemmän kuin keskitetyillä runkoverkoilla."

        Aika erikoinen tilanne. Kerro siitä.

        "Kokonaiskulutus siis kasvaa."

        Et ole vielä perustellut ymmärrettävästi.

        "Sähköä pitää myös kuljettaa kokonaisuutena yhtä pitkiä matkoja, vaikkakin näennäisesti kuluttaja on lähellä tuotantoa."

        Vain, jos paikallisverkkojen välille luodaan yhteys. Korostan edelleen, että Malissa ei näin ole tarkoitus tehdä.

        "Hävikkiä sillä matkalla kuitenkin syntyy ja suhteellisesti enemmän kuin korkeajännitelinjoilla."

        Kaikessa siirrossa syntyy hävikkiä, mutta 'sillä matkalla' ei nyt ole mukana.

        Vaikuttaa siltä, että sinulta on jäänyt huomaamatta paikallisverkonkin mahdollisuus suurjänniteisenä. Ei se ole millään tavoin runkoverkon yksinoikeus. Tuulivoimaloissakin käytettäviä jännitteita on mm. 700V/11kV (Tanskassa, muistikuvani mukaan, voin tarkistaa).

        "Mistähän nyt puhut? Minne rakennettu isoja kalliita linjoja? Malissa ei kai niitä ole vielä ollenkaan, siis runkoverkkoa! Ja tarkoitus onkin, että sitä ei tulekaan sinne! "

        No en nyt viitannut tähän Maliin millään lailla, vaan esimerkiksi Suomeen.

        "Totta. Ja häviöihin vaikutetaan myös pienellä kulutuksella ja pienellä johtimien resistanssilla, mikä on seuraus paksummista ja lyhyemmistä johdoista. Korkeat jännitteet käyvät myös paikallisverkossa."

        Toki korkeita jännitteitä voi käyttää paikallisverkoissa, mutta silloin voimaloiden ja kuluttajien väleille pitäisi joka paikkaan rakentaa korkeajännitelinjat. Lisäksi muuntamot, joita tässä tapauksessa pitäisi rakentaa joka väliin, kuluttavat sähköä häviöinä.

        Edellytyksenä hajautettuun sähköntuotantoon olisi nimenomaan se, että hajautetut verkot kytkettäisini toisiinsa. Muutenhan sähköntuotantoa ei pystytä varmistamaan. Tai sitten jokaiseen soluun pitäisi rakentaa ylikapasiteettia ja varavoimaloita, mikä ei varmaan olisi järkevää? Vai oletko tästä eri mieltä?

        Mikäli väitteesi Malista on totta, siellä todennäköisesti tyydytään ainakin aluksi varmistamattomiin soluihin, tai sitten vesivoima riittää jokaisille soluille reilusti yli oman tarpeen.

        "Tuulivoimaloissakin käytettäviä jännitteita on mm 700V/11kV" Tämä ei ole vielä varsinaisesti korkeajännitettä. Suuruusluokat ovat satoja kilovoltteja.

        En ollenkaan kiistä hajautetun sähköntuotannon etuja. Olen osin täysin sen puolella juuri sen varmuuden ja häiriönsiedon takia. (Edellyttäen siis että verkot eivät ole erillisiä vaan toisiinsa kytkettyjä). Mutta sähköä säästävänä sitä ei tulisi nähdä, vaan päinvastoin.


      • Ihmettelijä
        Vastaaja kirjoitti:

        todennäköisesti olet oikeassa.

        toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

        Vastaaja on lopullisesti seonnut.

        Millähän ajattelit sähkön tuottaa jos et halua ydin-, hiili-, etkä vesienergiaa?

        Muistuttaisin, ettei myllyjä voi mitenkään rakentaa kattamaan kaikkea tuota energiaa. (Pelkkä ydinvoiman korvaaminen yksistään tuntuu olevan hankalaa)


      • Vastaaja
        Doku kirjoitti:

        "Mistähän nyt puhut? Minne rakennettu isoja kalliita linjoja? Malissa ei kai niitä ole vielä ollenkaan, siis runkoverkkoa! Ja tarkoitus onkin, että sitä ei tulekaan sinne! "

        No en nyt viitannut tähän Maliin millään lailla, vaan esimerkiksi Suomeen.

        "Totta. Ja häviöihin vaikutetaan myös pienellä kulutuksella ja pienellä johtimien resistanssilla, mikä on seuraus paksummista ja lyhyemmistä johdoista. Korkeat jännitteet käyvät myös paikallisverkossa."

        Toki korkeita jännitteitä voi käyttää paikallisverkoissa, mutta silloin voimaloiden ja kuluttajien väleille pitäisi joka paikkaan rakentaa korkeajännitelinjat. Lisäksi muuntamot, joita tässä tapauksessa pitäisi rakentaa joka väliin, kuluttavat sähköä häviöinä.

        Edellytyksenä hajautettuun sähköntuotantoon olisi nimenomaan se, että hajautetut verkot kytkettäisini toisiinsa. Muutenhan sähköntuotantoa ei pystytä varmistamaan. Tai sitten jokaiseen soluun pitäisi rakentaa ylikapasiteettia ja varavoimaloita, mikä ei varmaan olisi järkevää? Vai oletko tästä eri mieltä?

        Mikäli väitteesi Malista on totta, siellä todennäköisesti tyydytään ainakin aluksi varmistamattomiin soluihin, tai sitten vesivoima riittää jokaisille soluille reilusti yli oman tarpeen.

        "Tuulivoimaloissakin käytettäviä jännitteita on mm 700V/11kV" Tämä ei ole vielä varsinaisesti korkeajännitettä. Suuruusluokat ovat satoja kilovoltteja.

        En ollenkaan kiistä hajautetun sähköntuotannon etuja. Olen osin täysin sen puolella juuri sen varmuuden ja häiriönsiedon takia. (Edellyttäen siis että verkot eivät ole erillisiä vaan toisiinsa kytkettyjä). Mutta sähköä säästävänä sitä ei tulisi nähdä, vaan päinvastoin.

        tapaus mali on korvakuulojuttuja kehitysavun piirissä työskentelevältä ihmiseltä. kyllä suunnitelmat on tollasii, en tietenkään tiedä miten muuttuu.

        hyvästä, hajautettuun suotantoon soveltuvasta sähköverkon mallista on dokumenttikin, tanskasta:
        http://www.eltra.dk/composite-11286.htm#

        ahaa, on tullu uutta. mutta tuolla on ainakin tuo 'Environmentally Report 2003', jota itse tutkailin:
        http://www.eltra.dk/show.asp?id=15607

        Ei ongelmaton, mutta hyvä verkko hajautettuun tuotantoon.


      • Töpseli
        Doku kirjoitti:

        "Mistähän nyt puhut? Minne rakennettu isoja kalliita linjoja? Malissa ei kai niitä ole vielä ollenkaan, siis runkoverkkoa! Ja tarkoitus onkin, että sitä ei tulekaan sinne! "

        No en nyt viitannut tähän Maliin millään lailla, vaan esimerkiksi Suomeen.

        "Totta. Ja häviöihin vaikutetaan myös pienellä kulutuksella ja pienellä johtimien resistanssilla, mikä on seuraus paksummista ja lyhyemmistä johdoista. Korkeat jännitteet käyvät myös paikallisverkossa."

        Toki korkeita jännitteitä voi käyttää paikallisverkoissa, mutta silloin voimaloiden ja kuluttajien väleille pitäisi joka paikkaan rakentaa korkeajännitelinjat. Lisäksi muuntamot, joita tässä tapauksessa pitäisi rakentaa joka väliin, kuluttavat sähköä häviöinä.

        Edellytyksenä hajautettuun sähköntuotantoon olisi nimenomaan se, että hajautetut verkot kytkettäisini toisiinsa. Muutenhan sähköntuotantoa ei pystytä varmistamaan. Tai sitten jokaiseen soluun pitäisi rakentaa ylikapasiteettia ja varavoimaloita, mikä ei varmaan olisi järkevää? Vai oletko tästä eri mieltä?

        Mikäli väitteesi Malista on totta, siellä todennäköisesti tyydytään ainakin aluksi varmistamattomiin soluihin, tai sitten vesivoima riittää jokaisille soluille reilusti yli oman tarpeen.

        "Tuulivoimaloissakin käytettäviä jännitteita on mm 700V/11kV" Tämä ei ole vielä varsinaisesti korkeajännitettä. Suuruusluokat ovat satoja kilovoltteja.

        En ollenkaan kiistä hajautetun sähköntuotannon etuja. Olen osin täysin sen puolella juuri sen varmuuden ja häiriönsiedon takia. (Edellyttäen siis että verkot eivät ole erillisiä vaan toisiinsa kytkettyjä). Mutta sähköä säästävänä sitä ei tulisi nähdä, vaan päinvastoin.

        Mikä olisi täysin hajautetun sähköverkon stabiilisuus ilman voimakasta runkoverkkoa?


      • joku
        Ihmettelijä kirjoitti:

        Vastaaja on lopullisesti seonnut.

        Millähän ajattelit sähkön tuottaa jos et halua ydin-, hiili-, etkä vesienergiaa?

        Muistuttaisin, ettei myllyjä voi mitenkään rakentaa kattamaan kaikkea tuota energiaa. (Pelkkä ydinvoiman korvaaminen yksistään tuntuu olevan hankalaa)

        Varsinkin kun ydin, hiili ja vesienergia on kaikki uusiutuvaa energiaa. (Riippuu tosin vähän uusiutuvan määritelmästä, jokatapauksessa uraania muodostuu luhistuvissa tähdissä)


    • Vastaaja

      "
      Britannia patistaa Maailmanpankkia suosimaan uusiutuvia energialähteitä

      17.08.2004 Britannian hallitus nuhtelee Maailmanpankkia kirjeitse siitä, ettei pankki ole ottanut tarpeeksi huomioon sille annettuja suosituksia myöntäessään lainaa öljy-, kaivos- ja kaasuprojekteille. Hallituksen mukaan pankin tulisi tehdä enemmän ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin eteen panostamalla uusiutuvien energianlähteiden kehittämiseen. Kirjeen paljasti suositusten noudattamista ajanut Maan Ystävät.

      Lue lisää
      "
      http://fi.oneworld.net/article/archive/3531/

      Lue lisää-linkki johtaa enkunkieliseen tekstiin.

    • immobilizer

      Lisää puhdasta ydinvoimaa!

      Victory!

      • Vastaaja

        se siitä puhtaudesta


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9198
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      373
      8004
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      162
      5761
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2378
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2103
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1752
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      20
      1695
    8. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1455
    9. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      440
      1382
    10. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      7
      1380
    Aihe